Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Juzzi]

Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.

Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.

 

[Vepasto]

Eli ymmärsinkö oiken. Kannattaa siis melkein olla kaksi AOT:tä jos toiselle on tarkoitus jemmata rahaa pitikällä tähtäimellä, jolloin pääsee myös kenties hyödyntämään hankintameno-olettamaa. Ja toinen AOT lyhyemmän aikavälin sijoituksia varten, jolta tullaan kenties nostamaan pääomaa pois jossain vaiheessa tarpeiden mukaan.

Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.

Mitäs tämä tarkoittaa käytännössä ?

 

[evo201]

Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.

Perintövero toki tulee maksettavaksi, jonka jälkeen perilliset käyttää kuolinpäivän kurssia ostohintana. En sanoisi tätä "nollautumiseksi"
10 vuoden HMO:lla myydessä maksimivero ja rintaperillisen perintövero on aika lähellä toisiaan (tuskin vahinko).

 

[evo201]

Eli ymmärsinkö oiken.

Ymmärsit. Jos ensin säästää kasvuosuuksiin ensin 10 vuotta ja sen jälkeen alkaa myydä niitä kulutukseen, kannattaisi myynnit aloittaa viimeisista ostoeristä joissa vähiten realisoitumatonta voittoa. Käytännössä täytyy pitää samaa lajia olevat eri arvo-osuustileillä. Säästökohteen vaihtaminen eri tuotteeseen sopivin väliajoin ajaa suunnilleen saman asian.

 

[Rami_666]

Helsingin Sanomat vertaili indeksirahastojen kuluja ja voittajaksi nousi OP, kun huomioidaan omistaja-asiakkaan bonukset.

Indeksisijoittamisen uranuurtaja Seligson jäi vertailussa hännille korkeimpien hallinnointikulujen takia.

Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava suosittelee maailma-indeksiä, vaikka Yhdysvaltain painoarvo on kasvanut 65–70 prosenttiin maailman osakemarkkinoista.

Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.

 

[munse]

Selvyyden vuoksi, kun perintövero on tässä mainittu kahdesta eri näkökulmasta: oma kysymykseni liittyi sijoittajan itsensä saamaan perintöön. Eli mietin sellaista tilannetta, jossa on pakko laittaa omaa salkkua lihoiksi kun vastaanottaa ei-likvidin perinnön ja siten joutuu perintöveron maksamaan varallisuudesta, joka ei ole osa perintöä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.

Voiko yhdellä henkilöllä olla kaksi osakesäästötiliä?

Yhdellä henkilöllä saa olla vain yksi osakesäästötili.

www.nordnet.fi

Olen jo asiakas, mutta haluan avata useampia salkkuja tai tilejä (AOT, OST, TT, SV). Miten toimin?

Nordnetissä pörssilistattujen osakkeiden ja rahastojen säilytys on maksutonta ja sinulla voi olla useampia salkkuja.

www.nordnet.fi

Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Esim. nyt noita koko maailmaan sijoittavia ETF:iä on kyllä kuukausisäästöön saatavana vaikka kuinka paljon.

 

[Paapaa]

Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Joo, ajaa saman asian. Niiden arvot kulkevat aika lailla samaa rataa, mutta koska ovat eri instrumentteja, voi myynnin kohdistaa haluamaansa instrumenttiin. Kömpelöksi on verosuunnittelu tehty. Muttei mahdottomaksi.

 

[munse]

Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.

 

[Vepasto]

OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.

Ryhdyin heti tuumasta toimeen ja näinhän se oli. Itsepalveluna ei pysty toista AOT:a avaamaan OP:ssä , mutta chatin kautta avaavat sen saman tien. Nyt täytyy hieman pähkäillä miten sen toisen salkun rakentaisi.

 

[KiLLPaTRiCK]

Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.

Tässähän vertailtiin nimenomaan vain omia rahastoja.
Itse suosisin ETF:iä niiden ketteryyden ostojen ja myyntien suhteen. Ja on niissä mahdollista vielä säästää tuohon OP hallinnointipalkkioon verrattuna.
Hyvää noissa rahastoissa on se säästettävän rahasumman joustavuus, esim tasa 50€.

 

[Nomber]

Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.

 

[popeda]

Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.

Lukematta ketjun alkua tästä viestistä tulee heti mieleen, että korkoa korolle -efekti jää hyödyntämättä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Lukematta ketjun alkua tästä viestistä tulee heti mieleen, että korkoa korolle -efekti jää hyödyntämättä.

?

 

[finWeazel]

Optimointiin hankintameno-olettama ja 10v+ holdaus? Jos on massiivisesti voitolla tämä tekee myynneistä siedettävää.

Jos on todella paljon voitolla, haluaa minimoida verot ja on ns. aikaa niin muutto sveitsiin. Hoidetaan suomessa rajallisesti verovelvollinen status kuntoon ja myynnit 0% pääomaverolla. Sitä voi miettiä paljonko pitäisi olla voitolla että useamman vuoden sveitsiprojektiin jaksaa lähteä. Toki voi olla, että sveitsi tms. muuttuu huonoksi arvaksi jos/kun suomeen säädetään maastamuuttovero.

 

[Paapaa]

Lukematta ketjun alkua tästä viestistä tulee heti mieleen, että korkoa korolle -efekti jää hyödyntämättä.

Eikä jää... Se on ihan se ja sama, onko sulla 100 osaketta/etf:ää yhdellä tilillä vai onko ne 100 eri AOT:llä. Siis tuoton näkökulmasta.

 

[popeda]

Eikä jää... Se on ihan se ja sama, onko sulla 100 osaketta/etf:ää yhdellä tilillä vai onko ne 100 eri AOT:llä. Siis tuoton näkökulmasta.

Niin taitaa muuten ollakin. Taidan pitää sen kahvitauon..

 

[Harb]

Se hankintameno-olettama kannattaa huomioida tuota salkkurakennetta ja tulevaisuuden myyntejä huomioidessa.

Kannattaako myydä uusinta erää, jossa on vähiten arvonnousua vai vanhinta erää jossa olisi eniten arvonnousua mutta voi käyttää HMO:ta.

Jos myynti tapahtuu joka tapauksessa HMO:n puitteissa niin erillisten tilien perustaminen ei ole tarpeen.

 

[jimjim]

Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.

Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.

 

[Andan]

Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.

Isommilla omistuksilla lahjoittaminen ennen hautaa tulee halvemmaksi ja ostohinta resetoituu samalla lailla.

Edit: Tämä on tosin kai semmoinen pro-tip, kun vaatii kohtuu ison salkun haudan partaalla Tietty pienemmillä määrillä voi kikkailla lahjaveron 3 vuoden säännön puitteissa. Ostohinta siinäkin resetoituu.

 

[kuoris]

Kivasti tuli tässä itselle uutta tietoa. Osinkosijoittajana en paljon kyllä myy kuin täysiä floppeja tai ihan ufona nousseita mutta hyvä tietää nämäkin. Vanhimmat holdaukset ovat jo 10 vuoden hm-olettaman piirissä ja sehän sitten kannattaa kun nousua on monessa yli 100%.

 

[nestori]

Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.

Voiko yhdellä henkilöllä olla kaksi osakesäästötiliä?

Yhdellä henkilöllä saa olla vain yksi osakesäästötili.

www.nordnet.fi

Olen jo asiakas, mutta haluan avata useampia salkkuja tai tilejä (AOT, OST, TT, SV). Miten toimin?

Nordnetissä pörssilistattujen osakkeiden ja rahastojen säilytys on maksutonta ja sinulla voi olla useampia salkkuja.

www.nordnet.fi

Nordnetin ohjeet ja käytäntö menee ristiin. Maksimi on 5 AOT:ä Nordnetissä.

 

[mailman]

Mutta samassa pankissa ei voi olla kahta AOT:tia ?

Voi olla. OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.

Hmm, mulla OPssa varmaan 7 eri AO tiliä ja viimeksi syksyllä taisin moisen avata ilman aspaa.
Nordeassa taitaa olla 4, ja nekin ihan itse avattu ilman aspaa.

Vähä rhkä liikaakin tilejä, mutta jokainen avattu aina "hyvästä syystä"

 

[sahtimonni]

Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.

 

[Paapaa]

Nordnetin ohjeet ja käytäntö menee ristiin. Maksimi on 5 AOT:ä Nordnetissä.

Saisivat korjata nuo ohjesivunsa. Mutta, 5:lläkin AOT:llä saa mukavasti lisää liikkumavaraa kun vähän suunnittelee miten niihin ostaa eriä.

 

[Fact0ry]

Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.

Tästä Talenom keissistä tulee jossain kohtaa verottajan syventävä vero-ohje joka määrää hankintahintojen suhteet. Eipä Nordeakaan niitä voi tietää ennen tuota. Tässä esimerkiksi vastaava Mandatumista: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa

Näin se tosiaan taisi olla, että itse syötetyt tiedot ei ui. Itse todennut helpoimmaksi ylläpitää osto-ja myyntitapahtumia Excelissä, niin sieltä on sitten helppo tarkistaa hankintahinnat tarvittaessa. Eihän noista mitään sen kummempia selvityksiä tarvitse tehdä, kunhan täyttää ostohinnat veroilmoitukseen. Ilmoitus kyllä osaa ihan fiksusti näyttää ne myyntirivit joista hankintahinta puuttuu.

Hyvä vinkki yllä tuo useamman AOT:n kuvio. Itselläkin alkaa olla NN:ssä sen verran pitkältä ajalta ETF:iä, että pitipä siirtää kuukausisäästö toiselle AOT:lle joka olikin jo valmiiksi auki. Mahdollistaa myös tarvittaessa sen, että vanhalta AOT:lta nostaa kaupankäyntiluottoa ja käyttää sitä toisen tilin kk-säästämiseen (muutenhan kaupankäyntiluotolla ei voi tehdä kk-säästämistä).

 

[Andan]

Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.

Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot

 

[Algron28]

Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.

 

[Andan]

Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.

Jep, rapsat on tuosta syystä rikki lukuunottamatta niitä viralllisia vuodenloppu-rapsoja, jotka ovat sitä samaa dataa, mikä menee verottajallekin.