Jos tulevaisuudessa on suunnitelmana säästää Danskeen isompia summia ulkomaisia arvopapereita, niin kannattaa huomioida Dansken 0.15% vuosittainen kulu 50k€ ylittävältä osalta.
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
Lännessä tällä hetkellä keskimäärin 3-4% energiankulutuksesta on datakeskuksien aikaansaamaa. Tämän arvioidaan nousevan 6-9% vuoteen 2030 eli karkeasti tuplaantuu. Energiankulutuksen määrällisessä kasvussa puhutaan noin 350 TWh tarpeesta vuosittain. Tämä taasen on noin 45 ydinvoimalaa.
- Ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu on 10 vuotta, yksi voimala maksaa noin 10 miljardia euroa kuten tiedämme. Luvitus voi kestää helposti 5 vuotta lisää.
- Konseptiydinvoimaloiden (modulaariset ja pienet) prototyypit ovat 5-10 vuotta tästä eteenpäin ja nopeutetulla käyttöönotolla puhutaan 15 vuodesta niissäkin
- Joka 5 vuosi tulee 50 ydinvoimalan verran lisää tarvetta ja 0 ydinvoimalan verran lisää tuotantoa
- Näinollen tarvepuskuri tulee olemaan 200 ydinvoimalaa kun ensimmäinen valmistuu
- Kyseessä on mahdoton yhtälö joka korjaantuu pitkäjaksoisena sähkön hinnan voimakkaana kasvuna
Tästä seuraa huomattava paine kaikkeen energiatuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen:
- Suurten sähkönkuluttajien katteet pienenevät ja niiden lopputuotteiden hinnat nousevat. Ironisesti näihin kuuluvat myös datakeskukset.
- Kaikki energiamuodot muuttuvat kannattaviksi ilman tukia ja niitä aletaan rakentamaan vauhdilla (aurinko, tuuli, aalto ym.). Vanhoja voimaloita käynnistetään uudelleen.
- Ainut energiamuoto joka ei ole vielä nousukierteessä on öljy, mutta se on yksi parhaiten hyödynnettävistä ja tunnetuista energiamuodoista joten odottakaapa vain
- Kaasuvoimalat ovat ensimmäiset joita nähdään pystytettynä datakeskuksien takia
- Suomessakin rakennettiin säätövoimaksi uusia kaasuvoimaloita juuri ennen Ukrainan sotaa. Nämä tulevat siirtymään kokoaikaiseen sähköntuotantoon LNG kaasuputkien kautta.
Kulutuspään hintapaineet näkisin toteutuvan seuraavassa järjestyksessä:
0. Kaiken energiainfran tilauskanta paisuu
1. Sähkön hinta, nousevat sähkön myyntikatteet ja verkonrakentajien tilauskannat
2. Nesteytetyn kaasun hinta ja kuljetuskapasiteetti, yhdistyy osaksi geopolitiikkaa
3. Sähkökulutuksen spekulatiiviset laitokset kuten akkuvarastot, vesivoima ym.
4. Kaiken muun energian muodostama puserrus öljyyn, joka lopulta ajaa maailman taantumaan kuten aina ennenkin
- Ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu on 10 vuotta, yksi voimala maksaa noin 10 miljardia euroa kuten tiedämme. Luvitus voi kestää helposti 5 vuotta lisää.
- Konseptiydinvoimaloiden (modulaariset ja pienet) prototyypit ovat 5-10 vuotta tästä eteenpäin ja nopeutetulla käyttöönotolla puhutaan 15 vuodesta niissäkin
- Joka 5 vuosi tulee 50 ydinvoimalan verran lisää tarvetta ja 0 ydinvoimalan verran lisää tuotantoa
- Näinollen tarvepuskuri tulee olemaan 200 ydinvoimalaa kun ensimmäinen valmistuu
- Kyseessä on mahdoton yhtälö joka korjaantuu pitkäjaksoisena sähkön hinnan voimakkaana kasvuna
Tästä seuraa huomattava paine kaikkeen energiatuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen:
- Suurten sähkönkuluttajien katteet pienenevät ja niiden lopputuotteiden hinnat nousevat. Ironisesti näihin kuuluvat myös datakeskukset.
- Kaikki energiamuodot muuttuvat kannattaviksi ilman tukia ja niitä aletaan rakentamaan vauhdilla (aurinko, tuuli, aalto ym.). Vanhoja voimaloita käynnistetään uudelleen.
- Ainut energiamuoto joka ei ole vielä nousukierteessä on öljy, mutta se on yksi parhaiten hyödynnettävistä ja tunnetuista energiamuodoista joten odottakaapa vain
- Kaasuvoimalat ovat ensimmäiset joita nähdään pystytettynä datakeskuksien takia
- Suomessakin rakennettiin säätövoimaksi uusia kaasuvoimaloita juuri ennen Ukrainan sotaa. Nämä tulevat siirtymään kokoaikaiseen sähköntuotantoon LNG kaasuputkien kautta.
Kulutuspään hintapaineet näkisin toteutuvan seuraavassa järjestyksessä:
0. Kaiken energiainfran tilauskanta paisuu
1. Sähkön hinta, nousevat sähkön myyntikatteet ja verkonrakentajien tilauskannat
2. Nesteytetyn kaasun hinta ja kuljetuskapasiteetti, yhdistyy osaksi geopolitiikkaa
3. Sähkökulutuksen spekulatiiviset laitokset kuten akkuvarastot, vesivoima ym.
4. Kaiken muun energian muodostama puserrus öljyyn, joka lopulta ajaa maailman taantumaan kuten aina ennenkin
Voiko Nordeaan avata pelkän arvo-osuustilin ja olla käyttämättä muita pankin maksullisia palveluja (esim. pelkkä pankkitili taitaa maksaa jotain)?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 343
Verkkopankkitunnukset ja varmaan käyttötilin ainakin tarvitsee, joten 4,65e/kk pitänee maksaa joka tapauksessa pankkipalveluista (jolloin saa myös kortin).
Ei voi. Mobiili Plus paketti on 0 € / kk premium-asiakkaille, asuntolaina-asiakkaille, korkeakouluopiskelijoille tai jos ikäsi on 19 - 25v. Premium-asiakkaaksi pääsee jos on vähintään 80000 euron säästöt tai sijoitukset tai 350000 euroa lainaa Nordeassa.
Viimeksi muokattu:
Ylläolevaan vahvasti liittyen.
Pystyykö AOT:n sisällön siirtämään helposti ja jopa kuluttomasti paikasta toiseen?
Eli vaikka Nordnet -> Nordea, käytännössä pelkkää ETF:ää. Jos jatkaisi kuukausisäästämistä edelleen Nordnetissä, mutta siirtelisi niitä sitten Nordean puolelle, koska premium edut.. ja Nordnetin halvempi hinta ostoille.
Pystyykö AOT:n sisällön siirtämään helposti ja jopa kuluttomasti paikasta toiseen?
Eli vaikka Nordnet -> Nordea, käytännössä pelkkää ETF:ää. Jos jatkaisi kuukausisäästämistä edelleen Nordnetissä, mutta siirtelisi niitä sitten Nordean puolelle, koska premium edut.. ja Nordnetin halvempi hinta ostoille.
Pystyy siirtämään, yleensä vanhan pankin puolelta voi odottaa kuluja (Hinnasto > Sovellukset ja toimenpidemaksut > Arvopapereiden siirto Nordnetistä), kun taas uudella pankilla on intressi tehdä omasta puolestaan kaikki mahdollisimman helpoksi.
Jes. Hyvä. Eli tämä polku tullee käyttöön, Nordea kun on se varsinainen pankki (palkka ja laina).
Ei vissiin onnistu kuten jo sanottiin. Tietty voi myös vaihtaa kokonaan pankkia jos ei ole esim. asuntolainan takia jumissa jossain kulurakenteeltaan kehnossa pankissa.
Itse koitin siirtyä pari vuotta sitten Nordeaan, kun vanhan pankin hinnasto meni ihan mahdottomaks ( ja osin juuri pörssikauppojen kulujen vuoksi), mutta eivät suostuneet myöntämään luottokorttia "ennen kuin palkka tulee Nordean tilille" ja kun eka sinne meni, niin "ennen kuin noin 6kk tullut palkkatulot tilille". Ja tämä kävi siis ilmi vasta kun olin tilin paikan päällä käynyt avaamassa ja muutenkin panostanut siirtoon.
"Pitäkää tunkkinne" -viesti sinne, tilit sulkuun ja palkka kakkospankkina toimineeseen ässään. Netistä 5 minuutissa Bank Norwegianin luottokortin 10k luotolla.
Eli siis ainakin itse sain sysipaskaa palvelua Nordeasta - suosittelen katsomaan pankkipalveluja muualta.
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 780
Kannattaa huomata että hankintahinnat eivät siirry automaattisesti ja niissä saattaa olla jotain rajoitteita. Joten kannattaa kysyä vastaanottavalta laitokselta että mitä toimenpiteitä tämä vaatii. Yleensä voivat ne raportista sinne naputella ja siirron yhteydessä ei maksakaan mitään.
Tuolla Nordnetin hinnastossa taisikin olla jotain tuohon viittaavaa. Noh, tuo niitä tulevaisuuden ongelmia, toki jos Nordnetin tilin säilyttää (kuten tulee tehtyä), niin saa tarkemmat tiedot sieltä.
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 168
Mahtaakohan muuten tuollaisessa AOT-tilin siirtotapauksessa ne hankintahinnat mennä myös verottajalle asti, vaikka saisikin siirtymään palveluntarjoajalta toiselle? (Vai onko ne jo aiemmin raportoitu ja verottajalla joku hirveä tietokanta kaikkien suomalaisten ostoista... tuskin?) Ehkä näin voisi olettaa, aika julmaa olisi laittaa kaikki tiedot itse verottajalle uudelleen. Tuli vain mieleen, kun ainakin Nordean nettipankki sanoo mielestäni että jos laittaa hankintahinnat itse, niin eivät välity verottajalle. Tämä siis spliteissä jne joissa tulee tuo "Tietoja puuttuu" hankintaerille. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku on tehnyt AOT-tilin siirtoa viime vuosina.
Itsellä AOT Nordeassa ja komppaan Suomen aivan avuttomia hinnastoja, mutta Nordea on tarkan markan miehelle ihan hyvä valinta jos hyödyntää tuota 1% hintakattoa ja euron osakesäästöpäiviä (ja tekee ainakin yhden kaupan kvartaalissa niin katoavat säilytysmaksut). Toki siinä on sitten päivämäärien armoilla, Saksa eli Xetra oli tänä vuonna osakesäästöpäivänä kahdesti, joten kovin impulsiivisia ostoja ei voi halvalla tehdä. Mutta tosiaan tuo 1% hintakatto ETF:ille on ihan okei jo itsessään.
Itsellä AOT Nordeassa ja komppaan Suomen aivan avuttomia hinnastoja, mutta Nordea on tarkan markan miehelle ihan hyvä valinta jos hyödyntää tuota 1% hintakattoa ja euron osakesäästöpäiviä (ja tekee ainakin yhden kaupan kvartaalissa niin katoavat säilytysmaksut). Toki siinä on sitten päivämäärien armoilla, Saksa eli Xetra oli tänä vuonna osakesäästöpäivänä kahdesti, joten kovin impulsiivisia ostoja ei voi halvalla tehdä. Mutta tosiaan tuo 1% hintakatto ETF:ille on ihan okei jo itsessään.
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 168
Sen verran mitä itse katsellut ja ostanutkin joitakin vastaavan hintatason ETF:iä, niin tuskinpa mitään isoa hyppyä tulee. Aika tasaisia hintoja näillä on, ja eri vaihtoehtoja kuitenkin riittää pilvin pimein. Ehkä siinä voi ekana päivänä olla isompaa vaihtelua, kunnes asettuu. Ja eihän tämä muutos ketään "isoja pelureita" kiinnosta, joten uudet rahavirrat tulevat pienistä ostoista. Ja kaiken lisäksi veikkaan että "kohdeyleisö" ei ole tietoinen tästä muutoksesta tai odota kuin kuuta nousevaa, vaan tieto lisääntyy pikkuhiljaa kevään kuukausien aikana.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Tämän seurauksena veikkaisin, että suomiosakkeista Wärtsilä tuplaantuu tai triplaantuu kolmessa seuraavassa vuodessa. Keväällä taidan vielä sittenkin ottaa ne aurikopaneelit ennen kuin microsoftin datakeskukset alkavat puskuttaa.
Tuskin tulee. Jos pörssilistatuista osakkeista koostuvan ETF arvo nousee yli NAVin, niin porukka ottaa 100% varmuudella rahaa ulos ja kumoaa tuon liikkeen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 343
tldr; Jos split nostaisi arvostuskertoimia, sitä ei kannata toivoa ellei ole pian myymässä sijoituksiaan. Jos ja kun split ei nosta arvostuskertoimia, on se turha paitsi jos yksikköhinta on turhan korkea piensijoittajalle.
ei-tldr;
Toivottavasti ei. Sillä jos split nostaisi arvoa, se nostaisi nimenomaan arvostuskertoimia jolloin tismalleen samaa tavaraa saisi kalliimmalla. Tämä olisi huono asia kelle tahansa joka on vielä kasvattamassa salkkuaan. Tuollaisesta arvonnoususta hyötyisivät vain ne, jotka ovat realisoimassa omistuksiaan. Ja tosiaan, arbitraasi varmaan tuon kumoaisi.
Mä taas pyörittelen silmiäni kun luen kuinka "suuri sijoittajaguru" Ilkka "Ipe" Parviainen ylpeilee Facebookissa suureen ääneen kuinka hän on nyt onnistunut saamaan muutaman suomalaisen yrityksen splittaamaan osakkeensa ja tämä on nyt suunnilleen parasta mitä penisilliinin keksimisen jälkeen on tapahtunut. Hän on sitä mieltä että "split piristää kurssia" ja tämä on sitten kaikkien sijoittajien kannalta todella hyvä asia. Perusteluina tutut vanhat perustelut: tottahan se on koska Kim/Tom Lindström ja Seppo Saario niin kertovat.
Mutta kannattaa pysähtyä miettimään, mitä toi oikeasti tarkoittaisi. Mieti, jos meillä on osakkeet Kone 1 ja Kone 2. Kone 2 on splitattu ja se kuvitteellisesti nosti arvostuksia 5%. Kumpaa osaketta kannattaa ostaa? Sitä, jonka tulostuotto on korkeampi vai matalampi, sitä jonka osinko-% on korkeampi vai matalampi, sitä jonka kaikki tunnusluvut ovat parempia vai huonompia? Taas kerran, tuollaisesta pelkkien arvostuskertoimien noususta hyötyy vain sellainen, joka on realisoimassa omistuksiaan. Kenenkään muun ei tuollaista pelkkää arvostuskertoimien nousua kannata toivoa.
Totuus on se, että se splitti joka laskee 60e yksikköhinnan vaikka 10 euroon ei vaikuta tuon taivaallista yhtään mihinkään pidemmällä aikavälillä. Ei nosta arvostuskertoimia eikä laske. Eikä vaikuta likviditeettiinkään näissä lukemissa.
Split on perusteltua kun yksikköhinnat ovat satasissa tai tuhansissa, jolloin on selvää että piensijoittajien mahdollisuus ostaa kohdetta vaikeutuu. Silloin likviditeetti voi parantua hieman kun splitataan. SPYI:n tapauksessa ihan hyvä veto kk-säästäjän kannalta. Mutta muutaman kympin osakkeen splittaus on lähinnä turha kulu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 000
SPYI oli vielä ihan siedettävän arvoinen yksikköhinnaltaan, joskin helpottaahan tuo kuukausisäästäjää jos yksikköhinta tippuu sinne 10-20€:n väliin.
Enemmän olen odotellut, että milloinkohan SXR8 eli S&P500 ETF splitataan, se on jo yksikköhinnaltaan pitkälti yli 600€. Jos siis haluaa itse kasata eri pörssien allokaatiot niin tuollainen yksittäinen yli 600 euron etf tarkoittaa että kk-summa nousee aika reiluksi. Esim jenkit 50%, eurooppa 40% aasia 10% tarkottaisi jo vähintään 1300 euron kk-summaa.
Enemmän olen odotellut, että milloinkohan SXR8 eli S&P500 ETF splitataan, se on jo yksikköhinnaltaan pitkälti yli 600€. Jos siis haluaa itse kasata eri pörssien allokaatiot niin tuollainen yksittäinen yli 600 euron etf tarkoittaa että kk-summa nousee aika reiluksi. Esim jenkit 50%, eurooppa 40% aasia 10% tarkottaisi jo vähintään 1300 euron kk-summaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 135
Riippuu mitä on myymässä. Osakkeet varmaan menee heti, mutta joku rahasto ei välttämättä. Itse myin jo viime tai oliko edellisellä viikolla vajaalla tonnilla erästä rahastoa josta haluan eroon kokonaan.
- Liittynyt
- 21.09.2018
- Viestejä
- 3 250
Joo eft kyse. Pitää koittaa hoitaa homma pois alta, niin ei käy vahinkoa.
Itse vedän mukaan sellaiset trendin, että tiettyyn pisteeseen asti eri talouksissa keskeinen veturi on ollut työn tuottavuuden nousu. Tehty työ on tuottanut siis kasvavan määrän hyvää, mikä lisää hyvinvointia. Kiina jatkaa, tai on ehkä vasta kunnolla aloittanut tällä linjalla ollen "maailman tehdas". Jos tulee videokuvaa uudesta isosta tehtaasta jossa tehdään jotain, se tulee herkästi kiinasta. Enää Kiinassa ei niinkään lisätä ihmisiä linjalle vaan tehdään parempia linjoja.
Nyt sanoisin että länsimaissa on vaihdettu siihen että rahan tuottavuus on noussut. Eli työn tuottavuus ei kasva, vaan rahan. Ja se erkaantuu siitä että tarvittaisiin mitään tuottavaa työtä siihen rinnalle. Jopa finanssipuolella passiiviset rahastot eli mahdollisimman vähän tehtyä työtä ja ihan vaan käytettyä rahaa tuottaa parhaiten. Eli aktiivinen salkun hoitaminen,tehty työ, ei tuota vaan kuluttaa rahaa kun indeksejä ei voiteta. Sotesektorilla tuottavuuden kasvua ei ole myöskään, eikä tunnu olevan rakentamisessakaan. Palvelu- ja viihde kun siirtyvät algoritmien taakse niin sielläkin työn tuottavuutta ei niinkään lisätä vaan työ pyritään poistamaan yhtälöstä. Asiakspalvelijat sinänsä eivät saa sen enempää aikaiseksi kuin ennenkään. Tehtailla ei voida lisätä tuottavuutta jos tehtaita ei rakenneta. Eli teollisen tuotannon tuottavuus pysyy aika vakiona.
Paha sanoa mikä lopputulema on mutta tällä hetkellä homma tuntuu molemmilla valituilla reiteillä, sekä Kiinan että Lännen reiteillä siis, toimivan ihan ok. Toki tiettyä kehäpäätelmää on jotenkin siinä jos ajatellaan että pelkästään ennätysmäisen suuret investoinnit datakeskuksiin riittävät todistamaan sen että reaalitalous kasvaa nyt kunnolla monta vuotta.
edit: mutta jos nyt palataan vielä tuohon infrasijoittamiseen/rakentamiseen, niin markkina on reagoinut tosi nopeasti ja verkkoinfran, Wärtsilän yms yms hinnat on jo nyt tuplaantuneet niin että nykyinen P/E on tosi korkea. Se nyt pitäisi nähdä missä määrin konkreettinen tekeminen kasvaa niin että ollettamukset energiainvestointien lisääntymisestä saavat lihaa luitten ympärille. Ja tosiaan mielenkiintoista miten materiaalin saatavuus riittää vaikka kysyntää olisikin, kun Kiina on aika määräävässä asemassa varsinkin uusiutuvassa energiassa. Energiafirman ei kannata maksaa realistisesti ajatellen kaksinkertaisia hintoja investoinneista joita kuolletetaan 20 vuotta, jos olettama korkeammista energian hinnoista on yhden kortin varassa joka voi nollaantua parissa vuodessa. Ja toisaalta Kiina saattaa rajoittaa saatavuutta ihan muuten vaan ja käyttää romuja enevässä määrin itse vaikka täällä maksettaisiinkin paremmin. Wärtsilänkin pitäisi investoida tosi paljon että saisi oikeasti paljon lisää kapasiteetia, joka sitten saattakin 3 vuoden päästä olla turhaa jos esim. sodium-akut+uusiutuva poistaa genujen kysynnän ja jopa leikkaa merimoottoreiden kysyntää.
Ja tietty pitäisi nähdä jonain vahvoina signaaleina se konkreettinen energian hinnan nousu että voisi ajatella energiaan perustuvien firmojen olevan hyvä sijoitus vielä nykyistäkin korkeammin hinnoin. Tällä hetkellä 2v kiinteää sopimusta yksityisille myydään halvemmalla kuin hetki sitten ja yritykset lukitsee ostoja 2-3 vuoden päähän aika kohtuullisin hinnoin.
Viimeksi muokattu:
Tuo ei toki koske Danske Kaupankäynti Onlinea (kuten ei osakesijoittajien tarjouskaan), vaan tavallista arvo-osuustiliä eli (suurimmalle?) osalle Dansken asiakkaista tuo kulu ei toteudu.
Juuri tässä kiteytyy, se mitä sanoin, että piensijoittaminen on tehty tarpeettoman vaikeaksi Suomessa. Kukaan ei tarjoa helposti käyttöönotettavaa alustaa, jossa voisi tehdä kauppoja pienillä kuluilla ilman ylimääräisiä kytkyjä.
Itselleni tuo ei ole suuri ongelma, kun kuukausisäästösumma on luokkaa 1k€ ja sijoittamista on tullut harrasteltua jonkin aikaa. Kuitenkin, jos tuollainen alusta olisi tarjolla, tulisi varmaan tehtyä pieniä ostoksia pitkin kuukautta.
No niin no, ei se nytkään mielestäni mitenkään vaikeaa ole, semi kallista ehkä, mutta ei mielestäni vaikeaa.
Mitäpäs jos asiaa koittaisi katsoa tiskin toiselta puolen; Jos Pankki X tarjoaisi kattavia palveluita hyvin pienillä kuluilla ja olemattomilla(tai jopa negatiivisilla?) katteilla, niin mikä mahtaisi tuollaisessa olla "palveluntarjoajan" ansaintalogiikka ja motivaatio lähteä tarjoamaan tuollaista kuluttajille?
Oletettavasti tuo kaupankäynti ei pankeillekaan ole ihan kulutonta, etenkään ulkomaisten arvopaperien osalta, lisäksi järjestelmien ylläpito maksaa. Asiakkaita varmaan saisi paljon lisää, mutta minkä verran ja minkälaisella todennäköisyydellä kyseisestä asiakaskunnsta siirtyisi käyttämään palveluita joista palveluntarjoaja saisi enemmän rahaa...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 343
Mahdollistettaisiin se hallintarekisteröinti kunnolla kotimaisille palveluntarjoajille ja kotimaisille osakkeille ja kotimaisille omistajille, niin olisi matalampi kynnys ja kulurakenne tarjota tuollaista palvelua kun palveluntarjoaja saisi laarittaa osakkeet yhteen paikkaan sen sijaan että jokaiselle asiakkaalle pitää luoda AO-tilit ja kantaa kaikki tuo byrokratia ja kustannukset hartioillaan. Sitä ennen tänne tuskin rantautuu yksikään "ilmaisvälittäjä" kuten eToro/T212 tai IB.
Tämäkin kiitos Kim Lindströmien, Timo Rothoviuksien sun muiden piensijoittajien muroihin kusijoiden. Olen yrittänyt Osakesäästäien uudelle hallituksen PJ:lle viestittää että tuo päätös ja kanta meni todella pahasti päin persettä silloin 2010-luvulla ja tästä kaikki piensijoittajat jatkuvasti kärsivät kun välittäjäkilpailua rajoitetaan.
Toimii muualla maailmassa, niin miksei toimisi Suomessa? Onko tämä joku jälkisosialistinen erikoistalousalue?
Jos lainsäädäntö rajoittaa kilpailua, on sitä muutettava. Mielellään ennenkuin suomalaiset välittäjät keksivät ottaa käyttöön jonkun säilytysmaksun OST/AOTlle, tietenkin täysin toisistaan riippumatta, kuten maan tapa on.
Suomi on ainakin siinä mielessä erikoisalue, että markkina on kovin pieni verrattuna moneen muuhun alueeseen, varmaankin omine verotus ja lainsäädäntökiemuroineen.
Enkä ole perehtynyt tarkemmin onko noilla "muualla maailmassa toimivissa" halvemmissa ratkaisussa kenties jotakin kuluja jotka on piilotettu syvemmälle ja lähinnä vain näyttävät halvoilta...
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 059
Ulkomaisiin osakkeisiin sijoittaminen voi olla itseasiassa pankeille halvempaa kuin suomalaisiin. Ulkomaisiin osakkeisiin kun suomalaisetkin välittäjät käyttää hallintarekisteriä ja samoja alivälittäjiä kuten muuallakin maailmassa.
Moni varmaan ajattelee juuri noin että ulkomaille sijoittaminen täytyy olla kalliimpaa, joten tuota ei kyseenalaisteta ja siten hinnat voi pitää korkeampina. Ehkä myös joku Finanssivalvonta tai muu taho voisi älähtää, jos Suomesta käsin olisi halvempaa sijoittaa ulkomaille kuin Suomeen.
Suomessa on ihmisillä pankkitileillä yli 100 miljardia euroa inflaation tuhottavana, eli olisihan tuossa markkinarakoa. En tiedä, estäisikö Finanssivalvonta helppokäyttöisten ja "pelillistettyjen" alustojen (esim. joku Robin Hood tyylinen) rantautumisen Suomeen.
Joka tapauksessa tämä nykyinen tilanne on surkea suomalaisten piensijoittamisen kannalta.
Nyt täytyy kyllä todeta, että tuo kotimainen Endomines alkaa olla todella kiinnostava. Todella juhlavia kultapitoisuuksia tänään julkistetuissa kairaustuloksissa ja vieläpä niin lähellä pintaa, että avolouhos on mahdollinen. Tuolla on nyt nykyisten kaivosten lisäksi ainakin kaksi ilmiselvää uuden kaivoksen paikkaa lähellä ja erittäin laaja alue muutenkin kairauksilla todistettua kulta-aluetta. Kaiken lisäksi yhtiö ei ole mikään rahaa imevä juniori vaan tekee jo voittoa millä laajennusta ja kairauksia tehdään. Jos kulta pysyy lähellekään nykytasoilla niin tuolla on melkoinen "kultakaivos".
Ihan eri tason tapaus kun tuo Sotkamo silver johon en sotkeentuisi.
Ihan eri tason tapaus kun tuo Sotkamo silver johon en sotkeentuisi.
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 848
Mä olen USA:ssa monen eri välittäjän asiakas, ja kaikki kaupankäynnit vaikuttaa ihan aidosti ilmaisilta. Välillä näkee jotain huhuja/salaliittoteorioita, joiden mukaan välittäjä ei ilmoittaisi kaupan todellista hintaa ja vetäisi välistä jotain, eli esim. jos ostan osakkeen sadalla dollarilla niin oikeasti hinta olisikin muka ollut 99,99 dollaria ja välittäjä ottaisi itselleen sentin ja näyttäisi minulle hinnan olleen tasan sata, mutta en tiedä onko noissa mitään perää ja vaikka olisikin, niin puhutaan tosi pienistä summista.
Ilmeisesti toiminnan kannattavuus perustuu siihen, että välittäjä saa korkotuloa käteisvaroista, joita varmaan suurimalla osalla asiakkaista on aina jonkin verran tilillä. Välillä silti ihmetyttää että onko se toiminta muka niin kannattavaa, että asiakkaille voi maksaa muhkeita bonuksia. Olen pelkästään tänä vuonna saanut 1600 dollaria bonusta pelkästään siitä, että olen tallettanut tileille rahaa.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Ilmaisen välittäjän toiminta perustuu siihen, että se myy tarjouskirjansa eteenpäin pörssin muille toimijoille jotka haluavat siitä maksaa. Tämä ei ole mitään salaliittoteoriaa vaan näin se vain menee. Robottikauppiaat näkevät minkälaisia tarjouksia systeemissä on vastapuolilla ja hyötyvät siitä. Esim. jos nähdään, että porukalla on stop-lossit tasolla 80 niin ostolaidan ollessa pehmeä se voidaan puhkaista myymällä potti laitaan ja saadaan hyvät possat tehtyä ostamalla nuo isot stop-loss positiot pois.
Tilanne, jossa välittäjä itse, ennen kuin laittaa esim. ostotoimeksiannon eteenpäin pistääkin oman toimeksiannon osta omaan lukuunsa myyntilaidan hintaan ja myy sen saman osakepotin sulle vähän kalliimmalla on nimeltään front running. Tämä on jenkeissä laitonta ja siitä joutuu oikeasti linnaan. Suomessa se on toki sallittua ja tietenkin pankin vakiokäytäntö, vähintään jos täppä pankki saa olla kaupassa vastapuolena on painettuna (todennäköisesti riippumatta täpän asennosta kun tiedetään mikä fiva oikeasti on.)
Kyllä, toinen on tulonlähde on osakelainaus eli asiakkaiden osakkeet lainataan korvausta vastaan shorttaajille jotka sitten myyvät ne ja shortin sulkiessaan ostavat osakkeet markkinalta takaisin ja antavat välittäjälle.
Pienet ETF ovat olleet yllättävän epälikvidejä. Jos laitat ison position myyntiin normaalitoimeksiantona niin sitä vaikkapa 300 osakkeen ostopositiota lähdetään hivuttamaan hinnassa alaspäin jos orgaanisia ostajia ei ole, lopulta saat myytyä joku 5kpl ellet lähde jahtaamaan alenevaa hintaa. Siellä on muita vaihtoehtoja toimeksiannoille ja niitä pitäisikin vähän testata. Mutta siis se Nordnetin näyttö on vain kiva fasadi.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 494
Alta jouluun sijoittajamielinen podcast mistä voi oppia. Oli hyvää reflektointia mitä podcastin porukka on oppinut omaan bisnekseen analysoimistaan yrityksistä. Samalla saa vinkit mitkä jaksot kannattaisi katsoa acquired:in paletista jos ei ole podcastiin aikaisemmin perehtynyt. Mun vinkit renaissance tehcnologies == maailman paras sijoitusyhtiö, walmart == kauppa käy, teknologia, lvmh ja hermes(niukkuus, laatu), intian krikettiliika(älytön tarina, urheilu voikin olla kiinnostavaa). Acquired:sta voi jotain oppia sijoitushommiin, tai ainakin hyviä tarinoita jos ei muuta.
Lewis oli todella hyvä haastattelija. Kirjoitti ketjun aiheeseen liittyen the big short ja liar's poker kirjat. Molemmat hyviä. Flash Boys:ia en ole lukenut, pitäisi.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=d6EMk6dyrOU
Lewis oli todella hyvä haastattelija. Kirjoitti ketjun aiheeseen liittyen the big short ja liar's poker kirjat. Molemmat hyviä. Flash Boys:ia en ole lukenut, pitäisi.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=d6EMk6dyrOU
Flash Boys on hyvä, kuten myös Moneyball. Mutta viimeisin eli Going Infinite onkin sitten aikamoista sontaa, eli Sam Bankman-Fried fanitusta.
- Liittynyt
- 17.12.2025
- Viestejä
- 7
Palstan sijoittajagurut mitä mieltä suunnitelmasta?
Olen siis ihan aloittelija näissä hommissa. Tätäkin ketjua on tullut selailtua muun tutkimisen ohella.
Aluksi ajattelin laittaa 200-300€/kk tilanteesta riippuen. Osakepoiminta tai ETF-rahastot saavat odottaa toistaiseksi.
Pankkiasiat OP:lla ja sieltä ajattelin sijoittaa muutamaan passiiviseen indeksirahastoon tyyliin OP Maailma + OP Aasia nyt ainakin hajautuksen vuoksi. Mitä jos tuohon ottaa vielä OP Amerikka-rahaston kylkeen? Onko liikaa päällekkäisyyttä?
Onko järkeä ottaa vielä esim. Nordnetiltä joku rahasto, joka seuraa S&P 500-indeksiä? Kuinka monta rahastoa ylipäätään kannattaa olla vai laittaako koko summan yhteen rahastoon?
Olen siis ihan aloittelija näissä hommissa. Tätäkin ketjua on tullut selailtua muun tutkimisen ohella.
Aluksi ajattelin laittaa 200-300€/kk tilanteesta riippuen. Osakepoiminta tai ETF-rahastot saavat odottaa toistaiseksi.
Pankkiasiat OP:lla ja sieltä ajattelin sijoittaa muutamaan passiiviseen indeksirahastoon tyyliin OP Maailma + OP Aasia nyt ainakin hajautuksen vuoksi. Mitä jos tuohon ottaa vielä OP Amerikka-rahaston kylkeen? Onko liikaa päällekkäisyyttä?
Onko järkeä ottaa vielä esim. Nordnetiltä joku rahasto, joka seuraa S&P 500-indeksiä? Kuinka monta rahastoa ylipäätään kannattaa olla vai laittaako koko summan yhteen rahastoon?
OP Maailmassa on niin paljon Amerikkaa että se kattaa sen aika hyvin, OP Aasiassa on 70% japania joka ei nyt mitenkään erityisen kiinnostava ole mielestäni, joten voit mielestäni mennä pelkällä OP Maailmalla ihan hyvin. OP Suomea tai OP Eurooppaa ottaisin lähinnä rinnalle halutessa.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 494
Kuinka kauan aiot antaa sijoitusten olla poikimassa ennen kuin alat ottamaan rahaa ulos? Jos vastaus on 20v+ niin miettisin hyvin pienellä painolla jotain ai+robotiikkaa kylkeen. Maailmaindeksi yksinään on oikein hyvä sijoitus, ei tarvi mitään muuta ainakaan aluksi ostaa.
- Liittynyt
- 21.09.2018
- Viestejä
- 3 250
Ja jos OP:lla on edelleen erikseen OP maailma ja OP maailma indeksi, niin muista valita tuo indeksi pienempien kulujen vuoksi.
- Liittynyt
- 17.12.2025
- Viestejä
- 7
Ok, kiitos vastauksesta. Ajattelin että haluaisin jotain Aasian suunnalta tasapainottamaan liikaa jenkkipainotusta. Jostain syystä olen aika nihkeä sijoittamaan Suomi-indeksiin kun uutisia lukee ja pelkkää turskaa talouspuolella vuodesta toiseen
Kiitti vastauksesta. Sijoitushorisontiksi olen ajatellut vähintään 15 vuotta, ellei pidempää aikaa. Joku S&P 500/Nasdaq 100-indeksi kiinnostaisi ottaa tuohon maailma-indeksi kaveriksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 343
Jos oikein katsoin, niin en löydä enää "OP-Maailma"-rahastoa. Eikä ole "OP-Aasia"-rahastoa. Löytyy nuo halvat "OP-Maailma Indeksi" ja "OP-Aasia Indeksi". En nopealla googletuksella vielä löytänyt tietoa, mitä noille vanhoille ylihintaisille on tehty.
Kaikki rahastot | Sijoitusrahastot ja rahastosäästäminen
Rahasto on tuottava, pitkäjänteisen sijoittamisen vaihtoehto. Löydät laajan valikoiman rahastoja, osakerahastoista indeksirahastoihin ja moderneihin vastuullisen sijoittamisen rahastoihin.
www.op.fi
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 644
Jos oikein katsoin, niin en löydä enää "OP-Maailma"-rahastoa. Eikä ole "OP-Aasia"-rahastoa. Löytyy nuo halvat "OP-Maailma Indeksi" ja "OP-Aasia Indeksi". En nopealla googletuksella vielä löytänyt tietoa, mitä noille vanhoille ylihintaisille on tehty.
Kaikki rahastot | Sijoitusrahastot ja rahastosäästäminen
Rahasto on tuottava, pitkäjänteisen sijoittamisen vaihtoehto. Löydät laajan valikoiman rahastoja, osakerahastoista indeksirahastoihin ja moderneihin vastuullisen sijoittamisen rahastoihin.
Vastaus on OP-rahastoesitteen kappaleessa 20.3 "OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien rahastojen sulautumis-, jakautumis- ja lakkautushistoria".
OP-Maailma ja OP-Private Osakestrategia sulautuivat 6.11.2025 rahastoon OP-Taktinen salkku ja näin muodostuneen rahaston uudeksi nimeksi tuli OP-Osakesalkku. Tämä on mielestäni varsin yleistä, että huonosti menestyneitä, kalliiksi miellettyjä tai huonon maineen saaneita rahastoja uudelleennimetään ja muotoillaan vähän uuteen muotoon, jolloin huonosti mennyt historia ikäänkuin katoaa, kun huonommin onnistunut rahasto sulautuu paremmin onnistuneeseen (en jaksa vertailla oliko tässä tapauksessa juuri niin). Tällaista kallista rahastoa ei tietenkään kannata kokonaan lopettaa, koska joutuisivat silloin maksamaan pankille hyvin tuottavat pääomat ulos.
Viimeksi muokattu:
Yleisesti ottaen kannattaa katsoa mihin indeksiin joku rahasto pohjaa, googlettaa se indeksi ja katsoa mistä se indeksi käytännössä koostuu. Aasia-indeksi esim. kuullostaa siltä että painottuisi kiinaan, mutta siinä ei olekaan sitä ollenkaan, hiukan kait Hong Kong mukana. Tätä kautta voi sitten valita itseä kiinnostavat painotukset eikä vain olettaa että on valinnut itseä kiinostavat painotukset.Ok, kiitos vastauksesta. Ajattelin että haluaisin jotain Aasian suunnalta tasapainottamaan liikaa jenkkipainotusta. Jostain syystä olen aika nihkeä sijoittamaan Suomi-indeksiin kun uutisia lukee ja pelkkää turskaa talouspuolella vuodesta toiseen
Kiitti vastauksesta. Sijoitushorisontiksi olen ajatellut vähintään 15 vuotta, ellei pidempää aikaa. Joku S&P 500/Nasdaq 100-indeksi kiinnostaisi ottaa tuohon maailma-indeksi kaveriksi.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 470
Op harrastaa noiden huonojen rahastoiden sulauttamista enemmänkin.. muilla kotimaisilla rahastoyhtiöillä ei ole ollut tarvetta siihen ainakaan samassa mittakaavassa..
"Rahan tarjonta ja kysyntä" teoriani mukaan nyt vielä vähän tarvitaan rahaa joulun käyttörahaksi joten markkina laskee. Uudenvuoden jälkeen palataan nousuun kun ei ole niin rahalle tarvetta ja pistetään eläkkeitä sun muita säästöön indeksiin.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 494
Ennemmin veromyyntejä voittoja/tappioita verotukseen loppuvuodesta kuin käyttörahaa. Voluumit noissa jäteissa sellaisia ettei tuon tyyppinen heiluta ja jos heiluttaisi niin se näkyisi enemmän black friday aleissa,...
Hullut päivät saattavat myös olla ohi ja palataan kohti järkeviä arvostustasoja. Kuplasta pihisee ilmat ulos sen sijaan että poksahtaisi. Nvidian kurssi laskenut kohta 2kk "putkeen". Hyvä podcasti puolijohteista ja ai-treidin tilasta.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=uj5gNlbEB3Q
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Google julkaisi maltillisesti uudistuneen Pixel 10a -puhelimen
18.2.2026 17:00
-
Tulevista iPhone 18 Pro -malleista vuodettiin teknisiä ominaisuuksia
18.2.2026 16:48
-
Samsung julkaisi uudet Galaxy Book6 -sarjan kannettavat tietokoneet
18.2.2026 15:49
-
Phisonin toimitusjohtaja pelkää muistikriisin ajavan alas useita elektroniikkavalmistajia vielä tämän vuoden aikana
18.2.2026 04:44
-
Intel julkaisi uudet Game On -ajurit Arc-näytönohjaimilleen ja -grafiikkaohjaimilleen
18.2.2026 00:30
Uusimmat viestit
-
-
-
-
Ilmaiset, tai halvimmat parhaat sähköpostipalvelut
- Viimeisin: Aladdin Sane
-