Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[kilroy1]

Op maailma on ihan kätevä. Käytännössä myös kuluton kun bonuksilla maksaa kulut.


Totta. Tuota en muistanut.

Op maailma indeksi mielummin, se Op maailma on possukallis, Op maailma indeksi ok hintainen.

 

[kilroy1]

Ehkä kuitenkin mieluummin pitää sen muutaman satkun käteisenä pöytälaatikossa kuin maksaa kuukausimaksuja useasta eri kortista...

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

 

[Mikkos]

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

Tässä tuleekin vastaan ne ketkä on pankille arvokkaita asiakkaita ja ne ketkä tuo vaan hiekkaa eteiseen.

 

[N1kkel]

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

Liikkuuko rahaa isoja summia kuukaudessa vai mihin tarvitsee noin isoa luottorajaa/montaa korttia?

 

[Joukahaine]

Tässä tuleekin vastaan ne ketkä on pankille arvokkaita asiakkaita ja ne ketkä tuo vaan hiekkaa eteiseen.

Itsellä bank norwegian, morrow bank, s pankin luottokortti sekä nordean luottokortti. Kaikki kuluttomia, tosin viimeinen asuntolainan takia.

 

[Mikkos]

Itsellä bank norwegian, morrow bank, s pankin luottokortti sekä nordean luottokortti. Kaikki kuluttomia, tosin viimeinen asuntolainan takia.

Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.

 

[Harb]

Tähän on turha käyttää aikaa jos sijoitusstrategia on buy and hold ja mahdolliset kotiutukset tehdään omaan kulutukseen mutta kannattaa miettiä jos sijoitustoiminta on moniulotteisempaa.

Yhteisöveron muutos tekee sijoittaminen oman sijoitusyhtiön kautta kannattavammaksi (tai voi se tietysti olla ihan muutakin liiketoimintaa tekevä yritys)

Sijoittaminen henkilönä:
Vero pörssiyhtiöiden osingoista 25,5% tai 28,9% (yli 30t)
Vero muista pääomatuloista 30% tai 34 % (yli 30t)

Sijoittaminen yrityksen kautta:
Yhteisövero 20% tuloksesta tai 18% vuodesta 2027 lähtien

Yrityksen kautta sijoittamisessa pitää tietysti huomioida että yrityksestä nostettavista tuloista pitää maksaa veroa ja yrityksen hallintoon menee aikaa ja rahaa. Sen lisäksi siinä on riskinsä lainsäädännön muuttumisen puitteissa mutta niin on henkilöverotuksessakin.

Jos sijoitusomaisuutta on kertynyt enemmän (200-300t€) niin suosittelen harkitsemaan.

Itse yritän nykyään pitää henkilökohtaiset sijoitukset staattisina / kumulatiivisina ja yritys voi sitten sijoittaa lyhyemmällä jänteellä ja osinko-osakkeisiin.

 

[Lupiini]

Emt, pidän jotain reilun miltsin luottolimiittiä oskkeita vastaan ikuisella maksuajalla ihan senkin takia että jos käy jotain niin ei joudu myymään tai pelleilemään mitään, toinen on sitten ostaa välillä jotain kivaa koska elämästä on joskus ihan kiva nauttiakin.

Tuohan on ihan mielipuolinen luottolimiitti... itse en pystyisi tuollaisen 1,025 millin limiitin kanssa elämään vaan pyytäisin muuttamaan limiitin tasan milliksi.

 

[kilroy1]

Liikkuuko rahaa isoja summia kuukaudessa vai mihin tarvitsee noin isoa luottorajaa/montaa korttia?

Ei liiku. Osa korteista jäänyt isolle luottorajalle kun pääkortti vaihtunut toiseksi bonusten yms takia enkä ole nähnyt syytä pienentää luottorajaa. Suuri luottoraja on varmistus myös matkustelun takia.

Matkavakuutus on tottakai voimassa mutta esim covidin tai vastaavan iskiessä lennot oli aika kortilla.. olin sillon Euroopassa ja ylimääräiset kustannukset pysyivät kohtuudessa kotiin pääsemiseksi (tosin lentoja jotka varasin ja maksoin peruttiin sulkujen takia samana päivänä, rahat palautuivat vasta kuukauden-kahden päästä). Osa oli matkalla Australiassa josta pääsi pois vain kymppitonnin ykkösluokan lipuilla.

Koskaan ei tiedä mikä iskee (tsunami yms) jolloin on pakko ostaa liput siihen hintaan mitä saa..

 

[Joukahaine]

Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.

"S-Etukortti Visa Credit on osuuskaupan asiakasomistajille kuukausi- ja vuosimaksuton. Käytössäsi voi olla maksutta kaksi S-Etukortti Visa -korttia"

Totta, en muistanut, että olen ollut asiaksomistaja usean vuoden. Oisko tuo satkun verran ollut aikoinaan, jonka saa takaisin jos lähtee, mikäli muistan oikein. No pointti oli että kyllä noita kuukausimaksuttomia luottokortteja se 3-4 löytyy ilman, että tarvitsee kummoinenkaan asiakas olla pankille.

 

[Jirza]

Omat puskurini:
Lompakossa on noin 50 euroa käteistä, käyttötilillä noin 1000 euroa arkipäivän ostoksiin ja äkillisiin menoihin, kuten uuden pesukoneen ostoon. Lisäksi Bank Norwegianin säästötilillä noin 3000 euroa, joka on ns. lomakassa, josta rahoitetaan kesälomareissut yms. Kaikki muut rahat menee sijoituksiin.

 

[varakreivi de Valmont]

Tämä ei varmuudella kyllä liittynyt osakeindeksin nollaantumiseen. Eli ei laajasti hajauttavan tarvitse pelätät niitä asioita, joiden takia lama-aikana "meni kaikki". Ne liittyivät pääasiassa valuuttalainoihin ja konkursseihin. Eli tuo on tosi huono syy pelätä indeksisijoittamista.

Valuuttalainat ja kaikki (pankin) omaisuus asunnoissa, autoissa ja kesämökeissä samaisella maantieteellisellä alueella, josta henkilö hankkii tulonsa. Laman iskiessä työpaikka on uhattuna ja kaiken omaisuuden arvo samaan aikaan vapaapudotuksessa. Siinä on maariskiä kerrakseen, ja asiahan ei ole 35 vuodessa ihan valtaisasti muuttunut. Suomalaisista edelleenkin aika pienellä osalla on lopulta merkityksellisiä kunnolla hajautettuja sijoituksia vaan valtaosa omaisuudesta/velasta on kiinni näissä em. asioissa eli riskinhallinta on aivan onnetonta.

Meillä yhteiskunta muistuttaa kotivarasta ja setelien varaamisesta lompakkoon hätätilanteen varalta, mutta olisiko näiden sijaan paljon relevantimpi kansalaistaito ja varautumiskeino pitää omaisuutta maailmanlaajuisissa indeksisijoituksissa ja velkakirjoissa? Syvä taantuma ja omaan työpaikkaan kohdistuva uhka kun saattaa kuitenkin olla lopulta aika paljon todennäköisempi kuin Venäjän vyöryminen rajan yli.

 

[Honzo]

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

Aikalailla sama. OP Platinum ja Gold löytyy, Norwegianin ja S-Pankin myös. Ja ei vuosimaksuja.

Eiköhän noilla saa jollakin aina maksettua. Sitten tietty vaimon ja kotona asuvien aikuisten lasten kortit päälle. Jos noista ei mikään kelpaa, niin aika erikoinen tilanne saa olla. Ja kai kotoa joku satku löytyy ihan riihikuivaakin.

 

[itarumaa]

Minulla on käteistä varalla aina sekä mukana, että kotona. Mutta ei isoja summia, ehkä 50-100e. Rahat on kaikki osakkeissa ja etf-rahastoissa, mutta hajautusta on paljon, sellaiset 40-50 sijoitusta ja rahastoa. Mutta olen myös alkanut käyttämään näitä sijoitustuloja hiljalleen. Ihan sellaisia perusjuttuja, jotka parantavat elämänlaatua. Ei aina tarvi ostaa halvinta, siitäkin tavasta saa ihan opiskella, että pääsee eroon. En näe järkeväksi olla opiskelijapudjetilla liikenteessä, kun kuitenkin töissä tulee käytyä ja varallisuutta on edes jonkin verran.

 

[zepi]

Käteinen on se raha mitä voidaan pitää kädessä ja maksaa kädestä käteen. Itse yleensä pyrin pitämään muutamasta satasesta tonniin ihan riihikuivaa valuuttaa. jonkin verran aina mukana ja loput kotona.

Sijoitusketjussa kun ollaan, niin on aivan tyypillistä että myös tilivaroja pidetään käteisenä.

Arkielämässä tilanne on sitten toinen.

 

[Tuomi0]

Kysytäänhän jossain vieläkin että maksetaanko kortilla vai käteisellä.

Tämä on "nuorien" tietämättömyyttä. On tullut useaankin otteeseen vastaan käteiskauppaksi sovittua, jossa lippalakkipäinen alkaa kaivamaan kännykkää esiin. Käteisen ongelma ja etu on sen hankaluus. Se on otettava mukaan, jolloin se tosiaan säilyy siellä puskurissa. Mitään korkoja tollasille summille ei saa ja 2% korko ei paljoakaan lämmitä jos kortit on lukossa, Putin pistänyt netin säppiin tmv.

Viikkoja jatkuneet häiriöt menee sinne preppariosastolle, mutta kyllä Euro pitää viikon pintansa kovassakin pimennossa jonka jälkeen kova käteinen onkin sitten haulikon patruuna ja agregaatti.

 

[finWeazel]

Viikkoja jatkuneet häiriöt menee sinne preppariosastolle, mutta kyllä Euro pitää viikon pintansa kovassakin pimennossa jonka jälkeen kova käteinen onkin sitten haulikon patruuna ja agregaatti.

Voihan se tulla esim. dot com tai sub prime kriisin tasoinen karhumarkkina josta toipuminen kestää vuosia. Riippuen ja roikkuen miten tarvii sijoituksissa olevaa rahaa käyttöön voi sijoitetusta pääomasta kadota aikasen iso osa jos joutuu montun pohjalla myymään. Jos esim. eläke tai muuten elämä(fire/downshift) laskettu sen pohjalle, että sijoitusten arvo kasvaa maailmanloppuun asti niin yllätys voi olla iso ja työelämä kutsuu takaisin eläkkeen sijaan: Sequence Risk: Meaning, Retirement, and Protection

Suunnitelman tarvisi olla moniosainen. Lyhytaikainen ongelma, jääkaappi, auto tms. hajoaa, pidempiaikainen ongelma == historiallisen kova karhumarkkina. Asteroidien maahantörmäyksen odottelu ja siihen varautuminen menee preppareiden osastolle.

---

Tilastojen valossa löytyy massoja tutkiessa ilmiöä missä se aika missä ihminen on elänyt heijastelee vahvasti massojen uskoa siihen mitä maailmassa tapahtuu. 90-luvun laman ihmiset odottelee laman jatkuvan maailmanloppuun asti. Viimeisen 20v sp500:en nousua eläneet uskovat että nousu jatkuu ikuisesti.

 

[Andan]

Tähän on turha käyttää aikaa jos sijoitusstrategia on buy and hold ja mahdolliset kotiutukset tehdään omaan kulutukseen mutta kannattaa miettiä jos sijoitustoiminta on moniulotteisempaa.

Yhteisöveron muutos tekee sijoittaminen oman sijoitusyhtiön kautta kannattavammaksi (tai voi se tietysti olla ihan muutakin liiketoimintaa tekevä yritys)

Sijoittaminen henkilönä:
Vero pörssiyhtiöiden osingoista 25,5% tai 28,9% (yli 30t)
Vero muista pääomatuloista 30% tai 34 % (yli 30t)

Sijoittaminen yrityksen kautta:
Yhteisövero 20% tuloksesta tai 18% vuodesta 2027 lähtien

Yrityksen kautta sijoittamisessa pitää tietysti huomioida että yrityksestä nostettavista tuloista pitää maksaa veroa ja yrityksen hallintoon menee aikaa ja rahaa. Sen lisäksi siinä on riskinsä lainsäädännön muuttumisen puitteissa mutta niin on henkilöverotuksessakin.

Jos sijoitusomaisuutta on kertynyt enemmän (200-300t€) niin suosittelen harkitsemaan.

Itse yritän nykyään pitää henkilökohtaiset sijoitukset staattisina / kumulatiivisina ja yritys voi sitten sijoittaa lyhyemmällä jänteellä ja osinko-osakkeisiin.

Eniten itseäni on hillinnyt tuon sijoitusyrityksen perustamisen kanssa se, että sijoituksilla ei vielä yksinään pärjää ja esim. työttömyysturva muuttuu yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen täysin arpapeliksi. Ennen tuossa sentään oli kohtuu selvät säännöt, esim. jo töiden sivussa olemassa ollut yritys ei torpannut työttömäksi joutuessa tukia, mutta nykyään tilanne on lähinnä se, että ihan sama mikä yritys, niin tuet lähtee.

Ei sillä, että kertaakaan olisin työttömyystukia 25+ vuoden oman alan uran aikana muutenkaan saanut (kopu, kopu), mutta olisihan se ikävä, jos kaikki työttömyysvakuutusmaksut menisikin hukkaan tuollaisen tilanteen tullessa vastaan

 

[3me]

Ulkomaisten osinkojen verotus – mihin maihin kannattaa sijoittaa? - Omavaraisuushaaste

Ulkomaisten osinkojen verotus voi olla erittäin monimutkaista. Tässä kirjoituksessa autan sinua ymmärtämään pahimmat sudenkuopat osinkoverotukseen liittyen.

www.omavaraisuushaaste.com

Tuolta olen noita katsonut, mutta ei ole ainakaan linkkiä, miten veroja hakea takaisin. Tosin Portugalin osinkoverotus taisi aika lailla uudistua ilmeisesti tänä vuonna. Itse yksinkertaisesti ohitan nuo ja keskityn siihen arvonnousuun. Niitä on yllättävänkin monta maata, missä osingoverotus ei mene oikein. Esim. Tanska, Saksa jne. Kaikki nämä on sellasia, että haen sitä arvonnousua ensisijaisesti.

Tiedoksi muille että Nordnetissä ainakin tuli Portugalin osingot perille oikein.

 

[tuoppi´]

Voihan sen puskurin kerryttää juurikin sijoituksiin, näkisin että tuo 2,75% korko on aika pientä pörssiin verrattuna. Riski tietysti että kun pitäisi likvitoida niin kurssit on alhaalla.

Tavallaan 2,75% on pientä, mutta toisaalta se on kuitenkin varmaa tuottoa (ellei korkotilin antaja mene konkurssiin tms.). Ei minusta ole hullumpi idea pitää osaa rahoista korkotililläkin ja ottaa sieltä varman tuoton kun nyt korot noissa on ihan kohtuulliset vielä. Sitten toki kun korot menee taas nollaan niin sittenhän rahat kannattaa sijoittaa jollain toisella tavalla.

 

[jpp]

Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.

Kyllä tuo S-Pankin kortti ilmainen on asiakasomistajille ja oletan, että olet asiakasomistaja, koska muille ei tietääkseni maksutapaetua/bonuksia makseta. Ja järjetöntä S-Pankkia olisi käyttää muiden kuin asiakasomistajien, kun tili, kortti ja pankkitunnukset maksaisivat 15e/kk.

 

[eGe]

Kyllä tuo S-Pankin kortti ilmainen on asiakasomistajille ja oletan, että olet asiakasomistaja, koska muille ei tietääkseni maksutapaetua/bonuksia makseta. Ja järjetöntä S-Pankkia olisi käyttää muiden kuin asiakasomistajien, kun tili, kortti ja pankkitunnukset maksaisivat 15e/kk.

S-Pankin luottokortissa menee tilinhoitomaksu, jos korttia on höylätty jossain kuussa eikä saldoa kuitata kokonaisuudessaan kertalaakista pois. Tai jos haluaa edelleen paperilaskuja, niin se 5e kulu menee aina niiltä kuukausilta, kun luottoa on käytetty. Muutoin näyttäisi olevan tosiaan veloitukseton. Tuosta löytyy maininta esim. täältä kohdasta "Ei vuosi- tai kuukausimaksua".

 

[Joku_242]

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..

OP:llä on nyt ollut useamman vuoden kortit ja muut päivittäisasioinnit ilmaiseksi, mutta aiemmin kortista meni muutaman euron kuukausimaksu. En sitten tiedä kuinka yleisiä maksuttomat kortit on, mutta en ole toisaalta erityisemmin yrittänytkään keräillä niitä kun ei ole tarvetta.

 

[Järki Käteinen]

Sijoittaminen yrityksen kautta:
Yhteisövero 20% tuloksesta tai 18% vuodesta 2027 lähtien

Yrityksen kautta sijoittamisessa pitää tietysti huomioida että yrityksestä nostettavista tuloista pitää maksaa veroa ja yrityksen hallintoon menee aikaa ja rahaa. Sen lisäksi siinä on riskinsä lainsäädännön muuttumisen puitteissa mutta niin on henkilöverotuksessakin.

Jos sijoitusomaisuutta on kertynyt enemmän (200-300t€) niin suosittelen harkitsemaan.

Itse yritän nykyään pitää henkilökohtaiset sijoitukset staattisina / kumulatiivisina ja yritys voi sitten sijoittaa lyhyemmällä jänteellä ja osinko-osakkeisiin.

Mites sitten kun on jo sijoitusomaisuutta mutta ei yritystä. Pitäisi myydä omistukset ( jolloin verot laukeaa maksuun voitollisista ) ja sitten ostaa niitä yrityksen tilille ?

 

[finWeazel]

Mites sitten kun on jo sijoitusomaisuutta mutta ei yritystä. Pitäisi myydä omistukset ( jolloin verot laukeaa maksuun voitollisista ) ja sitten ostaa niitä yrityksen tilille ?

Enpä tiedä yhtiöön siirtämisestä. Vielä ei ole suomessa maastamuuttoveroa niin jos olisi kovin iso omaisuus niin oikea muutto esim. kreikkaan tai sveitsiin. Kun saavutettu suomessa rajallisesti verovelvollisen status niin pääomavero 15% kreikassa, sveitsissä 0%. Teettää toki työtä ja vie aikaa, mutta on yksi ihan laillinen tapa minimoida pääomaverot.

 

[Harb]

Mites sitten kun on jo sijoitusomaisuutta mutta ei yritystä. Pitäisi myydä omistukset ( jolloin verot laukeaa maksuun voitollisista ) ja sitten ostaa niitä yrityksen tilille ?

Omaisuutta voi antaa apporttina yritykselle perustamisen yhteydessä tai sitten sen voi myydä yritykselle. Myynnissä vero tietysti laukeaa myyjälle ihan normaalisti, apportista en osaa sanoa.

Mä itse yrityksen perustamisen yhteydessä myin sijoituksia ja sijoitin ne SVOP rahastoon, jotka yritys sitten sijoitti eteenpäin. Nuo voi nostaa yrityksestä pois seuraavan 10 vuoden aikana ilman veroseuraamuksia ja kasvattavat omaa pääomaa, joka nostaa huojennettujen osinkojen maksimimäärää.

 

[Andan]

Omaisuutta voi antaa apporttina yritykselle perustamisen yhteydessä tai sitten sen voi myydä yritykselle. Myynnissä vero tietysti laukeaa myyjälle ihan normaalisti, apportista en osaa sanoa.

Mä itse yrityksen perustamisen yhteydessä myin sijoituksia ja sijoitin ne SVOP rahastoon, jotka yritys sitten sijoitti eteenpäin. Nuo voi nostaa yrityksestä pois seuraavan 10 vuoden aikana ilman veroseuraamuksia ja kasvattavat omaa pääomaa, joka nostaa huojennettujen osinkojen maksimimäärää.

Taitaa luovutusvoittovero laueta myös apportissa. Tuo on myös yksi ongelma, että sijoituksia on hankala siirtää sitten jos ja kun sen sijoitusyhtiön haluaisi perustaa. Pitäisi melkein pikkuhiljaa kasvattaa yhtiön pääomaa siirtämällä rahaa jossain muodossa sisään samalla, kun tekee muutenkin myyntejä, jos ei kiinnosta laukaista verotusta ihan vain siirron takia.

Toki jos kunnon eurojaskapotti tulisi, niin tuo sijoitusyhtiö tulisi kyllä tehtyä heti ja alettua päätoimiseksi sijoittajaksi

 

[Juha_H]

Tuoreimmassa Pörssipäivän jaksossa (kuunneltavissa täällä: Keskikesän kertoimet | Pörssipäivä) Mikko Jylhä kutsuu vieraikseen sijoittajapiireistä tutut Aki Pyysingin ja Jukka Lepikön, jotka pureutuvat ajankohtaisiin markkinatunnelmiin, korkojen kehitykseen, osakemarkkinoiden näkymiin ja sijoittajapsykologiaan.

Miten nykyinen korkotaso vaikuttaa sijoituspäätöksiin ja markkinoiden dynamiikkaan?
Onko nousumarkkina vasta alussa vai joko liian pitkällä?
Miltä näyttävät teknologia- ja kasvuyhtiöiden näkymät verrattuna defensiivisempiin kohteisiin?
Mitä uhkia ja mahdollisuuksia piensijoittajan horisontissa tällä hetkellä on?

Keskustelussa yhdistyvät kokemus, suorapuheisuus ja markkinatuntemus. Jaksossa ei kierretä tai kaarrella, vaan puhutaan suoraan siitä, mihin suuntaan markkinat voisivat olla menossa ja millaisia virheitä kannattaa nyt erityisesti välttää.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miksi Pörssipäivä on ollut niin arvokas ohjelma suomalaiselle sijoittajakunnalle. Joka torstai julkaistu jakso tuo ääneen kokeneet näkijät ja tekee taloudesta helposti lähestyttävää ilman pintapuolista hypeä tai kaupallista agendaa.

Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.

Tänään luin surullisia uutisia. Pörssipäivä lakkautetaan osana Ylen säästötoimia. Tämä on valtava menetys suomalaiselle talouskeskustelulle ja sijoittajayhteisölle. Riippumaton ja syvällinen talousjournalismi on erityisen tärkeää aikana, jolloin informaatio pirstaloituu ja moni saa tietonsa kaupallisista tai yksipuolisista lähteistä.

Pörssipäivän katoaminen jättäisi suuren aukon laadukkaaseen talouskeskusteluun. Voisiko Yleen vielä vedota ja anoa, että ohjelman lakkauttamista harkitaan uudelleen? Onko kansalaisilla mitään keinoja vaikuttaa tähän päätökseen?

Jos arvostat riippumatonta ja asiantuntevaa talousjournalismia, nyt olisi aika toimia.

Suomalaisille olisi tärkeää tarjota mahdollisimman monipuolista ja riippumatonta talousinformaatiota, sillä talouden ja sijoittamisen ymmärtäminen vaikuttaa suoraan meidän kaikkien elämään. Hyvä taloussivistys:

• Auttaa tekemään parempia päätöksiä – Olipa kyse säästämisestä, lainan ottamisesta tai sijoittamisesta, taloustiedon puute voi johtaa virheisiin, jotka tulevat kalliiksi.
• Vähentää taloudellista eriarvoisuutta – Riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi auttaa kaikkia, ei vain niitä, joilla on jo valmiiksi paljon tietoa tai varallisuutta.
• Vahvistaa demokratiaa – Talous vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaamme, ja ilman laadukasta talouskeskustelua päätösten taustat jäävät helposti hämäriksi.
• Kehittää suomalaista sijoituskulttuuria – Meillä on vielä matkaa siihen, että sijoittaminen nähtäisiin laajasti kansalaistaitona. Ilman luotettavaa tietoa yhä harvempi uskaltaa lähteä mukaan.

 

[kuoris]

Suosittelen lukemaan päivän Hesarista Peter Seligsonin jutun maailman taloustilanteesta ja sijoittamisesta. Hyviä pointteja jenkkien velkaantumisesta ja Trumpin yrityksestä korjata sitä painamalla taalan arvoa alas.

 

[Jees]

Suosittelen lukemaan päivän Hesarista Peter Seligsonin jutun maailman taloustilanteesta ja sijoittamisesta. Hyviä pointteja jenkkien velkaantumisesta ja Trumpin yrityksestä korjata sitä painamalla taalan arvoa alas.

Joo oli AAA kamaa. Hienoa että joku sanoo samaa mitä itse olen sanonut jo 20 vuotta eli että USA ei ole läheskään niin vahva taloudellisesti kun uskotaan. Se perustuu paljolti velanottoon, hyötymiseen dollarista varantovaluuttana ja sekä mahtaviin sijoitusvirtoihin, joista (osin kusetetaan) rahaa ulos omaan talouteen. Velanotto ja varantovaluutta homma lähestyy rajojansa ja sen myötä myös nuo sijoitusvirrat tulevat kärsimään. Trumpin sekoilujen vuoksi tämä jenkkien talousvallan siirtyminen muualle saattaa tapahtua hyvin piankin.

Toki jenkeissä syntyy paljon hyviä arvokkaita teknoyhtiöitä, mutta saman aikaan ne häviää jatkuvasti kypsemmissä teollisuudenaloissa. Ja nyt teknopuolellakin Japani, Korea ja Kiina ovat kokoajan lähempänä.

 

[Toinen nimimerkki]

Pitäisittekö ikuisella horisontilla 2x vivutettu Nasdaq100 vai normaalia? Vivutetussa kulut 0,6% ja normaalissa 0,3%

Tuli hätäpäissään 9.4 ostettua kassa tyhjäksi Amundi Nasdaq-100 Daily (2x). Nyt harmittaa verot, jos vaihdan sen normaaliksi, eikä AOT:llä oikein ole tappiollista mitä myydä päiväksi. Splitataanko noita ETF:iä koskaan? Jos menisi edes yksi ETF alle 1k€, voisi joka vuosi alkaa vähentää positiota.

 

[zepi]

Pitäisittekö ikuisella horisontilla 2x vivutettu Nasdaq100 vai normaalia? Vivutetussa kulut 0,6% ja normaalissa 0,3%

Tuli hätäpäissään 9.4 ostettua kassa tyhjäksi Amundi Nasdaq-100 Daily (2x). Nyt harmittaa verot, jos vaihdan sen normaaliksi, eikä AOT:llä oikein ole tappiollista mitä myydä päiväksi. Splitataanko noita ETF:iä koskaan? Jos menisi edes yksi ETF alle 1k€, voisi joka vuosi alkaa vähentää positiota.

Ei ikinä viputuotteita pitkään holdiin. Ne tuottavat pelkkää tappiota käytännössä varmasti pitkässä omistuksessa.

Jos haluat vipua, opettele käyttämään joko sijoituslainaa, optioita, warranteja tai jotain muita vastaavia johdannaisia.

Nuo x-kertaiset viputuotteet sopivat vain lyhyeen pitoon jos aavistelet esim. Osarin liikuttavan kurssia suuntaan tai toiseen.

 

[Toinen nimimerkki]

Ei ikinä viputuotteita pitkään holdiin. Ne tuottavat pelkkää tappiota käytännössä varmasti pitkässä omistuksessa.

Jos haluat vipua, opettele käyttämään joko sijoituslainaa, optioita, warranteja tai jotain muita vastaavia johdannaisia.

Nuo x-kertaiset viputuotteet sopivat vain lyhyeen pitoon jos aavistelet esim. Osarin liikuttavan kurssia suuntaan tai toiseen.

Mihin se hinnan tippuminen perustuu? Tuohon 0,6% hallinnointipalkkioon, jos kurssi ei nousisikaan? Eikö sama tapahdu vivuttamattomallakin ETF:ällä vain vähän hitaammin? Nuoha ovat kasvuyhtiöitä, eli kurrssin pitäisi nousta, osinkoa ei juurikaan makseta ulos.

Kuva on 3x vivutetutsta Nassesta, jolla oli vähän pidempi trackki. Näyttää mielestäni ihan hyvältä tuotolta. Vai meneekö tuosta myydessä jotain muutakin kuin verot ja mahdollinen valuutanvaihto?

Sijoituslainaa ei myönnetä yhtään lisää, nollakorkohulinassa flexi vedetty jo tappiin ja sen jälkeen ehtoja on tiukennettu. Kysyin kyllä.

 

[Galaxy]

Suosittelen lukemaan päivän Hesarista Peter Seligsonin jutun maailman taloustilanteesta ja sijoittamisesta. Hyviä pointteja jenkkien velkaantumisesta ja Trumpin yrityksestä korjata sitä painamalla taalan arvoa alas.

Mutta kuten Peter toteaa niin eivät ole varsinaisesti varautuneet mitenkään USAn heikkenemiseen. Kertoo varmaan lähinnä siitä ettei kukaan muukaan oikein tiedä minne muuallekaan rahaa laittaisi.

Esim. Kiina on ihan ok olla osana salkkua, mutta harva uskaltaisi laittaa valtaosaa sijoituksista sinne. Itsellä luokkaa 5% arvopaperisalkusta, mutta position tuplaaminen tuntuisi jo liian riskiseltä.

Kehittyvät markkinat muutenkin on jollain tapaa löytynyt salkusta oman sijoittamisen alusta asti eli vuodesta 2007, mutta tuotto on ollut aika väsynyttä.

Sitten on kehittyneemmistä markkinoista Eurooppa ja Japani. Japanin yksi ongelma on kutistuva väestö ja mitä ymmärtänyt heidän työkulttuuristaan niin en oikein jaksa uskoa että sieltä ylituottoa revitään.

Jäljelle jää lähinnä Eurooppa. Jotain Euroopassa on kyllä vialla kun IT ja hightech jättejä ei oikein ole vs USA. Ostetaanko ne pois, onko sääntely ongelma vai mikä on vialla? Voisinko nostaa Euroopan osuutta sijoituksissani? Voisin, mutta aika vaikea olisi nostaa sitä ikäänkuin jenkkien korvikkeeksi siten että olisi vaikka 50% alueella.

Tämä siis tälläisen osta & (yleensä) pidä sijoittajan näkökulmasta.

 

[zepi]

Mihin se hinnan tippuminen perustuu? Tuohon 0,6% hallinnointipalkkioon, jos kurssi ei nousisikaan? Eikö sama tapahdu vivuttamattomallakin ETF:ällä vain vähän hitaammin? Nuoha ovat kasvuyhtiöitä, eli kurrssin pitäisi nousta, osinkoa ei juurikaan makseta ulos.

Kuva on 3x vivutetutsta Nassesta, jolla oli vähän pidempi trackki. Näyttää mielestäni ihan hyvältä tuotolta. Vai meneekö tuosta myydessä jotain muutakin kuin verot ja mahdollinen valuutanvaihto?

Sijoituslainaa ei myönnetä yhtään lisää, nollakorkohulinassa flexi vedetty jo tappiin ja sen jälkeen ehtoja on tiukennettu. Kysyin kyllä.

Noissa on ongelma sen suhteen että miten päivittäiset arvot lasketaan. Jos kurssi nousee joka toinen päivä prosentin ja laskee joka toinen päivä saman verran, jäät jatkuvasti tappiolle ja se tappio ei perustu 0.6% paa hallinnointipalkkioon vaan siihen miten kohde-osuuden nousut ja laskut kertoutuvat keskenään.

https://assets.ctfassets.net/f5rlrsannule/eodNLVWYe4WsGQEbLzNf0/16d2c6ee9621bb808ece1bc1caacf1ed/BB_FI_202205.pdf

Tuolta sivu 11

 

[Tuomi0]

Mutta kuten Peter toteaa niin eivät ole varsinaisesti varautuneet mitenkään USAn heikkenemiseen. Kertoo varmaan lähinnä siitä ettei kukaan muukaan oikein tiedä minne muuallekaan rahaa laittaisi.

Esim. Kiina on ihan ok olla osana salkkua, mutta harva uskaltaisi laittaa valtaosaa sijoituksista sinne. Itsellä luokkaa 5% arvopaperisalkusta, mutta position tuplaaminen tuntuisi jo liian riskiseltä.

Katselin esim. Baidua, niin markkinaosuus on laskenut puoleen nopeasti. Näissä on länsiosakkeisiin nähden houkuttelevia talouslukuja, mutta tavallaan ne elävät rinnakkaistodellisuudessa ja ne olisi nähtävä jossain aasialaisessa kontekstissa. Onko keskiluokkaan siirtyneelle kinukki-insinöörille pellolle pystytetty tönö kuitenkin tulevaisuuden rahan säilytyspaikka verrattuna Alibabaan?

Mitään pitkiä positioita Kiinassa ei kai voi ollakaan?

 

[Toinen nimimerkki]

Noissa on ongelma sen suhteen että miten päivittäiset arvot lasketaan. Jos kurssi nousee joka toinen päivä prosentin ja laskee joka toinen päivä saman verran, jäät jatkuvasti tappiolle ja se tappio ei perustu 0.6% paa hallinnointipalkkioon vaan siihen miten kohde-osuuden nousut ja laskut kertoutuvat keskenään.

https://assets.ctfassets.net/f5rlrsannule/eodNLVWYe4WsGQEbLzNf0/16d2c6ee9621bb808ece1bc1caacf1ed/BB_FI_202205.pdf

Tuolta sivu 11

Kiitos! Pitää lukea tuo ajan kanssa! Samaa olen lukenut aikaisemmin, mutta en ymmärtänyt sen johtuvan tuosta päivittäisestä tasauksesta.

Jos kuitenkin katsoo tuota TQQQ:ta, niin historialliset tuotot ainakin ovat aika vakuuttavia. Amundilla trackki vain 4v, mutta saman suuntaista menoa ollut.

Miten itse näet, onko tämä vaakamarkkinan tappioriski ai-hypen keskellä niin sietämätön, että kannattaa realisoida viputuote, ostaa perus Nasdaq 100 ja uudelleen sijoittaa verojen osuus vaikka hurjimpaan lottolappuun minkä pörssistä löytää?

 

[zepi]

Kiitos! Pitää lukea tuo ajan kanssa! Samaa olen lukenut aikaisemmin, mutta en ymmärtänyt sen johtuvan tuosta päivittäisestä tasauksesta.

Jos kuitenkin katsoo tuota TQQQ:ta, niin historialliset tuotot ainakin ovat aika vakuuttavia. Amundilla trackki vain 4v, mutta saman suuntaista menoa ollut.

Miten itse näet, onko tämä vaakamarkkinan tappioriski ai-hypen keskellä niin sietämätön, että kannattaa realisoida viputuote, ostaa perus Nasdaq 100 ja uudelleen sijoittaa verojen osuus vaikka hurjimpaan lottolappuun minkä pörssistä löytää?

Itse en holdaisi noita viputuotteita pidempään ikinä.

Futuurit, optiot jne. ovat olemassa sitä varten.

En tiedä mitä tuo käyrä oikein osoittaa, en tiedä sisältääkö se noita päivittäisten sahaamisten aiheuttamia tappioita.

Nordnet Markets

Bull- & Bear-sertifikaateissa on kiinteä päivänsisäinen vipu, mikä lasketaan edellisen päivän päätöskurssista. Sertifikaatin arvo muuttuu vipukertoimen ...

www.nordnet.fi

Nordnetillä on joku minifutuurituote. Mutta kannattaa oikeasti ymmärtä miten nuo toimivat ja laskea vaikka itse vähän excelissä että miten ne käyttäytyvät.

 

[Galaxy]

Katselin esim. Baidua, niin markkinaosuus on laskenut puoleen nopeasti. Näissä on länsiosakkeisiin nähden houkuttelevia talouslukuja, mutta tavallaan ne elävät rinnakkaistodellisuudessa ja ne olisi nähtävä jossain aasialaisessa kontekstissa. Onko keskiluokkaan siirtyneelle kinukki-insinöörille pellolle pystytetty tönö kuitenkin tulevaisuuden rahan säilytyspaikka verrattuna Alibabaan?

Mitään pitkiä positioita Kiinassa ei kai voi ollakaan?

Mulla on siis ihan Kiina ETF ICGA.

 

[Tuomi0]

Mulla on siis ihan Kiina ETF ICGA.

Eikös tuota voisi pitää aika korkeariskisenä matalan tuottopotentiaalin ETF:nä? Jos nämä paikalliset puljut eivät maksa kalpeanaamoille osinkoja, niin mitäs asiaa sinne on rahaa edes työntää jos kasvuodotukset jäävät rajojen sisälle eli kasvua ei ole odotettavissa?

Uuden tullisopimuksen myötä sanoisin että globaali talous on kuollut, mutta EU ja US ristikkäistalous on edelleen elinvoimainen jos molempi osapuoli pysyy sopimuksissa. Tästä seuraa se, että tuotantoketjuja on väkisinkin tuotava kovalla rahalla takaisin koska ne ovat viety muualle ja nyt niiden riitoja ei ole mitään hyötyä alkaa jossain WTO:ssa puimaan kuten ennen. Toisin sanoen tehtaan tuotannon kustannuksesta tulee arvaamaton jos se tuotetaan tuolla Kiinan lähellä.

Tästä saas seuraisi teollisuusinvestointeihin liittyvät hankinnat. Tämä on jännä juttu että AI kupla pöhisee samanaikaisesti.