Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Jees]

Otetaanpa vielä pieni Mstr aiheinen konkreettinen esimerkki.

Minä perustan Hevonen Oy:n ja sijoitan yhtiöön kymppitonnin ja ostan sillä yhtiölle kymppitonnin arvoiset ravihevoset. Niitä vastaan nostan lainaa toisen kymppitonnin ja ostan toisen satsin hevosia. Leikitään, että yhtiö on myös pörssissä. Sen markkina-arvo pörssissä olisi todennäköisesti kymppitonni, koska yhtiö omistaa 20000 euron hevoset, mutta myös lainaa kymppitonnin. Tällä markkina-arvolla tämä yhtiö tarjoaa vipua hevosten hintaan, koska sijoitettua euroa kohti saa oikeasti tuplamäärän hevosta (yhtiön ottaman lainan vuoksi). Jos hevosten arvo vaikka tuplaa 40000 niin yhtiön arvo on laina vähennettynä 30000 eli kolminkertainen eli yhtiö tarjosi vipua hevosten hintaan.

Nyt jos edellä olevaa vertaa Mstr hullutukseen, niin siinähän yhtiön pääomalla JA lainalla hankittu bitcoin omistus on suunnilleen vain puolet pörssin markkina-arvosta, joten "vähän" hullulta tuntuu maalaisjärjellä varustetulle ihmiselle sijoitus pörssiosakkeeseen.

 

[Grazer]

HS:n tiedot | HYY vaarassa menettää kaikki varansa – Pankit painostavat myymään kiinteistöt

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on kompuroinut epäonnisten kiinteistöhankkeiden kanssa. Nyt pankit painostavat HYY:tä myymään kohteet keskellä surkeaa suhdannetta. Se tarkoittaa, että ylioppilaskunta voi menettää kaikki varansa.

www.hs.fi

Maksumuurin takana, mutta tällainen uutinen viimeistään osoittaa, kuinka pahasti rakennusalalla keuli mopo ympäri nollakorkohuumassa. Helsingin ja luultavasti koko Suomen kalleimpien neliöiden omistaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pahassa talousahdingossa ja pankit painostavat sitä myymään ainakin osan kiinteistöistään. Ylioppilaskuntahan investoi nollakorkoaikana älyttömästi mm. ostamalla Seurahuoneen talon Grand Hansa -hotellihanketta varten, rakennutti Lyyran Hakaniemeen ja käytti myös paljon rahaa Vanhan ylioppilastalon kellarin ja ykköskerroksen remonttiin. Olisi hauska tietää, kuinka paljon esim. Seurahuoneen rakennuksen hinnassa oli nollakorkohumpuukia mukana, joka nyt on sitten haihtunut.

HYY:n omaisuus muodostuu käytännössä vain kiinteistöistä. Se omistaa Kaivopihan alueen, Lyyran hakaniemessä, Domus Academican kiinteistöt Töölössä ja ilmeisesti jotain kerrostalotontteja Vantaalla. Noin 20 miljoonan arvopaperisalkkunsa se realisoi jo 2022 rahantarpeen takia.

Tilannetta ei helpota se, että HS:n tietojen mukaan hotellin vuokraehdot ovat kiinteistön omistajan kannalta heikot. Toimistot ovat osittain tyhjänä ja korjausvelkaa on paljon.

Grand Hansa ei ilmeisesti ole mikään rahasampo. Tuossahan hotellioperaattori vaihtui rakennuksen peruskorjauksen ollessa jo käynnissä, niin operaattorilla on varmasti ollut sopimusta neuvotellessa HYYtä vahvempi asema. Hotellirakennukset Seurahuone ja osa Uudesta ylioppilastalosta on toki saneerattu, mutta oman havainnon mukaan HYY:llä on ollut tapana korjatessa laittaa vain paikkaa paikan päälle. Edellisellä työnantajalla tein suunnittelu- ja valvontakeikkaa HYY:lle ja esimerkiksi Kaivotalosta löytyy todennäköisesti edelleen alkuperäisiä vuoden 1955 sähkökeskuksia.

Mitä kiinteistöbisnekseen tulee, niin tässä valitettavasti näkyy että kyllä ammattilainen on ammattilainen. Tuolloin 2010-luvun jälkipuoliskolla Helsinkiin kaavailtiin ja lähdettiin toteuttamaankin montaa hotellia. Itsekin olen yhdessä hankkeessa mukana, jossa Capman osti Kampista 30-luvulla rakennetun viimeksi virastona toimineen kiinteistön aikomuksena muuttaa se hotelliksi. Hotellihanke kuitenkin peruttiin, koska alkoi näkyä, että Helsinkiin on tulossa ylitarjontaa hotelleista ja tuosta saneerattiin toimistotiloja ja co-working-toimistohotelli.

Ylva on rikkonut pankkien kanssa sovittuja rahoitusehtoja jo usean vuoden ajan. Toistaiseksi rahoittajat ovat katsoneet Ylvan ongelmia läpi sormien, mutta nyt ne haluavat ongelmapesäkkeestä eroon vaikka väkisin.

Sinänsä hienoa, että pankitkin ovat antaneet löysää, jotta hieno historia säilyisi, mutta varmasti mainemielessä alkanut painetta tulla, että miksi joidenkin kohdalla joustetaan ja toisten kohdalla ei.

En ole itse yliopiston kasvatti, mutta sinänsä tietysti harmillista, jos ylioppilaskunnan hieno historia katkea muutaman vuoden hairahduksen takia. Toisaalta jos itsekkäästi ajattelee, niin hieno nähdä, että ei se "ongelmakiinteistöjen" omistaminen koske aina pelkästään syrjäkulmia.

 

[Clarenz]

Ollu kyllä sellaset ajat taas markkinoilla, että en paljoa ole viittiny edes salkkua avata. Nostin vähän kk-säästösummaa ja ens kuussa pikkasen lisää kun korontarkistus asuntolainassa tehty. Ei muuta ku kylmäpäisesti jatkaa samaa suunnitelmaa niin hyvä tästä tulee vielä. Maailmarahastoon (etf) menee rahat edelleen.

 

[KiLLPaTRiCK]

HS:n tiedot | HYY vaarassa menettää kaikki varansa – Pankit painostavat myymään kiinteistöt

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on kompuroinut epäonnisten kiinteistöhankkeiden kanssa. Nyt pankit painostavat HYY:tä myymään kohteet keskellä surkeaa suhdannetta. Se tarkoittaa, että ylioppilaskunta voi menettää kaikki varansa.

www.hs.fi

Maksumuurin takana, mutta tällainen uutinen viimeistään osoittaa, kuinka pahasti rakennusalalla keuli mopo ympäri nollakorkohuumassa. Helsingin ja luultavasti koko Suomen kalleimpien neliöiden omistaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pahassa talousahdingossa ja pankit painostavat sitä myymään ainakin osan kiinteistöistään. Ylioppilaskuntahan investoi nollakorkoaikana älyttömästi mm. ostamalla Seurahuoneen talon Grand Hansa -hotellihanketta varten, rakennutti Lyyran Hakaniemeen ja käytti myös paljon rahaa Vanhan ylioppilastalon kellarin ja ykköskerroksen remonttiin. Olisi hauska tietää, kuinka paljon esim. Seurahuoneen rakennuksen hinnassa oli nollakorkohumpuukia mukana, joka nyt on sitten haihtunut.

HYY:n omaisuus muodostuu käytännössä vain kiinteistöistä. Se omistaa Kaivopihan alueen, Lyyran hakaniemessä, Domus Academican kiinteistöt Töölössä ja ilmeisesti jotain kerrostalotontteja Vantaalla. Noin 20 miljoonan arvopaperisalkkunsa se realisoi jo 2022 rahantarpeen takia.


Grand Hansa ei ilmeisesti ole mikään rahasampo. Tuossahan hotellioperaattori vaihtui rakennuksen peruskorjauksen ollessa jo käynnissä, niin operaattorilla on varmasti ollut sopimusta neuvotellessa HYYtä vahvempi asema. Hotellirakennukset Seurahuone ja osa Uudesta ylioppilastalosta on toki saneerattu, mutta oman havainnon mukaan HYY:llä on ollut tapana korjatessa laittaa vain paikkaa paikan päälle. Edellisellä työnantajalla tein suunnittelu- ja valvontakeikkaa HYY:lle ja esimerkiksi Kaivotalosta löytyy todennäköisesti edelleen alkuperäisiä vuoden 1955 sähkökeskuksia.

Mitä kiinteistöbisnekseen tulee, niin tässä valitettavasti näkyy että kyllä ammattilainen on ammattilainen. Tuolloin 2010-luvun jälkipuoliskolla Helsinkiin kaavailtiin ja lähdettiin toteuttamaankin montaa hotellia. Itsekin olen yhdessä hankkeessa mukana, jossa Capman osti Kampista 30-luvulla rakennetun viimeksi virastona toimineen kiinteistön aikomuksena muuttaa se hotelliksi. Hotellihanke kuitenkin peruttiin, koska alkoi näkyä, että Helsinkiin on tulossa ylitarjontaa hotelleista ja tuosta saneerattiin toimistotiloja ja co-working-toimistohotelli.

Sinänsä hienoa, että pankitkin ovat antaneet löysää, jotta hieno historia säilyisi, mutta varmasti mainemielessä alkanut painetta tulla, että miksi joidenkin kohdalla joustetaan ja toisten kohdalla ei.

En ole itse yliopiston kasvatti, mutta sinänsä tietysti harmillista, jos ylioppilaskunnan hieno historia katkea muutaman vuoden hairahduksen takia. Toisaalta jos itsekkäästi ajattelee, niin hieno nähdä, että ei se "ongelmakiinteistöjen" omistaminen koske aina pelkästään syrjäkulmia.

Tässä HYY tapauksessa oikein näkee, kuinka on lähdetty laukalle. Muistan tuon Grand Hansan, kun ajoivat kaikki maksavat vuokralaiset pois ja piti tulla niin hieno hotelli.

Paljonkohan näitä mätäpesäkkeitä paljastuu? Taitaa Helsingissä seistä iso määrä uusia toimisto ja asuinrakennuksia ilman vuokralaisia ja asukkaita.
Aina kun ajalen Itäväylää keskustan suunnasta, niin tulee katseltua sitä uutta Kalasataman toimistotornia. Ainoa vuokralainen on kuulemma rakennuttanut firma itse. On vienyt oman konttorinsa sinne.
En kyllä aloittaisi uusien rakentamista, vaikka taidettiin sitä eilen uutisissa myös mainostaa:

Rakentamisen ahdinko | Helsingissä uskalletaan aloittaa yli 500 asunnon rakennushanke – onko se merkki elpymisestä vai vain yksittäistapaus?

Asuntorakentaminen tyssäsi kolme vuotta sitten, mutta pääkaupunkiseudulla jo käynnistellään hankkeita. Niille on tiukat kriteerit.

www.hs.fi

Ja taisi Kruunuvuorenrantaan kohdistua myös yksi aloitusilmoitus, jota en nyt löydä.

 

[B12]

Ollu kyllä sellaset ajat taas markkinoilla, että en paljoa ole viittiny edes salkkua avata. Nostin vähän kk-säästösummaa ja ens kuussa pikkasen lisää kun korontarkistus asuntolainassa tehty. Ei muuta ku kylmäpäisesti jatkaa samaa suunnitelmaa niin hyvä tästä tulee vielä. Maailmarahastoon (etf) menee rahat edelleen.

Omassa salkussa vastaavia dippejä on ollut useamman kerran vuodessa. Tuossa kolmen vuoden osalta. Salkun sisältö hyvin sekalaista normaalilla nykyajan jenkkipainotuksella. Ei tässä mitään uutta sinällään ole. Mihin tämä tästä kehkeytyy, niin ei voi tietää. Voi olla pidempikin virtaus, kuten tuo Ukrainan juttu, joka kesti pari vuotta

 

[Paapaa]

Taas on varallisuustilastoja julkaistu ja jokainen voi ihmetellä, mihin desiiliin omalla nettovarallisuudellaan pääsee. Mukana on siis reaaliomaisuus ja rahoitusvarat miinus velat.

Varakkaimman desiilin alaraja oli 550k euroa. Ja tuossa on siis mukana myös asunto. Eli ei paljon tarvita päästäkseen tuohon ryhmään. Varakkaimman 5%:n alaraja noin 820k euroa.

Kaikkien kotitalouksien mediaani on 96k ja se pieneni reaalisesti 21% vuoteen 2019 verrattuna.

Vähemmän yllättäen oma asunto oli tärkein varallisuuserä. Sen osuus kokonaisvaroista oli 45%. Pörssiosakkeiden ja rahastojen osuus taas on alle 10%. Talletuksissa on suunnilleen saman verran. Eli varallisuus on pitkälti seinissä ja tuottavan omaisuuden määrää pitäisi ehdottomasti saada kasvatettua.


KL:n uutinen:

Uusi varallisuustilasto julki: Tällä varallisuudella yltää Suomen vauraimpaan kymmenykseen

Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 96 000 euroa vuonna 2023. Varakkaimpia olivat Tilastokeskuksen mukaan yli 54-vuotiaiden taloudet.

www.kauppalehti.fi

Tilastot (Tilastokeskus):

Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 96 000 euroa vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Asuntovarallisuus vaikutti keskeisesti varallisuuden tasoon ja jakautumiseen vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta yli 50 % vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Nettovarallisuus suurin yli 54-vuotiailla vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

 

[renee]

Nollakorkoaika pahensi Suomen tilannetta entisestään, eli raha valui erityisesti rakentamiseen. Ennen vitsailtiin rikastumisesta pesemällä toistemme paitoja, nyt voidaan vitsailla, että yritimme rikastua myymällä asuntoja toisillemme yhä kalliimmalla hinnalla

Kovin tuottavaa tuo ei tietenkään ole.

 

[mpkk2]

Nollakorkoaika pahensi Suomen tilannetta entisestään, eli raha valui erityisesti rakentamiseen. Ennen vitsailtiin rikastumisesta pesemällä toistemme paitoja, nyt voidaan vitsailla, että yritimme rikastua myymällä asuntoja toisillemme yhä kalliimmalla hinnalla

Kovin tuottavaa tuo ei tietenkään ole.

Juu, mutta BKT nousee ja sehänkös on talouden kasvua. Velkasuhde pienenee ja.. Eiku…

 

[renee]

Juu, mutta BKT nousee ja sehänkös on talouden kasvua. Velkasuhde pienenee ja.. Eiku…

Jep... Vähän niin kuin Venäjälläkin menee taloudessa hyvin, jos BKT:tä katsoo... No, ei rakentamisessa mitään vikaa ole, mutta se sai löysän velkarahan aikana ihan liikaa painoa. Jos kiinteistöihin käytetyt resurssit ja lainaraha olisi käytetty uuden innovointiin ja teollisiin investointeihin, niin Suomella vois mennä paremmin...

 

[hypodermic]

Sveallakin laskee 13.5. säästötilin korko 2,35%:n.

No, henkilökohtaisesti otan paljon mieluummin korkomuutoksen näin päin koska asuntolaina, eli toivotaan korkojen laskun vielä jatkuvan.

 

[Clarenz]

Omassa salkussa vastaavia dippejä on ollut useamman kerran vuodessa. Tuossa kolmen vuoden osalta. Salkun sisältö hyvin sekalaista normaalilla nykyajan jenkkipainotuksella. Ei tässä mitään uutta sinällään ole. Mihin tämä tästä kehkeytyy, niin ei voi tietää. Voi olla pidempikin virtaus, kuten tuo Ukrainan juttu, joka kesti pari vuotta

Juuri näin, itelläkin jo vuosia tässä takana ja tämä ei mikään iso heilahdus vielä ainakaan ole. Ajattelin silti hieman kiristää vyötä ja lisätä säästösummaa jo nyt kun se on mahdollista ilman isompia uhrauksia.

 

[Terrorwinston]

Taas on varallisuustilastoja julkaistu ja jokainen voi ihmetellä, mihin desiiliin omalla nettovarallisuudellaan pääsee. Mukana on siis reaaliomaisuus ja rahoitusvarat miinus velat.

Varakkaimman desiilin alaraja oli 550k euroa. Ja tuossa on siis mukana myös asunto. Eli ei paljon tarvita päästäkseen tuohon ryhmään. Varakkaimman 5%:n alaraja noin 820k euroa.

Vähän eri mieltä tästä, kyllä nettovarallisuutena yli puoli miljoonaa on melko paljon. Vaikka ehkä se tällä foorumilla tuntuu monesta ihan pikkurahoilta.

 

[Warwick]

Vähän eri mieltä tästä, kyllä nettovarallisuutena yli puoli miljoonaa on melko paljon. Vaikka ehkä se tällä foorumilla tuntuu monesta ihan pikkurahoilta.

Tuo kun on kotitalouden yhteenlaskettu varallisuus ja sisältää myös asunnon, jossa asuu niin eihän se paljoa loppujen lopuksi vaadi. Yli 50v pari jolla on velaton asunto ja säästänyt siinä sivussa saa tuon melko helposti kasaan.

 

[Paapaa]

Vähän eri mieltä tästä, kyllä nettovarallisuutena yli puoli miljoonaa on melko paljon. Vaikka ehkä se tällä foorumilla tuntuu monesta ihan pikkurahoilta.

"Paljon" on tietenkin ihan suhteellinen käsite. Tätä voi pallotella monella tavalla. Suomessa se ilmiselvästi on "paljon", koska vain 10% on onnistunut haalimaan enemmän nettovarallisuutta. Mutta se ei ole kovin paljon, jos miettii millaisen varallisuuden saisi pitkäjänteisellä osakesäästämisellä kasattua kun kotitalouden kummatkin tienaajat siihen osallistuisivat.

Seligsonin laskurilla 30v säästöaika 8% keskituotolla saavuttaa 500k pääoman 350e/kk summalla. 7%:lla summa olisi noin 430e/kk. 25v ja 7% vaatii noin 650e/kk.

Onko nuo summat isoja vai ei kotitaloudelle joka usein tarkoittaa kahta tienaajaa? Mielestäni ne eivät ole kummoisia summia, suorastaan pieniä. 500k saavuttaminen on sinänsä aika helppoa monelle, jos olisi tietämystä ja tietenkin kärsivällisyyttä ja rohkaisua aloittaa säästämisprojekti. Suurin osa ei moista havittele eikä edes tule mieleen sen havittelu joten siksi nuo varallisuudet ovat meillä niin pienet.

 

[munse]

Vähän eri mieltä tästä, kyllä nettovarallisuutena yli puoli miljoonaa on melko paljon. Vaikka ehkä se tällä foorumilla tuntuu monesta ihan pikkurahoilta.

Nettovarallisuus on vähän huono mittari. "Käytännön varallisuuden" kannalta on eri asia omistaa 400k pörssisalkku ja 100k nettoasuntovarallisuus omasta kodista, kuin jos luvut olisivat toisinpäin. Uudellamaalla jälkimmäisiä esimerkkejä on varmaan paljonkin. Seiniä ei voi syödä.

 

[Cumbo]

Vähän eri mieltä tästä, kyllä nettovarallisuutena yli puoli miljoonaa on melko paljon. Vaikka ehkä se tällä foorumilla tuntuu monesta ihan pikkurahoilta.

Samaa mieltä; kyllä puoli miljoonaa nettovarallisuutta on jo kohtuullisen paljon.

 

[Andan]

"Paljon" on tietenkin ihan suhteellinen käsite. Tätä voi pallotella monella tavalla. Suomessa se ilmiselvästi on "paljon", koska vain 10% on onnistunut haalimaan enemmän nettovarallisuutta. Mutta se ei ole kovin paljon, jos miettii millaisen varallisuuden saisi pitkäjänteisellä osakesäästämisellä kasattua kun kotitalouden kummatkin tienaajat siihen osallistuisivat.

Seligsonin laskurilla 30v säästöaika 8% keskituotolla saavuttaa 500k pääoman 350e/kk summalla. 7%:lla summa olisi noin 430e/kk. 25v ja 7% vaatii noin 650e/kk.

Onko nuo summat isoja vai ei kotitaloudelle joka usein tarkoittaa kahta tienaajaa? Mielestäni ne eivät ole kummoisia summia, suorastaan pieniä. 500k saavuttaminen on sinänsä aika helppoa monelle, jos olisi tietämystä ja tietenkin kärsivällisyyttä ja rohkaisua aloittaa säästämisprojekti. Suurin osa ei moista havittele eikä edes tule mieleen sen havittelu joten siksi nuo varallisuudet ovat meillä niin pienet.

Tuo on kyllä hyvä pointti, miksiköhän noita varallisuuslukuja ei voida ilmoittaa per kansalainen vaan epämääräinen kotitalous. Tuosta ei nyt oikein tiedä, millä se pitäisi jakaa, kun kotitalouden keskikoko on about 2, mutta siinä on lapset mukana. Jos laskettaisiin pelkkiä aikuisia, niin olisiko joku 1,5 lähellä.

 

[stool]

Kyllä tuo minunkin korvaani suht isolta luvulta kuulostaa, kun ottaa huomioon, että nykyään on paljon yhden hengen kotitalouksia (ja melko paljon lisäksi eroperheitä, eli yhden aikuisen kotitalouksia). Kahden hengen lapsettomalle +50v. kotitaloudelle tuo luku on varmaankin vielä selvästi suurempi.

 

[Andan]

Kyllä tuo minunkin korvaani suht isolta luvulta kuulostaa, kun ottaa huomioon, että nykyään on paljon yhden hengen kotitalouksia (ja melko paljon lisäksi eroperheitä, eli yhden aikuisen kotitalouksia). Kahden hengen lapsettomalle +50v. kotitaloudelle tuo luku on varmaankin vielä selvästi suurempi.

Se voi ollakin, että se ylin desiili on täynnä noita 50+v kahden hengen kotitalouksia (tai ehkä jopa 60+v), kun ottaa huomioon että Suomen tämänhetken ikäjakaumassa tuolla on iso massa suurten ikäluokkien edustajia. Ja siltähän se tilastokeskuksen kuvakin näyttää, mihin oli tuossa aiemmin linkki.

 

[renee]

Nettovarallisuus on vähän huono mittari. "Käytännön varallisuuden" kannalta on eri asia omistaa 400k pörssisalkku ja 100k nettoasuntovarallisuus omasta kodista, kuin jos luvut olisivat toisinpäin. Uudellamaalla jälkimmäisiä esimerkkejä on varmaan paljonkin. Seiniä ei voi syödä.

Kaikissa laskelmissa omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan asunnon arvoa ei lasketakaan mukaan varallisuuteen, koska se ei ole ns. vapaata varallisuutta. Suomessa se on pakko laskea, muuten näyttäs turhan pahalta...

Edit. Lisätään nyt myös se, että varallisuuslaskelmat eivät myöskään ota (välttämättä) huomioon verovelkaa, eli jos on miljoonan salkku, niin pahimmillaan siitä on muutama sata tonnia verovelkaa.

Nettovarallisuus on siis aika suhteellinen käsite.

 

[perato]

Menee vähän mutuiluksi mutta nyt ku alko miettimään nii aika harvassa on kaveripiirissä heidän vanhemmat enää yhdessä, ikähaitari 50-70. Et siel on varmasti taustalla tätäkin, erotaan herkemmin, vastataan yksin talouden varallisuudesta.

 

[B12]

Tuo on kyllä hyvä pointti, miksiköhän noita varallisuuslukuja ei voida ilmoittaa per kansalainen vaan epämääräinen kotitalous. Tuosta ei nyt oikein tiedä, millä se pitäisi jakaa, kun kotitalouden keskikoko on about 2, mutta siinä on lapset mukana. Jos laskettaisiin pelkkiä aikuisia, niin olisiko joku 1,5 lähellä.

Talot, autot, velat ja varat ovat usein yhteisiä ja siksi järkevää käyttää kotitaloutta. Jossakin taloudessa molemmat tienaa ja joissakin toinen esim lasten kanssa kotona, omaishoitaja tms.

Tuo onko 500k paljon, niin 50% ihmisistä elää kädestä suuhun ja tilistä tiliin. Näistä melkein puolella on maksuhäiriömerkintä. Tulotasoja, menotasoja, luonteita, rahaan ja omaisuuteen suhtautumisia on niin paljon erilaisia, että ihan tosi turha on yleistää.

Nykysuomessa 500k on varmasti useimmille saavuttamaton unelma. Näistä puolet jos annettaissin käteen tuhlaisi sen hornan persiiseen saman tien oli se 500k tai miljoona.

Suurin osa noista 500k on varmasti keski-ikäisiä ja vanhempia, jotka säästäneet ja vaurastuneet ajan saatossa. Nuoremmilla voi olla kovat tulot, mutta 500k velkaa, pienet lapset ja somessa elvistellään osamaksuteslalla ja kulutusluottolomamatkoilla.

 

[TimelessAge]

Onko jotain suosituksia esim. videoista missä käytäisiin läpi tulkintaa liittyen korkean p/e numeron omaavien yrityksiin sijoittamiseen. Tietysti aina tapauskohtaista, että onko se korkea p/e merkki ylihinnoitetusta hinnasta vai onko se ihan ok sijoitusnäkökulmasta, jos yrityksellä on rutkasti kasvupotentiaalia. Eli ei voi vain tuijottaa sitä p/e-lukua perehtymättä syvällisemmin yrityksen, toimialan, markkinatilanteen (eli ymmärtää se kokonaiskuva) jne.

Kuitenkin olisi kiinnostavaa saada vähän lisäymmärrystä aiheeseen liittyen, kun välillä ihmetyttää jotkin yritykset minkä p/e on jopa yli 100.

 

[Andan]

Talot, autot, velat ja varat ovat usein yhteisiä ja siksi järkevää käyttää kotitaloutta. Jossakin taloudessa molemmat tienaa ja joissakin toinen esim lasten kanssa kotona, omaishoitaja tms.

Kyllä noissa merkittävissä omistuksissa (ja veloissa) on omistusosuus merkattuna ts. ne pystyisi jakamaan omistajien kesken - tarkemman tiedon puuttuessa 50-50. Tuossa "kotitalous" pallerossa katoaa aika paljon informaatiota, kun niitä kotitalouksia on laidasta laitaan.

Edit: Itse asiassa näköjään tuossa ikäjakaumassa onkin sitten käytetty jotain viitehenkilöä kotitalouden sijaan. Ehti jo hetken päässä vilahtaa, mitä ihmettä tarkoittaa 54v kotitalous Tosin tuossakin sitten kuitenkin varallisuus on edelleen kotitalouskohtaisesti, grrr. Ainoastaan tästä nyt voi jotain yhden henkilön summia laskea, tosin välillä puoliksi jaettuna:

https://media.graphassets.com/P7vyZufRbCIa42vz6DaN

 

[Järki Käteinen]

Onko jotain suosituksia esim. videoista missä käytäisiin läpi tulkintaa liittyen korkean p/e numeron omaavien yrityksiin sijoittamiseen. Tietysti aina tapauskohtaista, että onko se korkea p/e merkki ylihinnoitetusta hinnasta vai onko se ihan ok sijoitusnäkökulmasta, jos yrityksellä on rutkasti kasvupotentiaalia. Eli ei voi vain tuijottaa sitä p/e-lukua perehtymättä syvällisemmin yrityksen, toimialan, markkinatilanteen (eli ymmärtää se kokonaiskuva) jne.

Kuitenkin olisi kiinnostavaa saada vähän lisäymmärrystä aiheeseen liittyen, kun välillä ihmetyttää jotkin yritykset minkä p/e on jopa yli 100.

Esim. Teslan ( ja muiden teknologia-alan yhtiöiden ) P/E-luku on yleensä korkea eli hinnassa on melkoisesti tulevaisuuden odotusta, vastaavasti pankkien P/E-luvut ovat naurettavan matalia koska niiden kasvuodotukset ovat matalia.

 

[Varistin]

"Paljon" on tietenkin ihan suhteellinen käsite. Tätä voi pallotella monella tavalla. Suomessa se ilmiselvästi on "paljon", koska vain 10% on onnistunut haalimaan enemmän nettovarallisuutta. Mutta se ei ole kovin paljon, jos miettii millaisen varallisuuden saisi pitkäjänteisellä osakesäästämisellä kasattua kun kotitalouden kummatkin tienaajat siihen osallistuisivat.

Seligsonin laskurilla 30v säästöaika 8% keskituotolla saavuttaa 500k pääoman 350e/kk summalla. 7%:lla summa olisi noin 430e/kk. 25v ja 7% vaatii noin 650e/kk.

Onko nuo summat isoja vai ei kotitaloudelle joka usein tarkoittaa kahta tienaajaa? Mielestäni ne eivät ole kummoisia summia, suorastaan pieniä. 500k saavuttaminen on sinänsä aika helppoa monelle, jos olisi tietämystä ja tietenkin kärsivällisyyttä ja rohkaisua aloittaa säästämisprojekti. Suurin osa ei moista havittele eikä edes tule mieleen sen havittelu joten siksi nuo varallisuudet ovat meillä niin pienet.

Itse olen sijoittanut ts. määrätietoisesti yrittänyt kasvattaa varallisuutta nyt vuodesta 2019 alkaen, ikää on nyt karvan verran vajaa viisikymmentä eli olen ollut liikkeellä valitettavan myöhään. Alkupesämuna oli omakotitalon myyntirahat, kun muutin kaupunkiin vuokralle. Toki noitakin makuutin aivan liian pitkään vain pankkitilillä, kun takaraivossa oli ajatusta oman asunnon hankinnasta, mutta siinä sitten vain vierähti vuosia vuokralla. Jossain kohtaa totesin, että tällä mennään ja siirsin valtaosan rahoista Nordnetiin.

Tosiaan kärsivällisyys, määrätietoisuus ja mahdollisimman varhain aloittaminen on kaiken a ja o. On ihan eri asia aloittaa vaikka kaksvitosena kuin tällaisessa iässä. Mitään hyötyähän tästä pohdinnasta ei ole, mutta välillä mietin, että nyt voisin olla jo hyvin lähellä fireen tarvittavaa omaisuutta, jos olisin heti töihin mentyä vuosituhannen vaihteessa alkanut laittaa rahaa sijoituksiin edes osan siitä, mitä nyt viime vuosina. Minullakaan kyse ei ole siitä, ettei olisi voinut tehdä toisin, vaan tuollainen järjestelmällinen omaisuuden havittelu ei parikymmentä vuotta sitten vielä tullut edes mieleen.

 

[tuoppi´]

Onko jotain suosituksia esim. videoista missä käytäisiin läpi tulkintaa liittyen korkean p/e numeron omaavien yrityksiin sijoittamiseen. Tietysti aina tapauskohtaista, että onko se korkea p/e merkki ylihinnoitetusta hinnasta vai onko se ihan ok sijoitusnäkökulmasta, jos yrityksellä on rutkasti kasvupotentiaalia. Eli ei voi vain tuijottaa sitä p/e-lukua perehtymättä syvällisemmin yrityksen, toimialan, markkinatilanteen (eli ymmärtää se kokonaiskuva) jne.

Kuitenkin olisi kiinnostavaa saada vähän lisäymmärrystä aiheeseen liittyen, kun välillä ihmetyttää jotkin yritykset minkä p/e on jopa yli 100.

Ei tuossa ole mitään sen kummempaa kuin että sijoittavat uskovat, että kyseinen yritys kasvaa ja tuottaa paremmin tulevaisuudessa. Se on sitten yrityskohtaista, että millaiset perusteet tälle oletukselle on ja toteutuuko se sitten lopulta.