Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Jees]

Otetaanpa vielä pieni Mstr aiheinen konkreettinen esimerkki.

Minä perustan Hevonen Oy:n ja sijoitan yhtiöön kymppitonnin ja ostan sillä yhtiölle kymppitonnin arvoiset ravihevoset. Niitä vastaan nostan lainaa toisen kymppitonnin ja ostan toisen satsin hevosia. Leikitään, että yhtiö on myös pörssissä. Sen markkina-arvo pörssissä olisi todennäköisesti kymppitonni, koska yhtiö omistaa 20000 euron hevoset, mutta myös lainaa kymppitonnin. Tällä markkina-arvolla tämä yhtiö tarjoaa vipua hevosten hintaan, koska sijoitettua euroa kohti saa oikeasti tuplamäärän hevosta (yhtiön ottaman lainan vuoksi). Jos hevosten arvo vaikka tuplaa 40000 niin yhtiön arvo on laina vähennettynä 30000 eli kolminkertainen eli yhtiö tarjosi vipua hevosten hintaan.

Nyt jos edellä olevaa vertaa Mstr hullutukseen, niin siinähän yhtiön pääomalla JA lainalla hankittu bitcoin omistus on suunnilleen vain puolet pörssin markkina-arvosta, joten "vähän" hullulta tuntuu maalaisjärjellä varustetulle ihmiselle sijoitus pörssiosakkeeseen.

 

[Grazer]

HS:n tiedot | HYY vaarassa menettää kaikki varansa – Pankit painostavat myymään kiinteistöt

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on kompuroinut epäonnisten kiinteistöhankkeiden kanssa. Nyt pankit painostavat HYY:tä myymään kohteet keskellä surkeaa suhdannetta. Se tarkoittaa, että ylioppilaskunta voi menettää kaikki varansa.

www.hs.fi

Maksumuurin takana, mutta tällainen uutinen viimeistään osoittaa, kuinka pahasti rakennusalalla keuli mopo ympäri nollakorkohuumassa. Helsingin ja luultavasti koko Suomen kalleimpien neliöiden omistaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pahassa talousahdingossa ja pankit painostavat sitä myymään ainakin osan kiinteistöistään. Ylioppilaskuntahan investoi nollakorkoaikana älyttömästi mm. ostamalla Seurahuoneen talon Grand Hansa -hotellihanketta varten, rakennutti Lyyran Hakaniemeen ja käytti myös paljon rahaa Vanhan ylioppilastalon kellarin ja ykköskerroksen remonttiin. Olisi hauska tietää, kuinka paljon esim. Seurahuoneen rakennuksen hinnassa oli nollakorkohumpuukia mukana, joka nyt on sitten haihtunut.

HYY:n omaisuus muodostuu käytännössä vain kiinteistöistä. Se omistaa Kaivopihan alueen, Lyyran hakaniemessä, Domus Academican kiinteistöt Töölössä ja ilmeisesti jotain kerrostalotontteja Vantaalla. Noin 20 miljoonan arvopaperisalkkunsa se realisoi jo 2022 rahantarpeen takia.

Tilannetta ei helpota se, että HS:n tietojen mukaan hotellin vuokraehdot ovat kiinteistön omistajan kannalta heikot. Toimistot ovat osittain tyhjänä ja korjausvelkaa on paljon.

Grand Hansa ei ilmeisesti ole mikään rahasampo. Tuossahan hotellioperaattori vaihtui rakennuksen peruskorjauksen ollessa jo käynnissä, niin operaattorilla on varmasti ollut sopimusta neuvotellessa HYYtä vahvempi asema. Hotellirakennukset Seurahuone ja osa Uudesta ylioppilastalosta on toki saneerattu, mutta oman havainnon mukaan HYY:llä on ollut tapana korjatessa laittaa vain paikkaa paikan päälle. Edellisellä työnantajalla tein suunnittelu- ja valvontakeikkaa HYY:lle ja esimerkiksi Kaivotalosta löytyy todennäköisesti edelleen alkuperäisiä vuoden 1955 sähkökeskuksia.

Mitä kiinteistöbisnekseen tulee, niin tässä valitettavasti näkyy että kyllä ammattilainen on ammattilainen. Tuolloin 2010-luvun jälkipuoliskolla Helsinkiin kaavailtiin ja lähdettiin toteuttamaankin montaa hotellia. Itsekin olen yhdessä hankkeessa mukana, jossa Capman osti Kampista 30-luvulla rakennetun viimeksi virastona toimineen kiinteistön aikomuksena muuttaa se hotelliksi. Hotellihanke kuitenkin peruttiin, koska alkoi näkyä, että Helsinkiin on tulossa ylitarjontaa hotelleista ja tuosta saneerattiin toimistotiloja ja co-working-toimistohotelli.

Ylva on rikkonut pankkien kanssa sovittuja rahoitusehtoja jo usean vuoden ajan. Toistaiseksi rahoittajat ovat katsoneet Ylvan ongelmia läpi sormien, mutta nyt ne haluavat ongelmapesäkkeestä eroon vaikka väkisin.

Sinänsä hienoa, että pankitkin ovat antaneet löysää, jotta hieno historia säilyisi, mutta varmasti mainemielessä alkanut painetta tulla, että miksi joidenkin kohdalla joustetaan ja toisten kohdalla ei.

En ole itse yliopiston kasvatti, mutta sinänsä tietysti harmillista, jos ylioppilaskunnan hieno historia katkea muutaman vuoden hairahduksen takia. Toisaalta jos itsekkäästi ajattelee, niin hieno nähdä, että ei se "ongelmakiinteistöjen" omistaminen koske aina pelkästään syrjäkulmia.

 

[Clarenz]

Ollu kyllä sellaset ajat taas markkinoilla, että en paljoa ole viittiny edes salkkua avata. Nostin vähän kk-säästösummaa ja ens kuussa pikkasen lisää kun korontarkistus asuntolainassa tehty. Ei muuta ku kylmäpäisesti jatkaa samaa suunnitelmaa niin hyvä tästä tulee vielä. Maailmarahastoon (etf) menee rahat edelleen.

 

[KiLLPaTRiCK]

HS:n tiedot | HYY vaarassa menettää kaikki varansa – Pankit painostavat myymään kiinteistöt

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on kompuroinut epäonnisten kiinteistöhankkeiden kanssa. Nyt pankit painostavat HYY:tä myymään kohteet keskellä surkeaa suhdannetta. Se tarkoittaa, että ylioppilaskunta voi menettää kaikki varansa.

www.hs.fi

Maksumuurin takana, mutta tällainen uutinen viimeistään osoittaa, kuinka pahasti rakennusalalla keuli mopo ympäri nollakorkohuumassa. Helsingin ja luultavasti koko Suomen kalleimpien neliöiden omistaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pahassa talousahdingossa ja pankit painostavat sitä myymään ainakin osan kiinteistöistään. Ylioppilaskuntahan investoi nollakorkoaikana älyttömästi mm. ostamalla Seurahuoneen talon Grand Hansa -hotellihanketta varten, rakennutti Lyyran Hakaniemeen ja käytti myös paljon rahaa Vanhan ylioppilastalon kellarin ja ykköskerroksen remonttiin. Olisi hauska tietää, kuinka paljon esim. Seurahuoneen rakennuksen hinnassa oli nollakorkohumpuukia mukana, joka nyt on sitten haihtunut.

HYY:n omaisuus muodostuu käytännössä vain kiinteistöistä. Se omistaa Kaivopihan alueen, Lyyran hakaniemessä, Domus Academican kiinteistöt Töölössä ja ilmeisesti jotain kerrostalotontteja Vantaalla. Noin 20 miljoonan arvopaperisalkkunsa se realisoi jo 2022 rahantarpeen takia.


Grand Hansa ei ilmeisesti ole mikään rahasampo. Tuossahan hotellioperaattori vaihtui rakennuksen peruskorjauksen ollessa jo käynnissä, niin operaattorilla on varmasti ollut sopimusta neuvotellessa HYYtä vahvempi asema. Hotellirakennukset Seurahuone ja osa Uudesta ylioppilastalosta on toki saneerattu, mutta oman havainnon mukaan HYY:llä on ollut tapana korjatessa laittaa vain paikkaa paikan päälle. Edellisellä työnantajalla tein suunnittelu- ja valvontakeikkaa HYY:lle ja esimerkiksi Kaivotalosta löytyy todennäköisesti edelleen alkuperäisiä vuoden 1955 sähkökeskuksia.

Mitä kiinteistöbisnekseen tulee, niin tässä valitettavasti näkyy että kyllä ammattilainen on ammattilainen. Tuolloin 2010-luvun jälkipuoliskolla Helsinkiin kaavailtiin ja lähdettiin toteuttamaankin montaa hotellia. Itsekin olen yhdessä hankkeessa mukana, jossa Capman osti Kampista 30-luvulla rakennetun viimeksi virastona toimineen kiinteistön aikomuksena muuttaa se hotelliksi. Hotellihanke kuitenkin peruttiin, koska alkoi näkyä, että Helsinkiin on tulossa ylitarjontaa hotelleista ja tuosta saneerattiin toimistotiloja ja co-working-toimistohotelli.

Sinänsä hienoa, että pankitkin ovat antaneet löysää, jotta hieno historia säilyisi, mutta varmasti mainemielessä alkanut painetta tulla, että miksi joidenkin kohdalla joustetaan ja toisten kohdalla ei.

En ole itse yliopiston kasvatti, mutta sinänsä tietysti harmillista, jos ylioppilaskunnan hieno historia katkea muutaman vuoden hairahduksen takia. Toisaalta jos itsekkäästi ajattelee, niin hieno nähdä, että ei se "ongelmakiinteistöjen" omistaminen koske aina pelkästään syrjäkulmia.

Tässä HYY tapauksessa oikein näkee, kuinka on lähdetty laukalle. Muistan tuon Grand Hansan, kun ajoivat kaikki maksavat vuokralaiset pois ja piti tulla niin hieno hotelli.

Paljonkohan näitä mätäpesäkkeitä paljastuu? Taitaa Helsingissä seistä iso määrä uusia toimisto ja asuinrakennuksia ilman vuokralaisia ja asukkaita.
Aina kun ajalen Itäväylää keskustan suunnasta, niin tulee katseltua sitä uutta Kalasataman toimistotornia. Ainoa vuokralainen on kuulemma rakennuttanut firma itse. On vienyt oman konttorinsa sinne.
En kyllä aloittaisi uusien rakentamista, vaikka taidettiin sitä eilen uutisissa myös mainostaa:

Rakentamisen ahdinko | Helsingissä uskalletaan aloittaa yli 500 asunnon rakennushanke – onko se merkki elpymisestä vai vain yksittäistapaus?

Asuntorakentaminen tyssäsi kolme vuotta sitten, mutta pääkaupunkiseudulla jo käynnistellään hankkeita. Niille on tiukat kriteerit.

www.hs.fi

Ja taisi Kruunuvuorenrantaan kohdistua myös yksi aloitusilmoitus, jota en nyt löydä.

 

[B12]

Ollu kyllä sellaset ajat taas markkinoilla, että en paljoa ole viittiny edes salkkua avata. Nostin vähän kk-säästösummaa ja ens kuussa pikkasen lisää kun korontarkistus asuntolainassa tehty. Ei muuta ku kylmäpäisesti jatkaa samaa suunnitelmaa niin hyvä tästä tulee vielä. Maailmarahastoon (etf) menee rahat edelleen.

Omassa salkussa vastaavia dippejä on ollut useamman kerran vuodessa. Tuossa kolmen vuoden osalta. Salkun sisältö hyvin sekalaista normaalilla nykyajan jenkkipainotuksella. Ei tässä mitään uutta sinällään ole. Mihin tämä tästä kehkeytyy, niin ei voi tietää. Voi olla pidempikin virtaus, kuten tuo Ukrainan juttu, joka kesti pari vuotta

 

[Paapaa]

Taas on varallisuustilastoja julkaistu ja jokainen voi ihmetellä, mihin desiiliin omalla nettovarallisuudellaan pääsee. Mukana on siis reaaliomaisuus ja rahoitusvarat miinus velat.

Varakkaimman desiilin alaraja oli 550k euroa. Ja tuossa on siis mukana myös asunto. Eli ei paljon tarvita päästäkseen tuohon ryhmään. Varakkaimman 5%:n alaraja noin 820k euroa.

Kaikkien kotitalouksien mediaani on 96k ja se pieneni reaalisesti 21% vuoteen 2019 verrattuna.

Vähemmän yllättäen oma asunto oli tärkein varallisuuserä. Sen osuus kokonaisvaroista oli 45%. Pörssiosakkeiden ja rahastojen osuus taas on alle 10%. Talletuksissa on suunnilleen saman verran. Eli varallisuus on pitkälti seinissä ja tuottavan omaisuuden määrää pitäisi ehdottomasti saada kasvatettua.


KL:n uutinen:

Uusi varallisuustilasto julki: Tällä varallisuudella yltää Suomen vauraimpaan kymmenykseen

Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 96 000 euroa vuonna 2023. Varakkaimpia olivat Tilastokeskuksen mukaan yli 54-vuotiaiden taloudet.

www.kauppalehti.fi

Tilastot (Tilastokeskus):

Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 96 000 euroa vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Asuntovarallisuus vaikutti keskeisesti varallisuuden tasoon ja jakautumiseen vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta yli 50 % vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Nettovarallisuus suurin yli 54-vuotiailla vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

 

[renee]

Nollakorkoaika pahensi Suomen tilannetta entisestään, eli raha valui erityisesti rakentamiseen. Ennen vitsailtiin rikastumisesta pesemällä toistemme paitoja, nyt voidaan vitsailla, että yritimme rikastua myymällä asuntoja toisillemme yhä kalliimmalla hinnalla

Kovin tuottavaa tuo ei tietenkään ole.

 

[mpkk2]

Nollakorkoaika pahensi Suomen tilannetta entisestään, eli raha valui erityisesti rakentamiseen. Ennen vitsailtiin rikastumisesta pesemällä toistemme paitoja, nyt voidaan vitsailla, että yritimme rikastua myymällä asuntoja toisillemme yhä kalliimmalla hinnalla

Kovin tuottavaa tuo ei tietenkään ole.

Juu, mutta BKT nousee ja sehänkös on talouden kasvua. Velkasuhde pienenee ja.. Eiku…

 

[renee]

Juu, mutta BKT nousee ja sehänkös on talouden kasvua. Velkasuhde pienenee ja.. Eiku…

Jep... Vähän niin kuin Venäjälläkin menee taloudessa hyvin, jos BKT:tä katsoo... No, ei rakentamisessa mitään vikaa ole, mutta se sai löysän velkarahan aikana ihan liikaa painoa. Jos kiinteistöihin käytetyt resurssit ja lainaraha olisi käytetty uuden innovointiin ja teollisiin investointeihin, niin Suomella vois mennä paremmin...

 

[hypodermic]

Sveallakin laskee 13.5. säästötilin korko 2,35%:n.

No, henkilökohtaisesti otan paljon mieluummin korkomuutoksen näin päin koska asuntolaina, eli toivotaan korkojen laskun vielä jatkuvan.