- Liittynyt
- 14.03.2025
- Viestejä
- 87
Itselle SPYI oli "no-brainer". 99% maailman osakemarkkinoista 0,17% vuotuisilla kuluilla. Mutta jokainen sijoittakoon tyylillään.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Rahastothan ovat pääsääntöisesti vihon viimeinen paikka laittaa rahaa. Kulut ovat korkeat ja niitä veloitetaan menestyksestä riippumatta. Rahaston pitäjällä ei ole mitään motiivia, paitsi ehkä oma kunnia, menestyä. Jos naapurisi tulisi sanomaan, että anna mulle kymppitonni niin sijottelen sitä puolestasi ja otan muuten sitten 2% vuosi vaivanpalkkaa joka vuosi menestyksestä riippumatta, niin lykkäisitkö rahat naapurille? Sitten kun pankin liimatukka tulee hienon esitteen kera niin kuitenkin sama kelpaa. Siihen on syynsä, että pankit pakkomyy rahastoja lainojen yms kylkiäisenä. Onko helpompaa tapaa tehdä rahaa olemassakaan.Osaatko kertoa, miksi suuri osa aktiivisista osakerahastoista häviää indeksille? Jos olisi kovin helppoa poimia voittajat, niin luulisi esim. noiden rahastojen hoitajien tekevän niin.
Näissä tuottosidonnaisissa palkkioissa on vaan se ongelma, että mikäs se on muiden rahoilla korkeariskisiä sijoituksia tehdessä. Jos häviää kaikki rahat, saa itse saman nollapalkkion kuin sillä että meni vain vähän tappiolle tai pysyi nollilla.Rahastothan ovat pääsääntöisesti vihon viimeinen paikka laittaa rahaa. Kulut ovat korkeat ja niitä veloitetaan menestyksestä riippumatta. Rahaston pitäjällä ei ole mitään motiivia, paitsi ehkä oma kunnia, menestyä. Jos naapurisi tulisi sanomaan, että anna mulle kymppitonni niin sijottelen sitä puolestasi ja otan muuten sitten 2% vuosi vaivanpalkkaa joka vuosi menestyksestä riippumatta, niin lykkäisitkö rahat naapurille? Sitten kun pankin liimatukka tulee hienon esitteen kera niin kuitenkin sama kelpaa. Siihen on syynsä, että pankit pakkomyy rahastoja lainojen yms kylkiäisenä. Onko helpompaa tapaa tehdä rahaa olemassakaan.
Toki poikkeuksia on. Olen itsekin aikoinaan sijoittanut Deryngin Eliteen ja tehnyt ihan hyvän voiton eli kyllähän näitä oikeaakin osaamista tarjoavia rahastoja on tarjolla (usein suurilla minimisijoituksilla ja suurilla TUOTTOSIDONNAISILLA palkkioilla).
Varmaan rahastonhoitajan jo ihan oman palkkansa ja työpaikkansa pysyvyyden takia luulisi haluavan rahastonsa voittavan indeksin. Varsinkin, jos se olisi kovin helppoa, kuten annat ymmärtää.Rahastothan ovat pääsääntöisesti vihon viimeinen paikka laittaa rahaa. Kulut ovat korkeat ja niitä veloitetaan menestyksestä riippumatta. Rahaston pitäjällä ei ole mitään motiivia, paitsi ehkä oma kunnia, menestyä. Jos naapurisi tulisi sanomaan, että anna mulle kymppitonni niin sijottelen sitä puolestasi ja otan muuten sitten 2% vuosi vaivanpalkkaa joka vuosi menestyksestä riippumatta, niin lykkäisitkö rahat naapurille? Sitten kun pankin liimatukka tulee hienon esitteen kera niin kuitenkin sama kelpaa. Siihen on syynsä, että pankit pakkomyy rahastoja lainojen yms kylkiäisenä. Onko helpompaa tapaa tehdä rahaa olemassakaan.
Toki poikkeuksia on. Olen itsekin aikoinaan sijoittanut Deryngin Eliteen ja tehnyt ihan hyvän voiton eli kyllähän näitä oikeaakin osaamista tarjoavia rahastoja on tarjolla (usein suurilla minimisijoituksilla ja suurilla TUOTTOSIDONNAISILLA palkkioilla).
Useinhan näissä hyvissä, kuten Elitessä, on myös herran omia rahoja merkittävä määrä potissa (tai ainakin silloin oli kun itse olin, nykytilanteesta en tiedä).Näissä tuottosidonnaisissa palkkioissa on vaan se ongelma, että mikäs se on muiden rahoilla korkeariskisiä sijoituksia tehdessä. Jos häviää kaikki rahat, saa itse saman nollapalkkion kuin sillä että meni vain vähän tappiolle tai pysyi nollilla.
Miten se nyt työpaikan pysyvyyteen vaikuttaa. Sehän on pankillekin aika lailla sama kun kulut vaan juoksee. Ja yleensähän noissa ei edes ole mitään näkemystä vaan lappuja on niin paljon, että tulos on indeksin lähellä joka tapauksessa (miinus ne kulut).Varmaan rahastonhoitajan jo ihan oman palkkansa ja työpaikkansa pysyvyyden takia luulisi haluavan rahastonsa voittavan indeksin. Varsinkin, jos se olisi kovin helppoa, kuten annat ymmärtää.
Kyllä OP:lla voi ostaa SPYI.Osaako joku sanoa, onko OP:lla mitään hyvää "koko maailman" indeksi-ETF:ää tarjolla, esim SPYI?
En nyt jaksa enää tällaista maalitolppien siirtelyä. Eiköhän nyt ole niin, että indeksin voittaminen edes ammattilaisena ei ole helppoa, siinä siis syy, miksi erittäin monelle indeksisijoittaminen on paljon kannattavampaa, kuin uskoa olevansa se yksisarvinen, joka jatkuvasti pystyy voittamaan markkinat. Tämä tästä.Miten se nyt työpaikan pysyvyyteen vaikuttaa. Sehän on pankillekin aika lailla sama kun kulut vaan juoksee. Ja yleensähän noissa ei edes ole mitään näkemystä vaan lappuja on niin paljon, että tulos on indeksin lähellä joka tapauksessa (miinus ne kulut).
Sitten vielä oma harmaa alueensa on se, että rahastoja ei tietenkään saa käyttää, mutta helposti kiinni jäämättä pystyy käyttämään, pankin omien tai tärkeämpien asiakkaiden pelastusoperaatioihin.
Jep, helppous on kyllä normirahastojen puolella. Joskus vuosia sitten täällä oli jonkun tekemä taulukko missä näki missä vaiheessa eri kk-summalla ja missä ajassa 0,2% hallinnointikulujen etf ohitti tuotoissa 0,4% hallinnointikulujen rahastot huomioiden hankintakulut.Aika pitkään se ostokuluun mennyt rahakin saa olla kasvamassa korkoa korolle. Lisäksi helppous, ja parempi vakuusarvo rahastoissa.
Rahastothan ovat pääsääntöisesti vihon viimeinen paikka laittaa rahaa.
Siis miksei viiskymppisenä enää rahaa tarvitse? Kyllä mä ainakin tartten ja edelleen säästän…Tästä syystä itsekin haluaisin nyt kolmekymppisenä ruuhkavuosia elävänä mahdollisimman isoa kuukausierää säästöön. Ongelmana vaan se, että nyt kun sitä rahaa pitäisi saada säästöön maximit, niin myös menot on maximit. Sitten viisikymppisenä kun rahaa ei enää tarvitse, niin sitä on myöskin myöhäistä säästää.
Ona tavoite on ennen nelikymppisiä saada 200k€ salkku.
En edelleenkään ihan ymmärrä tätä indekseihin sijoittamisintoa. Eikö aina kuitenkin kannattaisi pyrkiä joka tekijän suhteen parhaaseen tulokseen eli esimerkiksi yrittää valita (tuleva) paras markkina, paras toimiala ja sieltä paras osake. Tietysti useampi eri kombinaatio näistä ettei nyt sentään yhteen osakkeeseen.
Itse jos lähtisin kamppailemaan indeksejä vastaan, alkaisin tutkiskelemaan rapakontakaisia micro- tai small capeja. En oikein näe, että piensijoittajalla on muualla juurikaan etulyöntiasemaa.
T. entinen osakepoimija 25v ajalta
Mahtaako muuten ns. sijoittamisen ammattilaiset ketkä töikseen ostavat ja myyvät osakkeita saada kaupankäytinkulut nollaan? Eli jos on siis vaikka pankissa töissä ostelemassa osakkeita.Tässä kuvioon astuu kaupankäyntikulut, joka vuorostaan heijastuu riskipositioon.
Mahtaako muuten ns. sijoittamisen ammattilaiset ketkä töikseen ostavat ja myyvät osakkeita saada kaupankäytinkulut nollaan? Eli jos on siis vaikka pankissa töissä ostelemassa osakkeita.
No ehkä vähän kärjistäen tuli sanottua. Toki tarvitsee. Tarkoitin, että siinä viis-kuuskymppisenä alkaa lapset muuttamaan pois kotoa ja menot pitäisi ainakin sitä myöden olla vähän maltillisemmat, kun tässä ruuhkavuosina. Toki aina voi jotain tulla tilalle, eikä sen tarvi olla edes mitään kovin ihmeellistä. Pelkästään se, että rupeaisi golfaamaan enemmän ja heittämään vaikka muutaman ulkomaan keikan vuodessa sen parissa.Siis miksei viiskymppisenä enää rahaa tarvitse? Kyllä mä ainakin tartten ja edelleen säästän…
Se on juurikin niin, että nyt sitä aikaa on ja rahaa palaa lomiin ja muihin harrastuksiin. Näin siis ainakin itsellä. Toki pakolliset menot on tosi pienet kun ei ole enää velkaakaan.No ehkä vähän kärjistäen tuli sanottua. Toki tarvitsee. Tarkoitin, että siinä viis-kuuskymppisenä alkaa lapset muuttamaan pois kotoa ja menot pitäisi ainakin sitä myöden olla vähän maltillisemmat, kun tässä ruuhkavuosina. Toki aina voi jotain tulla tilalle, eikä sen tarvi olla edes mitään kovin ihmeellistä. Pelkästään se, että rupeaisi golfaamaan enemmän ja heittämään vaikka muutaman ulkomaan keikan vuodessa sen parissa.
Uskoisin tähän myös itse muutoin, mutta koska Dollari on täysin kelluva valuutta Nixonin jäljiltä niin käytännössä rahaa painetaan vain lisää ihan vain koska systeemin ei voi antaa enää epäonnistua.Yleensä sanotaan, että indeksi on varma rahantuoja, koska se on tuottanut aina. Mutta viimeiset 70 vuotta länsimaissa oli jatkuvasti kasvava väestöpyramidi ja nyt ollaan menemässä tilanteeseen, jossa väestö alkaa vähetä. Itse luin yhdeltä entiseltä singulariteettia korostaneelta futuristilta, että hän on kääntänyt väestön ikääntymisen vuoksi ennustustaan ja uskoo, että talouskasvu ja innovaatiot tulisivat jossain vaiheessa lähitulevaisuutta pysähtymään.
Entä jos indeksit eivät enää tuottaisi rahaa, kun väestö ikääntyy?
Eli maailman innovaatioiden tulevaisuus muistuttaa sitä, mihin Nigerian kaltaiset valtiot pystyvät tuottamaan. Etelä-Korea ja Japani poistuvat demografisesti pois.Meillä on maailmassa väestön pyramidimalleiltaan eri näköisiä valtioita. Esimerkkeinä Etelä-Korea tai Japani vs vaikkapa Intia tai erityisesti Nigeria
Onko mitään kokemusta minkälainen aikajänne näissä on. Eli jos tarjouksen hyväksyy niin tapahtuuko varsinainen kauppa missä vaiheessa ja kuinka nopeasti rahat tulee? Ei ole omalle kohdalle aikaisemmin sattunut tällaista niin tietää vähän varautua missä kohtaa pitää olla katsottuna mihin tuon tulevan rahat sitten sijoittaa. Ei tässä sinäänsä kiirettä ole homman kanssa. Toki ilmeisesti varsinaista ostotarjousta ei vielä ole virallisesti kait tehty.
Teknologia, robotiikka, keinoäly. Työnteon tehostaminen, joissain tapauksissa työvoiman korvaaminen automaatiolla. Yritys ja ala voi kasvaa muiden kustannuksella. Jonkin alan/maan indeksi voi kasvaa ja toinen laskee. Toiminnan tehostaminen voi lisätä voittoja. Esim. piilaakson jatkuvat irtisanomiset vaikka tulokset paranevat. Automaatio voi lisätä tuotantoa vaikka työvoimaa käytetään vähemmän.Entä jos indeksit eivät enää tuottaisi rahaa, kun väestö ikääntyy?
Teknologia, robotiikka, keinoäly. Työnteon tehostaminen, joissain tapauksissa työvoiman korvaaminen automaatiolla. Yritys ja ala voi kasvaa muiden kustannuksella.
Itse vertaan AI:n läpilyöntiä sähkön tulemiseen. Ovatko sähköyhtiöt maailman arvokkaimpia?AI/robotiikka tehnee saman kun muutama globaali teknologiayritys kerää tuotot koko maailmasta. Kenen puolijohdetta ostat, kenen teknologiaa lisensoit, kenen konesalia käytät,...
Sähköverkosta saat standardimuotoista sähköä, oli tuottaja kuka tahansa. AI-malleissa voi hyvin olla domain/tehtävä-spesifiä kilpailuetua eri kehittäjillä.Itse vertaan AI:n läpilyöntiä sähkön tulemiseen. Ovatko sähköyhtiöt maailman arvokkaimpia?
Tehokkailla organisaatioilla pyörivät sähkön tuottajat kyllä ovat nollaa arvokkaampia ja samoin hyvät sähköntuotantolaitteita valmistavat firmat ovat arvokkaita, mutta niiden välinen kilpailu on painanut katteet hyvin mataliksi ja firmojen koot suhteessa kansantalouksiin järkeviksi.
Miksi AI:n tapauksessa olisi toisin? Miksi ja miten jotkut firmat saisivat aikaiseksi niin fundamentaalin kilpailuedun mallien ajamisessa, että katteet eivät painuisi pieniksi?
Kun kultaryntäysaika alkaa loppua, miten nvidia estää AWS:ää, Microsoftia ja Googlea rakentamasta vähitellen kilpailukykyistä AI-kiihdytinarkkitehtuuria? Lopulta kyse on vain single / half precision hajautetusta lineaarialgebra-klusteroinnista.
Ei tarvitse olla yhtä hyvä. Mutta jos on riittävän hyvä, niin se pakottaa leikkaamaan katteita.
Oletko varma että voi olla?Sähköverkosta saat standardimuotoista sähköä, oli tuottaja kuka tahansa. AI-malleissa voi hyvin olla domain/tehtävä-spesifiä kilpailuetua eri kehittäjillä.
Mutta sehän se juttu on, että kaikki ei suinkaan treenaa samalla datalla. Totta kai kaikki pyrkivät hyödyntämään avoimesti saatavilla olevaa dataa esim. perusmallien oputukseen. Mutta juuri ne domain- ja tehtäväspesifit datasetit millä malleja sitten jatko-opetetaan voi erota merkittävästi, koska useinkaan ko. datasetit eivät ole julkisia.Oletko varma että voi olla?
Kaikki treenaavat pääosin samalla materiaalilla (internet, kirjat, kuva-arkistot).
Siitä olen samaa mieltä että laivanrakentajien välillä voi olla eroja, että kuka osaa rakentaa parhaan hitsausmallin, mutta se ei näkyne AI-firmojen katteissa, vaan sen laivanrakentajan.
En usko että googlesta voi tulla kaikilla aloilla maailman paras, vaikka sillä olisikin hyvät mallit.
Itse vertaan AI:n läpilyöntiä sähkön tulemiseen. Ovatko sähköyhtiöt maailman arvokkaimpia?
Vaikea sanoa kun hetkessä asiat näyttävät erilaiselta kuin 100v taaksepäin tarkastelemalla. Varmaan höyrykone, auto, lentokone näyttivät typeriltä kunnes eivät enää näyttäneet. Ehkä pitkäjänteisen sijoittajan tarvii näyttää hetki vähän hölmöltä ettei 10v, 20v, 30v päästä tarvi tuskailla että olisipa sijoittanut sillon kun oli vielä halpaa. Kotitietokoneet näyttivät hyvin kuolevilta 40v sitten ja kuopattin et:ta aavikolle. Sittemin koki renesanssin, tuli internet ja iphone. Vaikea sanoa mitä rataa AI tulee menemään mutta en usko että sitä on helppo ymmärtää jos kontekstia ei laajenna pidemmälle kuin mitä tänään on ja mieti miten teknologia on perinteisesti kehittynyt. Rahasta ja aivoista AI kehitys ei tule jäämään kiinni kiitos meta, microsoft, google,... ja nvidia/amd/marvell/broadcomHyvä vertaus, mutta itse näkisin sähkön selvästi mullistavampana kuin AI:n. Ilman sähkön keksimistä, ei olisi olemassa koko digitaalia. Nyt sähköstä on tullut todellista bulkkia, suorastaan perustarve ihmisille. Vaikka toki voisimme elää ilman sähköä, mutta vertaus koska esim. toimeentulotuessa katsotaan sähkö perustarpeena. Varmasti AI tulee tulevaisuudessa tehostamaan taloutta, mutta kuplaantumista voi AI-yhtiöissä tällä hetkellä olla.
Eivät taida ferrari ja porsche kilpailla samassa kategoriassa. Ferrari extra kalliissa luksus ja niukkuus kategoriassa. Porsche on premium kategorian voluumituote. Joitain ferrareita ei saa edes rahalla kun pitää olla pärstäkerroin(ferrari valitsee asiakkaat joille myydään) tai rajoitetut tuotantomäärät. Ferrari vois lyhytaikaisesti painaa autoa paljon enemmän myyntiin ja tehdä paljon rahaa mutta tämä pilaisi luksustuotteiden niukkuusperiaatteen ja ehkä samalla ferrarin brändin. Sama juttu miksi hermesin birkiniä joutuu odotteleen vuosia ja vuosia eikä niitä paineta maksimia ulos.Mitäs mieltä Porschen osakkeesta (P911.DE)?
Vaikka ajat vaikeat niin vahvat brändit harvoin katoaa ja tässä kuitenkin yksi automaailman ykkösbrändeistä ja kalliimmassa luokassa vielä. Tällä hetkellä näyttäisi arvostus olevan suunnilleen puolta halvempi kuin Ferrari suhteessa tulokseen, joten sanoisin että aivan varmasti Ferrari on yliarvostettu Porscheen nähden, vaikka toki Porschea painaa VW:n suuri omistusosuus. Tietysti voi olla, että molemmat ovat yliarvostettuja, mutta silti pistää silmään tuo suuri ero. (Jos multa kysytään niin brändinä enempi Porschea arvostan mutta varmaan suurin osa eri mieltä siitä.)
Itse sipaisin salkkuun vähän pitkällä tähtäimellä, vaikka PE luku korkeahko. Ainakin voin sanoa olevani Porchen omistaja![]()
Jos tässä on kyse siitä TM:n sähköautoketjussa olleesta testistä, niin kannattanee huomioida, ettei Porschelta ollut mukana kuin Macan, eli SUV ja testin voittaja on käytännössä sama auto kuin Taycan.Tälläinen hyvin pintapuolinen heitto yksittäisestä osakkeesta yksittäisen jutun perusteella niin se että Porsche pärjäsi todella huonosti Tekniikan maailman rata testissä tarkoittaa minulle sitä että Porschella ei ole portfolio nyt kunnossa ja siihen ei kannata sijoittaa. Porsche pitäisi kuulua ratapäivien kärkeen. Juttua en ole lukenut ja en ole Porschea muutenkaan ostamassa mutta kunhan avaan kuinka tuulihousu näitä arvottaa.
AI-buumissa tämäkin alkaa jo vähän murtua kun katsoo sitä tahtia millä tekoälyfirmat investoivat konesaleihin. Eipä olekaan taseet enää kovin kevyitä kun on satoja miljardeja kiinni datakeskuksissa ja kilpailussa pärjääminen myös vaatii niihin jatkuvaa investoimista.versus joku softabisnes missä skaalaaminen on fyysisiin tuotteisiin verrattuna lähes rajatonta + sivukulut pienet kun omaisuus ei ole kiinni osissa, materiaaleissa, tehtaissa ja palkkakulut ei skaalaa samassa suhteessa kuin asiakasmäärä(tupla autoja, tupla työtunteja)
Mutta jos mietit bisnestä joka tekee vaikka ai-tukibottia niin miten se tukibotti softabisnes skaalaa versus fyysiset tuotteet tai joku meta ja mainosten kohdistaminen miljardeille ihmisille. Softa/palvelufirman ei hirveästi tarvi miettiä infraa kun se vuokrataan(ei pääomaa tehtaissa kiinni) amazon/microsoft/google tai joku pienempi taho kuten coreweave. En tarkoittanut kontekstiksi AI:ta vaan ylipäänsä digitaalinen vs. fyysinen bisnes ja niiden skaalautumisen erot jos halutaan tuplata tai vaikka 10x tai 1000x asiakasmäärät ja siten bisneksen koko.AI-buumissa tämäkin alkaa jo vähän murtua kun katsoo sitä tahtia millä tekoälyfirmat investoivat konesaleihin. Eipä olekaan taseet enää kovin kevyitä kun on satoja miljardeja kiinni datakeskuksissa ja kilpailussa pärjääminen myös vaatii niihin jatkuvaa investoimista.
Näinhän se menee. Uutena juttuna että isot firmat eivät ostakkaan yritystä vaan ostavat startupin avainhenkilöstön. Tapaus windsurf tai metan viimeaikaiset acquihire rekryt. Google osti windsurfin parhaat tekijät ja joku toinen firma osri windsurfinOdotan AI:sta perus tech firmojen kehityskaarta
1. Keksitään uusi kova juttu
2. Alalle ryntää joukko uusia startupeja / yrittäjiä, pumpataan sijoitusrahaa, verinen kilpailu
3. Jossain kohtaa firmoja alkaa tipahtaa/fuusioitua
4. Jäljelle jää muutama peluri, toimintamallit ja hinnat stabiloituvat johonkin tiettyyn tasoon
Ainoa mikä ehkä vähän rikkoo tätä kuviota on open source pohjaiset LMM mallit mitä esim. Kiinalaiset yhtiöt levittävät, oletettavasti hiekoittaakseen länsimaiden maksullisia palveluita.
Onhan GT3 ainakin ihan sama juttu ettei saa jos ei ole pärstäkerroin kunnossa ja sehän on mielestäni Porschen etu, että pystyy tekemään volyymina tasoa mihin moni ei pysty edes "käsityönä".Eivät taida ferrari ja porsche kilpailla samassa kategoriassa. Ferrari extra kalliissa luksus ja niukkuus kategoriassa. Porsche on premium kategorian voluumituote. Joitain ferrareita ei saa edes rahalla kun pitää olla pärstäkerroin(ferrari valitsee asiakkaat joille myydään) tai rajoitetut tuotantomäärät.
Nvidiaan on ladottu sisään ajatus siitä mitä meta, openai jne. käyttävät rahaa konesaliin. Hyvä näkyvyys 2026 puolelle asti. Nvidia on syklinen, jossain kohtaa konesalikapasiteettia on tarpeeksi ja puolijohdefirmat syöksyvät. Syöksy alkanee heti kun isot pelaajat kertovat että konesali-investoinnit vähenevät.Nvidian markkina-arvo on nyt sama kuin Metan ja Alphabetin yhteensä. Se on nyt koko ajan nuossut mutta onko nousun jatkuminen miten realistista?
AI puolella se että sen saa integroitua tietoturvalisuusluokiteltuihin järjestelmiin on uskoakseni keskeistä. Jos AI:lla ei saada/uskalleta tehdä juttuja, sen kasvu ei voi olla kovin eksponentiaalista enää. Siihen nähden Microsoftin arvo on perustellusti noussut, Alphabet ehkä vähemmän kuin voisi kuvitella.
“Hyperscalers’ Capex Remains Strong into 2026. … We see AI demand remaining strong. In AI semis, we are OW Nvidia , Broadcom, TSMC…”
Täälläkin olleessa Kuittisen haastattelussa oli ainakin yksi perusteltu näkemys. Hauska että Kuittinen veti samoin Ciscon esimerkiksi 2000 kuplasta kuten minäkin täällä taannoin.Nvidian markkina-arvo on nyt sama kuin Metan ja Alphabetin yhteensä. Se on nyt koko ajan nuossut mutta onko nousun jatkuminen miten realistista?
AI puolella se että sen saa integroitua tietoturvalisuusluokiteltuihin järjestelmiin on uskoakseni keskeistä. Jos AI:lla ei saada/uskalleta tehdä juttuja, sen kasvu ei voi olla kovin eksponentiaalista enää. Siihen nähden Microsoftin arvo on perustellusti noussut, Alphabet ehkä vähemmän kuin voisi kuvitella.
Ihan hyvä arvaus. Tällaisessa hypetyksessä investoinnit menevät helposti yli ja sitten leikataan jossain kohtaa rajulla kädellä. Ylikapasiteetin sulatteluun voi sitten mennä myös oma aikansa.Nvidia on syklinen, jossain kohtaa konesalikapasiteettia on tarpeeksi ja puolijohdefirmat syöksyvät. Syöksy alkanee heti kun isot pelaajat kertovat että konesali-investoinnit vähenevät.
Itsellä kans mietityttää tässä AI huumassa että nyt kun valtavasti investoidaan siihen kaikkialla niin jonkunhan ne investoinnit täytyy maksaa ja toisaalta kun investoidaan paljon nopeasti kehittyvään alaan niin kerkeääkö nuo investoinnit kuinka vanheta ennenkuin ovat edes maksaneet itseään takaisin.
Tässä ao. videossa on ihan hyvää kansantajuista pohdintaa aiheesta:Itsellä kans mietityttää tässä AI huumassa että nyt kun valtavasti investoidaan siihen kaikkialla niin jonkunhan ne investoinnit täytyy maksaa ja toisaalta kun investoidaan paljon nopeasti kehittyvään alaan niin kerkeääkö nuo investoinnit kuinka vanheta ennenkuin ovat edes maksaneet itseään takaisin.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.