Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Näyttäisi olevan 5 vuoden kohdalla kutakuinkin tasoissa aiempien skenaarioiden kanssa.

Kyllä toi sitten vaikuttaa siltä, että normiholdarille omien ostot on se järkevämpi tapa. Kaiken kaikkiaan musta osakkeita ei kannata tietoisesti ostaa alle 5v pitoon. 10v:kin on siinä ja siinä.
 
Kyllä toi sitten vaikuttaa siltä, että normiholdarille omien ostot on se järkevämpi tapa. Kaiken kaikkiaan musta osakkeita ei kannata tietoisesti ostaa alle 5v pitoon. 10v:kin on siinä ja siinä.

Kannattaa myös huomata että omien ostot lisäävät kysyntää markkinoille ja vetävät osakkeen hintaa ylöspäin, joka helposti ruokkii positiivista arvonkehitystä vaikka fundamentit eivät sitä tukisikaan.
 
Ihan sama täällä, psykologisten syiden takia olen muutama vuosi sitten siirtynyt osinkolappuihin, vaikka ei olekaan optimaalisin strategia.
 
Nordnetin blogissa olikin juuri tilastoa aiheesta:
Ikä, Pääoman määrä (keskiarvo), Pääoman määrä (mediaani)
17–25, 6 500 €, 1 180 €
26–35, 14 870 €, 2 821 €
36–45, 31 224 €, 5 008 €
46–55, 51 739 €, 7 055 €
56–65, 70 783 €, 9 332 €
66–76, 85 241 €, 12 124 €
77+, 152 458 €, 13 867 €

Eli olemme kai vaan persaukinen kansa

muoks laitetaan linkki vielä
Näin muut ikäisesi sijoittavat | Nordnet

Mutta on sitä hauska verrata itseään keskiarvoon ja mediaaniin.
 
Tässä meni vähän keskustelut sekaisin kun välillä puhuttiin osinko osakkeista vs. kasvu ja välillä omien osakkeiden ostamisesta johon itse ei sijoittajana (juurikaan) pääse vaikuttamaan.

Kalliiksi tulisi noi myynnit jos tekisin aina saman kun kilahtaa osinko tilille. Menisi varmaan 700-800 euroa kaupankäyntikuluihin (lisää) vuodessa Nordnetilla kun on noita jenkkiosakkeita enimmäkseen. Toki jollain muulla välittäjällä varmasti halvempia ja taitaa Nordnetillakin hinnat laskea kun tekee paljon kauppoja. Viikottainen osinko on kyllä mukava, vielä kun se olisi suurempi!
 
Olen jo valitettavasti laskenut ja tiedostan sen, että jos olisin sijoitusuran alusta lähtien laittanut kaikki samat varat EUNL-ETF:ään mitä on mennyt suoriin osakesijoituksiin niin olisin enemmän voitolla, mutta harrastuksethan maksavat :D

Tein tämän laskelman jo aika kauan sitten ja olen sen jälkeen keskittynyt vain kasvattamaan EUNL-pottia. En kaipaa osinkoja ja joskus sitten kun aion tuota kertynyttä rahaa käyttää, se onnistuu helposti ETF:ää sopivissa erissä myymällä. Koko keskustelu on aika kummallinen, koska tämä osinkokuvio ei selvästikään perustu parhaaseen taloudelliseen tulokseen vaan monesti tuntuu mukavalta ja konkreettiselta kun osinko kilahtaa tilille.
 
Kiitos tästä. Ei siis kovin pitkä aika. Jos sulla on Excelit vielä kuumina, niin miten tilanne muuttuu jos osake nousee 5% ja maksaisi 5% osinkoja vuodessa.

Kyllä toi sitten vaikuttaa siltä, että normiholdarille omien ostot on se järkevämpi tapa. Kaiken kaikkiaan musta osakkeita ei kannata tietoisesti ostaa alle 5v pitoon. 10v:kin on siinä ja siinä.

Tuo kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon yritys tekee voittoa. Jos osinko/takaisinosto on esim. 7%, osakkeita tarvisi pitää yli 8 vuotta että takaisinostoista saa hyötyä.
 
Kalliiksi tulisi noi myynnit jos tekisin aina saman kun kilahtaa osinko tilille. Menisi varmaan 700-800 euroa kaupankäyntikuluihin (lisää) vuodessa Nordnetilla kun on noita jenkkiosakkeita enimmäkseen.

Joo, ei tuollainen onnistu jos kulujen suhde on liian suuri. Mutta ehkä se kaikkein järkevin hyöty syntyy silloin kun ei myy, vaan antaa sen omistusosuuden kasvaa automaattisesti ilman veroja joka vuonna. Ei myyntejä, ei veroja, vaan kasvavaa pottia. Sanoisin, että lähes kaikki oman sijoittajaurani osakkeet olisivat tuottaneet minulle merkittävästi enemmän jos olisivat suoraan ostaneet omia osinkojen sijaan.

Tuo kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon yritys tekee voittoa. Jos osinko/takaisinosto on esim. 7%, osakkeita tarvisi pitää yli 8 vuotta että takaisinostoista saa hyötyä.

Itse joka tapauksessa sijoitan kymmenien vuosien aikajänteellä. En myy mitään vuosittain, en tarvitse osinkoja vaan kaikki menee takaisin sijoituksiin. Hyötyisin paljon siitä että verottaja ei ottaisi omiaan joka vuonna. Jokainen veroeuro olisi tuottamassa lisää hyvää.
 
Itse kyllä ennemmin panostan matalakuluisiin indeksirahastoihin, jotka tuottaa pitkällä aikavälillä sen 6-7% vuosittain. Näitä voisi sitten omaan tarpeeseen myydä jos käteiselle olisi tarve, lähtökohtaisesti se kuitenkin tuhoisi korkoa korolle ilmiön, kuten osingot tekevät. Minulla on OST:llä myös pieni kotimainen osinkosalkku mutta se on sen verran pieni osuus että ei juuri kokonaiskuvassa paina, hyvä niin koska kotimaan pörssin kurssien suunnat on ollu aika karmivat jo jonku aikaa.
 
Itse joka tapauksessa sijoitan kymmenien vuosien aikajänteellä. En myy mitään vuosittain, en tarvitse osinkoja vaan kaikki menee takaisin sijoituksiin. Hyötyisin paljon siitä että verottaja ei ottaisi omiaan joka vuonna. Jokainen veroeuro olisi tuottamassa lisää hyvää.

Kaikki eivät kuitenkaan sijoita noin pitkällä aikajänteellä. Esim. juuri jollain 5 vuoden aikajänteellä sijoittavalle osinkoja maksavat, suhteellisen vakaan bisneksen omaavat firmat voivat olla ihan hyvä sijoituskohde.
 
Eikös tuo ole juuri osakesäästötilin ominaisuus? Toki siinä on omat rajoituksensa ja kattosummalla ei miljonääriksi pääse.

Kyllä, siinä tosiaan ongelmana 100k raja, sekä heikko ulkomaisten osakkeiden kohtelu. Kotimeisille kyllä ihan hyvä idea.

Kaikki eivät kuitenkaan sijoita noin pitkällä aikajänteellä. Esim. juuri jollain 5 vuoden aikajänteellä sijoittavalle osinkoja maksavat, suhteellisen vakaan bisneksen omaavat firmat voivat olla ihan hyvä sijoituskohde.

Tuo toki makuasia. Itse en koskaan suosittelisi kellekään osakesijoittamista jos tarkoitus on realisoida koko omaisuus 5v sisällä.
 
Tuo toki makuasia. Itse en koskaan suosittelisi kellekään osakesijoittamista jos tarkoitus on realisoida koko omaisuus 5v sisällä.

Siinäkin on ero että onko tarkoitus realisoida koko omaisuus 5 vuoden sisällä vai että saattaa olla tarvetta realisoida osa omaisuudesta 5 vuoden päästä, tai että saattaa mahdollisesti myydä osakkeen ja ostaa jotain muuta alle 10 vuoden sisällä. Mutta ei tosiaan varmaankaan kannattaisi kaikkea pistää osakkaisiin, mutta osa voi olla ihan ok.
 
Tein tämän laskelman jo aika kauan sitten ja olen sen jälkeen keskittynyt vain kasvattamaan EUNL-pottia. En kaipaa osinkoja ja joskus sitten kun aion tuota kertynyttä rahaa käyttää, se onnistuu helposti ETF:ää sopivissa erissä myymällä. Koko keskustelu on aika kummallinen, koska tämä osinkokuvio ei selvästikään perustu parhaaseen taloudelliseen tulokseen vaan monesti tuntuu mukavalta ja konkreettiselta kun osinko kilahtaa tilille.
Itselleni tulee kanssa osinkoa, mutta käytän ne rahat EUNL ostamiseen, suurin osa toki EUNL:ssä. Menee verot ihan hukkaan mutten nyt viitsi osakkeita myydäkkään.
 
Itellä ainakin kaikki munat on nordnetin korissa. En ole oikein nähnyt tarvetta useammalle alustalle tällaisena tuulipukusijoittajana.
Aika moni tuulipukusijoittaja on mallia "ostin jotain pankin rahastoa" ja sitä rahaa on yllättävän paljon sijoitettuna noin.
 
Aika moni tuulipukusijoittaja on mallia "ostin jotain pankin rahastoa" ja sitä rahaa on yllättävän paljon sijoitettuna noin.
Jokaisella on pankkitili jossakin pankissa. Pankit luonnollisesti kauppaavat omia tuotteitaan asiakkailleen. Kaikkia ei sijoittaminen kiinnosta sijoittamisen ilosta, harrastuksena tai ammattina. Pankin täti näyttää kuinka rahastokäppyrä noussut ja sitten tehdään kuukausisäästösopimus.
 
Nordnetin blogissa olikin juuri tilastoa aiheesta:
Ikä, Pääoman määrä (keskiarvo), Pääoman määrä (mediaani)
17–25, 6 500 €, 1 180 €
26–35, 14 870 €, 2 821 €
36–45, 31 224 €, 5 008 €
46–55, 51 739 €, 7 055 €
56–65, 70 783 €, 9 332 €
66–76, 85 241 €, 12 124 €
77+, 152 458 €, 13 867 €

Eli olemme kai vaan persaukinen kansa

muoks laitetaan linkki vielä
Näin muut ikäisesi sijoittavat | Nordnet
Jäin vielä miettimään miten paljon tätä tilastoa vinouttaa se, että tosiaan ihmislilä voi olla sijoituksia useiden toimijoiden kautta, kuten muutama keskustelija ansiokkaasti täällä huomautti.

Tässä Tilastokeskuksen tilasto kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta vuodelta 2021:
Sijoitusvarallisuutta kertyy iän myötä - Tilastokeskus
Tuossa Mediaanit ovat tosiaan isompia; 75+ vuotiailla karvan verran päälle 20k euroa

Huom: Henkilöt, joilla ei ole lainkaan pörssiosake- tai sijoitusrahasto-omistuksia eivät ole mukana tarkastelussa.

Eli johtopäätökseni pysyy silti samana: olemme persaukinen kansa.

Järjestin lisäksi kyselyn kilpailevalla foorumilla, montaako eri välittäjää sijoittajat käyttävät:
Keskustelua välittäjistä

Otanta on tietysti surkean pieni ja vahva bias koska kysely on tehty sijoitusfoorumilla jolla hilluu keskimääräistä aktiivisempaa väkeä; silti tämän hetkiset tulokset yllättivät itseni täysin. Vain kolmannes on vastannut käyttävänsä pelkästään yhtä välittäjää sijoituksiin. Näppituntumalla kuvittelin tämän joukon olevan ylivoimainen ykkönen.
 
Järjestin lisäksi kyselyn kilpailevalla foorumilla, montaako eri välittäjää sijoittajat käyttävät:
Keskustelua välittäjistä
Itselläni talous otti osumaa ja säännölliset kaupat meni jäihin. Oma taloudellinen elpyminen etenee hitaasti niin sijoituksetkin kovin maltillisia. Nordnetin 9€ minimi välityspalkkiot (kotimaisiin) pakottivat minut toisaalle liikuttelemaan satasia.
Varmasti he joilla megan sijoitusvarallisuus palkkiotasot pysyvät, mutta täällä "hiekkalaatikkosarjassa" Nordnet on vain vanhojen sijoitusten majapaikka ja tietopankki.
 
Viimeksi muokattu:
Otanta on tietysti surkean pieni ja vahva bias koska kysely on tehty sijoitusfoorumilla jolla hilluu keskimääräistä aktiivisempaa väkeä;

Ehkä se kaikkein suurin bias: teit kyselyn ketjuun jossa nimenomaan keskustellaan eri välittäjistå ja jota luultavasti lukevat juuri ne sijoittajat kotka ovat jo vaihtaneet välittäjää tai ovat siitä kiinnostuneita. Kahvihuone olisi ollut ehkä parempi.

Mutta Tilastokeskyksen data on kaikkein parasta ja kattavinta. Persaukisia tässä ollaan.
 
Mitä itse olen vuosien mittaa seuraillut niiden ihmisten talouden kehitystä jotka on jo tuntenut nuoresta pitäen niin kyllähän ne jotka kehtaavat ja osaavat puljata näyttävät pärjänneet parhaiten. Toki on siellä hyviä sattumuksiakin mukana. Yksi tuttu ainakin on jo nuoresta pitäen saanut kerättyä varallisuutta sillä että on pitänyt kirjojaan sukunsa kotipaikalla joka toisella paikkakunnalla ja näin ollen merkannut verovähennyksiin sellaisia työmatkakuluja joita ei oikeasti ole, vaan on asunut "epävirallisesti" työntekopaikkakunnalla tutulta edullisesti vuokraamassa kämpässä. Omistuksessa olevat asunnot on toki laitettu vuokralle. Muutenkin kuuluu että vähennyksiin laitetaan aika herkästi kaikkea. Tätä kun on tehnyt useamman kymmentä vuotta niin sitä varallisuutta on helppo kasvattaa.
 
Mitä itse olen vuosien mittaa seuraillut niiden ihmisten talouden kehitystä jotka on jo tuntenut nuoresta pitäen niin kyllähän ne jotka kehtaavat ja osaavat puljata näyttävät pärjänneet parhaiten. Toki on siellä hyviä sattumuksiakin mukana. Yksi tuttu ainakin on jo nuoresta pitäen saanut kerättyä varallisuutta sillä että on pitänyt kirjojaan sukunsa kotipaikalla joka toisella paikkakunnalla ja näin ollen merkannut verovähennyksiin sellaisia työmatkakuluja joita ei oikeasti ole, vaan on asunut "epävirallisesti" työntekopaikkakunnalla tutulta edullisesti vuokraamassa kämpässä. Omistuksessa olevat asunnot on toki laitettu vuokralle. Muutenkin kuuluu että vähennyksiin laitetaan aika herkästi kaikkea. Tätä kun on tehnyt useamman kymmentä vuotta niin sitä varallisuutta on helppo kasvattaa.
En ihmettele jos tällaiset kaverit ovat samoja jotka kovaäänisesti kritisoivat tuilla eläjiä ja samalla ite maksavat vähemmän veroja kuin pitäisi.
 
Mun argumentti toimii ihan kaikissa tapauksissa. Jos tyypillinen osake kasvaa 10% vuodessa ja ostat 1000 eurolla.

A nousee 1100 euroon, irtoaa 100e osinko, josta maksat 25,5e veroa, saat käteen loput eli 74,5e. Omistusosuus x. Osakkeiden arvo 1000e koska kurssi laski osingon verran. Jos möisit nyt kaiken, ei mene myyntiveroja.

B nousee 1100 euroon, yritys ostaa omia osakkeita, joissa kurssi ei laske. Myyt 100 eurolla, maksat veroa 3e (10% kurssinousua, eli 10e voittoa, siitä 30% veroa), käteen loput eli 97e. Omistusosuus sama x kuin yllä. Osakkeiden arvo on 1000e. Jos myyt kaiken, menee silloin vero verovelasta, eli n. 27e.

Tosin arvolla ei ole yrityksen pörssihinnan kanssa välttämättä mitään tekemistä eikä pörssihinta laske osingon verran.
 
Kannattaa myös huomata että omien ostot lisäävät kysyntää markkinoille ja vetävät osakkeen hintaa ylöspäin, joka helposti ruokkii positiivista arvonkehitystä vaikka fundamentit eivät sitä tukisikaan.

Se on kyllä monesti nähty että se omien ostaminen on vähän veden kantamista kuivaan kaivoon. Hetkellinen piristys kurssiin. Silloin on toki hyvä myydä omistuksia kun ostot päällä.
 
Se on kyllä monesti nähty että se omien ostaminen on vähän veden kantamista kuivaan kaivoon. Hetkellinen piristys kurssiin.

Omien ostot ovat ihan yhtä paljon veden kantamista kaivoon kuin osingot. Omien ostojen tarkoitus ei ole nostaa kurssia. Vaan omistusosuuttasi. Omien osto ei nosta kurssia. Osingot taas laskevat laskevat kurssia. Omien osto on ihan sama kuin osinko, jonka sijoitat firmaan heti uudelleen. Jos tykkäät toisesta, tykkäät myös toisesta - paitse verojen osalta.
 
Omien osto ei nosta kurssia.

No niinhän mä vastasinkin Harbin viestiin kun hän kirjoitti että nostaa? Yleensä ostot tehdään pidemmällä määrätyllä aikavälilä ettei koko mälliä osteta kerralla jolloin tulisi piikki.
 
"Omien osto ei nosta (osake) kurssia" --> Näinhän siinä joskus käy että omien osto ei tunnu näkyvän kurssikehityksessä, varsinkaan jos se ei ole erityisen merkittävällä tasolla vuodesta toiseen, niin tämä peittyy helposti yrityksen taloudelliseen menestyksen vaikutukseen markkina-arvon osalta ja yleiseen markkinasentimenttiin.

Jolloin voi käydä myös seuraavasti:

Sijoittaja ostaa osaketta vuosi sitten tonnilla a kympin kappale, eli saa sata osaketta. Yritys ostaa omiaan sadoilla miljoonilla vuoden kuluessa, Sijoittaja ei myy omiaan, jolloin Sijoittajan suhteellinen omistusosuus nousee sanotaanko vaikka 5% tuon vuoden aikana.
Jos osakekurssi ei kuitenkaan tuona vuonna nousut, niin sijoittaja omistaa edelleen ne sata kappaletta osakkeita, joiden hinta on (kun ei kerran noussut) korkeintaan sen saman kympin kappaleelta ja kokonaispositio sama tonni minkä alunperin sijoitti. Tämä sijoittaja ei siis saanut mitään tuottoa, jos omien osto ei nostanut kurssia. Sensijaan eräs suurempi institutionaalinen sijoittaja joka oli ostanut useita vuosia aiemmin vitosella ison siivun yrityksestä pystyi myymään koko positionsa tuon vuoden aikana näppärästi pieninä erinä kurssin romahtamatta, kun markkinalla oli yrityksen omien ostojen vuoksi sopivasti ylimääräistä kysyntää.

Toisin sanoen yrityksen tekemä omien osakkeiden osto voi nostaa osta-ja-pidä sijoittajan alkuperäisen sijoituksen arvoa vain jos sen vaikutuksesta sijoittajan omistamien osakkeiden kappalehinta nousee.

Omistajat määrittävät miten yritys jakaa voittoa. Jos omistajat päättävät että voittoa jaetaan yrityksen toimesta omia osakkeita ostamalla, niin silloin omistajien enemmistö on päätynyt siihen tulokseen että vallitsevassa tilanteessa saavat parhaan hyödyn sen kautta että yritys ostaa omia osakkeitaan ja mitätöi ne. Tämä voi olla kaikkien omistajien etu tai sitten ei. Riippuu täysin tilanteesta. Yleensä ne suuromistajat jotka nämä päätökset junailevat tietävät mitä tekevät ja kannattaa seurata rahastavatko he omien oston kautta jaettavan voiton vähentämällä omaa omistustaan vai jatkamalla holdaamista.
 
Miettinyt rahastoihin sijoittamista (tai enemmänkin säästämistä) niin tarviiko mitään tietoja pistää muistiin verottajaa varten, kun eikös esim. jos pankkien tai nordnetin kautta rahastoihin sijoittaa ja sitten joskus rahastot myy niin kyseiset tahot ilmoittaa tarvittavat tiedot verottajalle?

Mietin vaan, että voiko ns. pistää rahaa rahastoihin, vaikka 100e/kk ja sitten kärjistäen käytännössä unohtaa asian (jos tosi alhaisen riskin rahastoista kyse jne.) kunnes sitten vaikka 10v päästä myy? Vai tarviiko olla jotenkin aktiivinen pitämällä kirjaa vuosittain tms?

Ymmärtääkseni (ja googletuksen perusteella) asia olisi noin eli että voi olla laiska eikä siis pidä asiasta mitään raporttia itse ja kaikki tarvittava tieto menee verottajalle sen rahasto-ostopaikan puolesta automaattisesti, mutta halusin varmistua asiasta. Sori, kun tääkin on varmasti käyty läpi.
 
Miettinyt rahastoihin sijoittamista (tai enemmänkin säästämistä) niin tarviiko mitään tietoja pistää muistiin verottajaa varten, kun eikös esim. jos pankkien tai nordnetin kautta rahastoihin sijoittaa ja sitten joskus rahastot myy niin kyseiset tahot ilmoittaa tarvittavat tiedot verottajalle?

Mietin vaan, että voiko ns. pistää rahaa rahastoihin, vaikka 100e/kk ja sitten kärjistäen käytännössä unohtaa asian (jos tosi alhaisen riskin rahastoista kyse jne.) kunnes sitten vaikka 10v päästä myy? Vai tarviiko olla jotenkin aktiivinen pitämällä kirjaa vuosittain tms?

Ymmärtääkseni (ja googletuksen perusteella) asia olisi noin eli että voi olla laiska eikä siis pidä asiasta mitään raporttia itse ja kaikki tarvittava tieto menee verottajalle sen rahasto-ostopaikan puolesta automaattisesti, mutta halusin varmistua asiasta. Sori, kun tääkin on varmasti käyty läpi.
Sun ei tarvitse tehdä mitään kirjanpitoa itse myös verot myydessä hoituu automaattisesti, toki verotuksen yhteydessä kun olet myynyt voitolla kannattaa tarkastaa että välittäjän verottajalle rapprtoimat luvut ovat oikein.
 
Sun ei tarvitse tehdä mitään kirjanpitoa itse myös verot myydessä hoituu automaattisesti, toki verotuksen yhteydessä kun olet myynyt voitolla kannattaa tarkastaa että välittäjän verottajalle rapprtoimat luvut ovat oikein.
Tähän sellainen huomio joka tosin ei varmaan liity rahastoihin. Siirsin osakkeita op:sta nordnettiin ja nyt "jouduin" myymään osan (finnair) ja verottaja ei saa mistään tietoa hankintahinnoista. Tein siis noin 1000€ tappiota, mutta en osaa ilmoittaa sitä oikein kun tuossa välissä oli vaikka mitä veivailua osakkeella finnairin osalta. Joten verottajan mielestä tein voittoa.

En osaa laskea oikein, että paljonko pitäisi ilmoittaa hankintahinnaksi kun osakkeessa oli välissä ainakin 2 kertaa osakeanti ja lisäksi osakemäärä 10 kertaistui välissä jne.

Jos menen sillä lukemalla kun uskon olevan oikein niin minkälainen rikos on sitten olla vahingossa väärässä? Tai onko mitään tahoa mistä kysyä?
 
Tähän sellainen huomio joka tosin ei varmaan liity rahastoihin. Siirsin osakkeita op:sta nordnettiin ja nyt "jouduin" myymään osan (finnair) ja verottaja ei saa mistään tietoa hankintahinnoista. Tein siis noin 1000€ tappiota, mutta en osaa ilmoittaa sitä oikein kun tuossa välissä oli vaikka mitä veivailua osakkeella finnairin osalta. Joten verottajan mielestä tein voittoa.

En osaa laskea oikein, että paljonko pitäisi ilmoittaa hankintahinnaksi kun osakkeessa oli välissä ainakin 2 kertaa osakeanti ja lisäksi osakemäärä 10 kertaistui välissä jne.

Jos menen sillä lukemalla kun uskon olevan oikein niin minkälainen rikos on sitten olla vahingossa väärässä? Tai onko mitään tahoa mistä kysyä?
Miten olisi kysyminen verottajalta miten tässä tilanteessa toimia?
 
Toisin sanoen yrityksen tekemä omien osakkeiden osto voi nostaa osta-ja-pidä sijoittajan alkuperäisen sijoituksen arvoa vain jos sen vaikutuksesta sijoittajan omistamien osakkeiden kappalehinta nousee.

Omien osakkeiden oston + mitätöinnin tarkoitus ei ole lisätä sijoituksen arvoa. Omien oston vaikutuksesta kurssin ei kuulukaan nousta. Samoin osinkojen tarkoitus ei ole lisätä sijoitusten arvoa: osingon irtoamisen jälkeen kenelläkään ei kuulu olla enempää kokonaisvarallisuutta. Voitonjako ei luo uutta varallisuutta. Se on aina nollasummapeliä (kun verot huomioidaan summassa). Joten sinun tarinasi sopii osinkoihin aivan samalla tavoin. Arvo luodaan liiketoiminnalla, ei voitonjaolla.

Osingoissa on siis sama mekanismi. Osingon irrotessa kurssi laskee osingon verran. Jos kurssi ei vuoden aikana nouse lainkaan, ei sijoittaja saa mitään tuottoa, vaan ainoastaan menettää rahaa veroihin voitonjaossa. Osingon irtoaminen itsessään ei ole tuottoa. Kun osinko irtoaa, sijoittaja keskimäärin aina vain ja ainoastaan menettää varallisuutta. Osaketta ei juuri koskaan kannata ostaa yhtiökokouspäivänä ja myydä heti seuraavana. Siksi pidän jokakeväistä "Vielä ehdit osinkojunaan!"-mainostelua hassuna.

Voitonjakotavasta riippumatta se osakkeen omistamisen hyöty keskimäärin vain omistusajasta ja sen aikana tapahtuvasta kurssinoususta, joka heijastelee yrityksen arvonluontia. Tuotto ei synny lyhyinä voitonjakohetkinä. Voitonjaossa vain siirretään rahaa taskusta toiseen tavalla tai toisella, veroilla tai ilman ja kurssi niiaa tai ei niiaa tavasta riippuen. Mutta voitonjaoessa ei mitään lisäarvoa synny koskaan.

Periaatteellisella tasolla on ihan sama, jakaako firma osinkoja, ostaako omia vai jättääkö voiton taseeseen odottamaan tulevaa voitonjakoa. Sijoittajan varallisuus on kaikissa sama jos osake on likvidi ja sillä on kohtuullinen hinnanmuodostus. Jos kyseessä on listaamaton, niin silloin tilanne on usein toinen ja ei ole muita tapoja saada voittoja ulos kuin osingot. Sama mekanismi sielläkin silti on taustalla

Mä en hahmota miksi niin moni yrittää argumentoida että omien ostoissa kurssin pitäisi jostain syystä nousta eli sijoittajan varallisuuden pitäisi maagisesti kasvaa kun firma ostaa oman osakkeen, menettää kassasta rahaa ja mitätöi osakkeen. Mutta osingossa ei ole mitään ongelmaa hyväksyä että se raha vain siirtyy firmasta omaan taskuun, eikä uutta varallisuutta synny. Tai ehkä olen väärässä, ehkä moni kuvittelee että osingonmaksussa se osinko on taikarahaa joka syntyy tyhjästä? Ja oikeasti firman kassasta ei katoa mitään? Jos näin olisi, kannattaisi varmaan koko kevät hyppiä osinkojunan vaunusta toiseen ja tulla äkkiä miljonääriksi.
 
Omien osakkeiden oston + mitätöinnin tarkoitus ei ole lisätä sijoituksen arvoa. Omien oston vaikutuksesta kurssin ei kuulukaan nousta. Samoin osinkojen tarkoitus ei ole lisätä sijoitusten arvoa: osingon irtoamisen jälkeen kenelläkään ei kuulu olla enempää kokonaisvarallisuutta. Voitonjako ei luo uutta varallisuutta. Se on aina nollasummapeliä (kun verot huomioidaan summassa). Joten sinun tarinasi sopii osinkoihin aivan samalla tavoin. Arvo luodaan liiketoiminnalla, ei voitonjaolla.

Osingoissa on siis sama mekanismi. Osingon irrotessa kurssi laskee osingon verran. Jos kurssi ei vuoden aikana nouse lainkaan, ei sijoittaja saa mitään tuottoa, vaan ainoastaan menettää rahaa veroihin voitonjaossa. Osingon irtoaminen itsessään ei ole tuottoa. Kun osinko irtoaa, sijoittaja keskimäärin aina vain ja ainoastaan menettää varallisuutta. Osaketta ei juuri koskaan kannata ostaa yhtiökokouspäivänä ja myydä heti seuraavana. Siksi pidän jokakeväistä "Vielä ehdit osinkojunaan!"-mainostelua hassuna.

Voitonjakotavasta riippumatta se osakkeen omistamisen hyöty keskimäärin vain omistusajasta ja sen aikana tapahtuvasta kurssinoususta, joka heijastelee yrityksen arvonluontia. Tuotto ei synny lyhyinä voitonjakohetkinä. Voitonjaossa vain siirretään rahaa taskusta toiseen tavalla tai toisella, veroilla tai ilman ja kurssi niiaa tai ei niiaa tavasta riippuen. Mutta voitonjaoessa ei mitään lisäarvoa synny koskaan.

Periaatteellisella tasolla on ihan sama, jakaako firma osinkoja, ostaako omia vai jättääkö voiton taseeseen odottamaan tulevaa voitonjakoa. Sijoittajan varallisuus on kaikissa sama jos osake on likvidi ja sillä on kohtuullinen hinnanmuodostus. Jos kyseessä on listaamaton, niin silloin tilanne on usein toinen ja ei ole muita tapoja saada voittoja ulos kuin osingot. Sama mekanismi sielläkin silti on taustalla

Mä en hahmota miksi niin moni yrittää argumentoida että omien ostoissa kurssin pitäisi jostain syystä nousta eli sijoittajan varallisuuden pitäisi maagisesti kasvaa kun firma ostaa oman osakkeen, menettää kassasta rahaa ja mitätöi osakkeen. Mutta osingossa ei ole mitään ongelmaa hyväksyä että se raha vain siirtyy firmasta omaan taskuun, eikä uutta varallisuutta synny. Tai ehkä olen väärässä, ehkä moni kuvittelee että osingonmaksussa se osinko on taikarahaa joka syntyy tyhjästä? Ja oikeasti firman kassasta ei katoa mitään? Jos näin olisi, kannattaisi varmaan koko kevät hyppiä osinkojunan vaunusta toiseen ja tulla äkkiä miljonääriksi.
Sen olen tosin huomannut, että jostain syystä osinkodipstä on usein hyvä ostaa osaketta koska se monesti nousee nopeasti sen jälkeen. Tällehän ei ole mitään järkiperustetta, vaan olettaisin johtuvan siitä että kaikki ostajat/myyjät eivät ihan tajua mistä on kyse ja kysyntä kasvaa kun kurssi "putoaa" ja sitä kautta hinta nousee.
 
Sen olen tosin huomannut, että jostain syystä osinkodipstä on usein hyvä ostaa osaketta koska se monesti nousee nopeasti sen jälkeen. Tällehän ei ole mitään järkiperustetta, vaan olettaisin johtuvan siitä että kaikki ostajat/myyjät eivät ihan tajua mistä on kyse ja kysyntä kasvaa kun kurssi "putoaa" ja sitä kautta hinta nousee.

Tästä olisi kiinnostava nähdä kunnon statistiikkaa monen vuoden ajalta. Joskus aikoinaan kun katsoin jotain osakkeita muutaman vuoden ajalta, oli hajonta tosi suurta. Joskus dipistä noustiin nopeasti, joskus kurssi pysyi matalana kuukausikaupalla. Ja kaikkea siltä väliltä. Esim. Fortum taitaa yhä olla viime vuoden dipissään... Jos kaiken kaikkiaan markkinat menevät ylös, niin dippi jää tietenkin lyhyeksi. Jos mentiin alas, jää dippi hyvin pitkäkestoiseksi.

Varsinkin jos osinko on pieni suhteessa kurssiin, se näyttäytyy lyhyenä. Nykyään kun osinko jaetaan useassa osassa, lyhenee se dippi senkin takia. Jos Sampo vaikka maksaisi kerran kuussa 0,1e osingon alkaisi sen vaikutus hävitä kurssikohinaan.

Mä kannatan sitä että osinkoja jaeltaisin pitkin vuotta. Katoaisi dipit ja osingon suhde siihen jatkuvaan tuloksentekoon korostuisi.
 
Osingon irrotessa kurssi laskee osingon verran.

HUOM!

Tätä virheellistä hokemaa on nähty monessa paikassa, mistä lie ikivanhasta sijoitusoppaasta tullut alunperin. Teoriassa toki näin (löytyy kaavakin millä lasketaan).

Todellinen tilastoitu keskimääräinen pudotus on paljon vähemmän, joidenkin tilastojen mukaan jopa puolet vähemmän. Tämä on tietenkin kompleksinen juttu johon vaikuttaa myös paikallinen verotus koska jotkut välttävät veroja myymällä osakkeet ennen irtoamispäivää ja ostamalla seuraavana takaisin.

Muistaakseni Hong Kongissa jossa verot ovat nolla (tai pienet) osakkeen arvo tippui keskimäärin silti vain puolet osingosta. Tästä löytyy googlaamalla tutkimuksia.
 
Todellinen tilastoitu keskimääräinen pudotus on paljon vähemmän, joidenkin tilastojen mukaan jopa puolet vähemmän.

Riippuu varmaan tilastosta ja markkinasta ja siitä, onko lukemasta putsattu muu kurssinousu pois, mikä on tärkeää. Jos ei ole putsattu, niin sitten tosiaan ei tarkastella vain osingon vaikutusta. Ainakin nämä tutkimukset tukevat sitä, että keskimäärin lasku on osingon verran. Mutta jos sulla on linkkejä hyviin muihin tutkimuksiin niin luen mielelläni. Mutta se muu kurssivaikutus pitää siitä putsata jotta voidaan arvioida irtoamisen merkitystä.

Osakekurssit olisivat siis tämän tuloksen mukaisesti laskeneet osingon irrotessa keskimäärin osingon määrällä. Tulos on samansuuntainen jo mainitun Boydin & Jagannathanin (1994) tutkimuksen kanssa, jossa yli 25 vuoden aineistolla 40 41 ja noin 132 000 havainnolla osakekurssien havaittiin laskeneen ex-päivinä keskimäärin lähes täsmälleen osinkojen verran. Näyttäsi siis siltä, että laajoilla aineistoilla keskimääräinen kurssilasku on suurin piirtein irronneen osingon suuruinen. Suomalaisista tutkimuksista Hietalan (1990) ja Hietalan & Keloharjun (1995) tutkimus tukee verohypoteesia.


Koko ryhmä laski kuitenkin keskimäärin osingon määrällä.


Päädyin luokittelemaan osakkeet osingon perusteella kolmeen ryhmään ja pienen osingon ryhmässä kurssilasku osoittautui huomattavasti kahta muuta ryhmään pienemmäksi. Tämän lisäksi suurempien osinkojen ryhmissä kurssilasku olikin odotusten mukaisesti osingon suuruinen.

(Tosin tämä 1999-2000, jolloin oltiin aika merkillisissä markkinoissa Suomessa)


Finnish and Swedish markets seem to be more efficient around ex-day, and price drop was noticed to be in these countries reasonably close to one, leaving thus less room for excess profits.

(Tanskassa toisaalta kurssit laskivat tuossa tutkimuksessa selvästi vähemmän kuin osinko. Eli anomalioita voi esiintyä.)


Thus, over the last several decades, one-for-one marginal price drop has been an excellent (average) rule of thumb.

Hyvä oletus on musta siis se, että osingon vaikutus kurssin on osingon suuruinen. En ainakaan itse lähtisi rakentamaan ostopäätöksiä sen mukaan että se olisi jotain muuta.

EDIT: Ja haluan korostaa, etten vastusta osinkoja, vaan toivoisin että osa voitosta jaettaisiin omien ostoina ja osa osinkoina. Näin saadaan kummankin hyötyjä ja madalletaan kummankin haittoja. Eli voitonjaon hajautusta.
 
Viimeksi muokattu:
Osakkeiden arvonmuodostuksesta puhuttaessa on syytä muistaa että osakkeella ei ole oikeaa tai väärää arvoa on vaan useita arvoja joilla toimijat ovat valmiita osakkeita ostamaan tai myymään.

Näin ollen arvo perustuu pitkälti fiilikseen tai hienommin sanottuna markkinasentimenttiin. Ja jos osake ei ole likvidi eli myyjiä ja/tai ostajia on vähemmän on sen vaikutus suurempi.

Siihen taas vaikuttaa moni asia:
- Yritykseen liittyvät uutiset
- Maailmantilanteen kehitys
- Nimitykset
- Johdon osakehankinnat / myynnit
- Yrityksen voitonjako
- Kognitiiviset vinoumat
- Sosiaalinen media

Voitonjakopolitiikka sen sijaan vaikuttaa oikeasti yrityksen kykyyn toimia markkinalla ja siksi sen pitää tukea strategiaa. Kun yritys jakaa osinkoa tai hankkii omia osakkeitaan niin se raha ei ole käytettävissä investointeihin.

Voitonjaossa on huomioitava että osingoilla on selkeä aikataulu ja sen puitteissa tapahtuu yleensä epärationaalista heiluntaa.

Osingot:
- Odotettua hieman suurempi osingon julkistaminen nostaa yleensä arvoa (merkittävästi suurempi laskee)
- Irtoamispäivänä arvo yleensä laskee vähemmän kuin irtoavan pääoman arvo on verrattuna päivän sisäiseen kehitykseen
- Irtoamispäivän jälkeen arvo lähestyy usein lähtöarvoa nopeammin kuin muut tekijät sitä tukevat
- Maksupäivänä osakkeen arvo yleensä nousee enemmän kuin normipäivänä tapahtuisi

Omien osakkeiden hankinta jakautuu pidemmälle aikajaksolle ja nostaa kysyntää ja vahvistaa osakekurssia, koska markkinalla kysyntä kasvaa. Tässä ei ole samanlaista yhtä selkeää ajankohtaa johtuen pidemmästä ajanjaksosta.

EDIT: Luonnollisesti voidaan sitten olettaa että kun markkinahäiriöt poistuvat niin lähestytään matemaattisen analyysin arvoa mutta koska tekijöitä on niin paljon on harvinaista etteikö jonkunlaista vinoumaa aina löydy.
 
Viimeksi muokattu:
HUOM!

Tätä virheellistä hokemaa on nähty monessa paikassa, mistä lie ikivanhasta sijoitusoppaasta tullut alunperin. Teoriassa toki näin (löytyy kaavakin millä lasketaan).

Todellinen tilastoitu keskimääräinen pudotus on paljon vähemmän, joidenkin tilastojen mukaan jopa puolet vähemmän. Tämä on tietenkin kompleksinen juttu johon vaikuttaa myös paikallinen verotus koska jotkut välttävät veroja myymällä osakkeet ennen irtoamispäivää ja ostamalla seuraavana takaisin.

Muistaakseni Hong Kongissa jossa verot ovat nolla (tai pienet) osakkeen arvo tippui keskimäärin silti vain puolet osingosta. Tästä löytyy googlaamalla tutkimuksia.
Tottakai se laskee osingon verran. Muuten olisit löytänyt pörssianomalian jolla saat tehtyä loputtomasti rahaa
 
Voitonjakopolitiikka sen sijaan vaikuttaa oikeasti yrityksen kykyyn toimia markkinalla ja siksi sen pitää tukea strategiaa. Kun yritys jakaa osinkoa tai hankkii omia osakkeitaan niin se raha ei ole käytettävissä investointeihin.

Näin on. Ja sijoittajissa on myös hyvin erilaisia preferenssejä. Osa kaipaa vakaata tuottoa matalammalla riskillä ja haluaa minimoida sen, että johto tekisi mahdollisesti epäonnistuvan investoinnin. Mieluummin ottavat tuotot ulos (tavalla tai toisella). Osa sitten haluaa maksimoida kasvumahdollisuudet ja sijoittaa mieluummin yrityksiin, joissa ei ole niin tiukkaa voitonjakopolitiikkaa. Molemmille on varmasti kysyntää.
 
Mutta jos sulla on linkkejä hyviin muihin tutkimuksiin niin luen mielelläni. Mutta se muu kurssivaikutus pitää siitä putsata jotta voidaan arvioida irtoamisen merkitystä.

Hmm. Mitähän tässä nyt uskoo. Tämä on sieltä honkkarin ”verovapaasta” pörssistä:


TL;DR lainaus: ”As in the U.S., the average stock price drop is less than the value of the dividend; specifically, the average dividend for the period 1980–1993 is HK $0.12 and the average price drop is HK $0.06.”
 
xylitoli sanoi:

Toisin sanoen yrityksen tekemä omien osakkeiden osto voi nostaa osta-ja-pidä sijoittajan alkuperäisen sijoituksen arvoa vain jos sen vaikutuksesta sijoittajan omistamien osakkeiden kappalehinta nousee.

Omien osakkeiden oston + mitätöinnin tarkoitus ei ole lisätä sijoituksen arvoa.
Ja missähän kohtaa olen väittänyt että omien osakkeidon oston ja mitätöinnin tarkoitus olisi lisätä sijoituksen arvoa? Kyseessä on jo aiemmin yritykseen kertyneen voiton siirtäminen ulos yrityksestä. Jolloin yrityksen talousluvuilla laskettu kokonaisarvo laskee. Tämä on kuitenkin eri asia kuin markkina-arvo. Ja markkina-arvo ei ole sama kuin osakekurssi.
 
Toisin sanoen yrityksen tekemä omien osakkeiden osto voi nostaa osta-ja-pidä sijoittajan alkuperäisen sijoituksen arvoa vain jos sen vaikutuksesta sijoittajan omistamien osakkeiden kappalehinta nousee.

No musta tuo on ihan tyhjä lause. Jos yritys ei jaa osinkoa (ihan riippumatta ostaako omia vai ei), pitää kurssin nousta jotta saa tuottoa. Jos yritys jakaa osinkoja ja kurssi laskee osingon verran - kuten se keskimäärin laskee - pitää kurssin nousta jotta saat tuottoa. Ihan samaa mieltä näistä mutta ei tämä nyt mitään uutta tuo tähän keskusteluun. Kurssin pitää siis nousta että saat tuottoa.
 
[QUOTE
No musta tuo on ihan tyhjä lause. Jos yritys ei jaa osinkoa (ihan riippumatta ostaako omia vai ei), pitää kurssin nousta jotta saa tuottoa. Jos yritys jakaa osinkoja ja kurssi laskee osingon verran - kuten se keskimäärin laskee - pitää kurssin nousta jotta saat tuottoa. Ihan samaa mieltä näistä mutta ei tämä nyt mitään uutta tuo tähän keskusteluun. Kurssin pitää siis nousta että saat tuottoa.
Kun luet kokonaisuuden irroittamatta yhtä virkettä, huomaat että tuo virke kuuluu kokonaisuuteen, jossa erään ja ei mitenkään poikkeuksellisen esimerkki tapuksen kautta vertaillaan rautalangasta vääntämällä voitonjakotavan "omien osto" vaikutusta piensijoittaja holdarin ja osakkeita myyvän suursijoittaja tahon välillä. Siinä viestissä se pihvi on viimeisessä kappaleessa.
Viestissäni sisältö ei siis ole vertailu osinkojen ja omienoston välillä. Joten en pidä asiallisena että siihen viestiin vastataan pitkällisellä osinko vs. omienosto viestillä
 
Yritin tässä selvittää sivuja taaksepäin, että millä euromäärällä kannattaisi vaihtaa indeksistä ETF? Itsellä positiivinen tilanne, jossa palkasta tuntuu jäävän enemmän käteen mitä viime vuonna. Käyttötili tuntuu "paisuvan" ja nyt tilanne, että liikutaan jo 5 numeroisissa luvuissa (ei paljon, mutta kuitenkin).

Mulla menee kuukausittain OP maailma Indeksi A:han 200 euroa ja Nordnettiin toiset 200 indeksirahastoon(sp500). Olen funtsinu kämpän ostoa, mutta taitaa mennä syksylle/ensi vuoden puolelle. Ajattelin, että säästettävä yhteissumma voisi tällä hetkellä olla jotain 1000 luokkaa, jos alkaisin pikkuhiljaa pienentämään tilivaroja tai sitten toinen vaihtoehto, jossa pienennän kerralla esim. 10000. Hajautuksen takia suosisin ehkä 1000e kunnes tilivarat on vähän pienemmät ja voin muuttaa sen esim 600e.

Kysymyksenä siis
-mihin kannattaisi laittaa rahat n.600e/kk keskimäärin? Haluan laittaa rahat ja unohtaa/nostaa tarvittaessa asunnon oston yhteydessä, tähän voi kestää vuosi tai enemmän
 
Kysymyksenä siis
-mihin kannattaisi laittaa rahat n.600e/kk keskimäärin? Haluan laittaa rahat ja unohtaa/nostaa tarvittaessa asunnon oston yhteydessä, tähän voi kestää vuosi tai enemmän

Riippuu aika paljon siitä, mikä rooli näillä rahoilla on asunnonostosuunnitelmassasi. Tarvitsetko ne omarahoitusosuuteen ilman riskiä pääoman menettämisestä, jolloin laittaisin korkeakorkoiselle säästötilille, jos asunnon osto on ajankohtaista alle kahden vuoden sisällä, tai ASP-tilille, jos olet ensiasunnonostaja ja ASP-säästämisen minimiaika (8 vuosineljännestä) ei ole liian pitkä. Jos taas tarkoitus on hakea mahdollista lisätuottoa, jolla voi pienentää tarvittavan lainan määrää ja pystyt saamaan lainan, vaikka tämä ei toteutuisi, niin sitten nuo rahastot ja ETF:t voivat olla vaihtoehto.
 
Yritin tässä selvittää sivuja taaksepäin, että millä euromäärällä kannattaisi vaihtaa indeksistä ETF? Itsellä positiivinen tilanne, jossa palkasta tuntuu jäävän enemmän käteen mitä viime vuonna. Käyttötili tuntuu "paisuvan" ja nyt tilanne, että liikutaan jo 5 numeroisissa luvuissa (ei paljon, mutta kuitenkin).

Mulla menee kuukausittain OP maailma Indeksi A:han 200 euroa ja Nordnettiin toiset 200 indeksirahastoon(sp500). Olen funtsinu kämpän ostoa, mutta taitaa mennä syksylle/ensi vuoden puolelle. Ajattelin, että säästettävä yhteissumma voisi tällä hetkellä olla jotain 1000 luokkaa, jos alkaisin pikkuhiljaa pienentämään tilivaroja tai sitten toinen vaihtoehto, jossa pienennän kerralla esim. 10000. Hajautuksen takia suosisin ehkä 1000e kunnes tilivarat on vähän pienemmät ja voin muuttaa sen esim 600e.

Kysymyksenä siis
-mihin kannattaisi laittaa rahat n.600e/kk keskimäärin? Haluan laittaa rahat ja unohtaa/nostaa tarvittaessa asunnon oston yhteydessä, tähän voi kestää vuosi tai enemmän

Se OP:n Maailma Indeksi (HUOM! Eri kuin OP Maailma) on OP:n omistaja-asiakkaille mielestäni varsin järkevä paikka. Siellä myös itse hilloan lyhytaikaisempaa puskuria, koska kulut on järjelliset (0,39% vuotuinen hallinnointipalkkio) ja kaupankäyntikuluja ei tule kumpaankaan suuntaan.

Jos nyt sitten vertaa esim. monien suosikki-ETF:ään EUNL:iin, jonka kulut on 0,20% vuodessa, on hallinnointipalkkioiden ero toki melkein 100%. Mutta kun puhutaan tuollaisesta alle vuoden sijoituksesta, missä keskimäärin sijoitettuna on n. 5000e tms. tarkoittaa se sitä että hallinnointipalkkioiden ero on 10e vs 19,5e, mikä sitten helposti sulaakin kaupankäyntikuluissa.
 
Viimeksi muokattu:
Omien ostot ovat ihan yhtä paljon veden kantamista kaivoon kuin osingot. Omien ostojen tarkoitus ei ole nostaa kurssia. Vaan omistusosuuttasi. Omien osto ei nosta kurssia. Osingot taas laskevat laskevat kurssia. Omien osto on ihan sama kuin osinko, jonka sijoitat firmaan heti uudelleen. Jos tykkäät toisesta, tykkäät myös toisesta - paitse verojen osalta.
Jostain syystä lähes kaikki suomalaiset yhtiöt, jotka ostavat omia osakkeitaan, eivät mitätöi niitä, vaan jakavat ne osakkeet johtajille ilmaiseksi. Tästä syystä osingot ovat omistajien kannalta parempia, koska kulttuuri on täällä tämä. Rahat heitetään joko tuuleen typerinä investointeina tai jaetaan "bonuksina" täysin perussuorituksesta. Siksi ääni osingoille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 432
Viestejä
4 512 058
Jäsenet
74 369
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom