Kun se pointti ei ole siinä että onko plussalla vai miinuksella vaan se että haaskaan aikaa miettimällä näitä kun pitäisi vaan osata unohtaa. Nordnetista on tullut uusi sivusto io-teckin, ammppareiden ja facen lisäksi jota täytyy olla kerran tunnissa kurkkimassa.
Sama, välillä unohtuu koko tilanne. Sit täällä joku panikoi viime aikojen "punaista" ja kun käy kattoo nii se on joku -1% viikon aikana tyyppinen pudotus. Koronan aikana jakso viimeksi katella päivittäin, oli semmosta heiluntaa että oli ihan mielenkiintostakin, tästä huolimatta ei sitä hirveenä sillä tiedolla mitää tehny ja pian sen jälkee se kurssien seuraaminen sit loppuki. Muutenki nyt pitemmältikki ku aikaa menny, nii loppunu kiinnostus noihin prosentteihin yms. ja sitä oikeastaa vaa seuraa omaa varallisuuden kasvua.
Sun täytyy luopua ajatuksesta että olet olet myymässä. Hintoja kyttää sillä ajatuksella että olisiko kannattanut myydä aikaisemmin vai nyt. Ajatukset täytyy kääntää siihen että jos romahtaa niin ainakin saat lisää halvalla. Pitkällä sijoitushorisontilla voitat aina odottamalla.
Dollareissa. Euroissa laskettuna näyttäisi olevan n. 53 %.
se vähän mitä olen noista selvittänyt, niin ei kannata sekaantua. Mistä voi olla varma, että onko heidän antamat tiedot oikein koska eivät ole julkisia osakeyhtiöitä. Mielestäni on riskialtista touhua.
Ei kai noille mitään yleistä arvonmääritystapaa voi edes teoriassa ollakaan? Arvo on just se, minkä satut halukkaalta ostajalta saamaan.
Korko-ETF:ien arvo nimenomaan laskee, kun korot nousee. Jos haluaisi suojata korkojen nousua vastaan, niin pitäisi shortata noita, mutta lienee aika tuhoontuomittu ajatus lähteä sillä lailla sotimaan keskuspankkeja vastaan. Korko-etf:iä kannattaa ostaa sitten, jos uskoo, että korot laskee.
Jos et kerralla osaa päästää irti Nordnetistä niin aloita vieroitus
asettamalla sovellukseen kurssihälytyksiä sopivan kauas nykyhinnasta. Sitten käyt katsomassa vain kun hälytys aktivoituu.
Varma pikavoitto tiedossa, osallistun instikkapuolelta ja myyn heti kaikki laput 1.10. Kannattaa kuitenkin odottaa maanantaihin ennen merkinnän tekemistä, listautumisanneissa ei ole mitään hyötyä osallistua ennen viimeistä mahdollista merkintäajankohtaa. Tässähän voi vielä jotain järisyttävää tapahtua markkinoilla loppuviikosta.
Täh? Jos ETF sijoittaa korkoihin, niin miten korkojen lasku voi nostaa ETF:n arvoa?
Koska niille vanhoille ETF:n omistamille korkosijoituksille maksetaan parempaa korkoa kuin uusille, niiden arvo kasvaa sitä enemmän mitä alemmaksi korkotaso laskee.
Okei, ostan tämän vastauksen. En juurikaan näihin korkosijoituksiin ole perehtynyt, mutta usein tosiaan kuulee että osake/indeksisijoittamisen lisäksi olisi vastapainona hyvä olla korkosijoituksia salkun suojana.
Jos nöyrtyvät ottamaan Corpsegrinderin hahmon pois WoWista jonkun muumioituneen haastattelun takia niin saakin valua...
Kasvuosuuksien suurempi verovelka jauhaa koron korkoa isommalle summalle, joten todellakin on väliä maksaako ne verot heti vai vasta paljon myöhemmin. Kun aikaa kuluu useita kymmeniä vuosia, niin ero kasvaa suureksi kasvuosuuden hyväksi. Koron koron tehokkuus kuulemma meni yli hilseen itse A. Einsteinillakin.
Jos vertaat tuossa kasvu- ja tuotto-osuus rahastoja, niin eikös tuotto-osuuksien maksamista tuotoista mene täysi pääomatulovero? Suorista osakesijoituksista taas saa osingot tosiaan alennetulla 25,5%, tai 28,9%:n kannalla.
Ei kai kukaan ETF-sijoittaja oikeasti osta osingot ulosmaksavaan ETF:ää. Kuten mainittu sen "osingoista" joutuu maksamaan ylimääräistä veroakin. Taulukkosi on mielenkiintoinen mutta isoimmat erot pörssituotoissa tehdään osakepoiminnalla, jota säännöllistä kassavirtaa arvostavan tulisikin harjoittaa.
Nordentin käppyrä alla ei huomioi osinkoja (viimeisen 12kk aikana 41 072€) joista tapauksessani menee yhteisöveroa 20%. Jos olisin sijoittanut "tikkaa heittävä apina"-menetelmän sijasta osingot uudelleensijoittavaan OMXH-indeksiin olisin noin 300 000 euroa köyhempi viimeisen vuodelta ajalta 
Alunperin puhuttiin osingoista. Mulla lukee taulukossa virheellisesti "tuotto-osuus", vaikka oikeasti laskin osakkeita, joiden osinkojen vero-% lähestyy suurilla summilla 28,9:ää.Jos vertaat tuossa kasvu- ja tuotto-osuus rahastoja, niin eikös tuotto-osuuksien maksamista tuotoista mene täysi pääomatulovero? Suorista osakesijoituksista taas saa osingot tosiaan alennetulla 25,5%, tai 28,9%:n kannalla.
Sitten tuossa saa tehdä aika hurjan oletuksen, että pääomatuloverotus ja hankintameno-olettamat pysyy kymmeniä vuosia samana. Kiva yllätys, jos vaikka 20:n vuoden päästä se luovutusvoittovero onkin vaikka 50%:ia
Silti olen samaa mieltä, että kasvuosuus on aina parempi vaihtoehto kuin tuotto-osuus rahastoista puhuessa. Suorat osakesijoitukset taas saattaa olla tietyille henkilöille parempi ratkaisu riippuen etenkin siitä mihin suuntaan pääomatulojen verotus kehittyy tulevaisuudessa ja mitkä henkilön tarpeet matkan varrella ko. pääomille on.
Ja muistetaan myös se, että useimmissa kasvuosuus rahastoissa joutuu maksamaan osingoista verot, koska ETF:t useimmiten joutuu ennakonpidätykset maksamaan, eikä saa niitä koskaan takaisin. Tämä asia on maakohtainen ja löytyy sellaisia kasvuosuus rahastoja, joissa ei tule näitä ennakonpidätyksiä lainkaan.
-->Tähän metsä ei toimi sen paremmin. Mulla on myös metsää, ja saa kytätä onko mäntypistiäiset/kirjanpainajat iskeneet, myrsky kaatanut tai joku käynyt perustamassa sinne kaatopaikan (tätäkin tapahtuu parin vuoden välein - en tajua miten joku näkee vaivaa kerätä roskat peräkärryyn ja ajaa ne jonnekkin syrjäiseen metsään sen sijaan että veisi kunnon tietä pitkin vähemmällä vaivalla sinne minne kuuluvat). Ja tietysti vesakkoa puskee isompien puiden sekaan siinä määrin että muuttuu viidakoksi jos ei parin vuoden välein vedä raivaussahalla niitä sileäksi. Toki metsän tarkastaminen paikan päällä on terveellisempää kuin kurssien tuijottelu ruudulta.
Tuossa, että kasaa samat osakkeet on se haaste, että jonkin ajan kuluessa painotus on muuttunut hurjasti ja tuotto voi olla sitä kautta jotain ihan muuta kuin indeksillä. ETF:n kulut taas sisältää automaattisen tasapainotuksen sisälleen. Verot toki aika optimaaliset.
Veikataan, että jäi ja nähdään sp500 yli 5000:n vielä tämän vuoden puolella
Jos lähdetään lähdeverojen suohon, niin arvauksista ja oletuksista ei tule loppua. Nykyisellään taulukko pätee esim. Indeksirahasto Suomi vs. samat 25 lappua suoraan OMXH:stä. Tuossa rahastossa ei ole hallinnointikuluakaan (minkä toki voisin jonkun muun rahaston tapauksessa huomioida vähentämällä sen arvonnoususolusta). Suorien osakkeiden osinkojen uudelleensijoituskulut oli jätetty pois. En näe siinä ongelmaa, koska poisjättäminen on eduksi osinkojen ulkoiluttajalle. Jos ja kun kasvuosuus silti voittaa, niin ei siinä jää jossittelulle sijaa.
Tuossa on jo iso oletus, valitsit siis käytännössä parhaan mahdollisen tilanteen 'rahastolle', muita vastaavia rahastoja jotka sijoittavat muuhun maailmaan ei sitten juuri olekaan (joissa lähdevero 0). Toki tasapuolisuuden nimissä pitää sanoa että toki midif-pykälien (omat kalkyylit tein aikaa ennen pykäliä) mukana meni hankalaksi/mahdottomaksi hankkia niitä ulosmaksaviakaan versioita joissa olisi se 0 lähdevero.
Toki, mutta tuo sun 60v pitoaika on jotain mikä ei toteutu koskaan (itse laskin muistaakseni 15v-30v ajalla siten että sai valita tekeekö sen aikana vuosittaisia lisäsijoituksia ja alkupääoma oli myös valittavissa) ja kun toinen vaihtoehto on parempi niin tietysti se ero kasvaa ajan kuluessa isommaksi ja isommaksi jolloin se voi näyttäytyä ns. liian hyvänä kun 15-30v päässä ero olisi vielä hyvinkin maltillinen.
En puhunut vaan kerroin omat huomioni joita silloin vuosia sitten tein. Käytännössä muistaakseni break-even oli ~2% osinko ja 0-lähdevero vs uudelleen sijoitus 15% lähdeverolla. Esim kaikki SP500 ETF:t meni aikas heittämällä tähän
Käytännössä tuohon verokantaongelmaan törmää reaalimaailmassa erityisesti jos ei lopulta nosta kaikkea kerralla ulos (väittäisi että juuri kukaan ei nosta). Tietysti voidaan ajatella myös skenaariota kuolinpesä, silloin on suuri etu jos sisällä on jättimäinen verovelka koska se kuitataan pois paljon pienemmällä perintöverolla.
Jos katselet muita ETFiä niin pääosin osinko% ei ole lähelläkään tuolla tasolla, ainakin silloin vuosia sitten se oli mainitsemani 2% pintaan -> uudelleen sijoitus ei olekaan enää _niin paljon_ parempi
Ei kannata parametroitua vaan tutkia asiaa neutraalisti realistisilla skenaarioilla. Siitä olen samaa mieltä että uudelleensijoittava on lähes aina parempi mutta ero voi olla niin olematon että sillä ei ole 'mitään' merkitystä. Sopivasti parametroimalla eron saa toki repäistyä todella suureksi ja on sullakin tuossa aikalailla palikat "tiettyyn suuntaan" kallellaan vaikka et sitä tarkoituksella olisikaan tehnyt - toki on selvää että jos OMX25:sen kaltaisesti haluaa sijoittaa niin se kannattaa tehdä juurikin rahaston kautta koska siinä on niin hyvät parametrit. Ja kuten @Mastah mainitsi niin kun puhutaan 30v skenaarioista niin voitaneen olla varmoja että lähtöoletukset veroista ei tulle pitämään paikkaansa, mutta toki paha sanoa että mihin suuntaan ne menevät, mutta hirveän erikoista veivausta ei tartte valtion puolelta tapahtua niin vaaka voi heilahtaa aikas reilusti.
www.tinyurl.com
Kurssi oli vielä tämän vuoden alussa n. 15 ja 2020 maksettiin 1.5 verran osinkoakin.Aamun nyt kyttäillyt Evergranden osaketta ja miettinyt alkaako WW3 mutta vitut se mihinkään romahda.
3333.HK Interactive Stock Chart | China Evergrande Group Stock - Yahoo Finance
At Yahoo Finance, you get free stock quotes, up-to-date news, portfolio management resources, international market data, social interaction and mortgage rates that help you manage your financial life.
Youtuubista katsellut kauhu videoita kuinka koko maailman talous menee Evergranden mukana.
Uutisoitiin myös, että oli sopinut veloistaan jotain.
Tässä on myös sellainen juju että herra pääjehu ja vaimonsa omistavat puljusta 77% ja pääjehulla on ulkomailla riihikuivaa vähintään 1Mrd US$. Joten jos päättää ettei halua romauttaa käytännössä yksin omistamaansa kiinteistöimpperiumia, niin voi rahoittaa omistaan tämän ja lukuisat seuraavat korkoerät.
Velasta ilmeisesti kaksi kolmasosaa on kuluttajien maksamia ennakkomaksuja. Veikkaan että niille ei aiota tehdä yhtään mitään, eikä niille taida korkojakaan juosta, asiakasta rauhoittaakseen saattavat luvata alennusta siihen osaan jota mahdollinen tuleva asukas ei ole vielä maksanut kokonaishinnasta. Saattavat jopa painostaa asiakkaita maksamaan lisää ennakkoja jotta kohde voitaisiin rakentaa loppuun, perusteella että muuten ennakkomaksut haihtuvat savuna ilmaan. Tälläisissä tilanteissa ennakkomaksujen maksajat ovat heikoilla Suomessakin.
