Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tähän rahastoon olisi ajatus alkaa kuukausisäästämään ajatuksella "Osta ja unohda".
Vaikuttaa hyvin hajautetulta ja juoksevat kulutkin sen verran maltilliset, että vaikuttaisi sopivan laiskanpulskealle pitemmän sijoitushorisontin sijoittajalle jopa ainoaksikin instrumentiksi.

Nordean (jossa omat pankkiasiat keskitettynä noin muuten) valikoimista tämä löytyy SEK-versiona ja Nordnet:ltä EUR-versiona.

Onkohan kulujen optimoinnin näkökulmasta kuinka paljon väliä, että kumman palveluntarjoajan valitsen?
Eli toisin sanoen, onkohan SEK-version ostaminen mahdollisine valuutanvaihtokuluineen Nordeasta kuinka paljon, jos ollenkaan, epäedullisempi vaihtoehto kuin EUR-version ostaminen Nordnetiltä? Onko kellään käytännön kokemusta tai tietoa asiasta?
Nordealta voi kysyä asiakaspalvelusta uusien arvopapereiden lisäämistä valikoimaan. Hyvin ovat noita ainakin omien pyyntöjen mukaan lisänneet, jos ei ole ollut lainsäädännöllistä estettä. (esim. jenkki-ETF:ien kanssa)
 
Nordealta voi kysyä asiakaspalvelusta uusien arvopapereiden lisäämistä valikoimaan. Hyvin ovat noita ainakin omien pyyntöjen mukaan lisänneet, jos ei ole ollut lainsäädännöllistä estettä. (esim. jenkki-ETF:ien kanssa)
Toisaalta Nordealla taitaa olla politiikka, että saman arvopaperin rinnakkaislistauksia ei oteta kaupankäynnin kohteeksi. En sitten tiedä meneekö tämä siihen kategoriaan.
 
Päivän nousija salkussa. Petomaista menoa, ettei kävis fiatit.

1625060429413.png


edit. Lähdin teslaan mukaan, kun nordnetin heput vaihtoivat mielipidettänsä. Pelaan myös spekulaatiota fsd beta 9:en suhteen lyhytaikaisesti. Ihan pian nähdään lähteekö autopilotti toimimaan vai oliko mätä kananmuna. Samaan aikaan lähdin myös ford motor company kelkkaan. Ford:lla on hyvä paletti amerikan markkinoille ja sähkö/itseajavat roadmap myös mun mielestä kunnossa. Uskon, että ford on voittajien joukossa automarkkinalla.
 
Viimeksi muokattu:
Nordealta voi kysyä asiakaspalvelusta uusien arvopapereiden lisäämistä valikoimaan. Hyvin ovat noita ainakin omien pyyntöjen mukaan lisänneet, jos ei ole ollut lainsäädännöllistä estettä. (esim. jenkki-ETF:ien kanssa)

Jees, itse asiassa laitoin Nordealle jo kyselyä menemään lomakkeen muodossa viime viikolla tuon EUR-version lisäämisestä valikoimiinsa.
Mitään eivät ole kylläkään, ainakaan vielä, vastanneet.

Kysyin myös Nordean sijoitusneuvojalta puhelimessa, että minkälaiset valuutanvaihtokustannukset tuosta SEK-version merkitsemisestä menee, mutta oli vissiin liian kiperä kysymys, kun ei osannut siihen vastata.
Eivät ilmeisesti itsekään osaa tulkita hinnastoaan...

Toisaalta Nordealla taitaa olla politiikka, että saman arvopaperin rinnakkaislistauksia ei oteta kaupankäynnin kohteeksi. En sitten tiedä meneekö tämä siihen kategoriaan.

Suattaapi hyvinnii mennä. Ans kattoo ny, jospa vastaavat kyselyyni ennen pitkää.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hmb
Jees, itse asiassa laitoin Nordealle jo kyselyä menemään lomakkeen muodossa viime viikolla tuon EUR-version lisäämisestä valikoimiinsa.
Mitään eivät ole kylläkään, ainakaan vielä, vastanneet.
Nordeassa kannattaa kokeilla kirjautua Investoriin englanninkielisenä. Silloin pystyy ostamaan tiettyjä ETFiä joita ei pysty ostamaan suomenkielisestä Investorista. Syy on ettei heillä ole tarjota suomenkielistä prujua siitä ETF:stä.
 
Nordeassa kannattaa kokeilla kirjautua Investoriin englanninkielisenä. Silloin pystyy ostamaan tiettyjä ETFiä joita ei pysty ostamaan suomenkielisestä Investorista. Syy on ettei heillä ole tarjota suomenkielistä prujua siitä ETF:stä.

Hyvä tipsi yleisellä tasolla, mutta ei valitettavasti auta tässä tapauksessa.
Ko. rahastosta löytyy vain SEK-versio riippumatta kielivalinnasta.

Laitoin vielä aikani kuluksi verkkopankista pyyntöä EUR-version lisäämisestä ja kyselyä SEK-version merkinnän yhteydessä tapahtuvista mahdollisista valuutanvaihtokustannuksista ja niiden suuruudesta.
Vasteaika verkkopankin viesteihin Nordealla on kyllä perinteisesti muutamia päiviä - ikuisuus, mutta yrittänyttä ei laiteta.
 
Laitoin 3kk takaperin Nordealle kyselyä tuon spp:n eur-version lisäämisestä valikoimaan ja sain vastauksena:
Olen välittänyt kysymyksesi eteenpäin ja olemme sinuun yhteydessä kun asia on selvitetty.
Mitään ei ole vielä kuulunut, en pidättele enää hengitystä…
 
Itse kysyin yhdestä osakkeesta 10.12.2019, kuukauteen ei kuulunut mitään niin laitoin uuden viestin. Tähän päiväänkään mennessä vastausta ei ole tullut. Kyse siis Nordeasta myös.
 
Eli toisin sanoen, onkohan SEK-version ostaminen mahdollisine valuutanvaihtokuluineen Nordeasta kuinka paljon, jos ollenkaan, epäedullisempi vaihtoehto kuin EUR-version ostaminen Nordnetiltä?

En tiedä noista valuutanvaihtokuluista, mutta toinen asia mikä usein mainitaan rahastoissa joissa on toinen valuutta on valuuttariski.

Mulla itsellä on kyllä jäänyt epäselväksi mitä valuuttariskillä tarkoitetaan, koska kyllähän eurotkin on valuuttaa, joten luulisi että euro-rahastoissa on kans valuuttariski. Onko sillä väliä onko se SEK vai EUR, koska kyllähän SEK voi kans tulla euroa vahvemmaksi, jolloin SEK-rahaston arvo nousisi enemmän.
 
Hyvä tipsi yleisellä tasolla, mutta ei valitettavasti auta tässä tapauksessa.
Ko. rahastosta löytyy vain SEK-versio riippumatta kielivalinnasta.

Laitoin vielä aikani kuluksi verkkopankista pyyntöä EUR-version lisäämisestä ja kyselyä SEK-version merkinnän yhteydessä tapahtuvista mahdollisista valuutanvaihtokustannuksista ja niiden suuruudesta.
Vasteaika verkkopankin viesteihin Nordealla on kyllä perinteisesti muutamia päiviä - ikuisuus, mutta yrittänyttä ei laiteta.
0,3% on ainakin tähän asti ollut valuutanvaihtokulut Nordealla kauppojen yhteydessä. Eiköhän sama päde tuohonkin.

Itse en ole hetkeen (ehkä vuosi) joutunut papereita pyytämään lisää kaupalle, mutta vähän heikolta kuulostaa kyllä nykyinen palvelutaso viestien perusteella.
 
En tiedä noista valuutanvaihtokuluista, mutta toinen asia mikä usein mainitaan rahastoissa joissa on toinen valuutta on valuuttariski.

Mulla itsellä on kyllä jäänyt epäselväksi mitä valuuttariskillä tarkoitetaan, koska kyllähän eurotkin on valuuttaa, joten luulisi että euro-rahastoissa on kans valuuttariski. Onko sillä väliä onko se SEK vai EUR, koska kyllähän SEK voi kans tulla euroa vahvemmaksi, jolloin SEK-rahaston arvo nousisi enemmän.
Valuuttariski meinaa sitä, että sen toisen valuutan arvo voi muuttua suhteessa euroon, joka voi sun näkökulmasta laskea tai nostaa sijoituksen arvoa vaikka sijoituksen arvo ei omassa valuutassaan muuttuisi. Euro-arvoisessa sijoituksessa sen sijaan ei ole valuuttariskiä ollenkaan kun sen arvo mitataan euroissa suoraan. Valuuttariski ei siis meinaa sitä että tuo olisi aina jotenkin huono asia, vaan sitä että sen on yksi mahdollinen asia lisää, joka voi vaikuttaa sijoituksen tuottoon.
 
Tilanne on se, että vaihdoin tossa autoa ja uuteen piti ottaa velkaa n. 8000€. (joo tiedän, ei ole fiksua, mutku.. ) Todellinen vuosikorko tuossa on reilu 8%. Mulla kuitenkin olisi Nordnetissä karvan vajaan 10 000€ etf- ja rahastosalkku, jossa kasvu ollut aika muikeaa viime vuosina. Olenko ihan hakoteillä jos ymmärrän, että jos en oleta saavani tulevina vuosina salkullani enemmän tuottoa, kuin tuo autorahoituksen korko on, niin minun kannattaisi laittaa salkkua lihoiksi ja maksaa kallis velka pois?
 
Laitoin 3kk takaperin Nordealle kyselyä tuon spp:n eur-version lisäämisestä valikoimaan ja sain vastauksena:

Mitään ei ole vielä kuulunut, en pidättele enää hengitystä…

Itse kysyin yhdestä osakkeesta 10.12.2019, kuukauteen ei kuulunut mitään niin laitoin uuden viestin. Tähän päiväänkään mennessä vastausta ei ole tullut. Kyse siis Nordeasta myös.

Itse en ole hetkeen (ehkä vuosi) joutunut papereita pyytämään lisää kaupalle, mutta vähän heikolta kuulostaa kyllä nykyinen palvelutaso viestien perusteella.

Ei kuulosta kovinkaan lupaavalta...
 
Tilanne on se, että vaihdoin tossa autoa ja uuteen piti ottaa velkaa n. 8000€. (joo tiedän, ei ole fiksua, mutku.. ) Todellinen vuosikorko tuossa on reilu 8%. Mulla kuitenkin olisi Nordnetissä karvan vajaan 10 000€ etf- ja rahastosalkku, jossa kasvu ollut aika muikeaa viime vuosina. Olenko ihan hakoteillä jos ymmärrän, että jos en oleta saavani tulevina vuosina salkullani enemmän tuottoa, kuin tuo autorahoituksen korko on, niin minun kannattaisi laittaa salkkua lihoiksi ja maksaa kallis velka pois?
Jos kasvu on salkussa ollut suurta, joudut todennäköisesti maksamaan aika paljon veroa voitoista, eli ota se huomioon asiaa pohtiessasi. Toki todennäköisesti joskus tulevaisuudessa joudut joka tapauksessa verot voitoista maksamaan, jos myyt omistuksesi, mutta ihan suoraan ei pysty näillä tiedoilla sanomaan mikä on kannattavaa ja mikä ei.
 
0,3% on ainakin tähän asti ollut valuutanvaihtokulut Nordealla kauppojen yhteydessä. Eiköhän sama päde tuohonkin.

Ok.

Esimerkkilaskentaa:

Ajatuksena olisi merkitä rahastoa seuraavat 25 vuotta 500 jöröä/KK.
Joka merkinnästä menisi 0,3% ylimääräistä kulua eli 1,5 €/KK.

500 € kuukausittaisella panostuksella saisi siis aina rahastoa 498,5 €:n edestä. Välitön menetys olisi siis 1,5 €/kk ja lisäksi menettäisi tuoton tälle 1,5 €:lle.
Ja lisäksi lunastuksesta menisi käsittääkseni myös tuo 0,3 % ylimääräistä kulua.

Leikkimällä korkoa korolle -laskurilla em. oletuksilla ja 7 %:n tuotto-odottamalla päädyn sijoituksen elinkaarella n. 2.426 €:n menetyksiin suhteessa EUR-version ostamiseen.

Toivottavasti meni gorilla-matematiikka oikein.
 
Viimeksi muokattu:
Tilanne on se, että vaihdoin tossa autoa ja uuteen piti ottaa velkaa n. 8000€. (joo tiedän, ei ole fiksua, mutku.. ) Todellinen vuosikorko tuossa on reilu 8%. Mulla kuitenkin olisi Nordnetissä karvan vajaan 10 000€ etf- ja rahastosalkku, jossa kasvu ollut aika muikeaa viime vuosina. Olenko ihan hakoteillä jos ymmärrän, että jos en oleta saavani tulevina vuosina salkullani enemmän tuottoa, kuin tuo autorahoituksen korko on, niin minun kannattaisi laittaa salkkua lihoiksi ja maksaa kallis velka pois?
Tuo korko kuulostaa kyllä kovalta. Luulisi että autolainaa olisi pienemmälläkin korolla saatavissa. Kannattanee tuo pois maksaa mahdollisimman pian, mutta kannattaako sijoituksia ottaa ulos sen takia on aika yksilökohtaista.
 
Tilanne on se, että vaihdoin tossa autoa ja uuteen piti ottaa velkaa n. 8000€. (joo tiedän, ei ole fiksua, mutku.. ) Todellinen vuosikorko tuossa on reilu 8%. Mulla kuitenkin olisi Nordnetissä karvan vajaan 10 000€ etf- ja rahastosalkku, jossa kasvu ollut aika muikeaa viime vuosina. Olenko ihan hakoteillä jos ymmärrän, että jos en oleta saavani tulevina vuosina salkullani enemmän tuottoa, kuin tuo autorahoituksen korko on, niin minun kannattaisi laittaa salkkua lihoiksi ja maksaa kallis velka pois?

Pskologisesti ainakin pitäisin sijoituksen ennemmin. Vaikka sitten ohjaa kuukausisäästöt autolainaan. On varmaan kuitenkin mukavampi tunne, että sulla on 10k rahaa poikimassa kun sulla on velaton peltilehmä pihalla jonka arvo juoksee alas joka päivä.

Itse otin auton velalla toki sai sen 1% vuosikorolla. Vaihtoehtoisesti olisin voinut käyttää kanssa omat sijoitukset siihen, mutta en koskenut. Koin kyllä massiivista ostokrapulaa heti hankinnan jälkeen eikä asiaa yhtään helpota se, että nyt 2v jälkeen auton arvo on 30k€ -> 20k€. Vaikka onkin jees ajaa niin 10k€ pelkästä arvonalenemasta tässä välissä, ei kiitos. Vanhallakin olisi ihan hyvin pärjännyt vielä monta vuotta...
 
Mulla on salkussa muutamia jenkkiosakkeita jotka on ostettu kun dollari/eurosuhde oli jotain muuta kuin nyt. Nämä näyttää aika hassulta, kun osakkeen arvo on 10-20% enemmän kuin ostaessa, mutta silti tuotto on punaisella. Eli toi valuutanmuunnos voi aika paljonkin vaikuttaa osakkeiden euro-arvoon.

Mitä tulee tuohon autolainaan niin kannattaa kysellä rahoitusta muualta. Monet ihan autorahoitusyhtiöt tarjoaa alle 2% korolla. Itse onnistuin jokin aika sitten saamaan Nordeasta jotain kulutusluottoa tms. mihin sain asuntolainan koron. Parasta tässä on se, että noissa kulutusjutuissa korko voi mennä miinukselle. Eli tällä hetkellä korot 0% ja tilinhoito 2,3e/kk 50keur lainalle. (ei, en itse tällä ostanut autoa, mutta virkailia vinkkasi että kannattaa ostaa auto. Totesin että 6 autoa riittää:) )
 
Hitsi että, itseäni pännii vähän piensijoittajana se, että todella monella EU maalla on käytössä lähdevero osingoille myös EU maiden välillä vaikka meillä pitäisi olla EU sisällä yhteismarkkinat moni maa perii sopimuksia suurempia lähdeveroja, jotka pitää erikseen hakea takaisin kyseisen maan verottajalta. Suomen verottaja kun ei anna toiseen maahan osingosta maksetulle lähdeverolle hyvitystä kuin sopimuksen mukaisen prosentin mukaan vaikka maa perisi suurempaa prosenttia. Jos saadut osingot on pieniä niin ei ole kovinkaan kannattavaa alkaa hakemaan hyvityksiä ja selvittelemään eri maiden verottajien toimintaa.
 
Jos saadut osingot on pieniä niin ei ole kovinkaan kannattavaa alkaa hakemaan hyvityksiä ja selvittelemään eri maiden verottajien toimintaa.

Siinäpä olisi business idea jollekkin edulliselle toimijalle - tekisi jonkin automaatin/robotin, jolla hyvityksiin tarvittavat blanketit syntyisivät tai täyttyisivät kyseisten verottajien nettilomakkeille - tietysti sopivaa provisiota vastaan. Aika työlästä kun nykyisin jokainen joutuu omin nokinnensa selvittelemään näitä vs. yksi toimija hoitaisi kaikkien puolesta tai tarjoaisi välineen ohjeineen.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Laitoin vielä aikani kuluksi verkkopankista pyyntöä EUR-version lisäämisestä ja kyselyä SEK-version merkinnän yhteydessä tapahtuvista mahdollisista valuutanvaihtokustannuksista ja niiden suuruudesta.
Vasteaika verkkopankin viesteihin Nordealla on kyllä perinteisesti muutamia päiviä - ikuisuus, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Sain vastaukseksi:
"Kiitos viestistäsi. Laitan kysymyksen pörssitukeen selvitykseen."

Sitten ei kun hengitystä pidättelemään...eli toisin sanoen kait tässä on Nordnet:n kelkkaan hypättävä.
Eipä Nordnet:ssä muuta ylimääräistä vaivaa ole kuin se, että täytyy Nordeasta ajastettu tilisiirto laittaa sinne rullaamaan. Ja se, että täytyy jatkossa parista eri paikasta seurata talousasioita.
 
Eikös nordnetissa ostot ja myynnit ole kalliimpia? Eli valuuko nyt 0,3% säästö hukkaan?
 
Jeps, rahastojen merkinnät ja lunastukset kuluttomia toki molemmilla.

ETA:
Ja kulu on pikemminkin 0,6 %, kun myös lunastaessa on SEK-määräinen rahasto muutettava euroiksi tilille.
Caveat - jos siis ymmärsin itse oikein valuuttakuvion...
 
Siinäpä olisi business idea jollekkin edulliselle toimijalle - tekisi jonkin automaatin/robotin, jolla hyvityksiin tarvittavat blanketit syntyisivät tai täyttyisivät kyseisten verottajien nettilomakkeille - tietysti sopivaa provisiota vastaan. Aika työlästä kun nykyisin jokainen joutuu omin nokinnensa selvittelemään näitä vs. yksi toimija hoitaisi kaikkien puolesta tai tarjoaisi välineen ohjeineen.

Se on oikeasti ongelma piensijoittajalle jos saadut hyvitykset on jotain kymppejä alkaa yrittää selvittelemään jotain Espanjan verottajan käytäntöjä google translatorin kanssa. Jos osingot on miljoonia niin silloin homman voi ulkoistaa vaikka verojuristille 300€ tunti ja homma voi silti olla kannattavaa kun hyvitysummat ovat sen verran isoja. Suomella on melkein kaikkien EU maiden kanssa verosopimus, että lähdeveroa ei peritä 15% suurempaa määrää osingosta, mutta monet maat eivät noudata tätä vaan perivät varmuuden vuoksi suuremman prosentin kaikilta.

Saisi EU oikeasti pistää tämän asian kuntoon ja luoda yhteinäiset verokäytännöt ja yhtenäisen veroportaalin, jota kautta näiden hyvitysten hakeminen käy helposti EU maiden kansalaisilta. Saisi Suomalainenkin edes jotain iloa kaikista miljardeistä mitä sinne lapapataan vero-euroja.
 
Onko joku osallistunut Nordnetillä OST tilillä valuuttamääräisen yrityksen antiin?

Valuuttatilejähän OST:llä ei ole ja antiin osallistuminen ei näyttäisi vähentävän tilillä käytettävissä olevaa saldoa.
 
Missään ei taida olla laskuria mihin saa syöttää arvot alkupääoma, aika kuukausina paljonko nostaa rahaa ja jäljelle jäävän pääoman keskituotto.

Vois jokainen laskeskella paljonko tarvitsee pääomaa eläkkeelle jäämiseen vaikka jollain 7% tuotolla. Paljonko keskimäärin sitä pääomaa pitää syödä.

Excelillä ton sais tietty tehtyä jos jaksais. Ei Excel kuulu vaan omiin vahvuuksiin..
Etsin joskus vähän samaa kuukausisäästämiseen liittyen, enkä löytänyt juuri sitä mitä olin vailla, joten kyhäsin oman: Sukanvarsilaskuri

Ohjeet ja esimerkit löytyvät sivun lopusta.

Se on siis vähän karun näköinen simppeli laskuri, jolla voi antaa
- Alkupääoman
- Kuukausisäästön määrän ja ajan
- Kokonaissäästöajan (kauanko sijoitusten annetaan kokonaisuudessaan tuottaa ennen nostovaihetta) ja tuottoprosentin
- Ajan, jonka aikana koko pääoma nostetaan nollaan
- Väliaikaisen nostomäärän ja ajan (jos esim. haluaa eläköityä hiukan aiemmin, ja nostaa isompaa summaa kunnes alkaa saada työeläkettä)
- Myyntien verotettavan prosenttiosuuden (oletuksena hankintameno-olettaman mukainen 60%) ja veroprosentin

Se kertoo kokonaispääoman säästöajan jälkeen, laskennallisen kuukausituoton ja paljonko voi nostaa kuukaudessa, jos käyttää koko pääoman loppuun tietyn ajan kuluessa. Jos on määrittänyt väliaikaisen nostoajan ja määrän, se kertoo lisäksi paljonko pääomaa on jäljellä väliaikaisen nostoajan jälkeen, ja paljonko sen jälkeen on nostettavissa kuukaudessa, jos pääoma käytetään loppuun.
 
Nordnettiin tullut jokaiseen rahastoon hallintopalkkiot?

Nordnetin kautta voi merkitä ison määrän eri rahastoja joilla kaikilla omat ehdot. Osalla ollut hallinnointipalkkio, osalla ei ole. Mitä rahastoa tarkoitat? Jos Nordnetin omia, niin ainakin tämän mukaan hallinnointipalkkio yhä 0e:


Sama koskee Ruotsia ja Norjaa. Tanskalla 0,2% kulu, joka tuli voimaan 1.10.2020.
 
Nordnetin kautta voi merkitä ison määrän eri rahastoja joilla kaikilla omat ehdot. Osalla ollut hallinnointipalkkio, osalla ei ole. Mitä rahastoa tarkoitat? Jos Nordnetin omia, niin ainakin tämän mukaan hallinnointipalkkio yhä 0e:


Sama koskee Ruotsia ja Norjaa. Tanskalla 0,2% kulu, joka tuli voimaan 1.10.2020.

Mikähän mahtaa olla noiden rahastojen juoksevatkulut? On näet mahdotonta, että rahastolla ei ole yhtään mitään kuluja, koska rahastot tarvitsevat tietotekniikkaa, henkilökuntaa laskemaan rahaston-arvoa, kirjanpito-ohjelmistoja, henkilökuntaa hoitamaan verobyrokratiaa tms. Rahasto ei voi hoittaa laillisia velvoitteitaan ilman mitään kuluja vaikka se ei laskuttaisi hallinointipalkkiota.
 
Mikähän mahtaa olla noiden rahastojen juoksevatkulut? On näet mahdotonta, että rahastolla ei ole yhtään mitään kuluja, koska rahastot tarvitsevat tietotekniikkaa, henkilökuntaa laskemaan rahaston-arvoa, kirjanpito-ohjelmistoja, henkilökuntaa hoitamaan verobyrokratiaa tms. Rahasto ei voi hoittaa laillisia velvoitteitaan ilman mitään kuluja vaikka se ei laskuttaisi hallinointipalkkiota.
Nordnet on sanonut, että noi toimii heille sisäänheittotuotteina, eli toisen sanoen ne jotka maksavat noita NN:n yltiöpäisiä kaupankäyntikuluja ovat ne jotka maksavat noiden rahastojen hallinnoinnin.
 
Mikähän mahtaa olla noiden rahastojen juoksevatkulut? On näet mahdotonta, että rahastolla ei ole yhtään mitään kuluja, koska rahastot tarvitsevat tietotekniikkaa, henkilökuntaa laskemaan rahaston-arvoa, kirjanpito-ohjelmistoja, henkilökuntaa hoitamaan verobyrokratiaa tms. Rahasto ei voi hoittaa laillisia velvoitteitaan ilman mitään kuluja vaikka se ei laskuttaisi hallinointipalkkiota.

Voit verrata tuota vaikka siihen että ei monia ihmisiä mahda kiinnostaa kaupasta ostettavien hyödykkeiden valmistuskulut yms vaan se millä saat tuotteen kassalta.
 
Nordnet on sanonut, että noi toimii heille sisäänheittotuotteina, eli toisen sanoen ne jotka maksavat noita NN:n yltiöpäisiä kaupankäyntikuluja ovat ne jotka maksavat noiden rahastojen hallinnoinnin.

Eli toisinsanoen Nordnetin kaikki asiakkaat (myös ne jotka eivät käytä noita rahastoja) maksavat noiden rahastojen kulut kaikilla muilla palvelumaksuilla mitä Nordnet perii. Ilmaisia lounaita ei ole vaan joku ne maksaa aina jos noi rahastot eivät olisi "ilmaisia" niin silloin Nordnet voisi laskea kaikkia palvelumaksujaan millä tuo rahoitetaan.
 
Voit verrata tuota vaikka siihen että ei monia ihmisiä mahda kiinnostaa kaupasta ostettavien hyödykkeiden valmistuskulut yms vaan se millä saat tuotteen kassalta.

Nämä Nordnetin ilmaiset rahastot on verrattavissa siihen, että taloyhtiössä asuva asukas ei ota sähkösopimusta ollenkaan huoneistoonsa vaan vetää jatkoroikalla taloyhtiön yhteisistä tiloista sähköt huoneistoonsa, koska tällöin sähköt maksetaan kaikkien asukkaiden yhtiövastikkeella. Ihan vastaavalla tavalla tässä toimitaan Nordnetin kaikki asiakkaat rahoittavat tämän vaikka eivät käyttäisi noita rahastoja ollenkaan.
 
Nämä Nordnetin ilmaiset rahastot on verrattavissa siihen, että taloyhtiössä asuva asukas ei ota sähkösopimusta ollenkaan huoneistoonsa vaan vetää jatkoroikalla taloyhtiön yhteisistä tiloista sähköt huoneistoonsa, koska tällöin sähköt maksetaan kaikkien asukkaiden yhtiövastikkeella. Ihan vastaavalla tavalla tässä toimitaan Nordnetin kaikki asiakkaat rahoittavat tämän vaikka eivät käyttäisi noita rahastoja ollenkaan.

Onpa tyhmä vertaus.

Ennemmin kauppa myy kahvipakettia persnetolla, että saa asikkaat sisään. Se se fyffe mitä tossa menetetään otetaan sitten muista tuotteista.

Ei mitään ihmeellistä tai uutta kaupankäynnin historiassa.

e: ja kaupalla on se riski, että joku hakee vaan ne halvat kahvit. Keskimäärin kuitenkin mukaan tarttuu jotain muutakin niin kannattaa houkutella ihmisiä halvalla kahvilla.

Eiköhän nordnetillä ole sama homma. Matala kynnys alottaa jollain Suomi rahastolle ja sitten siirrytään muihin tuotteisiin. Ei nää firmat hyväntekeväisyyttä tee eli kyllä siellä on laskettu, että voitolle jäädään
 
Eli toisinsanoen Nordnetin kaikki asiakkaat (myös ne jotka eivät käytä noita rahastoja) maksavat noiden rahastojen kulut kaikilla muilla palvelumaksuilla mitä Nordnet perii. Ilmaisia lounaita ei ole vaan joku ne maksaa aina jos noi rahastot eivät olisi "ilmaisia" niin silloin Nordnet voisi laskea kaikkia palvelumaksujaan millä tuo rahoitetaan.

No ei välttämättä noinkaan. Sisäänheittotuotteena tuo saattaa tuoda taloon lisää myös maksavia asiakkaita, jolloin viivan alle jää enemmän kuin jos noilla olisi hallinnointikulu ja jäisi sisäänheittoasiakkaat kokonaan saamatta. Ei siis ole mitään nollasummapeliä. Nordnet tämän parhaiten tietää ja mitä pidempään nuo pidetään kuluttomina, sitä enemmän on syytä olettaa että kuluttomuus on Nordnetille myös hyödyllistä. Kuluttomuus voi siis olla hyödyllistä myös rahastoja käyttämättömille asiakkaille. Veikkaan että pahimmassakin tapauksessa kuluerä on aika lailla merkityksetön muiden asiakkaiden kulurakenteessa ja parhaimmillaan jengin innostuminen näiden sisäänheittotuotteiden avulla sijoittamisesta on todella nettopositiivinen asia (sekä asiakkaille, Nordnetille että koko kansantaloudelle).
 
Nämä Nordnetin ilmaiset rahastot on verrattavissa siihen, että taloyhtiössä asuva asukas ei ota sähkösopimusta ollenkaan huoneistoonsa vaan vetää jatkoroikalla taloyhtiön yhteisistä tiloista sähköt huoneistoonsa, koska tällöin sähköt maksetaan kaikkien asukkaiden yhtiövastikkeella. Ihan vastaavalla tavalla tässä toimitaan Nordnetin kaikki asiakkaat rahoittavat tämän vaikka eivät käyttäisi noita rahastoja ollenkaan.

Ehkä paremminkin niin, että ne on sisäänvetotuotteita samallalailla kuin marketeiden cola- ja olut-tarjoukset. Osa toki kiertää hakemassa vain ne tarjoukset, mutta osa tarttuu myös muihin tuotteisiin. Kyllä noi varmasti tasapainottuu siten, että ns. kannattava puoli on voitolla...ja seurauksena kustannuspotille tulee enemmän jakajia.
 
Nordnethän tekee kovaa tuottoa tällä hetkellä, ei taida yhden sisäänheittorahaston kulut paljoa painaa.

Yritys löytyy pörssistä, sieltä voi kaivella taloustiedot jos kiinnostaa. Eiköhän tästä ole jo tarpeeksi käyty keskustelua?

Toinen kiinnostava seikka on Suomen hinnoittelu vrt. muut Pohjoismaat. Täältä puuttuu kilpailu ja hinnat ovat sen näköiset.
 
Ehkä paremminkin niin, että ne on sisäänvetotuotteita samallalailla kuin marketeiden cola- ja olut-tarjoukset. Osa toki kiertää hakemassa vain ne tarjoukset, mutta osa tarttuu myös muihin tuotteisiin. Kyllä noi varmasti tasapainottuu siten, että ns. kannattava puoli on voitolla...ja seurauksena kustannuspotille tulee enemmän jakajia.

Pointti kuitenkin on se, että ei noi rahastot oikeasti ole ilmaisia jos niiden käyttäminen edellyttää jonkun maksullisen palvelun käyttämistä Nordnetissä tai palvelumaksujen pulittamista Nordnetille. Ne olisivat ilmaisia vain jos Nordnetille voisi sanoa käytän noita ilmaisia rahastoja enkä maksa teille ikinä mitään palvelumaksuja mistään, koska mainostitte noita ilmaisina rahastoina ei minun kuulu maksaa mitään jos käytän vain noita ilmaisia rahastoja muuten rahastoissanne on piilokuluja, jolloin ne ovat harhaanjohtavaa markkinointia jos niiden käyttö ei onnistu täysin ilman kuluja kuten mainostitte.
 
Pointti kuitenkin on se, että ei noi rahastot oikeasti ole ilmaisia jos niiden käyttäminen edellyttää jonkun maksullisen palvelun käyttämistä Nordnetissä tai palvelumaksujen pulittamista Nordnetille. Ne olisivat ilmaisia vain jos Nordnetille voisi sanoa käytän noita ilmaisia rahastoja enkä maksa teille ikinä mitään palvelumaksuja mistään, koska mainostitte noita ilmaisina rahastoina ei minun kuulu maksaa mitään jos käytän vain noita ilmaisia rahastoja muuten rahastoissanne on piilokuluja, jolloin ne ovat harhaanjohtavaa markkinointia jos niiden käyttö ei onnistu täysin ilman kuluja kuten mainostitte.
Mitä sä nyt oikein selität? Ei niistä mene mitään palvelumaksuja. Ainoa maksu mitä joudut maksamaan (paitsi Nordnetin sisäänheittotuotteissa) on rahaston oma hallinnointipalkkio, tämä ei mene Nordnetin taskuun.

Nordnetin Superrahasto on sisäänheittotuote, eikä maksa asiakkaalle yhtään mitään.
 
Pointti kuitenkin on se, että ei noi rahastot oikeasti ole ilmaisia jos niiden käyttäminen edellyttää jonkun maksullisen palvelun käyttämistä Nordnetissä tai palvelumaksujen pulittamista Nordnetille. Ne olisivat ilmaisia vain jos Nordnetille voisi sanoa käytän noita ilmaisia rahastoja enkä maksa teille ikinä mitään palvelumaksuja mistään, koska mainostitte noita ilmaisina rahastoina ei minun kuulu maksaa mitään jos käytän vain noita ilmaisia rahastoja muuten rahastoissanne on piilokuluja, jolloin ne ovat harhaanjohtavaa markkinointia jos niiden käyttö ei onnistu täysin ilman kuluja kuten mainostitte.

Juu, kuluja niistä on varmasti palveluntarjoajalle ja jostain se kulu pitää toki kustantaa. Mutta toi vertauksesi oli vain mielestäni vähän yksioikoinen. Toi superrahastojen kuluttomuus ei ole noin suoraviivaisesti muilta pois - vaan ne välillisesti kasvattavat omistaja- ja rahastomääriä jolloin kokonaisuus meneekin plussalle useamman kannalta. Noin siis itse miellän asian.
 
Pointti kuitenkin on se, että ei noi rahastot oikeasti ole ilmaisia jos niiden käyttäminen edellyttää jonkun maksullisen palvelun käyttämistä Nordnetissä tai palvelumaksujen pulittamista Nordnetille. Ne olisivat ilmaisia vain jos Nordnetille voisi sanoa käytän noita ilmaisia rahastoja enkä maksa teille ikinä mitään palvelumaksuja mistään, koska mainostitte noita ilmaisina rahastoina ei minun kuulu maksaa mitään jos käytän vain noita ilmaisia rahastoja muuten rahastoissanne on piilokuluja, jolloin ne ovat harhaanjohtavaa markkinointia jos niiden käyttö ei onnistu täysin ilman kuluja kuten mainostitte.
Niinhän ne ovatkin ilmaisia. Et maksa nordnetille mitään jos avaat sinne tilin ja ostat super suomi rahastoa. Rahaston tuotosta sen ylläpitäjä ilmeisesti ottaa jonkun pienen siivun, mutta sekään ei ole mikään palvelumaksu.(en tiedä miten tuo toimii) mutta joka tapauksessa et tarvitse mitään maksullista paövelua noita ostaaksesi.

Ja jos se närästää että "muut asiakkaat maksavat ne kulut" niin pakkohan se ei ole alkaa asiakkaaksi. Samanlailla ruokakaupssakin käydessäsi maksat ne kulut mitä aiheutuu niistä tuotteista joita myydään tappiolla. Ja maksat myös ruokakaupan kalliit tv mainokset sun muut jne. Asiakas maksaa aina kaikki firmojen kulut joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Rahaston tuotosta sen ylläpitäjä ilmeisesti ottaa jonkun pienen siivun, mutta sekään ei ole mikään palvelumaksu.(en tiedä miten tuo toimii) mutta joka tapauksessa et tarvitse mitään maksullista paövelua noita ostaaksesi.

Miksi kaikki vaan mutuilee, vaikka tiedot löytyvät helposti? Nordnet Indeksirahasto Suomea pyörittää ruotsalainen rahastoyhtiö Öhman Fonder Nordnetin toimeksiannosta. Öhmanin sivuilta löytyy rahaston 2020 vuosikatsaus, josta tiedot löytyvät: https://www.ohman.se/app/uploads/Nordnet-Indeksirahasto-Suomi-Arsberattelse-2020.pdf

Sieltä ilmenee, että rahastolla on ollut vuonna 2020 vain korkokuluja (573 tuhatta kruunua) ja sen lisäksi valuuttakurssitappioita. Rahastolta ei ole veloitettu mitään kuluja, ei edes transaktiokuluja, eli ilmiselvästi Nordnet maksaa kaikki kulut.
 
Jatkoa (tyhmille?) kysymyksille;

Harkitsen listautumisantiin osallistumista, firma on ruotsalainen ja tiedoissa ilmoitetaan SEK arvot (sekä n. EUR arvot)

Kannattaako minun tehdä SEK valuuttatili jo tuota varten? (Kannattanee kai?o_O)
 
Hyvä kirjoitus velkavivun käytöstä:
Lyhykäisesti nollakorkoympäristössä on tyhmää olla sijoittamatta velkarahalla. Toki pitää varautua siihen että mahdolliset velan vakuudet riittävät 50% romahduksessakin. Samalla logiikalla on tyhmää maksaa alle 0,5% korolla olevaa asuntolainaa pois jos ja kun rahalla saa 0,5% suuremman tuoton sijoittamalla.
 
Jatketaan tyhmiä kysymyksiä :) vähän verotuksesta käytännön rautalankaa että miten menee. Mulla lukee 2020 verotuspäätöksessä että luovutustappiota on käyttämättä 385e (viimeinen vähennysvuosi 2023).

Miten tuon voin hyödyntää? Jos olen ymmärtänyt oikein niin esimerkiksi voisin myydä jotain voitolla olevaa osaketta (tai rahastoa??) vuoden lopussa ja ostaa sitten se takaisin seuraavana päivänä jolloin ostohinta on sitten papereissa korkeampi jolloin tulevaisuudessa ei mene veroja niin paljon kun myyn noita. Toisaalta jos on osinkoja/korkotuloja niin tuo luovutustappio kai huomioidaan veronpalautusten muodossa automaattisesti?

Kiinnostaa myös että miten toi tapahtuu käytännössä (käytän Nordnettiä). Jos myyn osaketta A niin että saisin voittoa 385€ niin..
kun kauppa tapahtuu niin mun AOT - tilille tulee myyntisumma, esim 10.385e..vai meneekö verot heti tässä vaiheessa eli maksaako Nordnet veroja 115,5e (voittoa 385e -> veroa 115,5e). Pitääkö mun siis tietää jotain ja olla aktiivinen vai tapahtuuko kaikki automaattisesti? Ja tässä tapauksessa kun on tuo luovutustappio ja jos verot menee heti niin veronpalautuksissa sitten huomioidaan tuo summa?
 
Hyvä kirjoitus velkavivun käytöstä:
Lyhykäisesti nollakorkoympäristössä on tyhmää olla sijoittamatta velkarahalla. Toki pitää varautua siihen että mahdolliset velan vakuudet riittävät 50% romahduksessakin. Samalla logiikalla on tyhmää maksaa alle 0,5% korolla olevaa asuntolainaa pois jos ja kun rahalla saa 0,5% suuremman tuoton sijoittamalla.

Mä en jotenkaan ymmärrä mun salkkujen nousua. Toinen on noussut viimeisen 3kk aikana 6.5% ja toinen 15.5%. En yritä ajoittaa markkinoita, ja sen puolesta jatkan vaan tasaista ostamista… Mutta en myöskään hetkeäkään kuvittele, että näin kova nousu on kestävällä pohjalla.

En yhtään yllättyisi jos tämmöinen nousu johtaisi poikkeukselliseen laskuun, ja silloin olen mieluiten velaton.

Logiikkana toki toi artikkeli on ihan oikeassa, ja varmasti kaikki jotka ovat vuosi sitten sijoittaneet velaksi ovat tilanteeseensa tyytyväisiä.
 
Mä en jotenkaan ymmärrä mun salkkujen nousua. Toinen on noussut viimeisen 3kk aikana 6.5% ja toinen 15.5%. En yritä ajoittaa markkinoita, ja sen puolesta jatkan vaan tasaista ostamista… Mutta en myöskään hetkeäkään kuvittele, että näin kova nousu on kestävällä pohjalla.

En yhtään yllättyisi jos tämmöinen nousu johtaisi poikkeukselliseen laskuun, ja silloin olen mieluiten velaton.

Logiikkana toki toi artikkeli on ihan oikeassa, ja varmasti kaikki jotka ovat vuosi sitten sijoittaneet velaksi ovat tilanteeseensa tyytyväisiä.

Selvä tarve sille nousulle kuitenkin on. Itselläni on kuva että isoa käteisvarantoa vieroksutaan edelleenkin. Ehkä syystä, ehkä ei. Esim dollareita painetaan urakalla, ehkäpä siellä etenkin ihmiset ajattelevat että parempi kun raha on kiinni jossain muussa kuin käteisessä. Selvää turvasatamaahan ei ole. Rahan tunkua riittää myös kryptoihin, jos niillekin on kysyntää niin miksei olisi osakkeille yhtä innokkaasti? Sitten jos kryptot alkavat kaikki sukeltaa niin voi olla että myös osakkeista hankkiudutaan eroon samaan aikaan. Ilmiselvästi silloin on löytynyt uusi turvasatama.
 
Selvä tarve sille nousulle kuitenkin on. Itselläni on kuva että isoa käteisvarantoa vieroksutaan edelleenkin. Ehkä syystä, ehkä ei. Esim dollareita painetaan urakalla, ehkäpä siellä etenkin ihmiset ajattelevat että parempi kun raha on kiinni jossain muussa kuin käteisessä. Selvää turvasatamaahan ei ole. Rahan tunkua riittää myös kryptoihin, jos niillekin on kysyntää niin miksei olisi osakkeille yhtä innokkaasti? Sitten jos kryptot alkavat kaikki sukeltaa niin voi olla että myös osakkeista hankkiudutaan eroon samaan aikaan. Ilmiselvästi silloin on löytynyt uusi turvasatama.

Tuon huono puoli on vaan että osakemarkkinat muuttuvat pikkuhiljaa toimimattomiksi, ns. pellemarkkinoiksi. Kun osakkeen arvo ei enää heijasta yrityksen todellista taloudellista tilaa ja tulevaisuudennäkymiä niin sijoituspäätöksiä voi yhtä hyvin tehdä vaan heittämällä tikkaa tai satunnaislukugeneraattorin avulla. Tämä tekee myös riskienhallinnan vaikeaksi, mikä on ollut perinteisesti yksi osakesijoittamisen kulmakivistä. Nykyään vaikuttaa että riskit ei juuri kiinnosta, all-in vaan kaikkeen sontaan ilman mitään taustatutkimusta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 402
Viestejä
4 506 771
Jäsenet
74 394
Uusin jäsen
jonde94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom