Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
IB ainakin toimii, mutta saas nähdä mitä jännää tapahtuu kun UK:n toiminta ajetaan alas EU-kansalaisilta. Hinnat eivät muutu, se on jo luvattu. ~2e valuutanvaihto, reaaliaikaisiin kursseihin, jokaisesta valuutasta muodostuu automaattisesti oma tilinsä. Muut hinnat halpoja, pois lukien 10$/kk maksu (mutta tuo sisältää kaupankäyntikulut tohon asti) jos alle 100k$. Ei raportoi suomen verottajalle.
Kiitokset tiedoista. Sen verran tuli tuosta vielä mieleen heti alkuun, että onko tuon IB:n käyttöönotto kuinka suoraviivaista ja kuinka hyvin rahansiirto toimii IB:n ja suomalaisten pankkien välillä?
 
Kiitokset tiedoista. Sen verran tuli tuosta vielä mieleen heti alkuun, että onko tuon IB:n käyttöönotto kuinka suoraviivaista ja kuinka hyvin rahansiirto toimii IB:n ja suomalaisten pankkien välillä?
Tilin avaus ottanee 1-2viikkoa, passilla (tai henkilökortilla) ja osoitteeen todistavalla paperilla (tiliote, luottokortti/sähkölasku) pääsee pitkälle, lisäksi kasa kaiken näköisiä kysymyksiä lomakkeessa. Avaus on hyvin digitalisoitu eli email/netti/puhelin riittää, ei tarvita faksia tai etanapostia :).

Rahan siirto toimii hyvin helposti, vastapuolena on citibank saksassa eli sinne vain tavallinen euromääräinen SEPA/IBAN siirto viestillä: "IB tilin numero / Oma nimi" ja rahat näkyy sitten sun EUR-tilillä heti kun ne on sinne siirtynyt eli päivä/kaksi. Takaisinkin päin raha tuli vaivattomasti, tosin testiksi vain kerran siirtänyt ja joku homma oli silloin vuosia sitten asetella&hyväksyä se vastatili.

Jos haluat alustaa kokeilla niin tuosta: Free Trial | Interactive Brokers ja mielestäni ihan tuon TWS:n lataamalla päässee kokeileen ilman että tekee edes tunnuksia kun login detaiseihin valitsee että "ei ole".
 
Näinpä, itsekin myin norjalaiset ja kanadalaiset osakkeet pois, kun nuo verosopimuskuviot eivät toimineet, vaikka sellaiset onkin solmittu.
Ainakin Nordnetissa menee Kanadan osingot oikein 15% verolla, juuri eilen oli Riocanin osingonmaksupäivä

1607507873989.png
 
Ainakin Nordnetissa menee Kanadan osingot oikein 15% verolla, juuri eilen oli Riocanin osingonmaksupäivä
:thumbsup: Peukku sille, jos on kerran korjaantunut. Jossain vaiheessa nuo pidätykset meni väärin, niin myin pois enkä jäänyt odottelemaan, kun ei ollut mitään kummoisia veroseuraamuksia myynnistä sillä hetkellä.
 
Minusta tämän linkin lista on melko paikkansapitävä: https://omavaraisuushaaste.com/ulkomaisten-osinkojen-verotus/

Itseltä löytyy osinkoa maksavia osakkeita Ruotsista, Kanadasta, Norjasta ja Yhdysvalloista. Norja valitettavasti muutti kantaansa näihin äskettäin enkä ole hiluja lähtenyt perimään suuren vaivan takia, pitäisi varmaan myydä pois. Kolme muuta toimii kuten pitääkin.
 
Minusta tämän linkin lista on melko paikkansapitävä: https://omavaraisuushaaste.com/ulkomaisten-osinkojen-verotus/

Itseltä löytyy osinkoa maksavia osakkeita Ruotsista, Kanadasta, Norjasta ja Yhdysvalloista. Norja valitettavasti muutti kantaansa näihin äskettäin enkä ole hiluja lähtenyt perimään suuren vaivan takia, pitäisi varmaan myydä pois. Kolme muuta toimii kuten pitääkin.
"Ulkomaisten osinkojen verotus – maat, jotka verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa" listalta puuttuu ainakin Alankomaat.

Lisähuomiona sellainen, että se pörssi missä yhtiö on listattuna ei ole sama asia kuin mihin maahan se on rekisteröity eli mistä osingot tulevat. Esimerkkinä Ferrari (RACE), NYSE:ssä listattuna, mutta de jure juuri tuolla Alankomaissa rekisteröity ja osingoista lähtee liikaa veroa. Tuo tuntuu vielä olevan Nordnetin järjestelmillekin aika vaikea, kun jo toista vuotta tullut ensin niin että veroa lähtee 15%, sitten parin päivän sisällä tulee osinkojen peruutus ja sitten ne maksetaan uudestaan, tällä kertaa veroja lähteekin 26%.

EDIT: Olikin mainittuna tuo pääkonttorin vaikutus artikkelissakin.
 
"Ulkomaisten osinkojen verotus – maat, jotka verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa" listalta puuttuu ainakin Alankomaat.

Lisähuomiona sellainen, että se pörssi missä yhtiö on listattuna ei ole sama asia kuin mihin maahan se on rekisteröity eli mistä osingot tulevat. Esimerkkinä Ferrari (RACE), NYSE:ssä listattuna, mutta de jure juuri tuolla Alankomaissa rekisteröity ja osingoista lähtee liikaa veroa. Tuo tuntuu vielä olevan Nordnetin järjestelmillekin aika vaikea, kun jo toista vuotta tullut ensin niin että veroa lähtee 15%, sitten parin päivän sisällä tulee osinkojen peruutus ja sitten ne maksetaan uudestaan, tällä kertaa veroja lähteekin 26%.

EDIT: Olikin mainittuna tuo pääkonttorin vaikutus artikkelissakin.
Alankomaiden osalta (kuten näköjään tuon Kanadan) taitaa olla välittäjäkohtaista vaihtelua. Alankomaista on ainakin kommentteja toisilta välittäjiltä (esim. Degiro, Mandatum?), että tuo menee oikein eli 15%.

Edit: Itsellänikin on nyt yhtä osaketta Alankomaista, ei ole vielä ollut osinkopäivää, niin ei näe miten Nordea tuota käsittelee. Muistaakseni kuitenkin selvitin ennen ostoa, että pitäisi mennä oikein. Noh, sittenhän sen näkee.
 
Viimeksi muokattu:
Alankomaiden osalta (kuten näköjään tuon Kanadan) taitaa olla välittäjäkohtaista vaihtelua. Alankomaista on ainakin kommentteja toisilta välittäjiltä (esim. Degiro, Mandatum?), että tuo menee oikein eli 15%.

Edit: Itsellänikin on nyt yhtä osaketta Alankomaista, ei ole vielä ollut osinkopäivää, niin ei näe miten Nordea tuota käsittelee. Muistaakseni kuitenkin selvitin ennen ostoa, että pitäisi mennä oikein. Noh, sittenhän sen näkee.
Tuossa voi kyllä sotkea tuokin kun itellä on nuo NYSEn kautta. Siellä kun välissä se alivälittäjä, niin se ei ole ehkä ihan selvää, että nämä osingot ovat menossa jollekin suomalaiselle.

Nämä on kyllä yksi sotku koko homma. Eikä vielä ole päästy siihen, että "osinkoja" voi maksaa muutkin kuin tavalliset yhtiöt. Muita omia kokemuksia on HMMJ:sta (kanadalainen ETF) ja jenkkilässä olevasta Royalty Trust tyyppisestä yrityksestä, kummassakin tapauksessa veroja lähtee liikaa.
 
Tuohan menee käsittääkseni niin että jos välittäjän käyttämä säilytysyhteisiö (/sen alisäilittäjät) osaa säilöä kamat laaritileillä siten että kansalaisuudet on tunnistettavissa niin homma menee oikein (jos siis maa haluaa sopimuksia kunniottaa), käytännössä tuo vissiin vaatii sen että jokaisella kansalaisuudella on osakkeelle X oma tilinsä (eli tilejä on aikas monta) tai ainakin niin että ko. maan osakkeita omistavien kansalaisuudet on bundlattu nippuun...
 
Tuohan menee käsittääkseni niin että jos välittäjän käyttämä säilytysyhteisiö (/sen alisäilittäjät) osaa säilöä kamat laaritileillä siten että kansalaisuudet on tunnistettavissa niin homma menee oikein (jos siis maa haluaa sopimuksia kunniottaa), käytännössä tuo vissiin vaatii sen että jokaisella kansalaisuudella on osakkeelle X oma tilinsä (eli tilejä on aikas monta) tai ainakin niin että ko. maan osakkeita omistavien kansalaisuudet on bundlattu nippuun...
Varmasti se tieto on jotenkin saatavilla, mutta tuossa ketjussa on niin monta paikkaa missä voi olla joku jota ei vaan kiinnosta ja menee jonkun olettaman perusteella.
 
Sitten on euroalueen ulkopuolisia maita jotka eivät noudata verosopimusta (norja esim. aloittanut myös venkoilun), joista liikaa perityt pitäisi itse periä takaisin - pienillä hiluilla ei maksa vaivaa.
Näin "osta ja unohda" -tyyppinä tämä herätti, ex-Statoilin osingoista näyttää menneen vuodesta 2019 lähtien 25 % aiemman 15 % sijaan. Olisikohan perintä isokin homma? Ts. yhden webbilomakkeen voisi täyttää ihan periaatteesta mutta sadan osakkeen osingoilla ei suurempaan taistoon jaksaisi lähteä :)
 
Näin "osta ja unohda" -tyyppinä tämä herätti, ex-Statoilin osingoista näyttää menneen vuodesta 2019 lähtien 25 % aiemman 15 % sijaan. Olisikohan perintä isokin homma? Ts. yhden webbilomakkeen voisi täyttää ihan periaatteesta mutta sadan osakkeen osingoilla ei suurempaan taistoon jaksaisi lähteä :)
Tuo riippuu käsittääkseni ihan maasta, vaikeimmillaan on hankala ja kallis, käsittääkseni seuraavia datoja saatetaan vaatia:
- välittäjältä joku virallinen ja leimattu todistus osingonpidätyksestä tyyliin TJ:n allekirjjoituksella (välittäjän sivuilta printattava osinkorapsa ei kelpaa)
- maistraatista notarisoitu paperi todistuksena asuinmaastasi (englanniksi tms. erikseen käännätettynä luonnollisesti)
---> eli karkeasti ensin haet suomenkielisen paperin fyysisesti paikalta, sitten kiikutat sen viralliselle kääntäjälle ja sitten ko. paperiin haet fyysisesti leiman lähtöpisteestä :)
- verottajalta joku vastaava paperi jossa presidentti omakätisesti vannoo kautta kiven ja kannon että maksat verosi tänne

Jotkut maat vaativat käsittääkseni originalit etanapostilla, osa maista vain kopiot noista etanapostilla. Jollekin voi laittaa emaililla ja joku saattaa vaatia kirjekyyhkyllä jonka pitää saapua perille täsmällisesti vain ja ainoastaan karkauspäivänä :).

Käsittelyajat on ilmeisesti myös tyyppillisesti pitkiä, olin joskus lukevinani että ranskalla toista vuotta... Mitähän sitten tapahtuu kun hakemuksessa on pilkkuvirhe? Kaikki rahastothan tätä rumpaa pyörittää rutiininomaisesti eikä tässä sinänsä yksityishenkilöllekään mitään ylivoimaista estettä pitäisi olla (jos et laske käyttämääsi aikaa ja rahaa) eikä vastaanottava maa loputtomasti voi heittää kapuloita rattaisiin kun kuitenkin tuohon hommaan siellä lait olemassa joten kun prosessi on pykälien mukaan hoidettu niin rahat kilahtavat tilille joskus.

Eli homma on jotain a&b:n väliltä maasta riippuen
a) printtaat itse välittäjän & verottajan sivuilta tarvittavat datat, täytät jonkun simppelin lomakkeen ja paiskaat emailia "nationaltreasury@county.com" osoitteeseen ja parin kk päästä on rahat tilillä
b) juokset 3 virastoa, käytät parisataa euroa rahaa, pistät kirjettä matkaan ja hakemus tulee bumerangina pari-kolme kertaa takas "virheellisenä" ilman tietoa mikä on pielessä, kun onnistuu niin rahat tulee 2 vuoden päästä

Se hyvä puoli tuossa on että _yleensä_ voi kaiketi kerätä ~5v potin ja hakea kaikkea kerralla eli joka maasta ei joka vuosi tartte hakea - vähän helpottaa tuskaa. Ja toki varmaan kun yhdestä maasta on kerran saanut rahat niin seuraava hakemus ko. maahan on triviaalia tehdä.
 
Kertokaahan, onko sijoitussuunnitelmassani järkeä. Toivottavasti, koska olen sitä jo jonkin aikaa noudattanut.

Tavoitteena on vakaa ja kasvavasti osinkoa maksava osta-ja-unohda -salkku. Pääosin perustylsiä osakkeita, kuten Fortum, Sampo, Tikkurila, 3M, H&M jne. Aina kun säästöön kertyy sopiva summa (yleensä 1000-2500 euroa) valitsen uuden osinkoa maksavan osakkeen Indereksen suositusten ja tulevaisuudennäkymien perusteella ja siirryn elämässä eteenpäin. En seuraile kursseja tai salkun kehitystä sen tarkemmin ostoksen jälkeen.

Jossain vaiheessa pitänee alkaa ostamaan jo nykyisiä lisää, kun ei järkeviä uusia ehdokkaita löydy, mutta tähän mennessä on aina löytynyt uusia ehdokkaita.
Eikö olisi helpompaa ostaa samalla vaivalla indeksirahastoja? Saisit bonuksena päälle paremman hajautuksen ja mahdollisesti pienemmät kulut.
Tähän ei vissiin kukaan ole muuta kommentoinut? Itseä nimittäin kiinnostaisi samantyyppinen meininki. Tai tarkemmin:
sijoitettavaa minulla on jotain ~500e/kk, ajatuksena olisi laittaa jatkossa esim. 75% rahastoihin ja 25% jättää tilille ja kerätä noista juuri jotain 500-2000e pottia jolla ostaisin yhtä perusvarmaa (osinkoja maksavaa) osaketta kerralla. Osakkeet olisivat sitten hyvin pitkällä aikajänteellä minulla eli niihin ei olis ajatusta koskea vaan jos tulee akuuttia tarvetta niin rahastoista.

Nykyisin siis menee 100% muutamaan rahastoon ja olen siihen ihan tyytyväinen. Mietin että olisi jotenkin kiva saada satunnaisesti pieni "säästöpalkkio" osinkojen muodossa ja toisaalta tuossa saisi ehkä lisäporkkanaa tutustua tarkemmin osakkeisiin ja muutenkin talouselämään. Olen siis (ollut ainakin) laiska perehtymään yksittäisiin osakkeisiin joten nuo rahastot on olleet toimiva systeemi. Toisaalta olis kiva saada jotain ulos osinkojen muodossa ja ehkä olisi sitten jotain intoa seurailla talousasioita tiukemmin (nykyisellään luen tätä ketjua muun Techin ohessa ehkä tunnin viikossa :) siinä kaikki).

Jos tuota strategiaa muutan niin pitäisi tutustua tähän maailmaan oikeasti että miten noi osakkeet ostetaan ja säilytetään jne jne. Mutta olisi vaan hauska vähän tutustua tuohonkin puoleen.
 
Vähän tajunnanvirtaa ylläoleviin viesteihin liittyen.

Ei se passiivinen indeksisijoittaminen ole muutenkaan ainoa oikea tapa sijoittaa vaikka sitä täälläkin yleensä ehdotetaan. Jos esim. joltain alalta löytyy tietämystä ja osakkeisiin jaksaa perehtyä niin kannattaahan sitä hyödyntää.

Osakkeetkin voi aina poimia hajautusmielessä. Pienet kulut taas perustuvat juokseviin kustannuksiin, verohaittojen minimointiin ja käytännössä siihen, että holdaa eikä veivaa salkkua. OST auttaa osinkojen tehokkaassa uudelleensijoitamisessa ja esim. Nordnetissa säilyttäminen on ilmaista. OST:lla toki häviää esim. hankintameno-olettaman. Osakkeita voi ostaa myös passiivisesti. Osakepoiminnassa strategioita on käytettävissä useita ja poiminnalla voi välttää vaikka yhtiöitä, jotka eivät ole omasta mielestä tarpeeksi vastuullisia.

On totta, että indeksisijoittaminen on varmasti helpoin ja edullinen tapa sijoittaa. Historialliset tulokset ovat myös hyviä. Kannattaa toki muistaa, että indekseissä tulos on varmasti sementoitu indeksiin miinus kulut. Passiiviset sijoittajat myös tarvitsevat niitä aktiivisia sijoittajia, jotta markkinoiden hinnoittelumekanismit ja tehokkaat markkinat toimivat.

On myös mahdollista yhdistellä näitä asioita ja vaikkapa muurata salkun peruskivi indeksirahastoilla. Sitten pienemmällä satelliittisalkulla voi yrittää hakea ylituottoa osakepoiminnalla. Muutama kirja kannattaa ehkä lukea ja pohtia asiaa vähän syvällisemmin ennen kuin syytää hirveästi rahaa markkinoille.

Disclaimerina vielä, että olen toki itse passivinen indeksisijoittaja, mutta kannattaa aina muistaa, että vaihtoehtoja on muitakin. Aloittelijalle en itsekään ensimmäisenä suosittelisi osakepoimintaa, mutta jos se oikeasti kiinnostaa niin kannattaa asiaan perehtyä. Toisaalta kannattaa lukea esim. Marko Erolan 'Paras sijoitus' tai Burton Malkielin 'A Random Walk Down Wallstreet' ja sisäistää miksi indeksisijoittaminen on usealle meistä varsin hyvä vaihtoehto.

Näitä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksina jne.
 
BTW, Mä en usko, että meidän täytyy alkaa viljellä tätä foorumiviesteissä. Koska sen saa sitten laittaa käytännössä jokaiseen viestiin, missä ei ole mitään järkeä.

Heh, joo unohdin, että tästä puhuttiin vähän aiemmin. Huono vitsi osaltani lähinnä. Mutta älkää silti ymmärtäkö sijoitussuosituksina.
 
Kiitos aamun vastauksista. Valaiskaas vielä että jos jotain firmaa löytyy USAn, Kanadan ja Saksan pörssistä niin onko se aina automaattisesti fiksuinta/turvallisinta/helpointa (eli vähiten säätöä verotuksen ym kanssa) ostaa Euroopasta? Vai voiko esim heikko dollari olla painava syy kallistua ostamaan osake Jenkkilän pörssistä? Tästä ois hauska lukea itsekin jostain jos löytyy rautalangasta väännetty nettisivu.
EDIT; en tajuu tuotakaan et miten tuottoprosentit voi saman firman osakkeille vaihdella aika paljonkin eri pörssien välillä?
 
Kiitos aamun vastauksista. Valaiskaas vielä että jos jotain firmaa löytyy USAn, Kanadan ja Saksan pörssistä niin onko se aina automaattisesti fiksuinta/turvallisinta/helpointa (eli vähiten säätöä verotuksen ym kanssa) ostaa Euroopasta? Vai voiko esim heikko dollari olla painava syy kallistua ostamaan osake Jenkkilän pörssistä? Tästä ois hauska lukea itsekin jostain jos löytyy rautalangasta väännetty nettisivu.
EDIT; en tajuu tuotakaan et miten tuottoprosentit voi saman firman osakkeille vaihdella aika paljonkin eri pörssien välillä?
Ei ne tuottoprosentit vaihtele kokonaisuutena.

Mittatikun, eli rahan arvo vaihtelee.

Valuuttakurssimuutokset vaikuttaa voittoprosenttiin - jos mittaat tuottoja dollareissa, niin prosentuaalisesti tuotto on eri kuin euroissa mitattuna, koska valuuttakurssi on vaihtunut ostohetken ja nykyhetken välillä.
 
Nordeahan vetää (ainakin) 2% välistä joka valuuttakonversiossa jos vertaat suomen pankin kurssiin. Eli käsittääkseni kun tuo 100usd tulee niin käytännössä saat siitä 98usd:ta ja kun sijoitat sen takaisin sama 2% jolloin uudelleen sijoitus ~96usd -> Nordea vie 4% matkalla. Olethan verrannut noita kuluja suomenpankin ilmoittamaan kurssiin etkä nordean ilmoittamiin?

Asiaan liittyen hupaisaa: teepä valuutta(tili)siirto nordealla toiseen pankkiin, hinnastosta löytyy kivasti että siirto maksaa 8e - fine, missää ei mainita sanallakaan mitä valuuttakurssia käytetään, aspa sanoo että 8e:n päälle ei tule enää mitään. Tee siirto, katso tililtä paljon lähti, vertaa suomen pankin kurssiin, totea nordean nyysinen ~2% :).
Aika käsittämätöntä syyttää Nordnettiä valuutanvaihtokuluista ja sitten pitää omia osakkeita Nordeassa! :lol: Nordea pakkovaihtaa ensin osingot euroiksi ja sitten vielä valuuttakurssit on vedetty Nallen hihasta. Nordnettiä voi monesta moittia, mutta valuutanvaihto ei ole yksi niistä. Mistään ei saa tietääkseni noin edullisesti valuutanvaihtoa tietääkseni.
 
Vähän tajunnanvirtaa ylläoleviin viesteihin liittyen.

Ei se passiivinen indeksisijoittaminen ole muutenkaan ainoa oikea tapa sijoittaa vaikka sitä täälläkin yleensä ehdotetaan. Jos esim. joltain alalta löytyy tietämystä ja osakkeisiin jaksaa perehtyä niin kannattaahan sitä hyödyntää.

Osakkeetkin voi aina poimia hajautusmielessä. Pienet kulut taas perustuvat juokseviin kustannuksiin, verohaittojen minimointiin ja käytännössä siihen, että holdaa eikä veivaa salkkua. OST auttaa osinkojen tehokkaassa uudelleensijoitamisessa ja esim. Nordnetissa säilyttäminen on ilmaista. OST:lla toki häviää esim. hankintameno-olettaman. Osakkeita voi ostaa myös passiivisesti. Osakepoiminnassa strategioita on käytettävissä useita ja poiminnalla voi välttää vaikka yhtiöitä, jotka eivät ole omasta mielestä tarpeeksi vastuullisia.

On totta, että indeksisijoittaminen on varmasti helpoin ja edullinen tapa sijoittaa. Historialliset tulokset ovat myös hyviä. Kannattaa toki muistaa, että indekseissä tulos on varmasti sementoitu indeksiin miinus kulut. Passiiviset sijoittajat myös tarvitsevat niitä aktiivisia sijoittajia, jotta markkinoiden hinnoittelumekanismit ja tehokkaat markkinat toimivat.

On myös mahdollista yhdistellä näitä asioita ja vaikkapa muurata salkun peruskivi indeksirahastoilla. Sitten pienemmällä satelliittisalkulla voi yrittää hakea ylituottoa osakepoiminnalla. Muutama kirja kannattaa ehkä lukea ja pohtia asiaa vähän syvällisemmin ennen kuin syytää hirveästi rahaa markkinoille.

Disclaimerina vielä, että olen toki itse passivinen indeksisijoittaja, mutta kannattaa aina muistaa, että vaihtoehtoja on muitakin. Aloittelijalle en itsekään ensimmäisenä suosittelisi osakepoimintaa, mutta jos se oikeasti kiinnostaa niin kannattaa asiaan perehtyä. Toisaalta kannattaa lukea esim. Marko Erolan 'Paras sijoitus' tai Burton Malkielin 'A Random Walk Down Wallstreet' ja sisäistää miksi indeksisijoittaminen on usealle meistä varsin hyvä vaihtoehto.

Näitä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksina jne.

Hyvä on muistaa kun lähtee ylituottoa hakemaan positiivisessa pöhinässä mikä virtaa kanssasijoittajilta vaikka tälläsellä foorumilla missä taputellaan miljuunan salkkuja parhaimmillaan niin aina löytyy ne hiljaa olevat jotka ovat muiden ylituoton ja indeksien tuoton rahoittaneet.

Myönnetään, että eihän siinä ole kyllä miään mielenkiintoa vs. seurata jotain firmaa... Ja jonkun pitää edelleen tunkea rahat sinne markkinoille jotta harvat saa ylituottonsa ja indeksisijoittajat indeksi tuottonsa jotta ei muuta kun antaa palaa :)
 
Aika käsittämätöntä syyttää Nordnettiä valuutanvaihtokuluista ja sitten pitää omia osakkeita Nordeassa! :lol: Nordea pakkovaihtaa ensin osingot euroiksi ja sitten vielä valuuttakurssit on vedetty Nallen hihasta. Nordnettiä voi monesta moittia, mutta valuutanvaihto ei ole yksi niistä. Mistään ei saa tietääkseni noin edullisesti valuutanvaihtoa tietääkseni.
Jos meikäläisen tekstiin oikeastaan viittaat, niin kannattaa lukea alusta. Suurin ongelma ei ollut Nordnetin valuutanvaihto vaan tilisiirrot valuutassa, niiden surkea toimivuus sekä niiden ongelmiin liittyvä vielä paskempi asiakaspalvelu, jossa viikokaupalla kukaan ei tiedä missä läjäpäin dollareita makaa kunnes sitten yhtäkkiä ilmestyvät tilille. Onneksi kuitenkin tulivat, ettei tarvinnut rikosilmoitusta tjmsp. alkaa väsäämään, ja tämä tapahtui useamman kerran. Lisäksi Nordnetin valuuttakurssit vedettiin myös jostain hihasta, ei sieltä ikinä sitä 0.075% sen hetkiseen viralliseen kurssiin tullut pelkästään kuluja päälle ainakaan niihin aikoihin, kun viimeksi käytin. Tosin kieltämättä halvemmat olivat kuin Nordealla, missä nuo ovat 0.3% kurssin päälle olleet omalla kohdalla. Valuuttatilien puute tuolla Nordeassa se suurin varsinainen ongelma on noiden osalta.

Edit: Lisäksi jos osinkoja haluaa uudelleen sijoittaa Nordnetillä, niin 15e kaupankäyntikuluilla jenkkilään saa jo vaihdettua kohtuullisen summan rahaa Nordean kulujen päälle. Ei ainakaan kovin pieniä kuukausiosinkoja kannata Nordnetissä laittaa :)
 
Viimeksi muokattu:
Mietin että olisi jotenkin kiva saada satunnaisesti pieni "säästöpalkkio" osinkojen muodossa ja toisaalta tuossa saisi ehkä lisäporkkanaa tutustua tarkemmin osakkeisiin ja muutenkin talouselämään.
Tätähän se juuri on. Sinällään fiksua olisi tasaisesti vaan säästää niihin indeksirahastoihin ja nostaa sitten eläkkeellä mukava potti. Mutta psykologisesti ne osingot vaan tuntuu niin kovin hyvältä, vaikka todellisuudessa niiden nostelu ei varsinkaan pitkällä tähtäimellä ole mitenkään fiksua.
 
jossa viikokaupalla kukaan ei tiedä missä läjäpäin dollareita makaa kunnes sitten yhtäkkiä ilmestyvät tilille.
En sitten muuten tiedä miten IB:llä toimii tuo vastaava haluaa sinne ei-EUR valuuttaa työntää. Olettavasti heillä on kyllä ihan oikeat pankkitilit eri valuutoille kun asiakkaina euroopassakin on ei-EUR valuutalla operoivia. Tuskin se kuitenkaan sama tili tai sitten siellä on joku hieno taustajärjestelmä pankissa joka ei "pakko konvertoi"...

Tuo sun kyllä kannattaa kaivaa netistä tai kysyä aspasta jos meinaat tiliä avata ettei tule pettymystä - en pitäisi sinänsä mahdottomana että per asiakas tuo olisi rajattu 1 valuuttaan, joskin pidän epätodennäköisenä. Voisin koittaa vähän katsella jos tilin asetuksista jotain löytyy ja palata asiaan jos jotain valaistusta asiaan tulee.
 
En sitten muuten tiedä miten IB:llä toimii tuo vastaava haluaa sinne ei-EUR valuuttaa työntää. Olettavasti heillä on kyllä ihan oikeat pankkitilit eri valuutoille kun asiakkaina euroopassakin on ei-EUR valuutalla operoivia. Tuskin se kuitenkaan sama tili tai sitten siellä on joku hieno taustajärjestelmä pankissa joka ei "pakko konvertoi"...

Tuo sun kyllä kannattaa kaivaa netistä tai kysyä aspasta jos meinaat tiliä avata ettei tule pettymystä - en pitäisi sinänsä mahdottomana että per asiakas tuo olisi rajattu 1 valuuttaan, joskin pidän epätodennäköisenä. Voisin koittaa vähän katsella jos tilin asetuksista jotain löytyy ja palata asiaan jos jotain valaistusta asiaan tulee.
Siinä mielessä tuo ei tällä hetkellä haittaa, kun noita siirtoja ei enää ole :) Tuohon aikaan vaan sattui enemmän tai vähemmän säännöllisesti tulemaan jenkkipankkiin rahaa, mikä piti sitten siirtää, kun en pystynyt niille pahemmin siellä mitään tekemään. Nordnetissä tuon siirto-ongelman aiheutti kai niiden kaikille yhteiset laaritilit ts. joka valuutalle oli joku Nordnetin laajuinen yhteinen tili, mihin nuo siirrot menivät ja sieltä sitten tunnistettiin asiakkaille. Nordnetin sisällä tapahtuvat konversiot tietty toimii, kun ovat Nordnetin tiedossa, mutta nuo ulkoa tulevat siirrot sitten aiheuttivat harmaita hiuksia, vaikka siirtoon laitettiin kaikki tiedot Nordnetin speksin mukaan.

Kun nyt tuli puheeksi, niin onko kokemuksia tuon IB:n kanssa olemassaolevien osakkeiden siirrosta sinne jostain suomalaisesta pankista? Jonkun jenkkiosakkeen kohdalla saattaisi olla jopa harkittavissa omalta osalta maksaa Nordealle siirrosta muualle.
 
Mutta psykologisesti ne osingot vaan tuntuu niin kovin hyvältä, vaikka todellisuudessa niiden nostelu ei varsinkaan pitkällä tähtäimellä ole mitenkään fiksua.

Tai välttämättä lyhyelläkään, niistähän joutuu aina maksamaan verot. Rahastoissa paukkuu korkoa korolle.
 
En sitten muuten tiedä miten IB:llä toimii tuo vastaava haluaa sinne ei-EUR valuuttaa työntää. Olettavasti heillä on kyllä ihan oikeat pankkitilit eri valuutoille kun asiakkaina euroopassakin on ei-EUR valuutalla operoivia. Tuskin se kuitenkaan sama tili tai sitten siellä on joku hieno taustajärjestelmä pankissa joka ei "pakko konvertoi"...

Tuo sun kyllä kannattaa kaivaa netistä tai kysyä aspasta jos meinaat tiliä avata ettei tule pettymystä - en pitäisi sinänsä mahdottomana että per asiakas tuo olisi rajattu 1 valuuttaan, joskin pidän epätodennäköisenä. Voisin koittaa vähän katsella jos tilin asetuksista jotain löytyy ja palata asiaan jos jotain valaistusta asiaan tulee.
22 eri valuuuttaa on valittavissa deposit methodiksi ja samat 22 nostoksi eli kyllä tuo toimii just kuten epäilin että kaikki on mahdollista kuten olettaaa sopikin. Tämä siis oman tilin deposit/withdrawal valikosta katsottuna, sitä en tutkinut että onko pannki/pankkitilit sama kuin EUR:lle kun niin pitkälle en mennyt.

ping @Andan
 
22 eri valuuuttaa on valittavissa deposit methodiksi ja samat 22 nostoksi eli kyllä tuo toimii just kuten epäilin että kaikki on mahdollista kuten olettaaa sopikin. Tämä siis oman tilin deposit/withdrawal valikosta katsottuna, sitä en tutkinut että onko pannki/pankkitilit sama kuin EUR:lle kun niin pitkälle en mennyt.
Kiitokset selvityksestä, lupaavalta kuulostaa, jos noille tulee käyttöä :)
 
Ei se passiivinen indeksisijoittaminen ole muutenkaan ainoa oikea tapa sijoittaa vaikka sitä täälläkin yleensä ehdotetaan. Jos esim. joltain alalta löytyy tietämystä ja osakkeisiin jaksaa perehtyä niin kannattaahan sitä hyödyntää.
Tämä. Seuraamalla esimerkiksi Inderesin tai Ruotsalaisen vastineen Red Eyen mallisalkkua pääsee paljon parempiin tuottoihin kuin indeksirahastoilla. Mitä hajautetumpi salkku sitä lähempänä ollaan indeksin tuottoa, jos salkussa on 50 yhtiötä niin ihan sama ostaa indeksirahastoja suoraan. Osinko-osakkeissa on se hyvä puoli että niitä on henkisesti helpompi vivuttaa lainalla. Esimerkiksi Sampo on maksanut runsaita osinkoja myös finanssikriisin aikana, joten on helppo päästä tilanteeseen jossa salkun osinkoprosentti on suurempi kuin sijoituslainan korko (esim. Superluotto 0,99%).
 
Pahoittelut jos tätäkin on jo käyty, yritin kyllä lueskella sivuja taaksepäin. Eli nyt olis varaa laittaa 4-5ke johonkin rahastoon. Kuukausisäästän indeksirahastoon, mutta mihin tuo isompi summa olisi järkevää laittaa? Pankista ehdoteltiin OP-rohkeaa, mutta mielestäni vähän kallis enkä ole ihan vakuuttunut sen tuotosta. Tarkoituksena on pitkän ajan säästäminen. Ilmeisesti koko summaa ei ole järkevää laittaa kerralla, vaan hajauttaa vaikka 1000e/k? mutta mikähän yhdistelmärahasto voisi olla sopiva?
 
Pahoittelut jos tätäkin on jo käyty, yritin kyllä lueskella sivuja taaksepäin. Eli nyt olis varaa laittaa 4-5ke johonkin rahastoon. Kuukausisäästän indeksirahastoon, mutta mihin tuo isompi summa olisi järkevää laittaa? Pankista ehdoteltiin OP-rohkeaa, mutta mielestäni vähän kallis enkä ole ihan vakuuttunut sen tuotosta. Tarkoituksena on pitkän ajan säästäminen. Ilmeisesti koko summaa ei ole järkevää laittaa kerralla, vaan hajauttaa vaikka 1000e/k? mutta mikähän yhdistelmärahasto voisi olla sopiva?
 
No eipä tullut tätä sitten huomattua :facepalm:
 
Isharesin emerging market (is3n) kulut putosi joskus aikoja sitten muistaakseni jostain 0,25 -> 0,18%. Siitä asti elätellyt toiveita että myös world etf (eunl) kuluja leikattaisiin mut ei ole vielä tapahtunut vaan pysytellyt tiukasti 0,2%. Jotenkin tuntuu oudolta että kehittyneille markkinoille sijoittaminen on kalliimpaa kuin kehittyville. Onko kellään mitään käsitystä millä perustein etf kulut muodostuvat?
 
Isharesin emerging market (is3n) kulut putosi joskus aikoja sitten muistaakseni jostain 0,25 -> 0,18%. Siitä asti elätellyt toiveita että myös world etf (eunl) kuluja leikattaisiin mut ei ole vielä tapahtunut vaan pysytellyt tiukasti 0,2%. Jotenkin tuntuu oudolta että kehittyneille markkinoille sijoittaminen on kalliimpaa kuin kehittyville. Onko kellään mitään käsitystä millä perustein etf kulut muodostuvat?
Kyseisellä tuotteella on niin vankka suosio, ettei ole syytä laskea kuluja.
 
Isharesin emerging market (is3n) kulut putosi joskus aikoja sitten muistaakseni jostain 0,25 -> 0,18%. Siitä asti elätellyt toiveita että myös world etf (eunl) kuluja leikattaisiin mut ei ole vielä tapahtunut vaan pysytellyt tiukasti 0,2%. Jotenkin tuntuu oudolta että kehittyneille markkinoille sijoittaminen on kalliimpaa kuin kehittyville. Onko kellään mitään käsitystä millä perustein etf kulut muodostuvat?
Mitä useampien pörssien välillä salkun tasapainotusta pitää tehdä, sitä kalliimpaa se tuppaa ihan oikeastikin olemaan. ETF:n tuottajalle kun ei ole kauhean helppoa tai halpaa tasapainottaa eri maiden välillä olevia omistuksia jne.

Yhden ja saman kauppapaikan sisällä on halvempaa tehdä tasapainotusta, kun ne osto ja myyntitapahtumat menevät aina samalta tililtä ja samoilla rahoilla, ilman että pitää siirrellä eri maiden välillä.
 
Isharesin emerging market (is3n) kulut putosi joskus aikoja sitten muistaakseni jostain 0,25 -> 0,18%. Siitä asti elätellyt toiveita että myös world etf (eunl) kuluja leikattaisiin mut ei ole vielä tapahtunut vaan pysytellyt tiukasti 0,2%. Jotenkin tuntuu oudolta että kehittyneille markkinoille sijoittaminen on kalliimpaa kuin kehittyville. Onko kellään mitään käsitystä millä perustein etf kulut muodostuvat?

Käypä hinta olisi tosiaan 0,12%, koska sen verran kilpailijat pyytävät ihan vastaavista uudemmista tuotteista:
  • IE00BFY0GT14 - SPDR MSCI World UCITS ETF - TER 0,12%
  • IE00BK5BQV03 - Vanguard FTSE Developed World UCITS ETF Acc - TER 0,12%
  • LU1781541179 - Lyxor Core MSCI World (DR) UCITS ETF - Acc - TER 0,12%
Veikkaan myös, että syy on yksinkertaisesti vain se, ettei kannata pudottaa hintaa, kun sijoittajien rahaa virtaa edelleen sisään, vaikka tuote on 67% kalliimpi kuin kilpailevat tuotteet.

BlackRock kun on firma, jonka on tarkoitus tehdä voittoa. Vanguard eroaa muista ETF-firmoista siten, että sijoittajat itse omistavat sen (suunnilleen samaan tyyliin kuin osuuskunta Suomessa), eikä tarkoitus ole tehdä kellekään muulle voittoa. Siksi olen itse päätynyt nykyisin suosimaan Vanguardin ETF-tuotteita.
 
Käypä hinta olisi tosiaan 0,12%, koska sen verran kilpailijat pyytävät ihan vastaavista uudemmista tuotteista:
  • IE00BFY0GT14 - SPDR MSCI World UCITS ETF - TER 0,12%
  • IE00BK5BQV03 - Vanguard FTSE Developed World UCITS ETF Acc - TER 0,12%
  • LU1781541179 - Lyxor Core MSCI World (DR) UCITS ETF - Acc - TER 0,12%
Veikkaan myös, että syy on yksinkertaisesti vain se, ettei kannata pudottaa hintaa, kun sijoittajien rahaa virtaa edelleen sisään, vaikka tuote on 67% kalliimpi kuin kilpailevat tuotteet.

BlackRock kun on firma, jonka on tarkoitus tehdä voittoa. Vanguard eroaa muista ETF-firmoista siten, että sijoittajat itse omistavat sen (suunnilleen samaan tyyliin kuin osuuskunta Suomessa), eikä tarkoitus ole tehdä kellekään muulle voittoa. Siksi olen itse päätynyt nykyisin suosimaan Vanguardin ETF-tuotteita.
Tekevätkö nuo vaihtoehtoiset tuotteet arvopaperien lainausta? EUNL saa tästä muistaakseni noin 0,03 % tuoton, jolloin sen kulut periaatteessa laskevat 0,17 prosenttiin.
 
Käypä hinta olisi tosiaan 0,12%, koska sen verran kilpailijat pyytävät ihan vastaavista uudemmista tuotteista:
  • IE00BFY0GT14 - SPDR MSCI World UCITS ETF - TER 0,12%
  • IE00BK5BQV03 - Vanguard FTSE Developed World UCITS ETF Acc - TER 0,12%
  • LU1781541179 - Lyxor Core MSCI World (DR) UCITS ETF - Acc - TER 0,12%
Veikkaan myös, että syy on yksinkertaisesti vain se, ettei kannata pudottaa hintaa, kun sijoittajien rahaa virtaa edelleen sisään, vaikka tuote on 67% kalliimpi kuin kilpailevat tuotteet.

BlackRock kun on firma, jonka on tarkoitus tehdä voittoa. Vanguard eroaa muista ETF-firmoista siten, että sijoittajat itse omistavat sen (suunnilleen samaan tyyliin kuin osuuskunta Suomessa), eikä tarkoitus ole tehdä kellekään muulle voittoa. Siksi olen itse päätynyt nykyisin suosimaan Vanguardin ETF-tuotteita.
Suoran prosenttivertailun lisäksi kannattaa selvittää mihin maihin kyseiset ETF:t on rekisteröity, sillä maiden väliset veroprosentit vaikuttavat lopulliseen hintaan.
 
Tekevätkö nuo vaihtoehtoiset tuotteet arvopaperien lainausta? EUNL saa tästä muistaakseni noin 0,03 % tuoton, jolloin sen kulut periaatteessa laskevat 0,17 prosenttiin.
Tuolla mainitaan tärkeät faktat kohdassa tuo arvopapereiden lainauksesta saatu tuotto 0,03% mutta onko se nimenomaan se mikä luetaan sijoittajien hyväksi koska kohdassa arvopapereiden lainauksesta todetaan että blackrock saa pienemmän siivun kulujen kattamiseen (37,5%) ja sijoittajat suuremman osan?
 
Tuolla mainitaan tärkeät faktat kohdassa tuo arvopapereiden lainauksesta saatu tuotto 0,03% mutta onko se nimenomaan se mikä luetaan sijoittajien hyväksi koska kohdassa arvopapereiden lainauksesta todetaan että blackrock saa pienemmän siivun kulujen kattamiseen (37,5%) ja sijoittajat suuremman osan?
Luulen, että 0,03 % on nimenomaan sijoittajien hyväksi tuleva osuus arvopaperien lainaamisen tuotosta, koska alla puhutaan nettotuotosta (käsitän, että netto on tässä rahaston itsensä netto). Lisäksi rahastojen perusfaktojen tiedottamista käsittääkseni kontrolloidaan tarkoin, joten olisi yllättävää, että arvopaperien lainaamisen tuoton voisi ilmoittaa harhaanjohtavasti.

1607579635019.png
 
Suoran prosenttivertailun lisäksi kannattaa selvittää mihin maihin kyseiset ETF:t on rekisteröity, sillä maiden väliset veroprosentit vaikuttavat lopulliseen hintaan.
Jep. Tuota Lyxoria (LCUW) tutktittiin täälläkin kun se tuli kk-säästön listoille niin tuosta Luxemburgista johtuen tuotto oli käytännössä 1:1 EUNLin kanssa vaikka TER pienempi onkin.
 
Tekevätkö nuo vaihtoehtoiset tuotteet arvopaperien lainausta? EUNL saa tästä muistaakseni noin 0,03 % tuoton, jolloin sen kulut periaatteessa laskevat 0,17 prosenttiin.

Noista mainitsemistani SPDR ja Lyxor eivät tee arvopaperilainausta. Vanguard tekee, mutta lainauksen tuotto on ollut iSharesia pienempi: jotain 0,01% paikkeilla. Arvopaperilainauksesta syntyy periaatteessa pieni riski rahastolle, eli jonkun mielestä voi olla hyvä asia, jos rahasto ei sitä harrasta.

Kuten muutkin kommentoivat, Lyxor on tosiaan sijoittajan kannalta epäedullisessa asemassa muihin nähden Luxemburgin Irlantia huonompien verosopimusten vuoksi.

Yhtä kaikki BlackRock kuitenkin kahmaisee omaan taskuunsa isomman osuuden kuin kilpailijansa. Tuskin nuo kilpailijat tappiolla hommaa tekevät. iShares-rahaston koko on merkittävästi suurempi kuin uudemmilla kilpailijoillaan, joten voisi ajatella, että pystyisivät halutessaan tekemään hommaa pienemmillä kuluilla kuin kilpailijansa, koska "economy of scale". Tuo 0,08%-yksikön ero tuottaa BlackRockille vuosittain noin 23 miljoonaa "ylituottoa" kilpailijoiden hintatasoon verrattuna, eli sen verran menettäisivät rahaa vuosittain, jos laskisivat kulut 0,12%:iin.

edit: korjaus, pilkkuvirhe BlackRockin "ylituotossa".
 
Viimeksi muokattu:
Jäätävä pätkä eläkejärjestelmästä ja miten niitä rahoja pitäisi sijoittaa ja miten hukkaan systeemiin laitetut rahat menee tällä hetkellä. Rahapodi ollut tulessa viime aikoina. Ensin veikkaus ja nyt eläkejärjestelmä.

 
Ootteko ikinä makustellu ajatusleikillä et jokainen saisi itse valita kerryttääkö eläkettään vai ottaako rahat itelleen ns. lennosta ja sijoittaa ne..? :)
 
Ootteko ikinä makustellu ajatusleikillä et jokainen saisi itse valita kerryttääkö eläkettään vai ottaako rahat itelleen ns. lennosta ja sijoittaa ne..? :)
Eihän tuo tavallaan mikään ajatusleikki ole vaan ihan jokaiselle yrittäjälle se normaali tilanne :)
Ja tuntemistani yrittäjistä 90% on valinnut sen tien että maksetaan ne eläkemaksut minimien mukaan ja otetaan se säästyvät 5-25t euroa vuodessa sitten muuhun käyttöön/sijoituksiin.
 
@Jebaus joo ja jäin kiinni etten oo vielä tuoreinta rahapodia kuunnellu; siinä taitaa olla juttua juurikim tuosta mitä pallottelin...
 
Ootteko ikinä makustellu ajatusleikillä et jokainen saisi itse valita kerryttääkö eläkettään vai ottaako rahat itelleen ns. lennosta ja sijoittaa ne..? :)

Mulla on amerikassa tuollainen systeemi käytössä(401k). Työnantaja pistää sinne sisään jotain ja sen mitä itse laittaa saa vähentää verotuksessa. Tyyliin jos tienaan 100 yksikköä ja laitan 10 yksikkö 401k:hon niin maksan veroja vain 90 yksiköstä. Todella hyvä systeemi, jos palkka on sellainen, että pystyy laittamaan rahaa 401k:hon. Lisäksi tuon 401k:n sisällä voi ostaa ja myydä verottomasti, tosin päivätreidata ei voi. Verot maksetaan kun nostaa rahat tuolta ulos. Amerikassa on myös sellaisia systeemeitä missä verot maksetaan ennen pajatsoon laittamista, mutta pajatson sisällä voi ostaa/myydä verottomasti ja ulos ottaessa ei tarvi maksaa veroja. Molemmissa systeemeissä on aika tiukat vuotuiset rajat mitä rahaa saa laittaa sisään. Jos on esimerkiksi vuosia missä on todella pienet tulot niin 401k:sta kannattaa siirtää rahaa toiseen systeemiin ja maksaa verot siinä yhteydessä. Myöhemmin ne korkoa korolle kasvaneet rahat saa sitten toisesta pajatsosta ulos ilman veroja.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo jenkkilän 401k on kyllä todella verotehokas systeemi, kun ensin tosiaan välttää tuloveron sieltä marginaaliasteikon yläpäästä ja sen päälle vuosituotot veroitta. Itsekin siihen maksimit siellä asuessani säästin ja ajatuksena, että tuon pienehkön summan turvin voinee joskus aikanaan jäädä vuotta tavallista aikaisemmin eläkkeelle :) Senhän voi nostaa 60 vuotiaana kerralla pois ilman sanktioita ja jotkut valtiot ei peri näiden lunastamisesta lainkaan veroa - Bulgaria taisi olla esimerkiksi sellainen, mutta kuka tietää miten on asiat +30 vuoden päästä.

Yleisesti sanoisin, että fiksulle ja terveelle kaverille ylivoimainen tuo jenkkilän eläkesysteemi, mutta kaikki ihmiset ei vaan ole fiksuja ja terveitä. Mun mielestä Suomen paljon parjattu eläkejärjestelmä on itse asiassa aika OK, mutta kritiikkiä saa myös olla. Tanskassa ja Hollannissa on ainakin parempi, mutta ne on paljon rikkaampia muutenkin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 306
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom