Itse en ehkä osinkopapereita niinkään osakesäästötilille haalisi. Siinä hukkaa hieman potentiaalia, kun tililtä saastöjä nostaessa joutuu käsittääkseni täyden pääomatuloveron tuotoista maksamaan. Osingoillahan on keveämpi verokohtelu tavallisesti.
Jos ketään kiinnostaa peliala tai sen osakkeet kuten mm. EA, Activision, Ubisoft, Two Games tai vaikkapa Remedy niin tein videon, jossa tuumailen pelialan kehitystä, mutta en suoraan suosittele yhtään osaketta:
Itse viimeksi ostin peliosakkeita mustanamaanantaina n. 4 vuotta sitten? Activision Blizzardia.
Jos vaikka 100€/kk laittaa niin 15€ on about vuoden tuotto. Ehdottomasti kk säästön piiriin.
Tuo tuotto on kruunuissa ja voi johtua juurikin kruunun heikentymisestä euroa vastaan. Eli sijoitusten arvo on edelleen sama euroissa ja kruunu pienenä valuuttana heilahtelee voimakkaammin.Katsoppa ostoerittäin niitä omia supereitasi, tässä esimerkkinä helpoilla luvuilla 100e osto: tuotto +7% ja arvo <101e
Hä?
Siis sijoituksen arvo euroissa ei ole muuttunut juurikaan ja arvonnousu kruunuissa saattaa lähinnä johtua kruunun heikentymisestä. Markkina kun on kohtuu globaali. En tiedä onnistuinko nyt yhtään paremmin avaamaan ajatuskulkuani.
psxgamer sanoi:
Tarkoitin sitä, ettei kyse välttämättä ole "ruotsin markkinan hyvin tuottamisesta", vaan voi olla vain kyse kruunun heikentymisestä. Tietysti mitä kukin katsoo markkinan tuotoksi.
Kysyppä ruotsalaisen kruunuja tienaavan ja kuluttavan mielestä että onko pörssi tuottanut 7% vai 0%. Samoin varmaan sinun ja monen muun mielestä jos hex on noussut x% niin sen tuotto on x% riippumatta siitä miltä se tuntuu hyperinflaatiomaassa asuvan ambomaalaisen mielestä.Tarkoitin sitä, ettei kyse välttämättä ole "ruotsin markkinan hyvin tuottamisesta", vaan voi olla vain kyse kruunun heikentymisestä. Tietysti mitä kukin katsoo markkinan tuotoksi.
Edit.
Mielestäni markkinan tuottoa olisi hyvä arvioida useamassa suuressa valuutassa kurssikeskiarvona. Ainakin dollarit ja eurot. Silloin selviää onko markkina oikeasti noussut, vai vain valluuttakurssi laskenut, jolloin muissa valuutoissa sijottavat aiheuutvat nousupaineen kyseiseen pörssiin.
Ainoa vaan, että euromääräisessä pörssissä tuo kuviteltu ruotsalainen olisikin tienannut todennäköisesti huomattavasti enemmän.
Ja vielä kun pystyt perustelemaan että miksi näin aina ja ikuisesti eikä vain nyt tämän yhden tarkastelu välin kohdalla ja erityisesti tuon huomattavasti enemmän kohdan?
Valuuttariski tietysti vaikuttaa hieman, mutta globaaleiden toimijoiden osakkeet (joita suurin osa ruotsin superrahaston indeksissä olevista on) arvostuvat pidemmällä tähtäimellä melko vakaasti, kun valuutan arvo paikallisesti laskee, melko pian osakkeen hinnat korjaavat suhteessa valuuttakurssiin.
Miten tämä jargon ruotsin pörssin osakkeista takaa satumaiset tuotot kruunuissa euroalueelle sijoittavalle naapurillemme, joka tässä tapauksessa ei siis sijoittaisi ruotsalaisiin ”koti”osakkeisiin vaan sinun suosituksesta euro-osakkeisiin? Tähän pyysin niitä perusteluja...
Ei takaa satumaisia tuottoja, mutta kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun putoaminen ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy korottavasti kruunun heikentyminen.
Tarkastelu jaksolla kruunun kurssi heikkeni, entäs _jos_ olisi vahvistunut? Eikö tällöinkin voida sanoa että: "kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun _vahvistuminen_ ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy _laskevasti_ kruunun _vahvistuminen_.". Josta seuraa se että esimerkiksi kaivetulla OMX-tuotolla ja kruunun päinvastaisella kehityksellä (~10% toiseen suuntaan) valuuttariskin ottanut ruotsainen olisikin tehnyt turskaa eli edelleen minun on vaikea nähdä miten se ruotsalainen pääsisi euro markkinoilla _varmasti_ parempaan lopputulokseen kuin kotimarkkinoilla ja tästähän siinä valuuttariskissä on kyse eli vaikka kohdevaluutassa tulisi tuottoa/tappioa niin lopputulos valuuttariskin (jonka määrittely on kaikkea muuta kuin triviaalia) ottaneelle voi olla ihan päin vastainen...
Väärinymmärsit missä tarkoituksessa varmasti sanaa käytin alunperin. Puhuin kyseisestä skenaariosta ja missään en viitannut niin aina olevan. Se mistä alunperin tälle keskustelun sivuraiteelle ajauduttiin oli se, että mielestäni on todennäköistä, että tuossa esimerkin tapauksessa ei kyse ole todellisuudessa "markkinan tuottamisesta" vaan pörssin arvostusvaluutan heikentymisestä, jolloin useinpien globaalien toimioiden kurssi pysyy vakaana mitattuna suurissa valuutoissa, jolloin kruunumääräisesti tuottavat voittoa kruunun heikentymisen suhteessa. Valuuttakurssien vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.
Se lasku tapahtuu irtoamispäivänä, ei maksupäivänä. Eikä se aina laske, riippuu siitä mihin suuntaan se osake on muuten menossa irtoamispäivänä.
Tänään oli maksupäivä. Osinko irtoaa yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä, KONElla se taisi olla viime perjantai, jolloin kurssi tippuu sen noin osingon verran (kuten kävi myös KONEelle).
Energiasektori ja polttoaine. Protip: Neljä kirjainta, NESTE...
Hyvä animaatio.
Nykytilanteessa tuntuu käsittämättömältä, että Nokia oli vielä vuoden 2010 alussa suurempi brändi kuin Google, Intel ja Apple. iPhone julkaistiin jo 2007, ja Google sekä Intel ovat olleet ihmisten arjessa jo 90-luvun lopusta lähtien. Termi "googlaaminen" on kuulunut ihmisten sanavarastoon jo vuodesta 2002.
Vuoden 2008 elokuvassa nimeltä 21 on muistaakseni kohtaus, jossa erään hahmon kaverin saama työpaikka Googlelta on ns. helvetin kova juttu. Työpaikka Nokialla olisi tuohon aikaan kai sitten ollut astetta kovempi juttu, mikä suomalaiselle tavisinsinöörille kuulostaa hassulta.
noin kai se oli. Nokia oli tosiaan Kiinassa, Intiassa (ja myös Afrikassa + Etelä-Amerikassakin) kova juttu. Liekö vieläkin jossain päin? Eli se tunnettiin aika lailla joka paikassa ja noissa halvoissa maissa on mieletön määrä ihmisiä niin kai se vaikuttaa näihin tunnettuus-lukemiin. Noissa maissa varmaan ihan toisenlaista tehdä businessta kun mietitään kännyköiden kustannuksissa jotain senttien osien palasia että mistä voitaisiin säästää ja logistiikkaa yms. eli pikkasen eri hommaa kun länsimaissa vaikkapa +400€ puhelimissa.Sellaista aikaa ei ole ollut, että peruskoodari olisi nokialla tienannut optioiden/osakekannustimien kanssa 100k€ vuodessa. Peruskoodareista puolet ei saanut niitä lainkaan ja ne jotka saivat, saivat sata tonnia vuodessa kasaan hikisesti jos myivät optionsa maksimihintaan (tyyliin optiot kävivät 29€:ssa ja myi ne just silloin huippuhintaan) ja olivat keskimääräistä paremmin pohjapalkattuja. Tämä siis yhtenä vuonna, ei joka vuonna. Optioita ja muita kannustimia jaettiin hövelimmin "johtoportaalle", jotenka ensimmäinen steppi parempiin ansioihin nokialla oli lopettaa se koodaus top tykkänään. Ja koodailla powerpointilla. Mut optioita sopivasti saaneet tienasivat vuonna 2000 enemmän kuin muina vuosina yhteensä. Itsekkin tunnen pari henkilöä jotka tienasivat silloin noin 1M€ (6M mk) vuodessa ollen osastopäällikkötasoa.
Jep. Näin se taitaa olla että jos olit sitä pikkupomoa himpun ylempänä (ja aika paljon noita pamppuja tuolla oli) joskus 1995-2002 (? tai jotain) niin sillon saattoi saada hyvinkin rahaa. Tuosta kun homma meni eteenpäin niin odotukset oli ihan taivaissa ja niitä bonuksia, optioita sun muita sai enemmänkin se ylempi johto.
Tämä on ehkä saivartelua, mutta mielenkiintoisesti sana "teknologia" on talouskontekstissa alkanut tarkoittaa pelkästään informaatioteknologiaa, ja vielä tarkemmin lähinnä kuluttajatuotteisiin ja -palveluihin liittyvää sellaista.
No, kieli elää. Sanakirjat ovat tosin laajemman määritelmän kannalla.
technology | Definition of technology in English by Oxford Dictionaries
1 The application of scientific knowledge for practical purposes, especially in industry.
1.1 Machinery and equipment developed from the application of scientific knowledge.
1.2 The branch of knowledge dealing with engineering or applied sciences.
Netflix on puutteineenkin teknisesti täysin ylivertainen kilpailijoihin verrattuna. Siihen saakka, kun kilpailijat pääsevät edes lähelle, Netflix voi rellestää aika vapaasti ja massat maksavat mitä pyydetään.
Jeps, kommentoin muutenkin ihan väärään ketjuun. Jotenkin olin katsovinani, että kyse on Netflix-ketjusta.
Applen ongelma on siinä, että heidän palveluita haluaa käyttää pääosin vain se osa väestöstä, jolla on jo entuudestaan Applen koukku poskessa. En ihmettelisi, vaikka palvelua ei voisi muilla laitteilla edes käyttää.
Apple on ainakin tuomassa iTunesin Samsungin telkkareihin lähiaikoina. Asiakaskuntaa siis halutaan laajentaa.
Ei tuossa artikkelissa sentään ihan noin rohkeaa heittoa esitetty. Lyhyellä aikavälillä sitä paitsi tuuri ja ajoitus ratkaisevat. Esim. pörssivuonna 2018 sukkaan rahansa sullonut mummo pesi kaikki pääindeksit pääoman tuotossa. Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.
