Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Jokaisen sijoittajan on kyllä hyvä sisäistää, miksi kulujen jälkeen keskimääräinen aktiivisesti sijoitettu euro häviää keskimääräiselle passiivisesti sijoitetulle eurolle niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tuossa artikkelissa se oli selkeästi osoitettu.
Ei tuossa artikkelissa sentään ihan noin rohkeaa heittoa esitetty. Lyhyellä aikavälillä sitä paitsi tuuri ja ajoitus ratkaisevat. Esim. pörssivuonna 2018 sukkaan rahansa sullonut mummo pesi kaikki pääindeksit pääoman tuotossa. Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.
 
Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.

Tätä olen miettinyt vaikka en asiasta sen enempää tajua. Vaikuttaa että nyt on hyvinkin muodikasta aloittaa sijoittaminen ja nimenomaan noiden indeksirahastojen kautta. Itsekin toki olen tähän kelkkaan lähtenyt, parempi sekin kuin rahojen tuhlaaminen päättömästi. Mutta tämä on pistänyt juuri mietityttämään että onko tuo mainitsemasi "indeksikupla" tosiaan mahdollinen. Olisi aika ikävää kun eläkerahoiksi säästetyt ja sijoitetut rahat häviäisivät kuin tuhka tuuleen kymmenen vuoden päästä ja selitykseksi saisi vain "no, mitäs lähdit siihen trendimeuhkaamiseen." Toki tiedostan että sijoittamisella on aina riskinsä, mutta onko mahdollista että nimenomaan nämä indeksirahastot tulevat jotenkin kusemaan kun samalla "normiosakkeet" (pahoittelut huonosta sanavalinnasta t: aloittelija) jatkaisivat porskuttamistaan?
 
Onhan tuollainen riski mahdollinen. Yleensä sijoittamisessa kun keksitään joku juttu, jolla tehdään "varmaa voittoa" eli jokin systeemaattinen, toistuva asia niin se leviää muiden tietoon ja hetken päästä tämä ei toimikkaan enää tai tehokkuus vähintään pienenee, koska liian moni yrittää sitä hyödyntää. Indeksirahastot tosin on hieman eri juttu kuin yksittäiset osakkeet tai joku muu trendi (esim. bitcoin tai kulta), joten jotain outoa pitäisi tapahtua, indeksit ikään kuin häviäisivät itselleen.

Ehkä kuitenkin todellisempi riski on se, että indeksijoittamista ja laajemmin osakesijoittamista pidetään tällä hetkellä varmana keinona saada voittoa. Tämä tuo kokoajan markkinoille lisää jengiä, joka ei välttämättä ymmärrä asiaa kunnolla. Jossain vaiheessa tulee sitten se tilanne, että jengi kollektiivisesti huomaa että eihän nää ollutkaan niin varmoja tai että voitto ei olekkaan niin isoa kuin unelmoitiin, sitten tulee massapoistuminen markkinoilta ja tulee rommaus. Ajan kysymys milloin tuo tapahtuu. Tosin asiasta ymmärtävähän ei tuosta huolestu vaan tietää, että joskus niitä taantumia tulee ja ajan kanssa niistäkin selvitään.
 
Ei tuossa artikkelissa sentään ihan noin rohkeaa heittoa esitetty. Lyhyellä aikavälillä sitä paitsi tuuri ja ajoitus ratkaisevat. Esim. pörssivuonna 2018 sukkaan rahansa sullonut mummo pesi kaikki pääindeksit pääoman tuotossa. Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.

Ei sitä suoraan sanottu, mutta esitetyn yksinkertaisen yhtälön mukaan näin täytyy olla, tarkasteluajanjakson pituudesta riippumatta. Olettaen, että keskimääräinen passiivinen sijoittaja on sellainen, joka sijoittaa total market -tyyppiseen indeksiin.

Aiheesta lisää Nobel-palkitun William Sharpen kuuluisassa artikkelissa:
https://www.cfapubs.org/doi/pdf/10.2469/faj.v47.n1.7

"Indeksikupla" on tosin potentiaalinen ongelma.

Mutta silloinkin (kuten milloin tahansa muulloinkin) kulujen jälkeen keskimääräinen passiivinen sijoittaja voittaa keskimääräisen aktiivisen sijoittajan. Kuplasta hyötyvien aktiivisten sijoittajien keskimääräinen bruttotuotto on yhtä paljon passiivisten sijoittajien keskimääräistä bruttotuottoa suurempi kuin mitä kuplasta kärsivien aktiivisten sijoittajien keskimääräinen bruttotuotto on passiivisten sijoittajien keskimääräistä bruttotuottoa pienempi ("hyötyvät" ja "kärsivät" siis suhteessa keskimääräiseen passiiviseen sijoittajaan). Toisin sanoen kuplasta kärsivät aktiiviset sijoittajat maksavat (passiivisten ohella) kuplasta hyötyvien aktiivisten sijoittajien voitot.

EDIT: Mutta mikään ei tietenkään estä sitä, että markkinan keskimääräinen tuotto on huono tai negatiivinen. Ehkä indeksisijoittajaa lohduttaa silloin se, että valtaosa (rahassa mitattuna, ei henkilömääränä) aktiivisista sijoittajista kyseisellä markkinalla on pärjännyt vieläkin huonommin. :)

EDIT2:

Ainoat vaadittavat oletukset, jotta keskimääräinen passiivinen sijoittaja voittaa aina keskimääräisen aktiivisen sijoittajan:

  1. Markkinan kaikki ei-passiiviset sijoittajat tulkitaan aktiivisiksi sijoittajiksi.
  2. Keskimääräisen passiivisen sijoittajan salkku noudattaa markkinaindeksiä (koko markkinan kattava, painorajattomasti markkina-arvopainotettu).
  3. Passiivisten sijoittajien keskimääräiset kulut ovat pienemmät kuin aktiivisten sijoittajien.

Näillä oletuksilla keskimääräinen passiivinen sijoittaja voittaa keskimääräisen aktiivisen sijoittajan kulujen erotuksella. Millä tahansa markkinalla ja millä tahansa aikavälillä.
 
Viimeksi muokattu:
Jossain vaiheessa tulee sitten se tilanne, että jengi kollektiivisesti huomaa että eihän nää ollutkaan niin varmoja tai että voitto ei olekkaan niin isoa kuin unelmoitiin, sitten tulee massapoistuminen markkinoilta ja tulee rommaus. Ajan kysymys milloin tuo tapahtuu. Tosin asiasta ymmärtävähän ei tuosta huolestu vaan tietää, että joskus niitä taantumia tulee ja ajan kanssa niistäkin selvitään.

Korjaa jos olen väärässä, mutta olenko ymmärtänyt oikein että tällaista tilannetta rikkaammat ihmiset tavallaan toivovat jotta voivat sitten halvalla ostaa sen mitä muut ovat paniikissa myyneet kun asioiden arvo tipahtaa ihan kunnolla? Luulisi että jos näin on, niin sitä kannattaisi olla joku käteiskassa minkä saisi tarvittaessa nopeasti käyttöön ja tarttua juuri tämäntyyppiseen tilaisuuteen.
 
Osakesäästötili hyväksyttiin mutta eikös seuraava hallitus kerkiä hyvin sen vesittämään tai jopa perumaan. Onhan tässä vuoden loppuun asti aikaa.
 
Korjaa jos olen väärässä, mutta olenko ymmärtänyt oikein että tällaista tilannetta rikkaammat ihmiset tavallaan toivovat jotta voivat sitten halvalla ostaa sen mitä muut ovat paniikissa myyneet kun asioiden arvo tipahtaa ihan kunnolla? Luulisi että jos näin on, niin sitä kannattaisi olla joku käteiskassa minkä saisi tarvittaessa nopeasti käyttöön ja tarttua juuri tämäntyyppiseen tilaisuuteen.
Itse pidän juurikin tälläaista käteiskassaa ja ostan tasaisesti vain hyvin osinkoa maksavia yhtiöitä. Eli odottelen seuraavaa romahdusta mielellään jossain latinalaisessa amerikassa tms. paskamaassa ja maailmanlopun povaajien rummutusta siellä. Näitä tulee aina ja iänkaikkisesti.
 
Jostain syystä itsekkin juuri eilen mietin tota Netflixin olemassa oloa ja tulevaisuutta. Warner ja Disney ovat kovaa vauhtia tuomassa omat streamauspalvelut. Ilmeisesti myös muut tv-kanava-talot on tuomassa omiaan. Aloin tätä enemmänkin miettimään siltä kantilta, että löytyykö jokaiselle tilaajia jos ne on vaikka 10e/kk? Ainakin minusta pelkkä netflix on riittävä kulu/kk, vaikea kuvitella että tilaisin vaikka 3-4 eri palvelua. Disney voi olla tässä vahvoilla, koska heillä on lapsille sisältöä ja paljon. Eli aikuisille otetaan 1-2 palvelua ja sen lisäksi disneyn. Voi olla että itsekkin joutuu lasten takia sortumaan disneyn palveluun. Toisaalta DVD ja BD levyt maksaa sen verran että palvelu on fiksu jo jos yhden leffan/kk katsoo. Jos hinta esim 10e/kk.

Mutta kun isot talot julkaisee omat palvelut tulee se varmasti tarkoittamaan että heidän materiaalit poistuu yleisistä palveluista(esim netflix, tuleva applen palvelu...) tai he pyytävät näiltä palvelun tarjoajilta älyttömiä korvauksia. Netflixillä on tässä mahdollisuus siinä mielessä että he aktiivisesti tekevät omaa sisältöä, mutta kun siitä suurin osa tehdään velkarahalla niin mun on vaikea nähdä että sillä isoja rahoja ikinä tehdään = Ei mielestäni kannata omistaa yritystä.

Uskon silti että netflix menee vielä pörssissä ylöspäin vuoden-pari, mutta kuinka sen jälkeen on ainakin minulle iso kysymysmerkki.
 
Korjaa jos olen väärässä, mutta olenko ymmärtänyt oikein että tällaista tilannetta rikkaammat ihmiset tavallaan toivovat jotta voivat sitten halvalla ostaa sen mitä muut ovat paniikissa myyneet kun asioiden arvo tipahtaa ihan kunnolla? Luulisi että jos näin on, niin sitä kannattaisi olla joku käteiskassa minkä saisi tarvittaessa nopeasti käyttöön ja tarttua juuri tämäntyyppiseen tilaisuuteen.
Joo, dipeissa ja romahduksissa voi tulla hyviä ostopaikkoja. Vanha viisaus on, että pitäisi aina tehdä juuri päinvastoin mitä muut. Eli kun Wall Streetillä meklarit hyppii ikkunoista niin pitäis itse olla ostelemassa :)
 
Kuinkahan hyvä idea tämä lopulta on "pitkäaikaissäästämiselle"?
- Osingoista lopulta täysi pääomavero vs. nykyinen huojunnettu
- Ei hankintameno-olettamaa
- Poliittinenriski (esim. osinkoverotusta voidaan huojentaa, mutta tili ei siitä hyödy tai tili voidaan muuten vain paskoa joka lienee näistä kahdesta epätodennäköisempi)

Se on selvä että jos ostat startup-uppeja ja cäshäät 1000% voiton ja etsin seuraavan ja toistat niin osaketili on todella hyvä koska veroja ei tarvitse maksaa välissä jolloin pottia kumuloituu paljon nopeammin...

Mikäli laskin oikein niin nykyosingoissa (oletetaan uudelleensijoitettuna 5% tuotto) ekat 5 vuotta tavallinen vähän parempi jos nostaa rahat ulos, tuosta sitten osaketili alkaa kuromaan kaulaa ja 20v kohdalla hankintamenon käyttäminen pysäyttää erotuksen lopullisesti 14,5% osaketilin hyväksi rahat cashattaessa (eli simuloidaan "uusi sijoitus" jossa tili sijoittaa 100e ja tavis 74,5e ja osaketiliä verotetaan koko summasta lopulta 30% kun tavista vain arvonnoususta). 10% tuotolla ero tilin hyväksi sama, mutta tuo 14,5% gappi saavutetaan jo 10v kohdalla ja vain 3 ekaa vuotta tili hävisi. 1% tuotolla hankmeno rajoittaa vasta 94vuoden kohdalla erotuksen tuohon 14,5% tasoon ja osaketili parempi vasta 23v kohdalla.

Eli toisin sanoen osinkoja silmällä pitäen mitään jättimäistä tiliä tuolla ei pääse tekemään koska yksittäisen uudelleen sijoitetun osingon hyöty maksimissaan rajautuu 14,5%:iin hankintamenon takia, se on sitten jokaisen päätettävissä että mihin tasoon poliittisen riskin arvostaa.

Sijoitus ilman osinkoja menee samoilla vuosirajoilla, MUTTA hankintamenoa käyttäessä osaketili häviää "rajatta" - tosin vuosia vaaditaan. 5% tuotolla 20v kohdalla siis breakeven kuten osingoissakin ja 30v kohdalla hankmeno ~6% parempi. 10% tuotolla 20v kohdalla hankmeno 8,5% parempi, 30v kohdalla 12%.

PS. tässä harjoituksessa jäi käsittääkseni vielä laskematta auki se fakta että isompi sijoitettava osinko => enemmän osakkeita => suurempi tulevaisuuden osinko, mutta tämän auki laskeminen onkin sitten vähemmän triviaalia eri hankinta erien hankintamenoineen eikä excelissä enää mielekästä... Eli nyt laskettiin vain miten yksittäinen saatu osinko käyttäytyy

PPS. koska osingot on murto-osa niiden saamiseksi laitettavasta rahasta ja siitä saatavasta tuotosto, niin nopeasti tuntuisi että 8,5% pääomasta > 14,5% osingoista

PPPS. osaketili korkkaa nopeammin 30ke rajan ja "pääset" lisäprosenteille kun tavis - jo osingoista verot maksanut - nostaa pääasiassa vain pääomaansa jolloin vain pieni osa on voittoa...

Tuosta haarukoiden tuo tili ei näytä kovinkaan lupaavalta, eiköhän se valtio ole osannut laskea mitä sille kannattaa ja mikä ei... Tuosta pitäisi laskea hankintamenoineen auki tuo osinkojen uudelleen sijoitus vaikkapa 5% pääomatuotolla ja 3% osingoilla huomioiden jokaiselle uudelleen sijoitukselle verotuskuviot erikseen...
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkahan hyvä idea tämä lopulta on "pitkäaikaissäästämiselle"?
- Osingoista lopulta täysi pääomavero vs. nykyinen huojunnettu
- Ei hankintameno-olettamaa
- Poliittinenriski (esim. osinkoverotusta voidaan huojentaa, mutta tili ei siitä hyödy tai tili voidaan muuten vain paskoa joka lienee näistä kahdesta epätodennäköisempi)

Se on selvä että jos ostat startup-uppeja ja cäshäät 1000% voiton ja etsin seuraavan ja toistat niin osaketili on todella hyvä koska veroja ei tarvitse maksaa välissä jolloin pottia kumuloituu paljon nopeammin...

Mikäli laskin oikein niin nykyosingoissa (oletetaan uudelleensijoitettuna 5% tuotto) ekat 5 vuotta tavallinen vähän parempi jos nostaa rahat ulos, tuosta sitten osaketili alkaa kuromaan kaulaa ja 20v kohdalla hankintamenon käyttäminen pysäyttää erotuksen lopullisesti 14,5% osaketilin hyväksi rahat cashattaessa (eli simuloidaan "uusi sijoitus" jossa tili sijoittaa 100e ja tavis 74,5e ja osaketiliä verotetaan koko summasta lopulta 30% kun tavista vain arvonnoususta). 10% tuotolla ero tilin hyväksi sama, mutta tuo 14,5% gappi saavutetaan jo 10v kohdalla ja vain 3 ekaa vuotta tili hävisi. 1% tuotolla hankmeno rajoittaa vasta 94vuoden kohdalla erotuksen tuohon 14,5% tasoon ja osaketili parempi vasta 23v kohdalla.

Eli toisin sanoen osinkoja silmällä pitäen mitään jättimäistä tiliä tuolla ei pääse tekemään koska yksittäisen uudelleen sijoitetun osingon hyöty maksimissaan rajautuu 14,5%:iin hankintamenon takia, se on sitten jokaisen päätettävissä että mihin tasoon poliittisen riskin arvostaa.

Sijoitus ilman osinkoja menee samoilla vuosirajoilla, MUTTA hankintamenoa käyttäessä osaketili häviää "rajatta" - tosin vuosia vaaditaan. 5% tuotolla 20v kohdalla siis breakeven kuten osingoissakin ja 30v kohdalla hankmeno ~6% parempi. 10% tuotolla 20v kohdalla hankmeno 8,5% parempi, 30v kohdalla 12%.

PS. tässä harjoituksessa jäi käsittääkseni vielä laskematta auki se fakta että isompi sijoitettava osinko => enemmän osakkeita => suurempi tulevaisuuden osinko, mutta tämän auki laskeminen onkin sitten vähemmän triviaalia eri hankinta erien hankintamenoineen eikä excelissä enää mielekästä... Eli nyt laskettiin vain miten yksittäinen saatu osinko käyttäytyy

PPS. koska osingot on murto-osa niiden saamiseksi laitettavasta rahasta ja siitä saatavasta tuotosto, niin nopeasti tuntuisi että 8,5% pääomasta > 14,5% osingoista

PPPS. osaketili korkkaa nopeammin 30ke rajan ja "pääset" lisäprosenteille kun tavis - jo osingoista verot maksanut - nostaa pääasiassa vain pääomaansa jolloin vain pieni osa on voittoa...

Tuosta haarukoiden tuo tili ei näytä kovinkaan lupaavalta, eiköhän se valtio ole osannut laskea mitä sille kannattaa ja mikä ei... Tuosta pitäisi laskea hankintamenoineen auki tuo osinkojen uudelleen sijoitus vaikkapa 5% pääomatuotolla ja 3% osingoilla huomioiden jokaiselle uudelleen sijoitukselle verotuskuviot erikseen...
Tili mahdollistaa aktiivisen salkun ilman myyntien ja veroseuraamuksia. Sillä voi olla nähdäkseni paljonkin arvoa joillekin. Osinkoa maksamattomiin indeksi-ETF:iin sijoittajalle tuo on aika yks ja lysti nähdäkseni.
 
Kuinkahan hyvä idea tämä lopulta on "pitkäaikaissäästämiselle"?
- Osingoista lopulta täysi pääomavero vs. nykyinen huojunnettu
- Ei hankintameno-olettamaa
- Poliittinenriski (esim. osingoverotusta voidaan huojentaa, mutta tili ei siitä hyödy tai tili voidaan muuten vain paskoa joka lienee näistä kahdesta epätodennäköisempi)

Se on selvä että jos ostat startup-uppeja ja cäshäät 1000% voiton ja etsin seuraavan ja toistat niin osaketili on todella hyvä koska veroja ei tarvitse maksaa välissä jolloin pottia kumuloituu paljon nopeammin...

Mikäli laskin oikein niin nykyosingoissa (oletetaan uudelleensijoitettuna 5% tuotto) ekat 5 vuotta tavallinen vähän parempi jos nostaa rahat ulos, tuosta sitten osaketili alkaa kuromaan kaulaa ja 20v kohdalla hankintamenon käyttäminen pysäyttää erotuksen lopullisesti 14,5% osaketilin hyväksi rahat cashattaessa (eli simuloidaan "uusi sijoitus" jossa tili sijoittaa 100e ja tavis 74,5e ja osaketiliä verotetaan koko summasta lopulta 30% kun tavista vain arvonnoususta). 10% tuotolla ero tilin hyväksi sama, mutta tuo 14,5% gappi saavutetaan jo 10v kohdalla ja vain 3 ekaa vuotta tili hävisi. 1% tuotolla hankmeno rajoittaa vasta 94vuoden kohdalla erotuksen tuohon 14,5% tasoon ja osaketili parempi vasta 23v kohdalla.

Eli toisin sanoen osinkoja silmällä pitäen mitään jättimäistä tiliä tuolla ei pääse tekemään koska yksittäisen uudelleen sijoitetun osingon hyöty maksimissaan rajautuu 14,5%:iin hankintamenon takia, se on sitten jokaisen päätettävissä että mihin tasoon poliittisen riskin arvostaa.

Sijoitus ilman osinkoja menee samoilla vuosirajoilla, MUTTA hankintamenoa käyttäessä osaketili häviää "rajatta" - tosin vuosia vaaditaan. 5% tuotolla 20v kohdalla siis breakeven kuten osingoissakin ja 30v kohdalla hankmeno ~6% parempi. 10% tuotolla 20v kohdalla hankmeno 8,5% parempi, 30v kohdalla 12%.

PS. tässä harjoituksessa jäi käsittääkseni vielä laskematta auki se fakta että isompi sijoitettava osinko => enemmän osakkeita => suurempi tulevaisuuden osinko, mutta tämän auki laskeminen onkin sitten vähemmän triviaalia eri hankinta erien hankintamenoineen eikä excelissä enää mielekästä... Eli nyt laskettiin vain miten yksittäinen saatu osinko käyttäytyy

PPS. koska osingot on murto-osa niiden saamiseksi laitettavasta rahasta ja siitä saatavasta tuotosto, niin nopeasti tuntuisi että 8,5% pääomasta > 14,5% osingoista

PPPS. osaketili korkkaa nopeammin 30ke rajan ja "pääset" lisäprosenteille kun tavis - jo osingoista verot maksanut - nostaa pääasiassa vain pääomaansa jolloin vain pieni osa on voittoa...

Tuosta haarukoiden tuo tili ei näytä kovinkaan lupaavalta, eiköhän se valtio ole osannut laskea mitä sille kannattaa ja mikä ei... Tuosta pitäisi laskea hankintamenoineen auki tuo osinkojen uudelleen sijoitus vaikkapa 5% pääomatuotolla ja 3% osingoilla huomioiden jokaiselle uudelleen sijoitukselle verotuskuviot erikseen...
Kannattaa huomioida, että tuolla osakesäästötilillä saa olla vain 50k€ alkupääomaa jonka jälkeen kauppoja voi pyörittää miten lystää ja kaikki tämän ulkopuolella oleva on normaalin verotuksen piirissä. Perus buy and hold tyyliseen sijoittamiseen tuo ei siis ole täysin optimaalinen vaan normaalien kansalaisten mahdollisuuteen ostaa suoria osakkeita ja vaihtaa sijoituksen kohdetta ilman verotuksellisia ongelmia. Hankintameno-olettaman käyttö tuossa on sikälis tavallaan turhaa, että mitä pidempään on sijoitus kasvanut sitä pienempi osa on alkuperäistä sijoitusta muutenkin.
 
Tili mahdollistaa aktiivisen salkun ilman myyntien ja veroseuraamuksia. Sillä voi olla nähdäkseni paljonkin arvoa joillekin. Osinkoa maksamattomiin indeksi-ETF:iin sijoittajalle tuo on aika yks ja lysti nähdäkseni.
Tuo menee käytännössä "cäshäät startupin 1000% voitolla ja siirryt seuraavaan"-kategoriaan. Pitkäaikainen säästäjä tuskin veivaa salkkuaan mullin mallin, joku sektori sijoittaja tämmöistä voisi käyttää... Osinkoamaksamattomiin ETF:iin sijoittamallahan (joita et meinaa veivata edes takas) tuolla voit vain häviä ja tappiopisteen määrittelee hetki jolloin hankitameno-olettama on edellisempi tapa nostaa rahat ulos ja tappion suuruuden määrää normi ja hankmeno verotuksen erotus.

Eli siis tuo tili voi tapauskohtaisesti olla jopa tappiollinen vs. tavalliset nykyiset sijoitustavat - tämä olisi kaikkien hyvä sisäistää eli todellakaan mikään kaikkille hyvä ja sopiva silver_bullet tämä ei ole...
 
Tili mahdollistaa aktiivisen salkun ilman myyntien ja veroseuraamuksia. Sillä voi olla nähdäkseni paljonkin arvoa joillekin. Osinkoa maksamattomiin indeksi-ETF:iin sijoittajalle tuo on aika yks ja lysti nähdäkseni.
Niin aktiivisesti kurssinousua etsivälle sijoittajalle tuo lienee hyvä (riippuen minkä hintaisia palveluita pankit tuon ympärille tuovat).
Esim outokummusta ja nordeastakin olisi voinut dippien osto myynti liikkeillä tehdä ihan hyvät voitot, mutta veroseuraamusten kanssa ei niin lyö leiville, ellei ole oikeasti isot pääomat ja haluaa ajalleenkin jotain arvoa laskea.
Holdailuun en suosisi.
 
Miksi ei holdailuun? Väittäisin että suurin osa suomalaisista suoria osakesijoituksia tekevistä sijoittavat hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Osingot tippuvat tuonne verovapaasti ja ne voi sijoittaa uudelleen ilman minkäänlaisia veroseuraamuksia.

Esim kymppitonnin salkku 4 % osinkotuotolla tekee 400 euroa vuodessa, sitten tonni omaa rahaa päälle niin on 1400 euroa sijoitettavana jne.
 
Ehkä tuosta osakesäästötilistä saisi hyvän pienen "pelisalkun" jos haluaa ottaa suht lyhytaikaista näkemystä jonkun puljun hinnoittelusta. Toisaalta tämä sotii ehkä koko tilin ideologiaa vastaan missä kansalaisia kannustettaisiin pitkäaikaiseen säästämiseen eikä veivaamiseen :kahvi:

Tätä nykyä en ostele enää osingot mielessä. Ei haittaa jos niitä tulee ja vielä parempi jos on nousevassa suhdanteessa mutta mitään "osinkosalkkua" en erikseen perusta. Niitä lappuja on jo tarpeeksi vanhoilla tileillä.
 
Miksi ei holdailuun? Väittäisin että suurin osa suomalaisista suoria osakesijoituksia tekevistä sijoittavat hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Osingot tippuvat tuonne verovapaasti ja ne voi sijoittaa uudelleen ilman minkäänlaisia veroseuraamuksia.

Esim kymppitonnin salkku 4 % osinkotuotolla tekee 400 euroa vuodessa, sitten tonni omaa rahaa päälle niin on 1400 euroa sijoitettavana jne.
Se ongelma on se, ettei ole hankintameno olettamaa käytössä ja osingoista ei tavallisesti makseta täysimääräistä pääomatuloveroa, mutta tuossa maksetaan kaikesta voitosta.

Edit. Tietty, jos tilin saldo on itsessään nautinto, tuolla sen saa kohoamaan nopeammin, vaikka todellinen etu jää laihaksi ja sisältänee lisääntyneen poliittisen riskin.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä tuosta osakesäästötilistä saisi hyvän pienen "pelisalkun" jos haluaa ottaa suht lyhytaikaista näkemystä jonkun puljun hinnoittelusta. Toisaalta tämä sotii ehkä koko tilin ideologiaa vastaan missä kansalaisia kannustettaisiin pitkäaikaiseen säästämiseen eikä veivaamiseen :kahvi:
...
Onko mikään yllätys, kun lainsäätäjät tekevät kompromisseja ja yleisesti eivät tunnu tietävän asioista keskimäärin tarpeeksi?
Harvoin lakien vaikutukset ovat olleet sitä, mitä (ainakaan julkisuudessa) ovat kertoneet odottavansa.
 
Tietääkö kukaan vielä, miten säästötilille saa laittaa lisää rahaa ja miten nostot tai tappiot vaikuttavat?

Eli, sijoitat 25k, potti tuplaantuu, nostat 25k jolloin sinne jää 25k. Mitä saat nyt laittaa lisää?

Tai sijoitat 50k, firma konkkaan, mitä ja milloin saat laittaa lisää? Jne.
 
Tänään aloitettu rahastosäästäminen lapselle. Tultiin vaimon kanssa siihen tulokseen, että säästämme sekä lapsen omaan AO-tiliin pienen määrän, että omalle erilliselle AO-tilille vähän suuremman määrän. Tämä siksi, että a) jos tulee huonot ajat, on sieltä helpompi ottaa rahaa pois, b) sieltä pystyy kätevämmin ostamaan esim. ajokorttia, autoa, mopoa jne. jos tarvii, ideaalitilanteessa tokikaan siihen ei kosketa. ja c) 18 vuotias lapseni ei käytä niitä ensimmäisen viikon aikana.

Tuo c-kohta on toki kiinni siitä, miten saa kasvatettua, mutta peilaten itseeni 5 vuoden taakse ne rahat olisivat todennäköisesti autossa, materiassa jne. ja nyt sitä pottia ei olisi enää, tai siitä olisi jäljellä vain murto-osa.

Sen takia pienempi summa hänen omalle AO-tililleen, että ei niin harmita, mikäli tuo menee ekalla viikolla. Summat ovat Lapsilisä tuonne isompaan ja 40e/kk pienempään. Ei ole vielä kovat summat, koska olemme molemmat opiskelijoita.
 
Se ongelma on se, ettei ole hankintameno olettamaa käytössä ja osingoista ei tavallisesti makseta täysimääräistä pääomatuloveroa, mutta tuossa maksetaan kaikesta voitosta.

Tosiaan, enpä tiennyt tuota. Eli omistusten arvoa voi kasvattaa paremmin mutta sitten kun ne joskus vuosien päästä haluaa lunastaa niin menee enemmän veroa... :)
 
Tietääkö kukaan vielä, miten säästötilille saa laittaa lisää rahaa ja miten nostot tai tappiot vaikuttavat?

Eli, sijoitat 25k, potti tuplaantuu, nostat 25k jolloin sinne jää 25k. Mitä saat nyt laittaa lisää?

Tai sijoitat 50k, firma konkkaan, mitä ja milloin saat laittaa lisää? Jne.
Tuohan oli tuossa linkissä kerrottu?
"Esimerkki: Siirrät sijoitustilille 50 000 euroa ja sen arvo nousee 80 000 euroon. Nostat 40 000 euroa. Kuinka paljon rahaa voit tämän jälkeen siirtää tilille? Pörssisäätiön laskelman mukaan tällaisessa tilanteessa nostetuista varoista laskennallisesti 25 000 euroa on alkupääomaa ja 15 000 euroa arvonnousua, eli samassa suhteessa kuin koko tilillä. Tilin arvosta on nostettu puolet, ja myös tilin sisään jää 25 000 euroa alkupääomaa ja 15 000 euroa arvonnousua. Tilille saa siis sijoittaa 25 000 euroa uutta pääomaa, jotta katto tulee täyteen."

Eli esimerkissäsi pääomasi tuplaantui jolloin ulosnostettavassa 25ke:ssä on 12,5ke pääomaa joten voit 12,5ke+25ke (tämän verran sulta jäi alunperin laittamatta sisään) työntää takas. Samalla logiikalla konkannut firma on "myynti", jossa myit ko. yritykseen sijoitetun pääomasi (saamatta tietysti mitään ulos), voit siis laittaa kaiken järjen mukaan uuden vastaavan panoksen sisään (tappion konkasta saat verotukseen, ää, en tiedä, viimeistään kun suljet tilin, mutta luulisi että jos nostat tililtä voitolla rahaa niin tuo tappio otettaisiin heti jo tuossa huomioon (mutta tietysti vain suhteessa koko salkkuun koska tuossa nostetaan ulos koko salkun arvonnousua eikä yksittäisiä kauppoja)).
 
Itsellä tämä osakesäästötili menee todennäköisesti ignoreen, vaikka perjaatteessa harrastankin veivaamista syklisillä osakkeilla. Syystä että,

I) Uskon, että koko tili on Suomen finanssisektorin lobbaama, jonka kuningasajatus on lukita asiakkaiden varoja suomalaisten pankkien omiin säilytyspalveluihin
II) Kun rahat ovat tuolla jumissa, et voi nostaa niitä ilman suurta veroseuraamusta =>Koska et voi nostaa rahoja, palvelumaksua voi nostaa joka vuosi melko reippaasti (parin ensimmäisen vuoden ilmaisen jakson jälkeen)
III) Verotus muuttuu Suomessa joka vuosi ja julkisen sektorin sekä eläkesektorin vajeet ovat suuria => suuri poliittinen riski että nämä säännöt muuttuu ja piensijoittaja on näissä kuvioissa se heikoin lenkki

Huomaatte pian, että esim. IB:n tili ei kelpaa tämän tyyppiseen säästämiseen. Pakko avata tili OP:ssa tai Nordeassa. Syy on kohta I, vaikka selitykset ovat tietysti monet. Sitten onkin enää ajan kysymys milloin kohdat II) ja III) laukeavat piensijoittajan niskaan.

Itse järjestelen juuri työkuvioita uusiksi ja jos kaikki menee kuten suunnittelen, niin perustan jossain vaiheessa sijoitusyhtiön. Yritysverotus on enemmän alttiina globaalille kilpailulle, joten siellä poliittinen riski on pienempi ja yrityskuvioissa on muita etuja (yhtiöön sisään tulevan rahan -myös muu kuin pääomatulo- ohjaaminen suoraan sijoituksiin).
 
II) Kun rahat ovat tuolla jumissa, et voi nostaa niitä ilman suurta veroseuraamusta =>Koska et voi nostaa rahoja, palvelumaksua voi nostaa joka vuosi melko reippaasti (parin ensimmäisen vuoden ilmaisen jakson jälkeen)
Jos nyt eivät rupea suomalaiset palveluntarjoajat harrastamaan kartellia, niin tuosta selviää kilpailuttamalla ja tarvittaessa siirtää tilin muualle niinkuin nyttenkin?
 
Osakesäästötili hyväksyttiin mutta eikös seuraava hallitus kerkiä hyvin sen vesittämään tai jopa perumaan. Onhan tässä vuoden loppuun asti aikaa.
En usko, ei suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuulu täyskäännökset juuri säädetyissä laeissa, vaikka edellisen hallituksen linjaukset eivät täysin miellyttäisi. Tämä asia tuskin on poliittisesti mikään kuuma peruna, koska säästösumma säädettiin aika maltilliseksi. Toki seuraavan hallituskauden aikana voi herätä kiinnostusta muuttaa lainsäädäntöä, mutta itse veikkaan, että ensin halutaan katsoa nyt säädetyn lain vaikutuksia käytännössä.
 
Käy kauppaa USA:n suosituimmilla osakkeilla ilman välityspalkkioita, kirjoittaa Nordnet.

Tarkemmin, kun lopulta maltoin lukea, kävikin ilmi kyseessä olevan vain nipun Bull & Bear -sertejä jenkkiosakkeisiin. Näitä samankaltaisia tuotteitahan on aiemminkin jo saanut ilmaiseksi kaupitella Nordnet Marketsissa (yli 100 euron kaupat). Harhaanjohtavaa markkinointia siis tällä kertaa :darra:
 
Sijoitussäästötilistä pieni kysymys? Eli ulkomaalaisista osakkeista saatujen osinkojen lopullinen vero on vähintään 40,5 prosenttia, jos oletetaan, että lähdevero on minimissään 15 prosenttia? Tietty verotus siirtyy osittain, niin korkoa korolle toimii paremmin. Tosin tulevaisuudessa pääomavero voi olla korkeampi(teoriassa tosin pienempikin) kuin nyt ja verorasitus olisi vielä korkeampi.

Eli 100 euron osingosta 15 euroa lähdeverona ulkomaille ja Suomen verottajalle 25,5 euroa?

Sijoitussäästötilin ulkopuolella vastaavat luvut ovat 15 euroa lähdeveroa ja Suomen verottajalle 10,5 euroa.
 
Viimeksi muokattu:
Nähdäkseni olet asian ytimessä. Mitenköhän verosopimusten ulkopuoliset maat, eihän niitä oikein palkkatulona sijoitustilillä voi verottaa...

Yhteenveto sijoitustilistä: älä osta ulkomaisia osinkoja maksavia äläkä mitään osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä, osinkoa maksavat suomiosakkeet kohtuullisia ja parhaan tilit teet kun pyrit veivaamalla maksimoimaan luovutusvoitot. Päättäjät: miten meni niinkuin omasta mielestä jos/kun tarkoitus oli kannustaa tilillä säästämiseen, nähtävästi täällä osataan sössiä aivan kaikki :).

PS. meillähän ei ole vielä tietoa että kuinka "halvalla" pankit tuota alkavat tarjoamaan, jos kustannukset etäisesti ps-tili/eläkevakuutus tasoa niin olisihan tuohonkin käytetyt tunnit voinut laittaa vaikka soteen tai tallinna tunneliin...
 
mikään pakkohan niitä osakkeita/rahastoja/erf:iä ei sinne sijoitussäästötilille ole laittaa.. jos haluaa niin voi myös jatkaa nykymalliin.

Kannattaa tarkkaan laskea mikä vaihtoehto on itselle kannattavin.
 
Sain vihdoin parin kuukauden säätämisen jälkeen Nordnetistä toimivan salasanan postitse ja tehtyä ETF kuukausisäästösopparin. Kokeillaan nyt tuota jonkun aikaa. Laitoin suunnitelmaan iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD ja iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF. Näiden lisäksi oli tarkoitus ostaa kuukausittain vähän supersuomea, vaikka suurin osa osakkeistani on Helsingin pörssistä. Täytyy vähän sumplia jatkanko suomalaisiin osakkeisiin sijoittamista, vai siirränkö pariksi vuodeksi ostot noihin/muihin etf-rahastoihin, jotta saisin kokonaisuutta tasapainotettua. Toisaalta haluan ostaa suomalaisia osakkeita ja toisaalta taas järki sanoo, ettei pitäisi ottaa kantaa.
 
...suurin osa osakkeistani on Helsingin pörssistä. Täytyy vähän sumplia jatkanko suomalaisiin osakkeisiin sijoittamista, vai siirränkö pariksi vuodeksi ostot noihin/muihin etf-rahastoihin, jotta saisin kokonaisuutta tasapainotettua. Toisaalta haluan ostaa suomalaisia osakkeita ja toisaalta taas järki sanoo, ettei pitäisi ottaa kantaa.
Uusimmassa Arvopaperi-lehdessä on artikkeli sijoittajapsykologiasta ja tästä tuttuusharhaksi kutsutusta ilmiöstä.

Kannattaa jättää mutuilut pois ja sijoittaa kylmän analyyttisesti. Esimerkiksi minulla on vahva fiilis, että USA tulee olemaan maailman osakemarkkinoiden kuningas ainakin oman elinaikani ajan. Mutta koska tämä on vain fiilis, niin hajautan koko maailmaan, mikä on riskin ja odotetun tuoton suhteen huomattavasti järkevämpää.
 
Uusimmassa Arvopaperi-lehdessä on artikkeli sijoittajapsykologiasta ja tästä tuttuusharhaksi kutsutusta ilmiöstä.

Kannattaa jättää mutuilut pois ja sijoittaa kylmän analyyttisesti. Esimerkiksi minulla on vahva fiilis, että USA tulee olemaan maailman osakemarkkinoiden kuningas ainakin oman elinaikani ajan. Mutta koska tämä on vain fiilis, niin hajautan koko maailmaan, mikä on riskin ja odotetun tuoton suhteen huomattavasti järkevämpää.

Tähän lisäisin vielä itse sen, että parempi on toimia kuin jäädä sipilämäisesti vatuloimaan. Edes jotain salkkuun, jos ei välttämättä se absoluuttisen täydellinen valinta ja tulevaisuuden näky.

Valitettavan todennäköisesti ne rahat on laitettu johonkin suoraan kulutukseen (mikä sinänsä on ihan ok nautintojen tuottaiseen) jos niiden sijoittamisessa aikailee liian pitkään. Ainakin näin aateekoo-painotteisella foorumilla riski on suuri, että kotoa löytyy mitä hienompia uusia laitteita (mikä edelleen ihan ok). Tai kesämökki, tai uusi vene, tai uusi auto kesäksi?
 
Tähän lisäisin vielä itse sen, että parempi on toimia kuin jäädä sipilämäisesti vatuloimaan. Edes jotain salkkuun, jos ei välttämättä se absoluuttisen täydellinen valinta ja tulevaisuuden näky.

Valitettavan todennäköisesti ne rahat on laitettu johonkin suoraan kulutukseen (mikä sinänsä on ihan ok nautintojen tuottaiseen) jos niiden sijoittamisessa aikailee liian pitkään. Ainakin näin aateekoo-painotteisella foorumilla riski on suuri, että kotoa löytyy mitä hienompia uusia laitteita (mikä edelleen ihan ok). Tai kesämökki, tai uusi vene, tai uusi auto kesäksi?

Jep, varsinkin alkuvaiheessa korkea säästöaste on tärkeämpi kuin viimeisen päälle viilattu strategia. Perfektionismi on sijoitusmaailmassa haitta.
 
Törmäsin tämmöiseen väittämään.

Saan lahjoittaa lapsilleni osakkeina 4999e arvosta 3v välein. Ei tarvitse maksaa veroa, vaikka tuosta 4999e tuottoa/arvonnousua olisi esim. 3500e. Eikä veroa maksa lapsikaan.
Koskeeko muita henkilöitä, kuin lapsia? Ja onko tosi?
 
Törmäsin tämmöiseen väittämään.

Saan lahjoittaa lapsilleni osakkeina 4999e arvosta 3v välein. Ei tarvitse maksaa veroa, vaikka tuosta 4999e tuottoa/arvonnousua olisi esim. 3500e. Eikä veroa maksa lapsikaan.
Koskeeko muita henkilöitä, kuin lapsia? Ja onko tosi?
Lahjaveron määrä
Eikä siinä vielä kaikki, ymmärtääkseni kun lapsesi holdaa noita osakkeita tarpeeksi kauan, hän voi myydessään käyttää lahjoitushetken hintaa, eikä alkuperäistä ostohintaa verotusta laskettaessa.
 
Koskee tietysti ihan kaikkia henkilöitä eli kenelle vaan voi lahjoittaa verottomasti.

Ja pitoaika on 1 vuosi, jolloin lahjoitushetken arvo muuttuu ”ostohinnaksi”.
 
Kuka näki tänään kauppalehdestä pörssisäätiötätin aivopieru-kolumnin osakesäästötilistä? ”Sopii erityisesti pitkiin yli 10v holdiin” - hah hah, ja aiemmin kuitenkin kommentoi ettei ole hankmeno olettamaa käytössä, ei vissiin tuossakaan positiossa tarvitse osata laskea. Toinen hauska juttu oli että tili on hyvä jos vaikka _tilapäisesti_ pääomavero nousee niin voi sitten tilillä holdata yli tuon lyhyen kiusallisen periodin ja cäshätä vasta kun verot laskee :) - voi kait sitä noinkin ajatella jos on pakko jotain positiivista yrittää etsiä, mutta eiköhän ne tosiasialliset poliittiset riskit ole vähän jotain muuta ja niissä tili ottaa kuokkaan joka skenaariossa.

Eikä ollut edes disclameria että kenen poliittista persettä/agendaa tässä ollaan tekstillä nuolemassa tai sitten pörssisäätiö edustaa jotain todella omituista näkökulmaa...
 
Lahjaveron määrä
Eikä siinä vielä kaikki, ymmärtääkseni kun lapsesi holdaa noita osakkeita tarpeeksi kauan, hän voi myydessään käyttää lahjoitushetken hintaa, eikä alkuperäistä ostohintaa verotusta laskettaessa.
Koskee tietysti ihan kaikkia henkilöitä eli kenelle vaan voi lahjoittaa verottomasti.

Ja pitoaika on 1 vuosi, jolloin lahjoitushetken arvo muuttuu ”ostohinnaksi”.

Voiko omalle vaimolleenkin? Tai esim. veljelle?
Eikös tuo nyt teoriittisesti kannattaisi tuota harrastaa esim. samoihin osakkeisiin sijoittavan veljen kanssa?

Kyllähän tuo 30% verosäästö kuitenkin ihan merkittävä on.
 
Voiko omalle vaimolleenkin? Tai esim. veljelle?
Eikös tuo nyt teoriittisesti kannattaisi tuota harrastaa esim. samoihin osakkeisiin sijoittavan veljen kanssa?

Kyllähän tuo 30% verosäästö kuitenkin ihan merkittävä on.
Voi, mutta verottajalla on ikävä yksipuolinen ”mielivaltainen” oikeus mitätöidä toimi mikäli se on sen mielestä tehty ”pelkästään” veronvälttely tarkoituksessa. Päätöksestä toku voi valitaa mutta nämäkin maksullista touhua nykyään. Eli jos näin käy niin osakkeet siirtyy mutta hankintameno pysyy entisenä eli joudut maksamaan mahdolliset lahjoistuksesta koituvat siirtomaksut mutta et hyötynyt siirrosta mitään.

Eri asia kiinnostaako/huomaako kukaan, mutta jos vaihtaa nordeaa päittäin, niin vaikea tuota perustella muutoin kuin veronvälttelytarkoituksessa tehdyksi. Nordean ja sammon vaihtamisen päittäin voinee jo ehkä jotenkin yrittää perustella, mutta kun noita joutuu vuoden pitämään niin jompi kumpi voittaa/häviää eli pitäisi sopia että vuoden kurssimuutosten erotus hoidetaan kirjekuorella ja taas meni laittomaksi (tai siis toiseen suuntaan 5k€ raja ylittyi jos tuon tekee laillisesti) :).

Mitä kaukaisemmaksi lahjoitussuhde menee sen vaikeampaa lienee veronvälttelyn perustelu, tietysti 1 suuntaisissa lahjoituksissa tämä on triviaalia mutta sitähän et kysynyt...
 
Uusimmassa Arvopaperi-lehdessä on artikkeli sijoittajapsykologiasta ja tästä tuttuusharhaksi kutsutusta ilmiöstä.

Kannattaa jättää mutuilut pois ja sijoittaa kylmän analyyttisesti. Esimerkiksi minulla on vahva fiilis, että USA tulee olemaan maailman osakemarkkinoiden kuningas ainakin oman elinaikani ajan. Mutta koska tämä on vain fiilis, niin hajautan koko maailmaan, mikä on riskin ja odotetun tuoton suhteen huomattavasti järkevämpää.
Historiallisesti S&P 500 on ollut varmaan paras suorituskyky. Warren Buffet löi aikoinaan miljoonan vetoa että pystyy voittamaan hedge-rahaston. Sijoitti S&P 500-indexiin ja voitti selvällä marginaalilla. Ton indexirahaston keksiminen oli aikoinaan iso juttu. Joku kaveri keksi ottaa pienillä kuluilla rahat vastaan ja sijoittaa ne passiivisesti noista kasattuihin papereihin. Ei kestänyt kauaa kuin aktiivista sijoittamista harrastavat rahastot oli lyöty.. Maailman nerokkaimmat ihmiset yrittävät pää märkänä lyödä markkinat noissa rahastoissa.

http://fortune.com
 
Ei ehkä ole varsinaisesti ketjun aihetta, mutta onko kenelläkään kokemuksia hankkia parkkihalliosakkeita isommista kaupungeista ja vuokrata niitä eteenpäin? Muutamista henkilöistä on kuullut, joilla olisi muutamia kymmeniä ruutuja, mutta jotenkin hankalalta yhtälöltä tuntuisi saada tuo voitolliseksi. Toisaalta tiettyjä alueita kaavoitetaan tahallaan siten, että parkkipaikoista on pulaa?
 
Ei ehkä ole varsinaisesti ketjun aihetta, mutta onko kenelläkään kokemuksia hankkia parkkihalliosakkeita isommista kaupungeista ja vuokrata niitä eteenpäin? Muutamista henkilöistä on kuullut, joilla olisi muutamia kymmeniä ruutuja, mutta jotenkin hankalalta yhtälöltä tuntuisi saada tuo voitolliseksi. Toisaalta tiettyjä alueita kaavoitetaan tahallaan siten, että parkkipaikoista on pulaa?
Pitää varmaan tuntea se markkina jolla toimii. Joillain alueilla jengi maksaa mielellään 50e tai enemmänkin omasta hallipaikasta, joten jos sen osakkeen saa kymppitonnilla, niin eihän se huono diili välttämättä ole.

Ainakin helsingin keskustassa kaikilla alueilla on paikkoja aivan ylen määrin suhteessa niiden paikkojen rakennuskustannuksiin ja ihmisten maksuvalmiuteen jotain wanhoja alueita lukuunottamatta.
 
Ei ehkä ole varsinaisesti ketjun aihetta, mutta onko kenelläkään kokemuksia hankkia parkkihalliosakkeita isommista kaupungeista ja vuokrata niitä eteenpäin? Muutamista henkilöistä on kuullut, joilla olisi muutamia kymmeniä ruutuja, mutta jotenkin hankalalta yhtälöltä tuntuisi saada tuo voitolliseksi. Toisaalta tiettyjä alueita kaavoitetaan tahallaan siten, että parkkipaikoista on pulaa?
Tää on mielenkiintoinen juttu. Netissä on varmasti aihetta käsitelty kun muistelen että olen jonkun tähän liittyvän keskustelun viime aikoina lukenut (olisiko jopa täällä), en vaan nopeasti sitä löytänyt. Kannattaa tutustua juttuihin niin varmaan homma selkenee.

Itse olen myös ihmetellyt tuota että miksi alueet kaavoitetaan niin hassusti ettei ole paikkoja tai toisaalta miksi (no,raha tietysti taustalla) taloyhtiöt ei tee tontilleen paikkoja. Mutta tuo on jo vähän eri ketjun aihetta.
 
Tää on mielenkiintoinen juttu. Netissä on varmasti aihetta käsitelty kun muistelen että olen jonkun tähän liittyvän keskustelun viime aikoina lukenut (olisiko jopa täällä), en vaan nopeasti sitä löytänyt. Kannattaa tutustua juttuihin niin varmaan homma selkenee.

Itse olen myös ihmetellyt tuota että miksi alueet kaavoitetaan niin hassusti ettei ole paikkoja tai toisaalta miksi (no,raha tietysti taustalla) taloyhtiöt ei tee tontilleen paikkoja. Mutta tuo on jo vähän eri ketjun aihetta.

Parkkihallin rakentaminen voi olla erittäin kallista riippuen maaperästä. Esimerkkinä Espoon Suurpellon asuinalue, missä alunperin kaavoitettiin tietty määrä autopaikkoja ja niitä toteutettiin maanalaisina rakenteina. Ongelmaksi muodostui pehmeä maaperä, ja tästä johtuen rakennuskustannukset kasvoivat merkittävästi. Tuollaisessa maaperässä on myös huolehdittava kosteudenhallinnasta ihan eri tavalla. Kaavaa muutettiin siten, että noita autopaikkoja ei tarvitse rakentaa samaa määrää => halvempi rakentaa lisää asuntoja. Suurpelto on toki hieman pussinperä - alunperin "Nokialla töitä tekevien" -asuinalueeksi suunniteltu ja julkinen liikenne ei ole ollut ihan vaadittavalla tasolla. Paranemaan päin.
 
Onhan Nordnetin kaikkien maiden superit kuluttomia? Ajattelin säätää sinne kk-säästön jokaiseen pohjoismaiseen superiin. Mitä ite asiaa tutkin niin kuluttomilta ne vaikuttaa, mutta eihän noissa voi vahingossakaan tulla mitään piilokuluja?
 
Tanskan superi joutuu maksamaan osingoista lähdeveroa, minkä voi tavallaan laskea kuluksi jos pilkkua viilataan. Tosin samalla tavalla esim. jenkkeihin sijoittavat eurooppalaiset rahastot/ETF:t tyyliin SXR8 taitavat joutua paikallista lähdeveroa maksamaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 252
Viestejä
4 491 053
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom