Robotit ja tekoäly vie työpaikat

No pitkässä juoksussa se tulee viemään lähes kaikki työpaikat mutta tietysti paikallisesti ja hetkellisesti voi lisätä työtä. Jos noita nykyisiä robotteja ei olisi, tuollaisen työn tekeminen vaatisi varmaan tuhansia ja tuhansia työntekijöitä eli se automaatio on vienyt jo valtavasti työpaikkoja, mutta tietysti samalla synnyttänyt uutta työtä esim. suunnittelun ja huollon saralla. Merkittävänä suuntana vaan on, että uutta ihmisten tekemää työtä syntyy aina vain vähemmän automaation lisääntyessä.

Nämä nykyisetkin kielimallit näyttäytyvät jo suurfirmojen mielestä mullistavilta, puhumattakaan muutaman vuoden päästä käytössä olevista malleista. Työmarkkinoilla tullaan kokemaan yhteiskuntajärjestyksiä muokkaavia muutoksia seuraavan vuosikymmenten sisällä ja ihmisistä tulee yhä suuremmisssa määrin tarpeettomia. Mitä nämä kaikki tarpeettomat ihmiset sitten tulevat tekemään, on se kriittinen kysymys.

Käytännössä meidän on vain valmistauduttava siihen, että ihmisiä ei tarvita enää työskentelyyn ja mietittävä paras yhteiskuntamalli sitä silmällä pitäen.
 
No pitkässä juoksussa se tulee viemään lähes kaikki työpaikat mutta tietysti paikallisesti ja hetkellisesti voi lisätä työtä. Jos noita nykyisiä robotteja ei olisi, tuollaisen työn tekeminen vaatisi varmaan tuhansia ja tuhansia työntekijöitä eli se automaatio on vienyt jo valtavasti työpaikkoja, mutta tietysti samalla synnyttänyt uutta työtä esim. suunnittelun ja huollon saralla. Merkittävänä suuntana vaan on, että uutta ihmisten tekemää työtä syntyy aina vain vähemmän automaation lisääntyessä.

Nämä nykyisetkin kielimallit näyttäytyvät jo suurfirmojen mielestä mullistavilta, puhumattakaan muutaman vuoden päästä käytössä olevista malleista. Työmarkkinoilla tullaan kokemaan yhteiskuntajärjestyksiä muokkaavia muutoksia seuraavan vuosikymmenten sisällä ja ihmisistä tulee yhä suuremmisssa määrin tarpeettomia. Mitä nämä kaikki tarpeettomat ihmiset sitten tulevat tekemään, on se kriittinen kysymys.

Käytännössä meidän on vain valmistauduttava siihen, että ihmisiä ei tarvita enää työskentelyyn ja mietittävä paras yhteiskuntamalli sitä silmällä pitäen.
Mutta yhtälössä on myös se, että näitä ei tekisi kukaan Suomessa jos automaatiota ei olisi, vaan ne tuhannet työpaikat olisi sitten esim. Kiinassa.
 
Mutta yhtälössä on myös se, että näitä ei tekisi kukaan Suomessa jos automaatiota ei olisi, vaan ne tuhannet työpaikat olisi sitten esim. Kiinassa.

Toki tällä hetkellä näin, mutta automaatiosta seuraavan työpaikkakadon aiheuttamat ongelmat näkyvät globaalisti, esimerkiksi yhteiskunnallinen epävakaus Kiinassa voi aiheuttaa todella isoja aaltoja meillekin. Ja meilläkin vaikutuksen ovat arvaamattomia, kunhan esim. kaupan alalla ja erilaisissa toimisto- ja tukihommissa automaatio ja tekoäly alkavat niittää satoa. Toki tämä on samaa jatkumoa, joka alkoi teollistumisen alkuaikoina, mutta kehityksen nopeus on aivan toista nykyään ja globaali riippuvuus joka suuntaan isoa.

Asian yhteiskunnallinen puoli on siis todella tärkeä. Niiden, jotka hyötyvät kehityksestä kannattaa jalostaa yhteiskuntamallia siihen suuntaan, että ne kelkasta putoavatkin saavat osansa tehostamisen hyödyistä. Taloudellisen hyvän jakaminen on tässä isoin asia, toinen lähes yhtä merkittävä on se, miten tarjotaan mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään niille, jotka putoavat työelämän ulkopuolelle.
 
Tässä tuore video meidän tehtaalta ja automaation määrä tulee tässä aika hyvin esille. Vaikka automaatiota on paljon, meillä on silti n. 900 työntekijää, joten töitä se automaatio tuo, ei vie.



Mietippä kuinka paljon ihmisiä tarvittaisiin tuottamaan kaikki nuo mitä tehtaasi tuottaa ilman automaatiota. Kyllä se automaatio vie työt.


Edit. IhmeellinenJuttu ehtikin jo vastata...
 
Ja ei se lohduta ihan hirveästi meitä jos automaatio johtaa siihen, että joka ikisellä suomalaisella on töitä, mutta kaikki muut ihmiset maailmassa ovat työttömiä automaation takia.
 
Tässä tuore video meidän tehtaalta ja automaation määrä tulee tässä aika hyvin esille. Vaikka automaatiota on paljon, meillä on silti n. 900 työntekijää, joten töitä se automaatio tuo, ei vie.


Tuolla lyhyellä videolla pisti silmään se että näkyi vielä ihan liikaa ihmiskäsiä häsläämässä, eli on laadun kannalta vielä liikaa mahdollisuuksia "inhimillisiin erehdyksiin".
Toinen mikä pisti sitten korvaan: Olisiko voinut videolla puhua vaikka ennemmin suomea vs. tuota rallienglantia?
 
Ja ei se lohduta ihan hirveästi meitä jos automaatio johtaa siihen, että joka ikisellä suomalaisella on töitä, mutta kaikki muut ihmiset maailmassa ovat työttömiä automaation takia.
Todella todennäköinen skenaario sinulla tässä :D
 
Todella todennäköinen skenaario sinulla tässä :D

Se on kärjistys, mutta maailma on hyvin jakautunut. Esim. modernit High tech duunit ovat meillä täällä länsimaissa pitkälti. Sitten esim. Afrikka. Ei ne sieltä moisia töitä löydä. Etelä-Afrikassa on esim. 60% työttömyys. Tämä kärjistyminen tulee lisääntymään entisestään AI:n takia. Jossain vaiheessa se tapahtuu itse länsimaiden sisällä. Amerikassa tämä on havaittavissa mm. keski-lännen punaisten osavaltioiden vs rannikon sinisten kaupunkiosavaltioiden suhteen. High tech duunit keskittyvät tietyille aluille yhä harvempien käsiin. Työ selkeästi vähenee kun seuraa globaalisti menoa. Työttömyystilastot myöskin valehtelevat rankasti monessa maassa kuten meillä täällä. Siksi tarkkaa dataa on usein mahdotonta saada. Avain on tässä, että silpputyö lisääntyy. Silpputyö millä hikiseen elää ja sitä ei siltikään lasketa työttömyydeksi. Se on sitä nykyajan orjatöitä. Jos kaikki silpputyö loppetettaisiin nyt niin työttömyysluvut räjähtäisi käsiin.
 
Se on kärjistys, mutta maailma on hyvin jakautunut. Esim. modernit High tech duunit ovat meillä täällä länsimaissa pitkälti. Sitten esim. Afrikka. Ei ne sieltä moisia töitä löydä. Etelä-Afrikassa on esim. 60% työttömyys. Tämä kärjistyminen tulee lisääntymään entisestään AI:n takia. Jossain vaiheessa se tapahtuu itse länsimaiden sisällä. Amerikassa tämä on havaittavissa mm. keski-lännen punaisten osavaltioiden vs rannikon sinisten kaupunkiosavaltioiden suhteen. High tech duunit keskittyvät tietyille aluille yhä harvempien käsiin. Työ selkeästi vähenee kun seuraa globaalisti menoa. Työttömyystilastot myöskin valehtelevat rankasti monessa maassa kuten meillä täällä. Siksi tarkkaa dataa on usein mahdotonta saada. Avain on tässä, että silpputyö lisääntyy. Silpputyö millä hikiseen elää ja sitä ei siltikään lasketa työttömyydeksi. Se on sitä nykyajan orjatöitä. Jos kaikki silpputyö loppetettaisiin nyt niin työttömyysluvut räjähtäisi käsiin.
No olet kyllä asian äärellä tässä. Eli se "silpputyö". Pätkätöiksi kutsutaan täällä meillä päin. Kuinkas se sitten suomessa menee, ennenkuin luokitellaan työttömäksi? Riittääkö jo nykyisin tunti töitä kuukaudessa ja olet joidenkin tilastojen mukaan ulkona työttömyystilastoista... ?
En itse pelkää automaatiota tai AI:tä. Molemmat on aina nostanut kansalaisten elintasoa. Antanut myös mahdollisuuden yhteiskunnan heikompiosaisille päästä ns. "lihapatojen äärelle".
 
No olet kyllä asian äärellä tässä. Eli se "silpputyö". Pätkätöiksi kutsutaan täällä meillä päin. Kuinkas se sitten suomessa menee, ennenkuin luokitellaan työttömäksi? Riittääkö jo nykyisin tunti töitä kuukaudessa ja olet joidenkin tilastojen mukaan ulkona työttömyystilastoista... ?
En itse pelkää automaatiota tai AI:tä. Molemmat on aina nostanut kansalaisten elintasoa. Antanut myös mahdollisuuden yhteiskunnan heikompiosaisille päästä ns. "lihapatojen äärelle".
Taitaa tosiaan riittää yksi tunti kuukaudessa että et ole enää työtön, tuosta oli just viikon-parin sisällä joku uutinenkin jossain. Ja tuo silpputyö on ehkä parempi nimitys tuolle kun on kaikenlaisia määräaikaisia, osa-aikaisia, pätkätöitä, vuokratyöhässäköitä/henkilöstövuokrausta, työllisyyshässäköitä, kuntouttavaa työtoimintaa, parin päivän työkkärin kursseja sun muita jotka niputtaisin kaikki tuon saman silpputyö-nimikkeen alle.

Minäkään en liiemmin automaatiota tai tekoälyä pelkää, ei nuo ainakaan ennen omaa eläkeikää kerkiä niin paljoa työpaikkoja viedä että itsensä takia tarvitsisi jännittää. Itsekin koitan mahdollisimman pitkälti omia töitä automatisoida että virheiden määrä vähenee eikä tarvitse tehdä "itse työtä" niin paljon vaan kerkiää vähän valvomaan järjestelmiä ja miettimään ja suunnittelemaankin asioita.
 
Toki tällä hetkellä näin, mutta automaatiosta seuraavan työpaikkakadon aiheuttamat ongelmat näkyvät globaalisti, esimerkiksi yhteiskunnallinen epävakaus Kiinassa voi aiheuttaa todella isoja aaltoja meillekin. Ja meilläkin vaikutuksen ovat arvaamattomia, kunhan esim. kaupan alalla ja erilaisissa toimisto- ja tukihommissa automaatio ja tekoäly alkavat niittää satoa. Toki tämä on samaa jatkumoa, joka alkoi teollistumisen alkuaikoina, mutta kehityksen nopeus on aivan toista nykyään ja globaali riippuvuus joka suuntaan isoa.

Asian yhteiskunnallinen puoli on siis todella tärkeä. Niiden, jotka hyötyvät kehityksestä kannattaa jalostaa yhteiskuntamallia siihen suuntaan, että ne kelkasta putoavatkin saavat osansa tehostamisen hyödyistä. Taloudellisen hyvän jakaminen on tässä isoin asia, toinen lähes yhtä merkittävä on se, miten tarjotaan mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään niille, jotka putoavat työelämän ulkopuolelle.

Uskon kyllä, että nykyisellä tahdilla AI ajaa automaation ohi töiden viennissä. Ja se osuukin sitten huomattavasti pahemmin länsimaiseen päätetyöhön, ja siihen että pakko keksiä jotain. Ei kai sitä pullonhenkeä pysty takaisin enää survomaan.
 
Kukas näitä kaikkia ai:n tekemiä hienoja juttuja sitten kuluttaa, jos kaikki on työttömänä?
 
Kukas näitä kaikkia ai:n tekemiä hienoja juttuja sitten kuluttaa, jos kaikki on työttömänä?

Ei kai sieltä kaikki nyt kerralla jää. Eikä ne mitään hienoja juttuja tee vaan sen mitä ihminen tällä hetkellä.

Kehitys tolla saralla tulee kyllä olemaan hivenen nopeampaa kuin odotetaan että tulee joku ihmisrobotti siivoskelemaan toimitiloja. Samoin kustannuskysymys aikaeri jos työn voi korvata softalla vs.fyysisellä robotilla.

Hyvällä/huonolla tuurilla ihmiset hoitaa paskahommat ja ai valkokaulustyöt.
 
Tuolla lyhyellä videolla pisti silmään se että näkyi vielä ihan liikaa ihmiskäsiä häsläämässä, eli on laadun kannalta vielä liikaa mahdollisuuksia "inhimillisiin erehdyksiin".
Toinen mikä pisti sitten korvaan: Olisiko voinut videolla puhua vaikka ennemmin suomea vs. tuota rallienglantia?
Tuossa suomenkielinen versio. ;)

 
Kukas näitä kaikkia ai:n tekemiä hienoja juttuja sitten kuluttaa, jos kaikki on työttömänä?

Kai meistä suurin osa sitten elää työttömyyskorvauksilla tjsp. Ehkä ne firmat ostaa toistensa palveluita. Tiedä sitten miten ne pystyy kasvattamaan liikevoittoa jos suurin osa ihmisistä on varattomia kuluttamaan.
 
Iso lista tutkijoita, liike-elämän vaikuttajia ynnä muita vetoaa, että GPT-4:ää kyvykäämpien tekoälymallien kehityksessä pidettäisiin puolen vuoden mittainen tauko. Allekirjoittaneiden listalta löytyy mm. Elon Musk, Steve Wozniak, Yuval Noah Harari sekä lukuisia tekoälytutkijoita.


Vähän kyllä vaikea nähdä, että kapitalistisessa järjestelmässä tällaista toivetta kunnioitettaisiin. Tuskin yksikään Big Tech jätti haluaa jäädä muiden jalkoihin tässä kilpailussa.
 
Iso lista tutkijoita, liike-elämän vaikuttajia ynnä muita vetoaa, että GPT-4:ää kyvykäämpien tekoälymallien kehityksessä pidettäisiin puolen vuoden mittainen tauko. Allekirjoittaneiden listalta löytyy mm. Elon Musk, Steve Wozniak, Yuval Noah Harari sekä lukuisia tekoälytutkijoita.


Vähän kyllä vaikea nähdä, että kapitalistisessa järjestelmässä tällaista toivetta kunnioitettaisiin. Tuskin yksikään Big Tech jätti haluaa jäädä muiden jalkoihin tässä kilpailussa.

Ei tule tapahtumaan, koska liikevoittoa pitää tehdä, ja kukaan ei halua jäädä jälkeen oman tekoälyn kehityksessä. Lisäksi, vaikka joku kielto tulisikin voimaan, niin kyllä sitä kehitystyötä jatkettaisiin salassa kaikkialla.
 
Muutenkin taso on tässä ihan väärä. Oikeasti tästä pitäisi saada joku massiivinen valtioiden välinen kansainvälinen sopimus aikaiseksi ja pian, mutta pahoin pelkään että nyt ollaan jo liian myöhässä. Noin muutenkin tällaisen sopimuksen teho ja hyöty olisi jossakin määrin kyseenalainen, koska yritykset ja valtiot kyllä varmasti jatkaisivat salassa näiden kehittämistä. Jännästi sotarikoksiakin tapahtuu edelleen koko ajan, vaikka kansainvälinen oikeus moiset kieltää...
 
Eurooppa nyt on hävinnyt teknologiasodan jo vuosia sitten. Siksi meillä ei vieläkään ole muita teknojättejä kuin SAP. Kiinalla on pari, ja jenkit käytännössä dominoi maailmaa. Aina välillä syntyy potentiaalisia yllättäjäfirmoja, myös täällä Euroopassa, kunnes teknojätit sitten ostaa ne pois sellaisilla summilla mistä ei ole varaa kieltäytyä.
 
Muutenkin taso on tässä ihan väärä. Oikeasti tästä pitäisi saada joku massiivinen valtioiden välinen kansainvälinen sopimus aikaiseksi ja pian, mutta pahoin pelkään että nyt ollaan jo liian myöhässä. Noin muutenkin tällaisen sopimuksen teho ja hyöty olisi jossakin määrin kyseenalainen, koska yritykset ja valtiot kyllä varmasti jatkaisivat salassa näiden kehittämistä. Jännästi sotarikoksiakin tapahtuu edelleen koko ajan, vaikka kansainvälinen oikeus moiset kieltää...

Mielenkiintoista nähdä miten myöhässä tämän asian kanssa ollaan.

Siinä ei varmaan kovin montaa minuuttia tartte miettiä maksanko mikkisoftalle jotain lisenssimaksua asiakaspalvelu airobotista vai otanko 2-3k€+ sivukulut hessun töihin vastaamaan helenin/dnan/wadever asiakkaiden viesteihin/puheluihin. Joku kinkycase muutaman prosentin siivu menee niille muutamille ihmisille jotka jätetty firmaan vielä hommiin ja nekin ratkoo asian ai:n avustuksella.

Näitä esimerkkejä löytyy herraties vaikka kuinka monta mitkä varmaan olisi jo nykyisellä ai tasolla mahdollista hoitaa. Vielä kun tuo kehittyy niin jälki on rumaa.... todella rumaa. Tulee kyllä niin puun takaa valtioille... Joku verotus ai:n käytöstä ja lisää tukiaisia niille jotka jäävät tuon takia työttömäksi tjsp. Mitenköhän homma toimii jossian jenkeissä ja muissa kehitysmaissa missä ei ole oikein minkään tason tukiais systeemiä integroituna yhteiskuntaan...

Tälleen sijoitus mielessä olisi mukava tietää kuinka paljon tästä on hinnoiteltu firmojen osakkeisiin ja kuta vie pelin.
 
Tälleen sijoitus mielessä olisi mukava tietää kuinka paljon tästä on hinnoiteltu firmojen osakkeisiin ja kuta vie pelin.

Joo samaa olen miettinyt. Olisi vähän väljää käteistä, niin voisin sijoittaa ne AI-hommiin... Esim. Microsoft on viime aikoina tehnyt aika vakuuttavaa jälkeä AI-puolella, mutta toisaalta eletään niin isoja murrosaikoja, että on lähes mahdotonta edes yrittää ennustaa ketkä tässä pelissä jäävät loppuviimein voitolle. Toki isoilla korpoilla on paljon rahaa ja ihan fyysisiä resursseja ja infraa AI-puolen asioihin, mutta toisaalta ne ovat aika ne ovat usein aika hitaita ja jäykkiä reagoimaan asioihin. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun historiassa joku uusi ketterä ja radikaalisti eri tavalla toimiva firma on hyvin nopeasti tappanut aiemmin hallinneet mammutit suhteellisen lyhyessä ajassa.
 
ChatGPT:n kanssa keskustellessa olen ollut vaikuttunut, miten hyvää tekstiä se parhaimmillaan tuottaa. Huolestuttavaa on kuitenkin, miten vakuuttavasti se tuottaa myös täysin vääriä vastauksia.

Koitin esimerkiksi antaa tämän hauskoissa kuvissa olleen tehtävän tänään ChatGPT:n ratkaistavaksi:

Tässä vakuuttavasti esitetty väärä vastaus:
Screenshot_20230329_170247_Chrome.jpg


Tällaisen matemaattisen ongelman luulisi olevan helppo tekoälynkin ratkaista vain noudattamalla laskusääntöjä. Toivottavasti tekoälyä ei vielä pitkään aikaan laiteta laskemaan rakettien lentoratoja, lujuuslaskelmia tai mitään muutakaan oikeasti tärkeää.
 
Just noiden tiedonkäytön väärinymmärryksien takia enemmänkin huolettaa se että kuinka helposti tuollaista tekoälyä käytetään mielipidevaikuttamiseen jos käytetään vaikka jotain rajallista tai mielipiteen mukaan rajattua datapankkia tms, josta se kaivaa infon.
Tyyliin joku Twitter2, jota suuri osa maailmaa pitää lähteenä infolleen.
 
Tällaisen matemaattisen ongelman luulisi olevan helppo tekoälynkin ratkaista vain noudattamalla laskusääntöjä. Toivottavasti tekoälyä ei vielä pitkään aikaan laiteta laskemaan rakettien lentoratoja, lujuuslaskelmia tai mitään muutakaan oikeasti tärkeää.

Oliko tuo gpt3.5 vai 4:lla? Matematiikkaa jos haluaa gpt:lla laskea niin paras juttu lienee käyttää gpt4+wolfram alpha plugin. gpt delegoi wolfram alphalle matematiikan laskemisen.
 
Oliko tuo gpt3.5 vai 4:lla? Matematiikkaa jos haluaa gpt:lla laskea niin paras juttu lienee käyttää gpt4+wolfram alpha plugin. gpt delegoi wolfram alphalle matematiikan laskemisen.

Täällä tuota kokeilin:

Sivun lopussa versioksi sanotaan:
ChatGPT Mar 14 Version

En ole ChatGPT Plus -tilaaja, joten versio ei kai vielä ole GPT-4. Joku voisi kokeilla, osaavatko uudemmat versiot jo ratkaista tuon yhtälön.
 
Nämähän ei ole edes suunniteltu mitään matematiikkaa laskemaan. Nämä ovat kielimalleja. Siinä samassa vaan ne nyt sattuu oppii vaikka mitä, koska ovat generatiivisiä. Jos kumminkin haluaa jotain matikkaa niiden laskevan niin kannattaa tosiaan käyttää modelia joka on tunattu sitä varten taikka yhdistää toolseja GPT:hen. Nyt vaikuttaa siltä, että kaikkein uskomattominta tulosta saa aikaa juurikin työkaluja yhdistelemällä noihin. Näköjään nuo osaa käyttää niitä työkaluja vaikka niitä ei ole opetettu niiden käytössä. Tämä herättääkin kysymyksen kuinka hienoksi nämä voidaan saada jos näitä aletaan ketjuttelee.
 
Eurooppa nyt on hävinnyt teknologiasodan jo vuosia sitten. Siksi meillä ei vieläkään ole muita teknojättejä kuin SAP. Kiinalla on pari, ja jenkit käytännössä dominoi maailmaa. Aina välillä syntyy potentiaalisia yllättäjäfirmoja, myös täällä Euroopassa, kunnes teknojätit sitten ostaa ne pois sellaisilla summilla mistä ei ole varaa kieltäytyä.
Rippuu mitä "teknologialla" tarkoitetaan. Minulle siitä tulee mieleen kaikki tuotteet tai palvelut, joissa avainasemassa on korkean tason insinöörityö. Kyllähän sellaisia menestyjiä Euroopasta löytyy. Ei kaikki teknologia ole softaa ja kuluttajaelektroniikkaa.

Terv. koneinsinööri :)
 
Raportti: Chat GPT ja muut tekoälyt voivat korvata neljänneksen nykyisestä työstä

Tekoälyteknologian yleistyminen saattaa saada aikaan merkittävän tuottavuusloikan taloudessa, arvioi Goldman Sachs -pankki.

Nopeasti kehittyä generatiivinen eli sisältöä tuottava tekoäly voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia työmarkkinoilla, ja se saattaa korvata neljänneksen nykyisistä työtehtävistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, arvioidaan tuoreessa raportissa.

Amerikkalainen Goldman Sachs -pankki arvioi tällä viikolla julkaistussa raportissa, että keskusteleva Chat GPT ja muut generatiiviset tekoälyt voivat saada aikaan talouteen merkittävän tuottavuusloikan. Tuottavuuden parantuminen kasvattaisi vuosittaista maailman bruttokansantuotetta seitsemän prosenttia kymmenessä vuodessa.

Amerikkalaispankin raportista uutisoivat muun muassa brittilehti Financial Times ja uutissivusto Business Insider.

Isolla tuottavuusloikalla on kuitenkin kääntöpuolensa työmarkkinoilla. Goldman Sachsin arvion mukaan tekoälyteknologia voi vaikuttaa noin 300 miljoonaan kokoaikaiseen työpaikkaan maailmanlaajuisesti, jos se kehittyy ennusteiden mukaisesti.

Erityisen vaarassa automaatiolle ovat toimihenkilöiden työpaikat. Esimerkiksi noin 45 prosenttia hallintohenkilöstöstä ja juristeista on raportin mukaan vaarassa menettää työpaikkansa tekoälylle Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Jollain aikavälillä kuitenkin syntyy uusia työpaikkoja, kun talous kasvaa.

Kaiken kaikkiaan tekoälyn mahdollistava automaatio vaikuttaa jollain tavalla lähes kahteen kolmasosaan nykyisistä työpaikoista, Goldman Sachsin ekonomistit arvioivat.

Monien työntekijöiden työstä tekoäly voisi automatisoida alle puolet heidän työtehtävistään ja siten he voisivat keskittyä tuottavampiin töihin.

Pankkiekonomistit laskivat, että työtehtävien osittainen tekoälyautomaatio voi koskea 63 prosenttia työvoimasta Yhdysvalloissa. Noin 30 prosenttiin työvoimasta automaatio ei vaikuttaisi. Tällaisia työpaikkoja olisi fyysisissä ja ulkona suoritettavissa työtehtävissä.

Jäljelle jäävä noin seitsemän prosenttia amerikkalaisista työskentelee töissä, joissa vähintään puolet heidän työtehtävistään voisi hoitaa tekoäly. Näiden työntekijöiden työpaikat oli vaarassa kadota automaatiolle.

Euroopassa vaikutukset ovat samantyylisiä, Goldman Sachs arvioi raportissaan.

Goldman Sachsin raportin arvio tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoille on samansuuntainen kuin amerikkalaisyliopistojen aiempi tutkimus, Business Insider kertoo.

Princeton Universityn, University of Pennsylvanian ja New York Universityn tutkimuksen mukaan tekoäly voi vaikuttaa eniten koulutettujen toimihenkilöiden töihin. Tällaisia töitä on esimerkiksi lakitoimistoissa.

Niin ikään Chat GPT -tekoälybotin takana olevan GPT-4-tekoälyn luonut Open AI -tutkimuskeskus arvioi viime viikolla selvityksessään, että 80 prosenttia yhdysvaltalaisesta työvoimasta saattaa kokea, että vähintään kymmenen prosenttia heidän työtehtävistään siirtyy tekoälylle.

Goldman Sachs odottaa, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa esimerkiksi täyttämään pienyritysten veroilmoituksia, arvioimaan vakuutushakemuksia ja dokumentoimaan rikospaikkatutkimuksia.

Sen sijaan tekoäly ei pystyisi arvion mukaan tekemään monimutkaisempia työtehtävä, kuten oikeuspäätöksiä, arvioimaan potilaiden terveydentilaa tai selvittämään kansainvälisen verolainsäädännön kiemuroita.
 
Imo tässä tekoälypaniikissa ja hypessä tuntuu olevan suurin ongelma että ihmiset obsessiivisesti pohtivat "voiko tekoäly teknisesti korvata jonkin nykytehtävän". Hyvä keskustelunaihe sinänsä, mutta se ei ole ainoa olennainen asia. Talouden ja markkinoiden merkitys on vähintään yhtä suuri. Esim. jos nyt oletetaan että tekoäly pystyy jatkossa automatisoimaan kokonaan tai pääosin lukuisia ammatteja niin se ei tarkoita että "tekoäly vie työt". Ihmiset vertaa tulevaisuutta jossa tekoäly voi tehdä monia nykymarkkinoiden työtehtäviä nykyiseen markkinaan vaikka oikea vertauskohde olisi markkina joka on tekoälyn muovaama. Jos esim. juristi/lakipalvelut voidaan pääosin siirtää tekoälylle ja esim. 2h lakikonsultointi maksaakin 20e, 500e sijasta niin se tulee räjäyttämään niiden kysynnän ja silloin tarvitaan myös työvoimaa. Ei ehkä sellaista työllisyyttä mitä nykyään on, mutta kuitenkin ja sama pätee muihinkin ammatteihin. Niin kauan kun tekoäly ei pysty tekemään _aivan kaikkea_ niin se luo markkinaa ja insentiiviä 1) sen asian tekemiselle ja 2) sen automatisoinnille.

Toiseksi ei ole välttämättä teollisuuden ja yritysten (lue: Microsoftin) etujen mukaista automatisoida ihmisten työtä kokonaan. Microsoftin merkittäviä tuotteita on Office, Teams, Windows ja monet muut white collar työtä tukevat softat. Nyt esim. officeen tulee GPT4 avustin. Jos MS antaisi kokonaan tekoälyn automatisoida tällaiset työt (olettaen että se olisi ylipäätään mahdollista) niin MS ei pelkästään tappaisi omia tuotteitansa vaan myös loisi sellaisen työpaikkavajeen jonka jälkeen ihmisillä ei olisi enää vara ostaa MS tuotteita ja tällöin MS itse myös kärsisi siitä samoin kuin kaikki muutkin yksityiset yritykset.
MS etujen mukaista on "gate keepata" tätä viimeiseen asti ja antaa pikku maistiaisia erilaisten työkalujen muodossa. Siinä vaiheessa kun muilla yrityksillä ja eri valtioilla on pääsy samanlaiseen teknologiaan on pandoran lipas lopullisesti auki.

Haluaisin myös muistuttaa muutamasta tuohon tutkimukseen liittyvästä seikasta:
1) Kyseessä on OpenAI:n oma tutkimus joten heillä on taustalla oma agenda
2) Tuon tutkimuksen tulokset ei perustu mihinkään olemassa olevaan tekoälyyn vaan oletukseen että tekoälyn kehitys tulee jatkumaan lineaarisena

Itseäni hiukan ihmetyttää jenkkihallituksen ja puolustusteollisuuden vaisu tai tarkemmin sanottuna olematon reaktio. Kukaan ei puhu mitään regulaatiosta ja puolustusteollisuus on täysin hiljaa. Yleensä aina suurimmat innovaatiot ja tekniset kehitysaskeleet on toteutuneet puolustusteollisuudessa ja ne on sieltä valuneet muille yksityisille aloille. Antaako jenkit todella Satya Nadellan päättää ihmiskunnan tulevaisuudesta ja tarvittaessa myydä tämän teknologian Venäjälle ja Kiinalle? Veikkaan että taustalla tapahtuu tai on jo kauan tapahtunut asioita.

Ensimmäisenä toivoisin jotta kokeiltaisiin kuinka tekoäly selviytyy Suomen (vs EU) alkoholilainsäädäntöön liittyvistä pykälistä :p
Hyvä pointti, mutta eiköhän tällaiset poliitikoille ja päättäjille kiusalliset asiat leimata vihapuheeksi tai jollainlailla muuten kierretä.
 
Tähän asiaan liittyy jännä paradoksi sen osalta että harva nykyään rakastaa omaa työtään ja varsinkaan sen rutiininomaisia osia jotka helpoin olisi ulkoistaa tekoälylle tai muuten atomatisoiduille prosesseille.

Eli tekoaly/robotiikka vie meiltä mahdollisuuden tehdä sitä mitä emme oikeastaan edes haluaisi tehdä. Ongelma on siinä että se rutiinityö on oppimisvaiheen jälkeen on ollut helppoa ja siitä on saanut rahaa.

Eli "tekoäly vie meiltä mahdollisuuksia tienata olematta luovia ja tehokkaita" olisi se ydin tässä. Ongelma on korvauksissa, ei siinä itse tekemisessä.

Suomen maidosta lypsettiin viime vuonna lypsyrobotilla 55%. Tarkoittaa robotteja jotka pesevät lehmän vetimet, kiinnittävät lypsykupit, ruokkivat lehmää samalla, analysoivat maitoa ja ilmoittavat tarvittaessa poikkeuksista. Robottilypsyä ei ollut käytännössä lainkaan vielä 20 vuotta sitten. Tässä kohtaa tosi harva on ollut äänessä siitä miten väärin se on, koska Suomessa ei ole juurikaan palkansaajia jotka kokevat että heidän työmahdollisuuksiaan perinteisen lypsämisen parissa on rajattu, koska juuri kukaan palkansaaja ei ole saanut siitä tylsästä lypsämisestä (joka lisäksi on fyysisesti kuluttavaa) keskipalkat ylittävää tuntikorvausta.

Tylsästä, epäergonomisesta tietokoneen edessä istumisesta taas sen korvauksen on useinkin saanut.
 
2) Tuon tutkimuksen tulokset ei perustu mihinkään olemassa olevaan tekoälyyn vaan oletukseen että tekoälyn kehitys tulee jatkumaan lineaarisena

Tämä teknologiahan ei kehity lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti.

Totta on, että myös syntyy uusia töitä. Töitä vaan ei synny kaikille eikä tasaisesti. Se on ihan humpuukkia edes ajatella, että työt ovat jotain sellaista mitä aina mystisesti syntyy suurimmalle osalle tulevaisuudessakin. Koko ikuisen uusien töiden syntyminen muutenkin perustuu siihen ekonomistien olettamukseen, että meidän tarpeet ja halut ovat loputtomat ja hassaisimme aina kaikki rahat johonkin fyysiseen omaisuuteen. Itse en ainakaan tarvitse 10 kartanoa ja 10 purjevenettä. Koko olettamus ei paljoon ota sitä asiaa huomioon, että meillä on vaan 24h aikaa päivässä. Eikä se ota sitä asiaa huomioon, että nykyinen viihde on sellainen joka kilpailee tämän kulutuksen kanssa. Itse esim. olen pelannut Total War: Warhammer pelejä monta sataa tuntia. Näiden tuntien aikana en ole tippaakaan kuluttanut. Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa digitaaliseen viihteeseen. Ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Tämä tulee sakkaamaan perinteisen kulutuspohjaisen maailman. Varsinkin kun käytämme suurimman osan ajastamme digitaalisessa ympäristössä, niin juuri se digitaalinen ympäristö on kaikkein helpoin automaatisoida.

Peliala on hauska esimerkki tästä teknologisesti halpuuntumisesta. Se ala on täysin saturoitunut ja siellä on äärimmäisen vaikea tienata mitään. Toki se on erittäin hyvä, että kaikesta tulee halvempaa. Itse näkisin, että teknologian yksi oleellisia tehtäviä on lähentää asioiden arvoa kohti nollaa. Lopulta lähes kaiken pitäisi olla ilmaista. Tähän mennessä halventuminen on lisännyt toki töitä, mutta AI:n kanssa käy ennemminkin niin, että kaikki saturoituu ja vain korkeintaan ne alan idolit pärjäävät.
 
Tähän asiaan liittyy jännä paradoksi sen osalta että harva nykyään rakastaa omaa työtään ja varsinkaan sen rutiininomaisia osia jotka helpoin olisi ulkoistaa tekoälylle tai muuten atomatisoiduille prosesseille.

Eli tekoaly/robotiikka vie meiltä mahdollisuuden tehdä sitä mitä emme oikeastaan edes haluaisi tehdä. Ongelma on siinä että se rutiinityö on oppimisvaiheen jälkeen on ollut helppoa ja siitä on saanut rahaa.

Eli "tekoäly vie meiltä mahdollisuuksia tienata olematta luovia ja tehokkaita" olisi se ydin tässä. Ongelma on korvauksissa, ei siinä itse tekemisessä.

Tämä oli hyvin kiteytetty. Lisäyksenä vielä, että tekoäly vie mahdollisuuden tienata ylipäätään mitään niiltä, jotka eivät henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai olosuhteiden takia kykene olemaan luovia ja tehokkaita. Erilaiset vajaatyökykyiset ovat hyvin hankalasti työllistyviä jo nykyään, ja tämä tilanne pahenee koko ajan automaation ja tekoälyn voittokulun myötä.

Uuden tehokkuuden hyötyjä on siis pakko jakaa niillekin, jotka eivät pysy kehityksessä mukana. Ainakin jos halutaan säilyttää käsitys yleisestä ihmisarvosta ja vakaa yhteiskunta.
 
Tämä oli hyvin kiteytetty. Lisäyksenä vielä, että tekoäly vie mahdollisuuden tienata ylipäätään mitään niiltä, jotka eivät henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai olosuhteiden takia kykene olemaan luovia ja tehokkaita. Erilaiset vajaatyökykyiset ovat hyvin hankalasti työllistyviä jo nykyään, ja tämä tilanne pahenee koko ajan automaation ja tekoälyn voittokulun myötä.

Uuden tehokkuuden hyötyjä on siis pakko jakaa niillekin, jotka eivät pysy kehityksessä mukana. Ainakin jos halutaan säilyttää käsitys yleisestä ihmisarvosta ja vakaa yhteiskunta.

Koska tehokkuudesta hyötyvät lähinnä yritykset, niiden verotus on pakko nostaa pilviin kompensoimaan nettoveronmaksajien määrän romahdusta. Sitten onkin käsillä aivan uudenlainen veroparatiisi-kriisi.
 
Koska tehokkuudesta hyötyvät lähinnä yritykset, niiden verotus on pakko nostaa pilviin kompensoimaan nettoveronmaksajien määrän romahdusta. Sitten onkin käsillä aivan uudenlainen veroparatiisi-kriisi.

Kyllä, ja realistisesti ei ole näköpiirissä muutosta kehitykseen, että globaalisti rikkaus ja valta keskittyy edelleen harvempiin käsiin. Enkä pidättäisi hengitystäni sen suhteen, että suunnan muutokseen saataisiin riittävää kansainvälistä tahtotilaa.

Suomen näkökulmasta kannattaisi pitää kiinni niistä eduista jotka meillä on, eli korkeahko koulutustaso ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla (edelleen) kehityksen voittajien joukossa, mutta en tiedä miten pitkälle se kantaa, jos puoli maailmaa palaa ympärillä.
 
Kyllä, ja realistisesti ei ole näköpiirissä muutosta kehitykseen, että globaalisti rikkaus ja valta keskittyy edelleen harvempiin käsiin. Enkä pidättäisi hengitystäni sen suhteen, että suunnan muutokseen saataisiin riittävää kansainvälistä tahtotilaa.

Suomen näkökulmasta kannattaisi pitää kiinni niistä eduista jotka meillä on, eli korkeahko koulutustaso ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla (edelleen) kehityksen voittajien joukossa, mutta en tiedä miten pitkälle se kantaa, jos puoli maailmaa palaa ympärillä.

Eipä taida yritykset olla halukkaita tuommoisiin veronkorotuksiin missään päin maailmaa. Mitenkä liikevoitoille käy?

Toinen juttu sitten, että jos tekoälystä johtuen ei enää löydy sitä itselle sopivaa työalaa, niin miksi kouluttautua mihinkään. Helpompi varmaan olla kotona työkkärin korvauksilla tai jollain perustulolla.
 
Eipä taida yritykset olla halukkaita tuommoisiin veronkorotuksiin missään päin maailmaa. Mitenkä liikevoitoille käy?

Toinen juttu sitten, että jos tekoälystä johtuen ei enää löydy sitä itselle sopivaa työalaa, niin miksi kouluttautua mihinkään. Helpompi varmaan olla kotona työkkärin korvauksilla tai jollain perustulolla.
Menee ihan liikaa politiikan puolelle. Taitaa suomessa olla jo nyt ongelmana, että olis töitä mutta ne ei kelpaa syistä X,Y,Z. Ei ole pelkästä osaamisesta kiinni suomen työttömyysaste. Jatkot ois varmaan paree politiikka-alueelle, jos halutaan keskustella siitä miksi työ X,Y,Z ei kelpaa.
 
Viimeksi muokattu:
Peruskoodaukseen voisi alla oleva askmarvin tyyppinen lähestymistapa olla oiva. Kooderi kirjoittaa metodin ja sisälle kuvauksen mitä metodi tekee. AI kirjoittaa koodin mikä täyttää metodin rajapinnan ja kuvauksen määrittelemän toteutuksen.

Vois kuvitella, että tällainen ratkaisu 5v-10v aikajänteella alkaisi toimimaan todella moneen peruskoodiin. Suurin osa koodista ei liene mitään ydinfysiikkaa. Vielä jos on hyvin kirjoitetut yksikkötestit(mahdollisesti generoitu) niin voi varmistua, että konealgoritmi ei paskonut toteutusta. Bonuksena toteutus optimoituu itsestään sitä mukaa kun konealgoritmi parantuu. Tätä voisi toki vielä parantaa sillä, että jostain applikaation määrittelystä generoitaisiin metodit ja toteutus.

ai_fn_fruits_hero.png

Meet Marvin: a batteries-included library for building AI-powered software. Marvin's job is to integrate AI directly into your codebase by making it look and feel like any other function.
 
Peruskoodaukseen voisi alla oleva askmarvin tyyppinen lähestymistapa olla oiva. Kooderi kirjoittaa metodin ja sisälle kuvauksen mitä metodi tekee. AI kirjoittaa koodin mikä täyttää metodin rajapinnan ja kuvauksen määrittelemän toteutuksen.

Vois kuvitella, että tällainen ratkaisu 5v-10v aikajänteella alkaisi toimimaan todella moneen peruskoodiin. Suurin osa koodista ei liene mitään ydinfysiikkaa. Vielä jos on hyvin kirjoitetut yksikkötestit(mahdollisesti generoitu) niin voi varmistua, että konealgoritmi ei paskonut toteutusta. Bonuksena toteutus optimoituu itsestään sitä mukaa kun konealgoritmi parantuu. Tätä voisi toki vielä parantaa sillä, että jostain applikaation määrittelystä generoitaisiin metodit ja toteutus.

ChatGPT:llä olen tehnyt jo nyt aika monta riviä peruskoodia. Siis juuri jotain ota sisään x ja y, muodosta niistä z. Tulos ei usein ole ihan täydellinen, mutta riittävän lähellä että siitä saa omilla aivoilla haluamansa tuloksen, joka sopii kontekstiin. Ei tarvi odotella viittä vuotta.
 
ChatGPT:llä olen tehnyt jo nyt aika monta riviä peruskoodia. Siis juuri jotain ota sisään x ja y, muodosta niistä z. Tulos ei usein ole ihan täydellinen, mutta riittävän lähellä että siitä saa omilla aivoilla haluamansa tuloksen, joka sopii kontekstiin. Ei tarvi odotella viittä vuotta.
Samaa olen tehnyt chatgpt:lla. Mietin tilannetta missä marvin tyyppinen ratkaisu ei vaatisi muuta kuin määritelmän hienosäätöä. Generoituun koodiin ei tarvisi koskea.
 
Kyllä, ja realistisesti ei ole näköpiirissä muutosta kehitykseen, että globaalisti rikkaus ja valta keskittyy edelleen harvempiin käsiin. Enkä pidättäisi hengitystäni sen suhteen, että suunnan muutokseen saataisiin riittävää kansainvälistä tahtotilaa.

Suomen näkökulmasta kannattaisi pitää kiinni niistä eduista jotka meillä on, eli korkeahko koulutustaso ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla (edelleen) kehityksen voittajien joukossa, mutta en tiedä miten pitkälle se kantaa, jos puoli maailmaa palaa ympärillä.

Tässä pitää muuten huomioida yksi asia. Automaatio koskee joka ikistä maata. Mihin maahan nämä rikkaat meinaa sitten paeta veroja jos kaikkialla on sama kysymys? Ja jos ne löytävätkin jonkun veroparatiisin, niin 98% maailman valtioista on niin nyppiintynyt niihin rikkaisiin, että tuskin ne veroparatiiseissakaan on turvassa. Kolmanneksi se on sangen helppo lopulta valtion ottaa omistukseen kaikki valtiovallan alueella oleva omaisuus. Siinä voivat rikkaat mennä miljardeineen sinne jonnekkin paratisisaareen, mutta ne robotteja sylkevät tehtaat on kansan käsissä. Mitä ne tekee niillä miljardeilla sitten?
 
Peruskoodaukseen voisi alla oleva askmarvin tyyppinen lähestymistapa olla oiva. Kooderi kirjoittaa metodin ja sisälle kuvauksen mitä metodi tekee. AI kirjoittaa koodin mikä täyttää metodin rajapinnan ja kuvauksen määrittelemän toteutuksen.

Vois kuvitella, että tällainen ratkaisu 5v-10v aikajänteella alkaisi toimimaan todella moneen peruskoodiin. Suurin osa koodista ei liene mitään ydinfysiikkaa. Vielä jos on hyvin kirjoitetut yksikkötestit(mahdollisesti generoitu) niin voi varmistua, että konealgoritmi ei paskonut toteutusta. Bonuksena toteutus optimoituu itsestään sitä mukaa kun konealgoritmi parantuu. Tätä voisi toki vielä parantaa sillä, että jostain applikaation määrittelystä generoitaisiin metodit ja toteutus.

ai_fn_fruits_hero.png



Voi kuule. 10 vuoden päästä ei ole enää koodareita. Koko koodaus tulee katoamaan hyvinkin äkkiä. Siitä muotoutuu jonkinlainen suunittelu/prompt engineer ammatti, kunnes sekin katoaa.
 
Viimeksi muokattu:
Muutaman tunnin testailin Chatgpt:n kanssa kirjoittelua monenlaisista aiheista ja se on kyllä huima monestakin syystä. Huima siksi, että jopa suomenkielellä sen tuottama teksti on oikeastaan järisyttävän hyvää. Huima myös siitä syystä, että kun sen kanssa "keskustelin" kaikenlaista, pääasiassa vastaukset olivat ihan puuta heinää. Sen verran on kuitenkin oikeita termejä ja faktoja joukossa, että jos ei paremmin ole itse asiasta perillä, vastaukset menevät kyllä helposti täydestä. Jos johonkin vastasin, että oletko "ihan varma?" saattoi seuraava vastaus olla jotakin aivan muuta, mutta silti väärin.
Huolestuttavaa tässä on se, että kun hakukoneet yms alkavat kehittyä tähän suuntaan enemmän (ja sehän ei ole kaukana), muuttuu oikean faktan löytäminen ja tunnistaminen paljon hankalammaksi.
Kysyin esimerkiksi "mitä tiedät järvestä nimeltä XXX", vastaus oli näin "järvi sijaitsee Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se on noin 56 hehtaarin kokoinen järvi, joka sijaitsee kirkonkylän läheisyydessä. Järven rannalla on uimaranta ja se on suosittu retkeilykohde alueella. Lisäksi järvi on hyvä kalastuskohde, ja sieltä on mahdollista saada esimerkiksi ahvenia, haukia, kuhaa ja lahnoja." kysyin sitten jatkoksi, että missä tuolla on mainitsemasi uimaranta, vastaus oli "Tämän järven paras uimaranta sijaitsee kirkonkylän lähellä osoitteessa xxx 840, XXXXX Hämeenlinna. Uimarannalta löytyy mm. parkkipaikka, WC:t, pukukopit, laituri sekä laavu ja nuotiopaikka. Rannalla on myös uimalaituri, josta on mukava pulahtaa uimaan. Uimarannalle on vapaa pääsy." Kyseinen järvi on todellisuudessa kokonaan yksityiskäytössä, siellä ei ole julkisia kunnan uimarantoja. Se on mukavaa olla kyseisen osoitteen mökkeilijä, kun hakukoneet alkaa suositella omaa rantaa yleisenä uimarantana, onneksi ei ole oma mökki tuossa osoitteessa.
 
GPT4 on jo paljon parempi kuin vanha versio ChatGPT:stä. Ja kyllähän tämä tästä kehittyy huimaa vauhtia vielä. Nyt se on vähän kuin matriisi printterit ysärin alussa.
 
Voi kuule. 10 vuoden päästä ei ole nää koodareita. Koko koodaus tulee katoamaan hyvinkin äkkiä. Siitä muotoutuu jonkinlainen suunittelu/prompt engineer ammatti, kunnes sekin katoaa.
Mitenkohan kay korkeamman tason ohjelmointikielille kuten Python? miksi kayttaa tehotonta kielta jos tekoaly tekee suoraan natiivia koodia. Onko tulevaisuudessa kielet arm assemleri ja vaatimusmaarittelyt joilla chatgpt ohjataa.
 
Muutaman tunnin testailin Chatgpt:n kanssa kirjoittelua monenlaisista aiheista ja se on kyllä huima monestakin syystä. Huima siksi, että jopa suomenkielellä sen tuottama teksti on oikeastaan järisyttävän hyvää. Huima myös siitä syystä, että kun sen kanssa "keskustelin" kaikenlaista, pääasiassa vastaukset olivat ihan puuta heinää. Sen verran on kuitenkin oikeita termejä ja faktoja joukossa, että jos ei paremmin ole itse asiasta perillä, vastaukset menevät kyllä helposti täydestä. Jos johonkin vastasin, että oletko "ihan varma?" saattoi seuraava vastaus olla jotakin aivan muuta, mutta silti väärin.
Huolestuttavaa tässä on se, että kun hakukoneet yms alkavat kehittyä tähän suuntaan enemmän (ja sehän ei ole kaukana), muuttuu oikean faktan löytäminen ja tunnistaminen paljon hankalammaksi.
Kysyin esimerkiksi "mitä tiedät järvestä nimeltä XXX", vastaus oli näin "järvi sijaitsee Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se on noin 56 hehtaarin kokoinen järvi, joka sijaitsee kirkonkylän läheisyydessä. Järven rannalla on uimaranta ja se on suosittu retkeilykohde alueella. Lisäksi järvi on hyvä kalastuskohde, ja sieltä on mahdollista saada esimerkiksi ahvenia, haukia, kuhaa ja lahnoja." kysyin sitten jatkoksi, että missä tuolla on mainitsemasi uimaranta, vastaus oli "Tämän järven paras uimaranta sijaitsee kirkonkylän lähellä osoitteessa xxx 840, XXXXX Hämeenlinna. Uimarannalta löytyy mm. parkkipaikka, WC:t, pukukopit, laituri sekä laavu ja nuotiopaikka. Rannalla on myös uimalaituri, josta on mukava pulahtaa uimaan. Uimarannalle on vapaa pääsy." Kyseinen järvi on todellisuudessa kokonaan yksityiskäytössä, siellä ei ole julkisia kunnan uimarantoja. Se on mukavaa olla kyseisen osoitteen mökkeilijä, kun hakukoneet alkaa suositella omaa rantaa yleisenä uimarantana, onneksi ei ole oma mökki tuossa osoitteessa.
Juuri tuollaisien tapauksien takia tuo ChatGPT on "vaarallinen", puolet vastauksesta on ihan oikein mutta puolet on ihan Stetson-Harrison -menetelmällä arvottua joukossa ja tuo saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa melkoisesti yllättäviä tilanteita jos joku uskoo noita vastauksia ihan ilman suolaa. Itsekin kokeilin kysyä yhdestä "puolijulkisesta" yksityisestä paikasta ja kovasti ChatGPT ehdotteli että olisi julkinen ja sallittu paikka kaikin puolin. Tosin kun mainitsin että kyseinen paikka on yksityinen niin pahoitteli vastaustaan ja lupasi olla ehdottelematta kyseistä paikkaa. Tosin toisella tilillä tehtyjen kysymysten perusteella parilla yrittämällä AI taas taipui ehdottelemaan että olisi julkinen paikka eli hieman vaatii vielä kehittelyä tuo AI.
 
Juuri tuollaisien tapauksien takia tuo ChatGPT on "vaarallinen", puolet vastauksesta on ihan oikein mutta puolet on ihan Stetson-Harrison -menetelmällä arvottua joukossa ja tuo saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa melkoisesti yllättäviä tilanteita jos joku uskoo noita vastauksia ihan ilman suolaa. Itsekin kokeilin kysyä yhdestä "puolijulkisesta" yksityisestä paikasta ja kovasti ChatGPT ehdotteli että olisi julkinen ja sallittu paikka kaikin puolin. Tosin kun mainitsin että kyseinen paikka on yksityinen niin pahoitteli vastaustaan ja lupasi olla ehdottelematta kyseistä paikkaa. Tosin toisella tilillä tehtyjen kysymysten perusteella parilla yrittämällä AI taas taipui ehdottelemaan että olisi julkinen paikka eli hieman vaatii vielä kehittelyä tuo AI.
Tässä täytyy pitää mielessä eri Chatgpt:n versiot. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin jo 3.5 ja 4.0 välillä on iso ero, ja näiden julkasu oli kuitenkin pienen ajan sisällä.
Heh, mikä estää laittamaan Chatgpt:n ohjelmoimaan ja kehittämään itseään sopivalla lisäosalla?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 243
Viestejä
4 501 620
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom