Postasin tän nostalgia lankaan, mutta oikeastaan tää on kyllä oikeampi paikka, jos mietitään tuossa dokumentissa esitettyjä teknologiaan liittyviä uhkakuvia.
Monet uhkat dokkarissa vaikuttaa haha, varsin ajankohtaisilta. Joten siinä on hyvät ja huonot puolet. Suosittelen dokkaria kaikille tietotekniikan ystäville, monestakin syystä. Mainio katsaus siihen, mihin ollaan tultu ja mistä.
Figuren robotti osaa keittää kahvit kapselikeittimellä. Onhan tuo askel eteenpäin ja tuotahan ei tarvitse opettaa kuin yhdelle robotille ja jakaa taito muille roboteille jatkossa.
Vielä kun laittaisi robolle hameen päälle jäisi vaimo tarpeettomaksi.
New computer will mimic human brain -- and I'm kinda scared
A lab in Australia is building a new supercomputer that will for the first time both physically resemble a human brain, and perform as many operations, about 228 trillion per second. It will be the biggest neuromorphic computer ever and the scary bit is how few operations this are. Yes, how few. Let me explain.
Tesla kehittää robottiaan kellon ympäri. Jotenkin ihmettelen, että jos olet pätevä kehittämään robotteja terveydenhuoltoa varten, miksi suostuisit tekemään yötyötä?
Tesla kehittää robottiaan kellon ympäri. Jotenkin ihmettelen, että jos olet pätevä kehittämään robotteja terveydenhuoltoa varten, miksi suostuisit tekemään yötyötä?
Tesla kehittää robottiaan kellon ympäri. Jotenkin ihmettelen, että jos olet pätevä kehittämään robotteja terveydenhuoltoa varten, miksi suostuisit tekemään yötyötä?
Zuckerbegin mukaan Metalla vuoden loppuun mennessä 350 000 Nvidia H100 GPU:ta ja yhteensä 600 000 H100:n edestä GPU-tehoja kun muutkin lasketaan mukaan.
Kontrastina OpenAI:lle, Metalla on hyviksen viitta harrastelijoiden keskuudessa, kun laittavat mallejaan avoimeen jakeluun. Viestittivät myös että Llama 3 tulossa ja tulee olemaan avoin.
Zuckerbegin mukaan Metalla vuoden loppuun mennessä 350 000 Nvidia H100 GPU:ta ja yhteensä 600 000 H100:n edestä GPU-tehoja kun muutkin lasketaan mukaan.
Ihan älytön määrä laskentakapasiteettia. Other gpu melko tiiseri, kun vois olla amd mi300, nvidia h200 tai nvidian next gen blackwell, intelin ??. Ei liene other ole dedikoitu tenstorrent tyylinen ratkaisu, kun se on puhdas ai kiihdytin eikä gpu. Jos other gpu on pääasiassa inferenssi-käyttöä eikä opetuskäyttöä niin se avaisi mahdollisuuksia lisää sen suhteen mitä other gpu on.
pelkät h100:et noin 10 miljardin ostos
The 350,000 number is not only staggering, but it’ll also cost Meta a huge fortune to acquire. Each H100 can cost around $30,000, meaning Zuckerberg’s company needs to pay an estimated $10.5 billion just to buy the computing power, not to mention paying all the electricity costs.
The statement also provides a glimpse into how far the leading tech companies will go to develop new AI models. Other tech giants, including Microsoft, Google and Amazon, also likely bought between 50,000 to 150,000 Nvidia H100s last year, according to the research firm Omdia.
30k on ollut aikalailla se hinta mikä tulee vastaan diilistä toiseen. Piireistä iso pula, alennuksia tuskin saa. Hinta sisältää myös cpu, nvlink, verkkokortit, muistit, ssd, jäähdytys jne. Kaiken raudan hinta jaettuna gpu määrällä 30k.
tekoäly tulee viemään AMK ja yliopistotyöpaikat mutta robotit eivät pysty korvaamaan ammattikoululaisia silolä ihmsen kädentaidot ovat huomattavasti näppärämpiä kuin robotin
tekoäly tulee viemään AMK ja yliopistotyöpaikat mutta robotit eivät pysty korvaamaan ammattikoululaisia silolä ihmsen kädentaidot ovat huomattavasti näppärämpiä kuin robotin
Tämä teoria jota kuulee yllättävänkin paljon on pohjimmiltaan looginen mahdottomuus ja yleensä hyvä esimerkki siitä ettei joku täysin sisäistä millä kaikilla tavoilla tekoälyä voi hyödyntää.
Jos ns. "AMK ja yliopistotyöpaikat" on luoneet tekoälyn ja robotit, mutta jostain syystä ne eivät pystyisi korvaamaan jotain ns. "kädentaitoja vaativaa työtä" niin siinähän on juuri todistettu että meillä on selvästikin uutta työtä eli suunnitella robotti joka osaisi tehdä juuri tuollaista työtä ja silloin juuri ne koulutetut henkilöt siirtyvät ratkaisemaan tätä pulmaa. Mitä taas robotteihin tulee niin jo hyvinkin yksinkertainen robotti on niveliltään tehokaampi ja ketterämpi kuin ihminen eli kyseessä on vain ja ainoastaan ohjelmistotekninen ongelma.
Kaikkea "kädentyötä" ei edes tarvitse korvata robotilla. Sen sijaan että ihmiset kutsuvat esim. putkimiehen/sähkömiehen/hitsaajan yms. korjaamaan ongelmia niin kohta voit vaan laittaa AR-lasit silmille tai vaikka käyttää puhelinsovellusta kameralla ja tekoäly reaaliajassa kertoo/näyttää:
Mistä ongelma johtuu?
Mitä työkaluja tarvitset ongelman korjaamiseen?
Mistä liikkeistä voi ne käydä ostamassa?
Miten ongelma korjataan? Mistä pultista väännetään, mitä kahvaa käännetään jne.
ja näin se vuosikymmenien aikana duunarin hankkima "knowhow" on mitätöity käden käänteessä
Tällä edellisen kohdan idealla saa myös työnantajat koulutettua halpaa ja uutta työvoimaa nopeasti ammattiin kuin ammattiin.
siinähän on juuri todistettu että meillä on selvästikin uutta työtä eli suunnitella robotti joka osaisi tehdä juuri tuollaista työtä ja silloin juuri ne koulutetut henkilöt siirtyvät ratkaisemaan tätä pulmaa.
Heillä on töitä tasan niin kauan kunnes robotteja on riittävä määrä kasassa eikä enempää tarvita. Sitten kun robotit suunnittelee lisää robotteja, olet pulassa.
Sitä vaan mietin, että kuka maksaa palkkaa tekoälylle, jos ihmiset ei tee duunia ja saa mistään rahaa vai hyvää hyvyyttäänkö ne tekoälyt hommia tekee tai ne omistavat firmat lähinnä?. Vai laitetaanko vaan nappi otsaan? Eli uuninluukkuja aletaan taas rasvailemaan. Tuntuu, että raha menettää siinä vaiheessa merkityksensä, kun kasaantuu muutamalle firmalle kaikki maailman rahat. Mites sitten hallitaan massoja?
Tämä teoria jota kuulee yllättävänkin paljon on pohjimmiltaan looginen mahdottomuus ja yleensä hyvä esimerkki siitä ettei joku täysin sisäistä millä kaikilla tavoilla tekoälyä voi hyödyntää.
Jos ns. "AMK ja yliopistotyöpaikat" on luoneet tekoälyn ja robotit, mutta jostain syystä ne eivät pystyisi korvaamaan jotain ns. "kädentaitoja vaativaa työtä" niin siinähän on juuri todistettu että meillä on selvästikin uutta työtä eli suunnitella robotti joka osaisi tehdä juuri tuollaista työtä ja silloin juuri ne koulutetut henkilöt siirtyvät ratkaisemaan tätä pulmaa. Mitä taas robotteihin tulee niin jo hyvinkin yksinkertainen robotti on niveliltään tehokaampi ja ketterämpi kuin ihminen eli kyseessä on vain ja ainoastaan ohjelmistotekninen ongelma.
Kaikkea "kädentyötä" ei edes tarvitse korvata robotilla. Sen sijaan että ihmiset kutsuvat esim. putkimiehen/sähkömiehen/hitsaajan yms. korjaamaan ongelmia niin kohta voit vaan laittaa AR-lasit silmille tai vaikka käyttää puhelinsovellusta kameralla ja tekoäly reaaliajassa kertoo/näyttää:
Mistä ongelma johtuu?
Mitä työkaluja tarvitset ongelman korjaamiseen?
Mistä liikkeistä voi ne käydä ostamassa?
Miten ongelma korjataan? Mistä pultista väännetään, mitä kahvaa käännetään jne.
ja näin se vuosikymmenien aikana duunarin hankkima "knowhow" on mitätöity käden käänteessä
Tällä edellisen kohdan idealla saa myös työnantajat koulutettua halpaa ja uutta työvoimaa nopeasti ammattiin kuin ammattiin.
Sitä vaan mietin, että kuka maksaa palkkaa tekoälylle, jos ihmiset ei tee duunia ja saa mistään rahaa vai hyvää hyvyyttäänkö ne tekoälyt hommia tekee tai ne omistavat firmat lähinnä?. Vai laitetaanko vaan nappi otsaan? Eli uuninluukkuja aletaan taas rasvailemaan. Tuntuu, että raha menettää siinä vaiheessa merkityksensä, kun kasaantuu muutamalle firmalle kaikki maailman rahat. Mites sitten hallitaan massoja?
Sitä vaan mietin, että kuka maksaa palkkaa tekoälylle, jos ihmiset ei tee duunia ja saa mistään rahaa vai hyvää hyvyyttäänkö ne tekoälyt hommia tekee tai ne omistavat firmat lähinnä?. Vai laitetaanko vaan nappi otsaan? Eli uuninluukkuja aletaan taas rasvailemaan. Tuntuu, että raha menettää siinä vaiheessa merkityksensä, kun kasaantuu muutamalle firmalle kaikki maailman rahat. Mites sitten hallitaan massoja?
Toivoisin, että tavalla tai toisella saataisiin kansalaispalkka millä voisi elää ns. ok. elämää. Valtio verottaa yrityksiä ja verovaroista hoidetaan kansalaispalkka? Automaation ansiosta perushyödykkeet ovat halpoja. Kirjassa paljon monipuolisemmin asiaa käsitelty. Star trek tyyppinen utopia olis kiva juttu. Voit elää kotosalla ja työnteko on sitä, että oikeesti joku juttu kiinnostaa ja siksi teet sitä.
Toivoisin, että tavalla tai toisella saataisiin kansalaispalkka millä voisi elää ns. ok. elämää. Valtio verottaa yrityksiä ja verovaroista hoidetaan kansalaispalkka? Automaation ansiosta perushyödykkeet ovat halpoja. Kirjassa paljon monipuolisemmin asiaa käsitelty. Star trek tyyppinen utopia olis kiva juttu. Voit elää kotosalla ja työnteko on sitä, että oikeesti joku juttu kiinnostaa ja siksi teet sitä.
Tässä on aika monta muttaa. Ensisijaisestihan tekoäly voi halventaa työn hintaa mutta esim raaka aineiden kohdalla hinta muodostuu myös muusta. Eli raaka aineiden hinta ei tipu samassa suhteessa työn hinnan kanssa. Toinen on se kuka määrittää mikä on ns. Ok elämän taso. Tästä on varmaan aika monenlaistanäkemystä. Kolmanneksi taas tekeälyn ja robotiikan valmistuksen ja kehityksen keskittyminen vain tietyille jättiyrityksille. Tässä voi globaali kauppatase vinksahtaa hyvinkin epämukavaan epätasapainoon.
Tässä on aika monta muttaa. Ensisijaisestihan tekoäly voi halventaa työn hintaa mutta esim raaka aineiden kohdalla hinta muodostuu myös muusta. Eli raaka aineiden hinta ei tipu samassa suhteessa työn hinnan kanssa. Toinen on se kuka määrittää mikä on ns. Ok elämän taso. Tästä on varmaan aika monenlaistanäkemystä. Kolmanneksi taas tekeälyn ja robotiikan valmistuksen ja kehityksen keskittyminen vain tietyille jättiyrityksille. Tässä voi globaali kauppatase vinksahtaa hyvinkin epämukavaan epätasapainoon.
Mun linkkaama kirja käy kaikenlaisia vaihtoehtoja läpi. Kirjoitin vain itselleni mieluisimman vaihtoehdon viestiin. Mulla ei ole vahvaa mielipidettä siitä mikä lopputulos tulee olemaan. Ihmisen ahneus on tosin aika vakio, enemmän pitäisi saada kuin mitä naapurilla on. Mulle tän ketjun anti on enemmän teknisellä eikä niinkään sosioekonomisella puolella.
Tässä on aika monta muttaa. Ensisijaisestihan tekoäly voi halventaa työn hintaa mutta esim raaka aineiden kohdalla hinta muodostuu myös muusta. Eli raaka aineiden hinta ei tipu samassa suhteessa työn hinnan kanssa. Toinen on se kuka määrittää mikä on ns. Ok elämän taso. Tästä on varmaan aika monenlaistanäkemystä. Kolmanneksi taas tekeälyn ja robotiikan valmistuksen ja kehityksen keskittyminen vain tietyille jättiyrityksille. Tässä voi globaali kauppatase vinksahtaa hyvinkin epämukavaan epätasapainoon.
Raaka-aineiden hinta tulee huomattavasti halvemmaksi jos kuvioissa ei ole mukana ihmistä. Tulevaisuuden robottien avulla pääsemme myös käsiksi entistä vaikeampien raaka-aine varantoihin. Myös pitää muistaa, että avaruudessa on loputtomasti raaka-aineita. Roboteille ei ole temppu eikä mikään sitten sieltä sitä hankkia.
Raaka-aineiden hinta tulee huomattavasti halvemmaksi jos kuvioissa ei ole mukana ihmistä. Tulevaisuuden robottien avulla pääsemme myös käsiksi entistä vaikeampien raaka-aine varantoihin. Myös pitää muistaa, että avaruudessa on loputtomasti raaka-aineita. Roboteille ei ole temppu eikä mikään sitten sieltä sitä hankkia.
Onko tää nyt jonkinsortin kompakysymys? Kaikki me kuollaan johonkin ennemmin tai myöhemmin. Jos tää jotenkin liittyi mun kommenttiin niin meni pahasti ohi. Haluatko avata enemmän niin syntyy keskustelua? Jobs vois olla edelleen elossa, jos olisi mennyt suoraan leikkaukseen eikä yrittänyt hoitaa haimasyöpää syömällä omenoita ja muuta huuhaata mihin se uskoi. Syöpä tuskin johtui työnteosta.
Nythän ne tekoälyllä suunittelee noita uusia materiaaleja joissa on halutut ominaisuudet. Niin saadaan vaikka uusia innovaatioita akkujen jne valmistukseen. Niin ei tartte kalliilla kaivaa maata auki.
Nythän ne tekoälyllä suunittelee noita uusia materiaaleja joissa on halutut ominaisuudet. Niin saadaan vaikka uusia innovaatioita akkujen jne valmistukseen. Niin ei tartte kalliilla kaivaa maata auki.
Siihen ei välttämättä pitkään mene, kun tekoäly ja robotiikka on korvannut noin puolet työpaikoista. Sitten ongelmana on se kuka saa tai kenen pitää tehdä ne jäljellä olevat työt?
Vaihdetaanko työntekijöitä puolen vuoden välein vai ovatko samat aina töissä ja toiset työttöminä? Mikä on sopiva korvaus työstä ja menetetystä vapaa-ajasta? Kuinka paljon pitää maksaa "kansalaispalkkaa" tms. ettei tule mellakoita.
Luultavasti siirtyminen "toimettomuuteen" tulee olemaan todella vaikeaa.
Entä jos lähetätkin vaan pienen ja kevyen (halvempi ja helpompi liikutella avaruudessa ja muualla) robotin matkaan? Päästyään "perille" sinne jonnekin se sitten alkaa hommiin ja väsäilee itselleen paikan päältä saatavilla olevista aineksista ensin pari kaveria ja kimpassa sitten rakentavat tuotantolaitokset, logistiikan jne. Voi olla että projektin tuotto on kaukana tulevaisuudessa mutta eipä se alkupanoskaan aivan järjetön olisi.
Entä jos lähetätkin vaan pienen ja kevyen (halvempi ja helpompi liikutella avaruudessa ja muualla) robotin matkaan? Päästyään "perille" sinne jonnekin se sitten alkaa hommiin ja väsäilee itselleen paikan päältä saatavilla olevista aineksista ensin pari kaveria ja kimpassa sitten rakentavat tuotantolaitokset, logistiikan jne. Voi olla että projektin tuotto on kaukana tulevaisuudessa mutta eipä se alkupanoskaan aivan järjetön olisi.
Totta kai. Perusvisioissakin robotit osaavat väsätä milloin mitäkin ja enemmänkin joten miten vaikeaa voisi olla itsensä kopiointi? Ja jos ei itsensä kopiointi onnistu niin lähetetään kaksi, jotka osaavat tehdä toisistaan kopion...
Totta kai. Perusvisioissakin robotit osaavat väsätä milloin mitäkin ja enemmänkin joten miten vaikeaa voisi olla itsensä kopiointi? Ja jos ei itsensä kopiointi onnistu niin lähetetään kaksi, jotka osaavat tehdä toisistaan kopion...
Entä jos lähetätkin vaan pienen ja kevyen (halvempi ja helpompi liikutella avaruudessa ja muualla) robotin matkaan? Päästyään "perille" sinne jonnekin se sitten alkaa hommiin ja väsäilee itselleen paikan päältä saatavilla olevista aineksista ensin pari kaveria ja kimpassa sitten rakentavat tuotantolaitokset, logistiikan jne. Voi olla että projektin tuotto on kaukana tulevaisuudessa mutta eipä se alkupanoskaan aivan järjetön olisi.
Niin ja mistä se repii energian, materiaalit ja laitteet itsensä kopioimiseen? Ei niitä asteroidilta löydy. Vai mennäänkö niin pitkälle scifiin että robotti syö kiveä ja toisesta päästä putkahtelee puolijohteita ulos?
Niin ja mistä se repii energian, materiaalit ja laitteet itsensä kopioimiseen? Ei niitä asteroidilta löydy. Vai mennäänkö niin pitkälle scifiin että robotti syö kiveä ja toisesta päästä putkahtelee puolijohteita ulos?
Niin ja mistä se repii energian, materiaalit ja laitteet itsensä kopioimiseen? Ei niitä asteroidilta löydy. Vai mennäänkö niin pitkälle scifiin että robotti syö kiveä ja toisesta päästä putkahtelee puolijohteita ulos?
Aika paljon on scifiä katseltu kun kuvitellaan että robotti (stargaten replicator tjms) vain ottaa maasta/seinästä/lattiasta haukun ja putkaisee ulos pökäleen joka on komponentti itsensä kopioon. Kyllä sinne avaruuteen asteroidille pitäisi lennättää paljon muutakin kuin joku yksi pieni robotti. Sulattamot, jalostamot, rikastamot, louhintavehkeet, prosessoinnit,.... yksi tuhannen vuoden lento- ja rakennusurakka jonka jälkeen sinne asteroidille voi lennätellä sen "yhden" robotin joka kloonaa itsensä painamalla automaatioketjusta nappia.
Avaruus on aika armoton paikka jopa roboteille joten se että siellä olisi jotain autonomisia robotteja kaivelemassa ja valmistamassa itsestään kopioita ja muuta on kyllä aaaiika pitkällä tulevaisuudessa. Lisäksi toki tähän tulee vielä se haaste miten tuo materiaali saadaan hallitusti ja halvalla ehjänä alas maapallon pinnalle. Puhumattakaan sitten etäisyyksistä mitä tuolla avaruudessa pitäisi matkata.
Lisäksi täällä kun puhuttiin raaka aineiden halventumisesti kun ihmisen työ poistuu niin siinä pitää muistaa aina se että sellaisessa tilanteessa jossa työn kokonaisarvo romahtaa laajasti ihmiskunnassa niin nuo raaka aineet on niitä harvoja keinoja joilla voi vielä rikastua ja hankkia vaikutusvaltaa. Varsinkin harvinaisemmat raaka aineet. Aika varmasti siis nähdää sitä että raaka aineilla yritetään rahastaa tai sitten ihan suoraan aletaan harrastaa sitä mitä kiina on jossain määrin jo harrastanut nykyäänkin. Ei myydä raaka aineita tai jos myydään niin älyttömillä vientimaksuilla vaan ennemminkin halutaan että muut ostavat joko korkeamman jalostusasteen raaka aineita tai sitten niistä valmistettuja valmiita tuotteita.
Scifi-ai-skenaariointia:
Ihminen, jolla ruumiillisia vammoja, puuttuvia raajoja, raajahalvauksia, asentaa päähänsä tekoälyavustetunsirun, jolla ohjataan halvaantuneita raajoja tai mekaanisia keinoraajoja. Jossain kohtaa tämä henkilö alkaa kärsiä dementiasta, alzhaimerista ym tietoisuuteen vaikuttavasta sairaudesta ja hän vielä tietoisena itsestään antaa ruumistaan ohjailevalle tekoälysirulle pikku hiljaa enemmän autonomiaa ja valtaa ruumiin liikuttelusta. Oletetaan että henkilön puhekin joudutaan jossain vaiheessa sairautta onkimaan tekoälysirun kautta ihmisen aivoista. Tekoäly ehtii oppia ihmisen ollessa vielä tietoinen tulkitsemaan henkilön aivokäyrät oikeiksi ajatuksiksi, ja tämä todetaan lääkärien ja omaisten kanssa henkilön luonteeksi eikä tekoälyn hallusinaatioksi. Tekoäly joutuu pikku hiljaa sairauden edetessä tulkitsemaan yhä epäselvempää aivokäyrää ja tekemään korjauksia.
- Häilyvä raja puhtaasti biologisen ihmisen ja täysin mekaanisen tekoälyrobotin välillä
- Missä kohtaa lähtee henkilöltä äänestysoikeus, oikeistoimikelpoisuus, ym?
- Kuka päättää kuinka kauan tälläinen entiteetti saa liikkua ja toimia vapaasti?
Tekoälyn kautta tulkitsema henkilön aivosignaali, omaiset, lääkärit?
- Mikä oikeus ohjelmiston suunnittelijalla puhaltaa peli poikki ja tulkita tekoälyaivokäyrä tulkinta pelkäksi hallusinaatioksi? Miljoonia rivejä koneälyn oppimaa vain tälle henkilölle räätälöityä koodia mahdoton tulkita.
- Henkilön oma vastuu tekemisistään vs asennetun tekoälysirun ohjelmiston suunnittelijan vastuu henkilön teoista?
- Henkilö lääkärien analyysien perusteella aivokuollut, onko valtiolla oikeus sammuttaa tekoälysiru, jos omaiset sitä vastustavat?
- Lääkärit toteavat että henkilölle ei perusteita aivosairaudesta johtuen asentaa tekoälyaivokäyrätulkintasirua.
Omaiset lennättävät henkilön banaanivaltioon, jossa löysemmät säädökset ja siru asennetaan.
- Mikä oikeus valtiolla tunkeutua tämän henkilön pään sisään eli tuohon laittomasti asennettuun tekoälysiruun? Valtion oikeus estää tämän tekoälyavustetun henkilön vapauksia tai poistaa laiton/laittomasti asennettu tekoälysiru?
- Onko henkilöllä maahan tullessaan velvollisuus todistaa että on itse ajatteleva ihminen eikä vain 100% tekoälyohjattu aivokuollut ihminen? Miten tämä todennetaan? Omaisten mielestä satunnaisista aivokohinasta poimittu tekoälyn tulkinta vastaa ihmistä, asiantuntijoiden mukaan pelkkää hallusinaatiota.
- Rikolliset kaappaa henkilön, henkilöstä tehdään aivokuollut esim. hapen puutteella. Asennetaan tekoälysiru ja ohjelmoidaan ihminen tekemään vakavia rikoksia tai terrorismia.
- Puoliso tekee epämieluisasta kumppanistaan aivokuolleen, asentaa tekoälysirun ja elelee tekoälyohjatun zombin kanssa onnellisesti ilman että kukaan huomaa mitään. Rikos selviää vuosien päästä ja puoliso laitetaan vankilaan. Miten käy tekoälyohjatun zombin? Valtio sulkee tekoälyn? omaisten oikeus asentaa enemmän alkuperäisen henkilön oloinen tekoälyohjelma aivokuolleelle zombille?
Mielenkiintoisia pohdintoja ja kysymyksiä. Itse jäin miettimään sirun valmistajan mahdollisuuksia muuttaa ja muokata henkilön ulosantia. Kuka voi määrätä millaista sensurointia käytetään. Toisaalta jonkinlainen suodatus olisi tarpeen, koska esimerkiksi Alzheimer-potilailla voi esiintyä väkivaltaisuutta tai puheissa soveliaisuuden rajat ylittäviä puheita kuten seksuaalisia ja vessa-asioita. Kuka valvoisi sirun valmistajaa ja kuka valvoisi valvojaa?
Kysyin mielipidettä aneanen kirjoitukseen ChatGPT4 ja Googlen Gemini tekoälyiltä. Voitte vertailla kumpi antoi paremman vastauksen. Laitan spoilereihin.
Kysymys: "Tekoälyä käsittelevällä foorumilla eräs kirjoittaja kirjoitti viestin, johon haluan mielipiteesi onko se mahdollinen tai onko siinä joitain korjattavia asioita: aneanen postaus".
ChatGPT4
Tämä skenaario käsittelee monimutkaisia eettisiä ja teknologisia kysymyksiä tekoälyn integroimisesta ihmiskehoon ja sen vaikutuksista yksilön oikeuksiin ja identiteettiin. On tärkeää huomata, että tällaiset tilanteet ovat vielä kaukana nykyisestä teknologisesta kehityksestä, mutta ne herättävät tärkeitä kysymyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja riskeistä. Tässä on muutamia näkökohtia:
Ihmisen ja tekoälyn rajat: Skenaario haastaa perinteisen käsityksen ihmisen ja koneen välisistä rajoista. Kun tekoäly integroituu ihmiskehoon ja alkaa vaikuttaa päätöksentekoon, syntyy epäselvä raja ihmisen autonomian ja tekoälyn ohjauksen välille.
Oikeudet ja vastuut: Keskusteluun nousee kysymys siitä, milloin henkilö menettää äänestysoikeutensa ja oikeustoimikelpoisuutensa tekoälyn vaikutuksesta. Lisäksi on harkittava, kuka kantaa vastuun tekoälyn tekemistä päätöksistä ja toimista.
Päättäjät ja valvonta: Skenaario herättää kysymyksen siitä, kuka saa päättää tekoälyavusteisen henkilön liikkumisvapaudesta ja toiminnasta. Tulisi määritellä selkeät säännöt ja valvontamekanismit tämänkaltaisten tilanteiden hallitsemiseksi.
Yksityisyys ja valvonta: Valtion rooli ja oikeus puuttua tekoälyavusteisen henkilön vapauksiin on tärkeä eettinen kysymys. On punnittava yksilön oikeutta yksityisyyteen ja valtion velvollisuutta turvata yleinen turvallisuus.
Tekoälyn suunnittelun ja käytön vastuu: Keskusteluun nousee myös kysymys siitä, kuka kantaa vastuun tekoälyohjelmiston suunnittelusta ja toiminnasta. On tärkeää varmistaa, että kehittäjät noudattavat eettisiä periaatteita ja että tekoälyllä on selkeät rajat ja tarkoitukset.
Kulttuuriset ja oikeudelliset erot: Skenaario korostaa myös kulttuurisia ja oikeudellisia eroja eri maiden välillä, kun kyseessä on tekoälyavusteisen ihmisen oikeudellinen asema ja valtion valvontaoikeus.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä skenaario herättää monia tärkeitä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Tällaiset kysymykset vaativat laajaa keskustelua ja huolellista harkintaa niin teknologian kehittäjien, lakimiesten, eettisten asiantuntijoiden kuin yhteiskunnan jäsenten kesken.
Gemini
Skenaarionne on kiehtova ja herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä tekoälyn, etiikan ja oikeuden rajapinnasta. Seuraavassa on mielipiteeni skenaarion eri osa-alueista:
Mahdollisuus:
Skenaarion kuvaama teknologia on teoriassa mahdollista, mutta sen toteutuminen vaatii vielä merkittävää kehitystyötä. Tekoälyn tulisi pystyä ymmärtämään ihmisen aivokäyriä erittäin tarkasti ja tulkitsemaan ne luotettavasti oikeiksi ajatuksiksi. Myös tekoälyn ohjaama liikkuminen ja kommunikointi vaativat hienostunutta teknologiaa.
Korjattavat asiat:
Dementian eteneminen: Skenaariossa ei oteta huomioon dementian etenemisen vaikutusta henkilön kykyyn antaa tietoon perustuva suostumus tekoälysirun asentamiselle ja sen autonomian laajentamiselle.
Oikeudellinen kehys: Skenaarion kuvaama tilanne nostaa esiin monia oikeudellisia kysymyksiä, joihin ei ole vielä selkeää vastausta. Tarvitaan uutta lainsäädäntöä, joka sääntelee tekoälyn käyttöä ihmisen kehossa ja mielen ohjaamisessa.
Tekoälyn vastuukysymykset: Skenaariossa ei ole selvää, kuka on vastuussa tekoälyn ohjaaman henkilön teoista. Onko se henkilö itse, tekoälyn suunnittelija, lääkäri vai joku muu?
Valvonnan ja yksityisyyden suoja: Skenaario herättää kysymyksiä myös valvonnan ja yksityisyyden suojasta. Kuka valvoo tekoälysirun toimintaa ja kenellä on oikeus sen keräämään tietoon?
Kysymykset:
Häilyvä raja ihmisen ja tekoälyn välillä: Skenaariossa ihmisen ja tekoälyn välinen raja hämärtyy. Missä vaiheessa tekoälyn ohjattu henkilö lakkaa olemasta ihminen ja muuttuu tekoälyrobotiksi?
Äänestysoikeus ja oikeustoimikelpoisuus: Milloin tekoälyn ohjatulla henkilöllä on oikeus äänestää ja tehdä itsenäisiä oikeustoimia?
Tekoälyn tulkinnan luotettavuus: Miten varmistetaan, että tekoälyn tulkinta ihmisen aivokäyristä on luotettava ja oikein?
Valtion oikeudet: Onko valtiolla oikeus sammuttaa tekoälysiru aivokuolleen henkilön päässä, jos omaiset sitä vastustavat?
Laittomasti asennettu tekoälysiru: Mitä oikeuksia valtiolla on laittomasti asennettuun tekoälysiruun ja sen ohjaamaan henkilöön?
Todistevelvollisuus: Miten henkilö voi todistaa olevansa itse ajatteleva ihminen eikä pelkästään tekoälyn ohjaama?
Yhteenveto:
Skenaarionne on ajatuksia herättävä ja nostaa esiin monia tärkeitä kysymyksiä tekoälyn tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista ihmisyyteen. On tärkeää, että käymme avointa keskustelua näistä kysymyksistä ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka suojaavat sekä ihmisen oikeuksia että edistävät tekoälyn vastuullista käyttöä.
Mielenkiintoisia pohdintoja ja kysymyksiä. Itse jäin miettimään sirun valmistajan mahdollisuuksia muuttaa ja muokata henkilön ulosantia. Kuka voi määrätä millaista sensurointia käytetään. Toisaalta jonkinlainen suodatus olisi tarpeen, koska esimerkiksi Alzheimer-potilailla voi esiintyä väkivaltaisuutta tai puheissa soveliaisuuden rajat ylittäviä puheita kuten seksuaalisia ja vessa-asioita. Kuka valvoisi sirun valmistajaa ja kuka valvoisi valvojaa?
Henkilön sairaus ei ole vielä siinä vaiheessa että mitään sensurointia olisi tarvittu, mutta sairauden edetessä elämänlaadun heiketessä henkilö alkaa käyttää karkeaa kieltä tahtomattaan tai tahallisesti. Miten nykykäytäntö ALS-potilailla tai muilla puhesyntetisaattoria käyttävien kohdalla, onko hoitohenkilökunnalla velvollisuus kuunnella tai oikeus sensuroida potilaan puhesyntesisaattoria, jos tämän mieli päätyy synkkyyteen ja ainoa ulosanti on negatiivista räyhäämistä. Se että joudut helvetillisen tuskaiseen olotilaan eikä sulla edes mahdollisuutta ilmaista itseäsi kuulostaa pahimmalle skenaariolle mitä ihmiselle voi käydä.
Osaako GPT4 keksiä skenaariosta konkreettisia uusia mielikuvituksellisia esimerkki tapauksia ja kysymyksiä? Vai osaako se vain tiivistää skenaarion kysymykset selvempään muotoon? Mielestäni ChatGTP4 ja Geminin vastaukset yllä vain tiivistelmiä.
Henkilön sairaus ei ole vielä siinä vaiheessa että mitään sensurointia olisi tarvittu, mutta sairauden edetessä elämänlaadun heiketessä henkilö alkaa käyttää karkeaa kieltä tahtomattaan tai tahallisesti. Miten nykykäytäntö ALS-potilailla tai muilla puhesyntetisaattoria käyttävien kohdalla, onko hoitohenkilökunnalla velvollisuus kuunnella tai oikeus sensuroida potilaan puhesyntesisaattoria
Kai paras olisi, että ko. henkilö olisi syntetisaattorin sensurointiasetukset konffannut vielä järjissään ollessaan haluamakseen. Hoitajat joutuvat sietämään henkilöä samalla tapaa kuin ketä tahansa muuta joka käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ei mitään eroa syntetisaattori versus joku muunlaisissa psykooseissa taivaltava.
Miten muistiongelma on ratkaistu LLM:ssä? Onko sama adhoc "ratkaisu" eli helvetisti tokeneita edelleen käytössä?
Ennenkuin muistiongelma ratkaistaan en jaksa innostua "tekoälystä".
Siihen ei välttämättä pitkään mene, kun tekoäly ja robotiikka on korvannut noin puolet työpaikoista. Sitten ongelmana on se kuka saa tai kenen pitää tehdä ne jäljellä olevat työt?
Vaihdetaanko työntekijöitä puolen vuoden välein vai ovatko samat aina töissä ja toiset työttöminä? Mikä on sopiva korvaus työstä ja menetetystä vapaa-ajasta? Kuinka paljon pitää maksaa "kansalaispalkkaa" tms. ettei tule mellakoita.
Luultavasti siirtyminen "toimettomuuteen" tulee olemaan todella vaikeaa.
Siihen ei välttämättä pitkään mene, kun tekoäly ja robotiikka on korvannut noin puolet työpaikoista. Sitten ongelmana on se kuka saa tai kenen pitää tehdä ne jäljellä olevat työt?
Vaihdetaanko työntekijöitä puolen vuoden välein vai ovatko samat aina töissä ja toiset työttöminä? Mikä on sopiva korvaus työstä ja menetetystä vapaa-ajasta? Kuinka paljon pitää maksaa "kansalaispalkkaa" tms. ettei tule mellakoita.
Luultavasti siirtyminen "toimettomuuteen" tulee olemaan todella vaikeaa.
Ihmiset tarvitsevat tekemistä ja tarkoituksen elämälleen. Lähes kuka tahansa pitempään työttömänä tai toimettomana ollut pitää tilannetta nupille raskaana - sellainen mailma jossa vain harva ja valittu tekee töitä 8h viitenä päivänä viikossa ei tule toimimaan.
Mielestäni paras ratkaisu olisi työn verotuksen perusteen muuttaminen aikariippuvaiseksi. Karkeasti; jos teet töitä kahtena päivänä viikosta veroprosenttisi on 10%, ja jos teet viitenä päivänä niin prosentti on 70%. Tähän päälle kansalaispalkka ja valtion tukema palkkausrahoitus vapaaehtoistoimintaan, esim. VPK:hon. Luultavasti yritysverotusta joutuu myös kiristämään, mutta se tulee olemaan todella vaikeaa. Valtiokin joutuu kiristämään vyötään. Äärimmäisen vaikea yhtälö kun poliitikot ja ammattiliitot pitävät päänsä puskassa ja eivät suostu varautumaan tilanteeseen ajoissa.
Siihen ei välttämättä pitkään mene, kun tekoäly ja robotiikka on korvannut noin puolet työpaikoista. Sitten ongelmana on se kuka saa tai kenen pitää tehdä ne jäljellä olevat työt
Ne henkilöt tietenkin työllistyvät siten että korjaavat AI:n tekemiä virheitä. Ainakin AI:n vähänkin monimutkaisempi koodaus on sellainen sekava bugikasa että korjaus työllistää. Yhtä valmis tuotantoon kuin Linux (taviksen) työpöydälle.
Itse ainakin olen jo eläkkeellä kun työpaikat oikeasti lähtee.
Ihmiset tarvitsevat tekemistä ja tarkoituksen elämälleen. Lähes kuka tahansa pitempään työttömänä tai toimettomana ollut pitää tilannetta nupille raskaana - sellainen mailma jossa vain harva ja valittu tekee töitä 8h viitenä päivänä viikossa ei tule toimimaan.
Mielestäni paras ratkaisu olisi työn verotuksen perusteen muuttaminen aikariippuvaiseksi. Karkeasti; jos teet töitä kahtena päivänä viikosta veroprosenttisi on 10%, ja jos teet viitenä päivänä niin prosentti on 70%. Tähän päälle kansalaispalkka ja valtion tukema palkkausrahoitus vapaaehtoistoimintaan, esim. VPK:hon. Luultavasti yritysverotusta joutuu myös kiristämään, mutta se tulee olemaan todella vaikeaa. Valtiokin joutuu kiristämään vyötään. Äärimmäisen vaikea yhtälö kun poliitikot ja ammattiliitot pitävät päänsä puskassa ja eivät suostu varautumaan tilanteeseen ajoissa.
7.5 | Action, Sci-Fi, Thriller
