Retropelaaminen, emulaattorit ja laitteet

Wiin sd kortilla olisi muutama avi video, ja Wii ei suostu niitä lukemaan. kokeilin PC:llä ja ei avaa korttia? Kortinlukija rikki vai eikö Wiin sd korttia voi avata PC:llä?
Mitähän vaihtoehtoja tuossa olisi että voisi videot katsoa?
 

Viime vuosi oli minulle varsinaista emulaattorirumbaa ja silti olen vasta raapaissut pintaa. Beetle HW tuli myös tutuksi joskin pitkälti käytin normi-Beetleä software-moodissa sillä HW aiheutti peleissäni pieniä mutta tarpeeksi häiritseviä graafisia bugeja niiden yleisyyden vuoksi. Widescreeniä olen harrastanut joidenkin PS2-pelien kanssa, mutta sielläkään se ei toimi aina oikein ja 4:3 on käytännössä ainut vaihtoehto jos peli käyttää esirenderoituja taustoja, ja toisessa pelissä maailma loppui äkkiä kun mentiin tuon kuvasuhteen ulkopuolelle. PSX-peleissä olen pitäytynyt 4:3-suhteessa ja resoakin nostan maltillisesti, tyypillisesti 2x yhdistettynä CRT-filtteriin. Makuasioita ja analogiseen aikaan ei peleille ollut niin tarkkaa "oikeaa" lookkia mutta pelkkä reson nostaminen taivaisiin ja täydellisen neliskanttiset pikselit menee mielestäni vähän pointin ohi.

Citra on ikäisekseen varsin kypsä 3DS-emulaattori ja ruutujen jakaminen kahdelle näytölle minimoi hukatun tilan. Samaan kykenee Wii U -emulaattori Cemu. Näiden lisäksi käytin sekä Dolphinia että RPCS3:a molempia vähintään 100 tuntia. Jokseenkin surkuhupaisaa palata PCSX2:n pariin kun katsoo kuinka nopeaan nämä uudemmat emulaattorit kehittyvät siinä missä PS2-pelien pelaaminen vaatii jatkuvaa säätöä ja jos jonkinmoista häksiä.
 
Mä ite kyl huomasin että PCSX2 ku kerran sääti kuntoon jollekki pelille, ni se aika hyvin toimi sit muille, muistaakseni vaan yhtä säätöä piti tarvittaessa vaihtaa toiseen, jotta toimi graafisesti oikein. Mut makuasioitahan nämä on juu ja jotkut pelit on pelattava 4:3 kuvasuhteella, jos käyttävät staattisia kuvia taustoina tai niiden laajakuva ei toimi odotulla tavalla. Mut kerran ku luo sopivat pohjasäädöt ni yleensä uutta peliä niillä käynnistettäessä näkee heti jos pitää jotain pientä säätöä tehdä. Säätää ne kohilleen parilla klikkauksella ja tallentaa sen presetin sit sille pelille, ni homma okei. Mut käytikkö sit Beetlen HW:ssa DX API:a ? Ku vissiin toi Vulkan on tullu vasta tänävuonna käyttöön ja se on huomattavasti parempi kaikinpuolin.
Olen melko varma että käytin ja kävin kaikki mahdolliset asetukset läpi. Loppujenlopuksi ei-HW Beetle kykeni siihen samaan 2x resoon + filttereihin softamodessa joten ei ollut iso ongelma.
 
Mut siin softamodessa ei vissiin oo valittavissa Vulkania ? Ku sillä saa sit perspektiivikorjaukset yms herkut käyttöön, millä pysyy polygonit ja tekstuurit paikoillaan. Se kun oli se ongelma alkuperäisessä PS1:ssä, et ne pomppi minne sattuu.
Se peli jota pelasin käytti lähes yksinomaan spritejä joten jos tuota ongelmaa ilmeni niin se oli varsin olematon eikä häirinnyt ainakaan minua.
 
Pienenä vinkkinä, PS3 ohjaimet saa toimimaan parhaiten Win10:ssä asentamalla PS Now ohjelman Sonyltä. Se asentaa ps3 ohjaimen ajurit koneelle. Omassa koneessani ei ole bluetoothia niin en pysty kokeilemaan bluetoothin välityksellä pelailua, mutta usb johdolla toimii täysin.
 
Pienenä vinkkinä, PS3 ohjaimet saa toimimaan parhaiten Win10:ssä asentamalla PS Now ohjelman Sonyltä. Se asentaa ps3 ohjaimen ajurit koneelle. Omassa koneessani ei ole bluetoothia niin en pysty kokeilemaan bluetoothin välityksellä pelailua, mutta usb johdolla toimii täysin.
Itse käytin pitkään SCP toolsia, kolmannen osapuolen aika kattava ohjelma samaan hommaan mutta vähän ärsyttäviä "ominaisuuksia" mm. ääniefektien ja jatkuvien "ei löydetty päivityksiä" -popupien muodossa. En tiennyt että nykyään löytyy virallinen tukikin.
 
Mutta, on niitä ongelmia edelleen:

- Kun noita pelejä rukaa korkeammille asetuksille graafisesti ni se vaatii emulaattorin coren ylikellotusta, eli se virtualisoitu PS1 ylikellotetaan ja se voi aiheuttaa ongelmia. Pelit saattaa jäätyä, kaatua tai jopa mennä graafisesti rikki joissain paikoissa.

- Äänien kanssa ongelmia synkronoinnissa, etenki ylikellottelun kanssa, jolloin ääni alkaa stutteroimaan ja rätisemään.

Tuota corea tarvitsee kellotella vissiinkin vain jos kikkailee noiden 60FPS moodien kanssa? Kun itse vielä tällä kikkailin niin ei minun koskaan tarvinnut mitään virtuaalista kellotelua tehdä vaikka resoluutiot väänsin kaakkoon ja käyttelin noita perspektiivin korjauksia, mutta tuohon ruudunpäivitykseen en kajonnut. Pelit pyörivät hyvin jos vaan koneessa riitti vääntö.

Yksi vinkki muuten noihin ääniin Beetlen kanssa, jos käyttää useampaa näyttöä niin kannattaa aina pelata primary-näytöllä. Sivunäyttöä käyttäessä äänet voivat rätistä joissain peleissä jostain kummasta syystä, ilmeisesti jotain ongelmaa syncissä. Minulla ainakin Resident Evil 3:ssa ero on selvä päänäytön ja sivunäytön välillä, sivunäytöllä joka ainoa askel rätisee.
 
Missä mahtaa olla vika, kun yritän viritellä PS1 konsolia että pääsis retroilemaan, niin ainoastaan ääni tulee, ei kuvaa. Tv on tuollainen perus 55" Led Smart, josta löytyy 1 scart paikka. Kuvassa tuo johto millä kytkin tv. Ja mulla on muutamakin konsoli ja kaikissa sama ongelma, eli vika lienee siellä tv:n päässä tai liitännöissä? Pitääkö tätä varten hankkia jokin vanhempi tv vai onko joku helpompi ratkaisu olemassa?
 

Liitteet

  • IMG_20200424_105605.jpg
    IMG_20200424_105605.jpg
    2,3 MB · Luettu: 24
Pitäis toimii tolla suoraan kyl. Ootko kokeillu liikutella sitä kuvajohtoa siellä PS1 takana ? Monesti se A/V portti väsyy noista ja se ei ota hyvin enää kontaktia.
En ole. Täytyypä kokeilla.
Edit: kokeilin, ei auta. Katselin av-kaapelia tarkemmin, niin kuuluuko sen olla tuollainen vai puuttuuko siltä pinnejä?
 

Liitteet

  • IMG_20200424_113951.jpg
    IMG_20200424_113951.jpg
    2,7 MB · Luettu: 40
Viimeksi muokattu:
Veikkaan kanssa johtoa/scart-palikkaa syyksi. Voihan sekin olla ettei tuo telkkarisi ymmärrä yhtään vanhojen PAL konsoleiden 288p/50hz signaalia, mutta silloinkin tuon telkkarin pitäisi (virheellisesti) käsitellä sitä 480i signaalina jolloin kuva pitäisi näkyä.

Komposiitti nykytelkkareilla muuten sitten näyttää ihan hirveältä joten jos tarkoituksena oli pelailla enemmänkin vanhoilla konsoleilla niin kunnollinen scart->hdmi skaaleri olisi paikallaan, joskin hinnat pyörii jossain 50-150€ tienolla riippuen minkä ostaa.
 
Ok. Pitänee metsästää jostain joku vanha pieni putkitöllö. Tarkoitus oli pelailla, mutta kohta menee käpy niin pahasti tähän säätämiseen että saatan hankkiutua kaikesta eroon :D
 
Ainoastaan massiivisilla kokoelmilla varustetut keräilijät ostaa just jonku tommossen Framemaisterin, mitkä maksaa yhden munuaisen ja jalan verran. Parillakympillä saa ihan hyvän semmossen kiinamuuntimen, kuhan kattoo vaan että se on nimenomaan semmoi metallikoteloinen ja kulmikas, ne muoviset ja erikoisen muotoiset mallit on roskistavaraa.

Kyllä se minusta on kiinni siitä kuinka paljon haluaa panostaa kuvanlaatuun ihan siinä missä vaikka jossain äänentoistossa, minä en kestä katsella mitään pehmeää mössöä sitten yhtään.

Eikä siinä tarvitse framemaisteria/OSSC ostaa, rapialla viidelläkympillä pleikkariin RAD2X eikä tarvitse edes erillistä RGB scart kaapelia ja taatusti pärjää. Mutta kukin tyylillään.
 
Löytyy ja kokeiltu, mutta ei tule kuvaa. Ei myöskään ääntä.

Jos scartista tulee ääni mutta tuosta ei kumpaakaan niin kannattaa varmistaa että input on valittu oikein.

Pleikalle sai RGB-scart kaapelin jolla tulee parempi kuva mutta en tiedä mitä tänä päivänä maksaa.
 
Tosin, yks huono puoli siinämielessä on noiden vanhojen konsolien pelaamisessa isossa laajakuvatöllössä että ku sun täytyis käytännössä pitää se peli 4:3 kuvasuhteen moodissa telkkarissakin, jolloin se näyttäisi oikealta. Silloin jää töllön laitoihin mustat palkit. Ja ne mustat palkit kuulemma ei tee hyvää välttämättä näille nykytelkkareille, ku ne on suunniteltu täyttämään koko kuvaruutu. Emuloinnin kautta toki saa nuo palkit täytettyä jollain värillä tai semmossella blurratulla peilauksella, mutta aidolla raudalla tulee ongelma ton suhteen.

Olen useamman vuoden nyt retroillut enkä ole koskaan kertaakaan kuullut että kenelläkään olisi retropiireissä kulunut kuva epätasaisesti mustien palkkien takia. Ei se tarkoita sitä etteikö se olisi mahdollista mutta kyllä se taitaa vaatia niin pirusti aikaa ja pelitunteja että hyvin todennäköisesti se on OLED telkkarissa vielä selvästi epätodennäköisempää kuin tavallinenkaan epätasainen kuvan kuluminen staattisen HUDin tai vastaavien takia pelatessa. Perus LED telkkarissa ei tarvitse moista edes miettiä.

Täältä saa sitten Pleikkariin ja muihinkin konsoleihin varmasti laadukkaita kaapeleita: RGC - Worlds No. 1 for Retro Gaming Console Accessories and SCART Cables

Edit jaa heh Infinity ehti ensin.
 
Suosittelen muuten emulaattoreissa kokeilemaan CRT shadereitä.

Näissä RetroArch + Beetle HW + Vulkan + XM29 Plus shader:
1569409638146.gif 1569447618308.gif

Ja pari stilliä, Driverissa käytin 1x native reso + 4x supersampling
Screenshot 2020-04-12 15.49.18.png RetroArch 12_04_2020 19_54_40.png
 
Ja ne mustat palkit kuulemma ei tee hyvää välttämättä näille nykytelkkareille

Vähemmän haittaa niistä on LEDeille kuin CRT ruuduille. OLED on eri asia mutta perus-töllä saa käyttää aikast paljon väärällä kuvasuhteella jos haluaa saada pysyviä jälkiä ruutuun.
 
Suosittelen muuten emulaattoreissa kokeilemaan CRT shadereitä.

Näissä RetroArch + Beetle HW + Vulkan + XM29 Plus shader:
1569409638146.gif 1569447618308.gif

Ja pari stilliä, Driverissa käytin 1x native reso + 4x supersampling
Screenshot 2020-04-12 15.49.18.png RetroArch 12_04_2020 19_54_40.png
Omasta mielestä taasen noi kaiken maailman CRT filtterit ja shaderit näyttää hirveiltä, vaikka kuin yrittävät emuloida ysäri tunnelmaa. Pelaa sitten suoriltaan sillä kuvaputki töllöllä/näytöllä, jos haluaa kuvasta epätarkan mössön.
 
Omasta mielestä taasen noi kaiken maailman CRT filtterit ja shaderit näyttää hirveiltä, vaikka kuin yrittävät emuloida ysäri tunnelmaa. Pelaa sitten suoriltaan sillä kuvaputki töllöllä/näytöllä, jos haluaa kuvasta epätarkan mössön.
Mielipiteitä on monia.

CRT shaderit saavat pelit näyttämään siltä, kuin niiden kehittäjät ne itse näkivät pelejä tehdessään.

Jos haluaa pikselintarkkuutta niin sehän ei ole ollut mikään ongelma niin pitkään kun emulaattorit on olleet olemassa, nyt on vihdoin alettu saamaan hyviä shadereitä joilla pelit näyttää paskoilla LCD ruuduillakin siltä, kuin ne lapsuudessa näyttivät. :tup:
 
Onhan leffoissakin usein mustat palkit ylä- ja alareunassa. Nekö ei sitten tee damagea x)

Leffa kestää yleensä sen pari tunia kerrallaan ja telkkarista katsottuna mainoskatkotkin pätkivät staattista kuvaa, pelisessiot saattavat kestää huomattavastikin pidempään. Ongelma ei ole mitä näytetään vaan kuinka kauan sitä näytetään putkeen, silloin alkaa tekniikoissa olla eroja. Vaikka LCD:hen ei mikään helposti palakkaan niin olen nähnyt monitorin jossa oli Windows Serverin logon screeni palanut pysyvästi.
 
Hmmh, omistan jo GBA SP ja GBA SP paremmalla näytöllä (ags-101), tosin ensinmainittu on lähinnä siksi etten ole saanut aikaiseksi myydä pois. kuljeksimasta.

...tästä huolimatta tekisi kovasti mieli ostaa joku mahdollisimman kurakuntoinen normi GBA, johon ostaa uutuuttaan kiiltävät vaihtokuoret ja IPS-näyttö. Jotenkin harmillista, ettei retrokoneiden ja kaman kanssa ole täällä oikein samanlaista ylitarjontaa ja paljoutta kuin jossain jenkeissä. Ei oikein huvittaisi maksaa itse konsolista pariakymppiä enempää, kun uusi näyttö ja kuoret tuovat hintaa kuitenkin ihan reilusti lisää.
 
Paljonko makso toi näyttö?
L2 oli 6000 SEK eli 560 meikäläisten valuuttaa.
Vanhempi N6E meni 3000 SEK hintaan.

Loppuvuonna olisi tarkoitus tämän saman tyypin kanssa hakea Saksasta keräilijältä muutama XM29 Plus NEC, noiden hintalaput ovat nykyisin jo melko stratosfäärisiä.
 
Muutama löytö pelidivarista, NTSC-J japsimallin PSX peripheral portilla SD-kortin käyttöä varten ja Super Famicom. Harmillisesti SFC ei ollut 1CHIP malli, joten metsästys Super Famicom Jr:lle jatkuu, lähinnä tuo tuli napattua mukaan retrobrite testiksi.

2020-05-08_14.31.24.jpg

Onneksi löytyi kuitenkin käyttämätön Famicom AV Japanista, ei tarvitse puhkua näiden kanssa 8-bit pelikasetteihin ja voi käyttää samaa SCART AV-kaapelia kuin SNES/SFC kunhan on RGB modi tehty.

s-l1600.jpg

Noihin alkuperäisiin "dogbone" ohjaimiin saa näköjään kanssa 8bitdo wireless DIY kittejä, täytyy toiseen asentaa tuollainen testiksi kunhan saa RGB kitin sisään ensin itse Famicomiin.
 
Tulipahan sitten löydettyä kaappeja siivotessa wanha kunnon Heroes of Might and Magic 4. Tämä versio tosin oli piraatti mutta jossain jemmassa pitäisi olla vielä Complete Editionkin jossa on lisänä Gathering Storm ja Winds of War ja se on ihan ostettu versio. Hyvin tuntuu toimivan linuxissakin PlayOnLinuxin läpi pelattuna. Ensin tuli testattua joku simppeli random-skenaario ja kun pääsi taas pelilogiikasta kärryille niin tuli kanmppanjaa aloiteltua...
 
Onko porukalla miten kokemusta noista halvoista NES klooneista? Tiedän, että esim. ääni on kaikissa heikkolaatuisempi kuin aidossa NES:ssä, muten mitenköhän lie kestävyyden kanssa? Esim. tuollaista Retrobit RES+ konsolia saa ohjaimineen kaikkineen alta 30 eurolla (Retro-Bit: RES+ Royal Blue PAL (NES-konsoli) - 24.90e - Retro - Puolenkuun Pelit pelikauppa tai Retro-Bit RES+ HD PAL), mutta mietityttää, että voiko tollainen kestää paljon 5 käyttökertaa pidempään? Jos ulosmyyntihinta Suomessa on tuo, ei sen valmistuskustannukset voi olla kun ykköseuroja.

Tiedän, että alkuperäistä NES:iä saa noin 50 eurolla, mutta sen kanssa on ongelmana pelkkä komposiittiliitäntä ja toki moni kone alkaa olla jo tiensä päässä eli korjailu-/modailuhommia olisi luvassa. Sitten on toki vielä joitakin ns. premium luokan klooneja (AVS, Nt mini..), jotka kuitenkin posteineen, tulleineen ja alveineen maksaa Suomeen tilattuna tyyliin 250-600 euroa.
 
Yks vaihtoehto ois kans semmoi NES-adapteri SNES:lle, ja sitäkautta sais RGB SCART kuvan ulos, ku SNES tukee sitä.

Edellyttäisi tietenkin, että olisi SNES. Sitten kun siihen hommaisi adapterin ja RGB Scartin, maksaisi ne varmasti enemmän kuin tuollainen klooni. Tykkäisin myös pelata NES-pelit NES-ohjaimella. Toki myös SNES alkaa olla sen verran iäkäs, että moni yksilö alkaa olla konkkien, virtaregulaattorin, kasettiliittimen ym. vaihdon tarpeessa.
 
Analogue voisi kyllä julkaista järkihintaisen Nt mini mallin, nuo $500 hinnat ovat aika tuuheaa. Tulisi kyllä ostettua jos saisi alle $200 kuten Mega Sg:n ja Super Nt:n.

MiSTer ei oikein napostelisi, tahtoo käyttää alkuperäisiä pelikasetteja.
 
Täältä lähtee iso suositus RetroUSB:n AVS:lle. Laite on ollut taloudessamme kohta kolme vuotta ja koko ajan varsin aktiivisessa käytössä. Pelejä on tullut hankittua matkan varrella viitisenkymmentä, noin puolet Famicom- ja puolet NES-versioita. Varsin huolettomasti voi pelejä ja ohjaimia hankkia, kun ei tarvitse aluekoodeista välittää, eikä ohjausviivekään (vai mikä olisikaan hyvä suomennus input lagille) vaivaa.

Muuta retropelailua varten tuli hankittua tuo yllä mainittu MiSTer, ja siihenkin olen ollut hyvin tyytyväinen, vaikka jonkin verran säätämistä on pitänyt harrastaa tuon kanssa. MiSTerillä tulee pelailtua pääasiassa C64:n, Mega Driven, SNESin ja Amigan pelejä. Noissahan riittääkin jo pelailtavaa muutamaksi illaksi. MiSTeriin kiinnitin vielä BlisSTerin, joten pelejä pääsee pelaamaan alkuperäisillä ohjaimilla.

Käsikonsoliretroilua varten löytyy vielä taustavalaistu GBA SP megaharvinaisella Veikko Huovisen Hamsterit / Spede Pasanen -kuosilla. Tämän kun kaivaa taskusta esiin joukkoliikennevälineessä, alkaa ympäriltä kuulua välittömästi ihailusta kielivää huokailua.
gbspede.jpg
 
Analogue voisi kyllä julkaista järkihintaisen Nt mini mallin, nuo $500 hinnat ovat aika tuuheaa. Tulisi kyllä ostettua jos saisi alle $200 kuten Mega Sg:n ja Super Nt:n.

MiSTer ei oikein napostelisi, tahtoo käyttää alkuperäisiä pelikasetteja.

Joo sellainen vajaat 200 dollaria voisi vielä parhaana päivänä kärsiä, muta tuo 500 on kyllä jo liikaa. Jostain luin, että se nykyinen Mini Nt on vissiin jostain syystä reilusti kalliimpi rakentaa kun esim. nuo Super Nt ja Segan kloonit, mitkä maksaa sen vaille 200.
 
Joo sellainen vajaat 200 dollaria voisi vielä parhaana päivänä kärsiä, muta tuo 500 on kyllä jo liikaa. Jostain luin, että se nykyinen Mini Nt on vissiin jostain syystä reilusti kalliimpi rakentaa kun esim. nuo Super Nt ja Segan kloonit, mitkä maksaa sen vaille 200.

Nt:n kotelo on jotain metallia, noissa uudemmissa se on täysin muovinen. Nyt kun ne vielä myy noita "viimeisiä" tuotantoeriä niin taitaa olla vielä vähän rahat pois tyhmiltä -lisää päällä.
 
Nt:n kotelo on jotain metallia, noissa uudemmissa se on täysin muovinen. Nyt kun ne vielä myy noita "viimeisiä" tuotantoeriä niin taitaa olla vielä vähän rahat pois tyhmiltä -lisää päällä.

Taitaa olla nyt sekin kokonaan loppuunmyyty. Joo kotelo on tosiaan metallia ja lisäksi siinähän on monipuolisemmat kuva ja audioliitännät, mikki-inputti, famicom expansionportti jne. Noissa halvemmissa Analoguen vermeissä taitaa löytyä aina vain se HDMI. Mutta itselleni siis välttäisi juurikin sellainen laite, jossa on pelkkä HDMI.

REtroUSB AVS ois kanssa kiinnostava, mutta siinäkin tulee aika reilusti lisähintaa tänne Suomeen. Postikulut on halvimmillaan suolaset 62 dollaria + tietysti alvit päälle. Eli 300 euron paukku olis sekin.
 
Ei jostain tämän tyylisestä olisi hyötyä?

Tuon laitoksen valmistus on näemmä lopetettu jo seitsemän vuotta sitten, mutta vaikka jonkin vastaavanlaisen saisi misteriin niin se lopputulos olisi minusta jo vähän liian DIY laitos ulkonäöltään vaikka vastaisikin toimivuudeltaan noita erillisiä Analoguen FPGA konsoleita.

Näemmä ulkonäölläkin on nyt väliä, ihmeelliseksi mennyt tämä minun retroilu. Vielä jokin aika sitten olin ihan tyytyväinen perus softaemulaatioon ja rommeihin, nyt tilaillaan jenkeistä konsoleita ja alkuperäisiä NTSC pelejä.
 
Tuon laitoksen valmistus on näemmä lopetettu jo seitsemän vuotta sitten, mutta vaikka jonkin vastaavanlaisen saisi misteriin niin se lopputulos olisi minusta jo vähän liian DIY laitos ulkonäöltään vaikka vastaisikin toimivuudeltaan noita erillisiä Analoguen FPGA konsoleita.

Näemmä ulkonäölläkin on nyt väliä, ihmeelliseksi mennyt tämä minun retroilu. Vielä jokin aika sitten olin ihan tyytyväinen perus softaemulaatioon ja rommeihin, nyt tilaillaan jenkeistä konsoleita ja alkuperäisiä NTSC pelejä.

Sellasta se on, kun nälkä kasvaa syötäessä. :D On kyllä omaankin silmään melkoinen viritys tuo linkattu. On se ihan eri meininki tyrkätä aito kasetti koneeseen, kun näperrellä rommien kanssa.
 
Vaikea keksiä syytä miksi hankkisi mitään tommosta NES mini tai yms. palikkaa kun emulaattorien emulaatio on 100% tarkkaa ja 120% vaivattomampaa.

No meitähän on moneksi. Toki jos tavoitteena on "pelata joskus NES-pelejä mahdollisimman halvalla", niin emulaattori lienee oikea ratkaisu. Toisille retropelaaminen on pelaamisen lisäksi myös laitteiden ja pelikasettien keräilyä eli paljon muutakin kuin se itse pelitapahtuma. Itse olen jossain tässä välimaastossa eli tykkään, että on oikeita konsoleita ja fyysisiä pelikasetteja ja pelaaminen voi tapahtua olohuoneen televisiosta sohvalta käsin työntämällä kasetti koneeseen ja napsauttamalla virrat päälle. Konsoleiksi kuitenkin hyväksyn muutakin kuin ne alkuperäiset laitteet, vaikka toki mielelläni nekin hyllyyni otan. Tähän syynä pääasiassa liitännät ja osittain myös vanhojen laitteiden "hapantuminen" ja tokihan ne vanhat klassikot on mukava katsella vähän korkeammalla resoluutiolla. Kuitenkin jos mulla olisi tilaa, niin varmasti pyhittäisin yhden huoneen vanhoille vermeille eli vanhat konsolit kiinni kuvaputkitöllöihin.

Tämä lienee jossain mielessä myös sukupolvikysymys. Ehkä nuorempi jengi on taipuvaisia ajattelemaan, että se on ihan sama pelata emulaattorilla vaikka läppärin näytöltä ja hullua rahan ja ajan tuhlausta tuollainen laitteiden ja pelien ostelu, mutta sitten taas me 25-30 vuotta sitten noilla laitteilla päivät pitkät pelanneet haetaan vähän sitä askeettisempaa tunnelmaa. Ei ollut kotona internettiä eikä tietoakaan mistään rommeista. :D
 
No meitähän on moneksi. Toki jos tavoitteena on "pelata joskus NES-pelejä mahdollisimman halvalla", niin emulaattori lienee oikea ratkaisu. Toisille retropelaaminen on pelaamisen lisäksi myös laitteiden ja pelikasettien keräilyä eli paljon muutakin kuin se itse pelitapahtuma. Itse olen jossain tässä välimaastossa eli tykkään, että on oikeita konsoleita ja fyysisiä pelikasetteja ja pelaaminen voi tapahtua olohuoneen televisiosta sohvalta käsin työntämällä kasetti koneeseen ja napsauttamalla virrat päälle. Konsoleiksi kuitenkin hyväksyn muutakin kuin ne alkuperäiset laitteet, vaikka toki mielelläni nekin hyllyyni otan. Tähän syynä pääasiassa liitännät ja osittain myös vanhojen laitteiden "hapantuminen" ja tokihan ne vanhat klassikot on mukava katsella vähän korkeammalla resoluutiolla. Kuitenkin jos mulla olisi tilaa, niin varmasti pyhittäisin yhden huoneen vanhoille vermeille eli vanhat konsolit kiinni kuvaputkitöllöihin.

Tämä lienee jossain mielessä myös sukupolvikysymys. Ehkä nuorempi jengi on taipuvaisia ajattelemaan, että se on ihan sama pelata emulaattorilla vaikka läppärin näytöltä ja hullua rahan ja ajan tuhlausta tuollainen laitteiden ja pelien ostelu, mutta sitten taas me 25-30 vuotta sitten noilla laitteilla päivät pitkät pelanneet haetaan vähän sitä askeettisempaa tunnelmaa. Ei ollut kotona internettiä eikä tietoakaan mistään rommeista. :D


Ero on siinä, jos pelit ovat kulutustavaraa eivätkä harrastus. Kumpikaan ei ole oikeampi tai väärempi tapa, mutta se se erottava tekijä. Oikeastaan samahan pätee kaikkeen muuhunkin maailmassa. On peruskuluttajat, harrastajat ja ammattilaiset. Jokaisella on tapansa ja tyylinsä.

Itsekin kuulun tuohon harrastelijaporukkaan vaikka jokseenkin kevyemmällä otteella
harrastelun otankin, emulaattorit tai digipelit yleensäkään eivät ole kuin aivan viimeinen vaihtoehto.

Ps: Oma retropc projekti viimekesältä kertonee suhtautumiseni aiheeseen hyvin. Ostin niin hyvän läppärin kuin mahdollista mihin sain XP ajurit(eli joku 2006 vuosimallin vehjes vai olikohan 2008?) ja aloin ostamaan fyysisiä pc pelejä sille. Kytkin aikalaisensa PS2 ohjaimen adapterilla kiinni ja pelasin sillä ne mitkä pädiä tukivat(flatout) ja hiirinäppiksellä muut. Kokemus on kuitenkin melko autenttinen asennusräpellyksineen, vaikka kyllähän pöytäpöntön raudan kans säätäminen olis ihan oma juttunsa mutta ei ole tilaa sellaiselle. Läppärin vääntö ja ajureiden laatu rittää siihen että pelit pyörii lukittua 60fps jos ei maksimi niin hyvin lähelle maksimiasetuksilla :joy:
 
Ja oli myös setuppaamisen puolestakin autenttinen win xp kokemus tuo läppärin asennus. Ajureiden kans nimittäin sai taistella ja tuskailla että löytyi kelvolliset :lol:

Ei edes vituttanut, tuntui kuin olisin palannut menneisyyteen :lol:
 
Ero on siinä, jos pelit ovat kulutustavaraa eivätkä harrastus. Kumpikaan ei ole oikeampi tai väärempi tapa, mutta se se erottava tekijä. Oikeastaan samahan pätee kaikkeen muuhunkin maailmassa. On peruskuluttajat, harrastajat ja ammattilaiset. Jokaisella on tapansa ja tyylinsä.

Itsekin kuulun tuohon harrastelijaporukkaan vaikka jokseenkin kevyemmällä otteella
harrastelun otankin, emulaattorit tai digipelit yleensäkään eivät ole kuin aivan viimeinen vaihtoehto.

Juu tätäpä tavallaan tarkoitinkin. Selvästi harrastuksen puolella ollaan sillon, kun aletaan ostelemaan vanhoja konsoleita monena eri versiona ja metsästelemään pelikasetteja vaikka toiselta mantereelta. Ja tässäkin voidaan tosiaan olla aika monella eri levelillä. Esim. itselleni on ihan ok omistaa vain jokin versio jostakin pelistä ns. loosena, kun joku toinen on valmis maksamaan vaikka sen 500 dollaria siitä, että saa hyllyynsä jonkin Mega Manin paketteineen ja ohjeineen.
 
Retropelaamisesta, mihin vetäisitte itse sen rajan, että retropelaaminen on edelleen hauskaa ja toimivaa eikä muistot vain himmene kokeilemalla? Kun nyt nuo retronintendot löytyy molemmat niin pakko todeta, että NES Classic ei ole hauskaa mutta SNES Classicissa SMW ja Yoshi's Island esim. toimii edelleen ihan mainiosti. Sitten taas 3D:n pakottaminen aiheutti osan peleistä ennenaikaisen vanhenemisen ja vaikkapa juuri Nintendon tarjonnassa nämä M64 ja SMS tai N64 ja GameCube ovat melkoisia väliinpuotajia. Vasta Galaxya taas viitsii pelatakin. Itseni on hyvin vaikea löytää mitään kiinnostavaa pelailtavaa vaikkapa Amigalta vaikka se nuoruuden pelailua pitkälle määrittikin. Jotenkin saman sukupolven koneista SNES vaan oli se, jolle ne oikeasti aikaa kestävät pelit julkaistiin. C64 nyt ei viitsi vakavissaaan edes testata, juuri mikään ei enää viihdytä edes läpällä.
 
Minustakin retropelien kultakautta oli juurikin tuo 16-bittinen aikakausi. Itselleni se kovin kone onkin ehdottomasti SNES. Tuohon aikaan tehtiin jo varsin hyvännäköisiä ja pelattavuudeltaan hyviä pelejä, mutta toki näistäkin osa on vanhentunut vähän arvokkaammin kuin toiset. NES:llä ja siitä vanhemmilla laitteilla on moni peli nykypäivänä koettuna tosiaan melko karu, mutta mielenkiintoisesti myös PS1:llä, varsinkin alkupään pelit, ovat karumpia kuin moni SNES:n loppuajan tuotos. N64 ja GameCube eivät ole itselleni kovinkaan tuttuja. Tuo oli aikaa, milloin en niin aktiivisesti pelaillut enkä kumpaakaan ole koskaan omistanut. Mitä tulee NES miniin, niin siitä puuttuu joitain pelejä, joiden pelaaminen juuri itsestäni olisi hauskaa (mm. MegaMan 4 ja 5, Blades of Steel, World Cup, Batman, Battletoads...).
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 802
Viestejä
4 547 686
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom