Retkeily, vaellus ja telttailu

[Dieselman]

Naturehiken Mongar 2 UL osoittautui vallan hyväksi kamppeeksi, varsinkin kun ottaa alle 200e hinnan huomioon. Tilaa on varsin mukavasti. Mikään ultralight tuo ei nimestään huolimatta ole, 1480g + kiilat (omalla kohdalla kokonaispaino 1590g) Durstonin hankinta varmaan siirtyy ja päivitellään jotain muuta seuraavaksi.

Vaellussauvoiksi päivitin Fizan Compact 1947 Limited Editionit, painoa noin puolet edellisten TSL sauvojen painosta. Melko huomattava ero myös käytännössä. Tullee otettua herkemmin mukaan kuin edelliset riippakivet.

Kahdeksassa eri kansallipuistossa tuli kesälomalla käytyä, joista neljä itselle uusia. Nyt on 24 kansallispuistoa kierrettynä.
Leivonmäeltä löytyi ihan mukava telttapaikka.

Vuoden harkinnan jälkeen tilasin lyhyempiä mukavuuspainotteisia reissuja varten Helinox Chair Zero largen. Missään en ole yhtäkään Helinoxin tuolia testannut, joten saa nähdä millainen mahtaa olla.

 

[taski]

Rouvan kanssa jokunen vuosi harrastettiin tuota kansallispuistoissa käymistä, mutta sitten tuli vähän "seinä" vastaan kun alkoi tuntua siltä että se on sitä samaa metsää ja järveä joka paikassa.

Ts. mitä porukka sinne varsinaisesti menee katsomaan? Tai siis mitkä on ne teille tärkeät asiat?
Näin metsän keskellä asuvana tuota metsää näkee jo muutenkin jatkuvasti, niin se ei oikein itseisarvona toimi ja mökillä pääsee järvienkin rantaan. Itseni haastamisesta millään ultravaelluksilla en näe nauttivani enkä muutenkaan oikein epämukavuudesta nauti. Pohjoisessa maisema toistaa itseään ja tuulee pirusti. Jos ei tuule niin itikat syö hengiltä.

Ts. eikö harrastus sitten vain sovi minulle vai enkö ole keksinyt siitä sitä punaista lankaa

 

[Mikkos]

Rouvan kanssa jokunen vuosi harrastettiin tuota kansallispuistoissa käymistä, mutta sitten tuli vähän "seinä" vastaan kun alkoi tuntua siltä että se on sitä samaa metsää ja järveä joka paikassa.

Ts. mitä porukka sinne varsinaisesti menee katsomaan? Tai siis mitkä on ne teille tärkeät asiat?
Näin metsän keskellä asuvana tuota metsää näkee jo muutenkin jatkuvasti, niin se ei oikein itseisarvona toimi ja mökillä pääsee järvienkin rantaan. Itseni haastamisesta millään ultravaelluksilla en näe nauttivani enkä muutenkaan oikein epämukavuudesta nauti. Pohjoisessa maisema toistaa itseään ja tuulee pirusti. Jos ei tuule niin itikat syö hengiltä.

Ts. eikö harrastus sitten vain sovi minulle vai enkö ole keksinyt siitä sitä punaista lankaa

Vähän asiaa sivuten mutta tuo asuminen vaikuttaa asiaan aika paljon. Jos asut betonikuutiossa niin luonnonkeskellä sitä silmä lepää ja rauhaa ja nuotiota jne, mutta jos asuu omakotitalossa jo muutenkin luonnon keskellä niin saattaa siitä se suurin hohto mennä. Itse olen huomannut kun omakotitaloon landelle muutin ja on hiljaista ja rauhallista ilman ylenpalttista ihmisvilinää ja on pihaa ja grilliä ja sisällä takka niin kyllä tommosesta nuotiomakkarasta vähän hohto menee kun voi sitä joka päivä tehdä kotona kun tekee mieli
Mutta onhan luonto silti luonto.

 

[Vepasto]

niin kyllä tommosesta nuotiomakkarasta vähän hohto menee kun voi sitä joka päivä tehdä kotona kun tekee mieli

Pitää vaan menää syvemmälle sinne metsään ja huonommilla varusteilla, niin kyllä se hohto sieltä tulee. Paska keli vielä päälle, niin makkara onkin ihan jepulis.

Mitä "paskempi" reissu , sitä paremmat muistot .....ja makkarat.