Kansalaisuuteen pitäisi kuulua vapauksien lisäksi velvollisuuksia. Esimerkiksi passin ja/tai sosiaaliturvan menetys jos kieltäytyy maanpuolustuksesta. Jos tämän valtion puolustaminen hyökkääjää vastaan aseellisesti ei kiinnosta, niin miksi valtiota pitäisi moisten loisten ylläpito kiinnostaa?
Sinäkö elät kansalaisena ilman velvollisuuksia tällä hetkellä, kun ei ole sotatila tai akuutti kriisitilanne päällä? Missä vaiheessa kansalainen muuttuu loiseksi? Onko sillä mitään merkitystä, jos kansalainen tekee työtä, elättää itsensä ja siinä sivussa kantaa kortensa kekoon veronmaksun myötä yhteiskunnan pyörittämiseksi? Niitä ihan oikeita loisia on yhteiskunnan rakenteet ja ryhmät täynnä, vaikka ei ole edes sotatila. Miten meinasit ratkaista sosiaaliturvan poistamisen aiheuttamat ongelmat ja seuraukset? Joku kallumainen ratkaisu tähänkin lienee olemassa, kuten karkotus maasta, mutta minne? Vakuutan, että kieltäytyjillä tulisi olemaan ilman mitään virallisia sanktioitakin tarpeeksi vaikea elämä tässä konsensustyrannian kehdossa.
Miksi minua edes pitäisi kiinnostaa tämän valtion/yhteiskunnan/sinun puolustaminen? Selvästi sinulle ja kaltaisillesi tässä yhteiskunnassa ja lauman ajattelutavassa on jotain niin arvokasta tai varjeltavaa, että sen eteen pitäisi rivi-ihmisen uhrata henkensä, jos sotahullut valtiomiehet ovat saaneet asiat sotkettua omilla riidoillaan sodaksi, johon nämä valtiomiehet eivät muuten itse osallistu millään tavalla. Näitä sekopäisiä, suomalaisiakin valtiomiehiä vastaan meidän rivikansalaisten pitäisi sotia, jos jotakin vastaan pitää sotia.
Ei minua kiinnosta tämän yhteiskuntaviritelmän tai kansan puolustaminen sen kummemmin, mutta silti minä satun asumaan täällä, teen työni täällä ja maksan palkastani verot tänne. Elän rauhallista elämää. Pyrin omalla toiminnallani vaivaamaan yhteiskuntaa mahdollisimman vähän, koska iso osa sen kalliista virityksistä byrokratioineen ja himmeleineen on sellaisia, joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä. En käytä julkisia terveyspalveluita (jollei ole aivan pakko esim. akuutti sairauskohtaus), en saa yhteiskunnalta sosiaalirahoja enkä ole työvoimaviranomaisten tai Kelan virkailijoiden kanssa missään tekemisissä. Minulla ei myöskään ole lapsia, joiden varjolla olisin kupannut yhteiskunnalta etuja ja tukia, joilla kasvattaisin tähän sekopäiseen maailmaan tulevaisuuden kerskakuluttajia ja yhä vain hullummaksi käyvän yhteiskunnan pyörittäjiä. Täten eivät olemattomat lapseni nauti myöskään yhteiskunnan tarjoamasta "ilmaisesta" koulutuksesta ja terveyspalveluista. Vajaan neljän tonnin kuukausipalkastani lähti kyllä jälleen 15. päivä siivu verojen muodossa velvollisuuksia yhteiskunnan pyörittämiseen ja kustantamiseen, mutta sellaista se on. Uskoakseni minulla on oikeus kansalaisuuteeni ja vähäpätöiseen elämääni täällä, vaikka en tätä yhteiskuntaa haluakaan puolustaa. Vie nyt minulta vielä oikeus työskentelyynkin, koska sillä minä elän. Kaikesta yhteiskunnalta saamastani olen tavalla tai toisella myös maksanut, joten ei tässä nautita mistään "hyvän" yhteiskunnan eduista vailla takaisinantoa.
Reservistä en ole eronnut, mutta sotimaan en lähde yhdenkään kansan tai yhteiskuntaviritelmän puolesta.
Kenelle ei kelpaisi noin yleisesti ajateltuna - olipa kyse sitten suorista hyödyistä tai rahallisista etuuksista? Yhteiskunnan rakenteet ja väestöryhmät ovat tälläkin hetkellä täynnä kaikenlaisia edunsaajia ja loisia, joiden tarkastamisen ja arvioinnin voisi aloittaa jo nyt. Niitä edunsaajia on vain niin järkyttävä määrä, ettei sen siivoaminen ole tosiasiallisesti mahdollista. Himmelijärjestelmät sekä tehoton ja paisunut julkinen sektori ovat myös hyviä syitä olla varjelematta millään tavalla tätä yhteiskuntaviritelmää ja sitä kannattelevaa kansaa.
