Rakentamisen laatu nykyään

[tietokonerikki]

Pyöriväkennoisessa koneessa kosteuden palautuminen perustuu siihen, että kondenssiVEDESTÄ osa saadaan höyrystettyä takaisin tuloilmaan.

Sinä selität, että kosteuden palautuminen omassa koneessasi perustuu ilmojen sekoittumiseen.

Tästä päättelin, että koneesi ei ole pyöriväkennoinen.

Tämä oli asiallisempi viesti, edellisesi? Me mietitään asia eri lailla. Koska se sisällä oleva talvella ulkoilmaa kosteampi ilma ei mene kaikki ulos vaan siitä n. 15% palautuu huonetilaan se, teoriassa ainakin, "lisää" huoneilman kosteutta verrattuna ( ns. normaaliin OK-talon kennoon ) siihen , että sekin osa kosteudesta puhallettaisiin ulos ja tilalle tuotaisiin kuivempaa ilmaa.

 

[pulatunnus]

En muuta kuin sitä elimistölle parempaa kosteutta.

Mikä siitä tekee parempaa, mistä se ilma tietää paremmaksi muuttua sen perusteella onko koneellinen poisto tai koneellinen tuloilma?

Kuulostaa hurjalta, mutta se poistettava ilmakin on oikeasti todella puhdasta,

Selvä, yllättävä kommentti kun jossain vaiheessa kuvailtiin vaikka mitä pöpöjä jo raitisilmapuolellakkin.

Mutta yleensä pyritään ilmavirtoja ohjaa niin ettei ns likaisista tiloista ilma kulje puhtaisiin, vaikka ei nyt ihan niin likaista ole kuin sanasta voisi kuvitella, mutta ei esim haluta hajujen kulkeutuva "puhtaisiin" tiloihin.

Korona-aikaan toki sitten koronajutut , milloin taidettiin vähän suositella mahdollisten kiertojen välttämistä.

Ei se siellä vettä olle vaan vesihöyryä, joka siis (huoneilmassa oleva) palautuu takaisin n. 15%

Koska se sisällä oleva talvella ulkoilmaa kosteampi ilma ei mene kaikki ulos vaan siitä n. 15% palautuu huonetilaan se, teoriassa ainakin, "lisää" huoneilman kosteutta verrattuna ( ns. normaaliin OK-talon kennoon ) siihen , että sekin osa kosteudesta puhallettaisiin ulos ja tilalle tuotaisiin kuivempaa ilmaa.

Ei nyt avaudu miten se lisää huoneilman kosteutta jos sitä huoneilmaa kierrätät koneenkautta ? Voi ehkä vähän tasata, mutta onko siinä vuorokausitasolla merkitystä ? (jos nyt kuvitellaan ettei jokapäivä saunota tolkuttomasti ja oteta pitkiä kuumiasuihkusessioita.

Ei se kuitenkaan vaikuta niihin vaipan yli tulo/poisto määriin, yhtä montayksikköä sitä kuivaailmaa kuitenkin tuot sisällä ja märkää ilmaa puhallat ulos.

 

[pulatunnus]

Pyöriväkennoisessa koneessa kosteuden palautuminen perustuu siihen, että kondenssiVEDESTÄ osa saadaan höyrystettyä takaisin tuloilmaan.

Tämän lokiikan maalikkona menisi ajatukseen, osaatko heittää jotain kantaa kuinkapaljon tuosta on hyötyä.
Jos jotain omakotitalon pyörivällä varustettua konetta miettii (no omakotitaloja on monenlaisia ja samoin monenlaisia koneita).

Yritin kuvitella miten tuo toimii, niin ei tule mitään ajatusta kuinkapaljon tuosta olisi hyötyä. Mutta voisin uskoa että jollain mitotuksella merkitystä, jos niin uskottavasti kerrotaan. Tässä nyt vähän sekoittaa ajatuksia mm se kun tuollaista lämmönsiirrin korona-aikana pidetty riskittömänä.

Mutta jos tuo oikeasti on merkittävä tekiä pakkaskauden kuivanilman osalta, niin sehän tässä keskusteluyhteydessä tekisi nimenomaan pyörivällä varustetuta koneellisesti tuloilmasta sen vahvan tekijän. ja voisi olla nimenomaa valintatekiä.

Lämpöisellä kaudella kenno pyörimättä tai vaikka pyörisi, niin ei olisi sitä tiivistymistä eikä siitä olisi ongelmaa ilmankosteuden hallinan ( paikkojen kuivanapitämisen) kanssa.

 

[tietokonerikki]

Mikä siitä tekee parempaa, mistä se ilma tietää paremmaksi muuttua sen perusteella onko koneellinen poisto tai koneellinen tuloilma?

Tässä oli kyse ilmankosteuden merkityksestä terveydelle. Oli kone tai ei

Selvä, yllättävä kommentti kun jossain vaiheessa kuvailtiin vaikka mitä pöpöjä jo raitisilmapuolellakkin.

Vertasin sitä yleiseen normaalisti riittävävään minimi-ilmanlaatuun. Ei se poista homeongelmaa ns. "yliherkiltä"

Mutta yleensä pyritään ilmavirtoja ohjaa niin ettei ns likaisista tiloista ilma kulje puhtaisiin, vaikka ei nyt ihan niin likaista ole kuin sanasta voisi kuvitella, mutta ei esim haluta hajujen kulkeutuva "puhtaisiin" tiloihin.

Korona-aikaan toki sitten koronajutut , milloin taidettiin vähän suositella mahdollisten kiertojen välttämistä.

Tota voi ajatella niin, että kun päästät paukun se haisee vain hetken, koska se sekoittuu siihen muuhun huoneilmaan
eli kuullostaa isommalta ongelmalta kuin mitä oikeasti on.

Ei nyt avaudu miten se lisää huoneilman kosteutta jos sitä huoneilmaa kierrätät koneenkautta ? Voi ehkä vähän tasata, mutta onko siinä vuorokausitasolla merkitystä ? (jos nyt kuvitellaan ettei jokapäivä saunota tolkuttomasti ja oteta pitkiä kuumiasuihkusessioita.

Ei se pääosin lisääkään, vaan se ei sitä vähennä kuten ei yhtään sekoittuva IV-tekee. Silloin kun käyt suihkussa se kyllä lisääkin, koska siitä kosteudesta sekoittuu kennon kautta osa huoneilmaan.

Ei se kuitenkaan vaikuta niihin vaipan yli tulo/poisto määriin, yhtä montayksikköä sitä kuivaailmaa kuitenkin tuot sisällä ja märkää ilmaa puhallat ulos.

Samassa ajassa poistat erimäärän sitä kosteutta, siitä se ero tullee. (toisessa vaihdat ilmaa 100% toisessa vain 85%)

 

[pulatunnus]

Tässä oli kyse ilmankosteuden merkityksestä terveydelle. Oli kone tai ei

EI, vaan kyse siitä että miten se painovoimainen ilmanvaihto siitä saisi parempaa, kosteampaa ?
Yhtäpaljon vettä siinä on, ellet sitä märkien eristeiden läpivedä.

Ei se pääosin lisääkään, vaan se ei sitä vähennä kuten ei yhtään sekoittuva IV-tekee. Silloin kun käyt suihkussa se kyllä lisääkin, koska siitä kosteudesta sekoittuu kennon kautta osa huoneilmaan.

Samassa ajassa poistat erimäärän sitä kosteutta, siitä se ero tullee. (toisessa vaihdat 100% toisessa vain 85%)

Ei, tuo on ihan eri asia, jos vähennät ilmanvaihtoa, niin se on ihan eria asia kuin ilman sekoittaminen.

Jos hankit jonkin vuotavan kiekkokoneen, niin se säädetään ihan niihin samoihin suunnittelu määriin.

Jos tavoite on 100 yksikkö ajassa, niin se on sama tavoite minkä mukaan säädetään, mutta vuotavassa koneissa joudutaan säätämään venttiileihin vuodon verran isommat ilmamäärät. (eli todennäköisesti on epätarkempaa - huonompi lopputulos)

Jos haluat pienentää ilmanvaihtoa 15%, niin sitten säädetään siihen tavoitteeseen, ei sen takia tarvi vessa käryjä sekoittaa olkkarin tuloilmaan.

 

[tietokonerikki]

Ei, tuo on ihan eri asia, jos vähennät ilmanvaihtoa, niin se on ihan eria asia kuin ilman sekoittaminen.

Jos hankit jonkin vuotavan kiekkokoneen, niin se säädetään ihan niihin samoihin suunnittelu määriin.

Jos tavoite on 100 yksikkö ajassa, niin se on sama tavoite minkä mukaan säädetään, mutta vuotavassa koneissa joudutaan säätämään venttiileihin vuodon verran isommat ilmamäärät. (eli todennäköisesti on epätarkempaa - huonompi lopputulos)

Jos haluat pienentää ilmanvaihtoa 15%, niin sitten säädetään siihen tavoitteeseen, ei sen takia tarvi vessa käryjä sekoittaa olkkarin tuloilmaan.

Kyllä ne molemmat (sormimallinen ja pyörivä kenno) säädetään samalla tavalla eli molemmista imetään ja puhalletaan samat m3-ilmaa huonetilaan/-tilasta. Se osa kennossa olevasta ilmasta joka ei kerkiä ulos palautuu huonetilaan ja sekoittuu taas uudestaan seuraavalla kerralla kun imetään koneeseen. Et sitä eroa käytännössä ilmanlaadussa huomaa.

 

[pulatunnus]

Kyllä ne molemmat (sormimallinen ja pyörivä kenno) säädetään samalla tavalla eli molemmista imetään ja puhalletaan samat m3-ilmaa huonetilaan/-tilasta. Se osa kennossa olevasta ilmasta joka ei kerkiä ulos palautuu huonetilaan ja sekoittuu taas uudestaan seuraavalla kerralla kun imetään koneeseen. Et sitä eroa käytännössä ilmanlaadussa huomaa.

En ihan varma mitä tarkoitit, saatoin ymmärtää väärin.

Siinä olet samaa mieltä että sillä lämmönsiirtotavalla ei niinkään väliä, vaan tässä kommentoin sitä että jos se sinun koneesi vuotaa poistosta tuloon 15% ja se tiedetään, niin säätäjä sen huomio säätötyössä. (jos näin ei ole, niin miksei?)

Raitista, kuivaa ulkoilmaa imetään ihan sama määrä, ja sitä kostetaa jäteilmaa puhalletaan rakennuksesta ylos ihan sama määrä, riippumatta siitä vuotaako kone vai ei. (*

Eli vuotavassa koneessa joudutaan käyttämään isompia ilmavirtoja niissä venttiileissä.

Jos säätäjä ei sitä vuotoa tiedä, niin silloin jää ilmanvaihto vajaaksi,.



(Ylläoleva maalikon käsitys asiasta , jokainen toki käyttää ammattilaista, eikä netin höpinöitä
Tässä siis oletetaan että jotain suunniteltua ilmanvaihtomäärää tavoitellaan ja siihen työssä pyritään)

(*
Jos tästä olet erimieltä, niin avaa vähän miksi tehtäisiin toisin, jos oletetaan pyrittävän mahdollisimman lähelle suunniteltua.

Eiköhän noi säädetä ihan vaan yksinkertaistamisen vuoksi samalla tavalla. Sitä oikeasti tarvittavaa happea saadaan molemmilla koneilla aivan riittävästi huonetilaan.

Mutuillaan,
Suunnitelia valitsee koneen, suunnittelee mitoitukset ja laskee, ohjeistaa.

Ja jos ei huomaa, niin siellä on sitten molarina työntekevä porras.

Jos ei kukaan huomio, niin säätö jää vajaaksi tarkuudesta riippuu kuinkapahasti.

Mutta eihän tuossa mitään hyvää, vaan

Jos haluaa (mielellään perustellusti) pienemmät ilmamäärät, niin sitten säädetään pienemmälle ja ne on sitten mitä haluttu.

 

[tietokonerikki]

En ihan varma mitä tarkoitit, saatoin ymmärtää väärin.

Siinä olet samaa mieltä että sillä lämmönsiirtotavalla ei niinkään väliä, vaan tässä kommentoin sitä että jos se sinun koneesi vuotaa poistosta tuloon 15% ja se tiedetään, niin säätäjä sen huomio säätötyössä. (jos näin ei ole, niin miksei?)

Raitista, kuivaa ulkoilmaa imetään ihan sama määrä, ja sitä kostetaa jäteilmaa puhalletaan rakennuksesta ylos ihan sama määrä, riippumatta siitä vuotaako kone vai ei. (*

Eli vuotavassa koneessa joudutaan käyttämään isompia ilmavirtoja niissä venttiileissä.

Jos säätäjä ei sitä vuotoa tiedä, niin silloin jää ilmanvaihto vajaaksi,.



(Ylläoleva maalikon käsitys asiasta , jokainen toki käyttää ammattilaista, eikä netin höpinöitä
Tässä siis oletetaan että jotain suunniteltua ilmanvaihtomäärää tavoitellaan ja siihen työssä pyritään)

(*
Jos tästä olet erimieltä, niin avaa vähän miksi tehtäisiin toisin, jos oletetaan pyrittävän mahdollisimman lähelle suunniteltua.

Eiköhän noi säädetä ihan vaan yksinkertaistamisen vuoksi samalla tavalla. Sitä oikeasti tarvittavaa happea saadaan molemmilla koneilla aivan riittävästi huonetilaan.

 

[Corex]

Tuli maallikolle yllätyksenä että tämmöisiäkin rakenteita tehdään: Professori varoittelee yhdestä nykyrakentamisen isosta heikkoudesta – taloyhtiöiltä jo yli sata reklamaatiota

Siis mitä ihmettä, eristevillan päälle rappaus ja se on siinä

 

[Hyrava]

Nämä tulee olemaan totaalisia pommeja Eristerapattua julkisivua täytyy huoltaa betonijulkisivua herkemmin

Juu, ei oikein sovi suomen oloihin tuo rakenne. En kyllä tiedä toimiiko tuo oikein missään, ehkä jossain missä ei koskaan sada eikä myrskyä. Tuo pinta kun hajoaa jostain kerrostalon seinästä ihan vaan kun taloyhtiön kersat potkii palloa seinää vasten tms.

 

[tietokonerikki]

Tuli maallikolle yllätyksenä että tämmöisiäkin rakenteita tehdään: Professori varoittelee yhdestä nykyrakentamisen isosta heikkoudesta – taloyhtiöiltä jo yli sata reklamaatiota

Siis mitä ihmettä, eristevillan päälle rappaus ja se on siinä

Kaikki rapatut julkisivurakenteet ovat riski (pitkällä elinkaarella tarakastellessa) ja kalliita korjata, pehmyttä pintaa vasten tehtynä aremipia myös kolhuille. Monesti noita korjataan uusimalla kaikki rappaus vaikka paikkaaminenkin riittäisi, kunhan hyväksytään pieni väriero.

Kun ostaa asunnon pitäisi myös muistaa katsoa sen talonkin kunto.

 

[Tuomi0]

Näkisin tuon ohutlevyrappauksen päivänselvänä riskinä. Lähes poikkeuksetta veden tuloreitti ulkoseinästä sisäänpäin jonkinlaisen virheen, kuluman ymv. kautta ja normaalissa rakenteessa vaurio jää paikalliseksi sillä julkisivu on irrallaan eristeistä.
Kun kosteus pääsee eristeisiin, se leviää piilossa. Tässä on sellainen suunnitteluun olennaisesti kuuluva varmuuskertoimen sisällyttäminen jätetty pois.

Vikahan ei ole tekijässä vaan tilaajassa. Miten joku suostuu tälläisen ostamaan on se kysymys.

Grynderien katteen lisääminen tuo jatkuvasti uusia innovaatioita rakennuksiin. Tuulensuojaraotonta rakentamista on tehty yhä uudelleen ja uudelleen, mutta aina se vaan "jostain syystä" poistuu markkinoilta vähin äänin. Koska saadaan tasakatot takaisin, entäpä räystäättömät asunnot? Kattojen "innovaatioilta" on kaiketi pelastanut kattotuoliteollisuus ja maassa rakentaminen. Viistokate voi olla jopa edullisin ratkaisumalli nykymenetelmillä.

 

[ZZRX]

Kaikki rapatut julkisivurakenteet ovat riski (pitkällä elinkaarella tarakastellessa) ja kalliita korjata, pehmyttä pintaa vasten tehtynä aremipia myös kolhuille. Monesti noita korjataan uusimalla kaikki rappaus vaikka paikkaaminenkin riittäisi, kunhan hyväksytään pieni väriero.

Kun ostaa asunnon pitäisi myös muistaa katsoa sen talonkin kunto.

Aikamoista huuhaata. Oikein toteutettu rapattu julkisivu on yksi parhaista ja pitkäikäisimmistä julkisivumateriaaleista.

 

[tietokonerikki]

Aikamoista huuhaata. Oikein toteutettu rapattu julkisivu on yksi parhaista ja pitkäikäisimmistä julkisivumateriaaleista.

Sitäkö olet mieltä, teeppä kierros vaikka Hesan keskustassa ja ota selvää kuinka usein niihin rapattuihin taloihin on rappauksia korjattu, samalla voit kysyä mitä maksoi.
Niitä tekee ihmiset ja työnlaatu /tekotavat vaihtelee. Mutta pääasia, että ostaessaan tiedostaa ostaneensa sen talon, jossa on se oikein toteutettu rapattu julkisivu.

 

[Taneli-]

Aikamoista huuhaata. Oikein toteutettu rapattu julkisivu on yksi parhaista ja pitkäikäisimmistä julkisivumateriaaleista.

Tuo on tietysti totta, esim. rapattu tiiliseinä kestää oikein hyvin ja näyttää hyvältä myös. Pelkkä tiiliseinä teoriassa kestää tuhansia vuosia joten sellainen ei olisi ongelma. Mutta jos luit tuota juttua tarkemmin siinä oli eristeet lähinnä rapattu missä se ohut rappaus suojasi niitä villoja... mikä taas ei ole pitkäikäinen (25 vuotta laskettu kesto, usein paljon vähemmän)

 

[tietokonerikki]

Tuo on tietysti totta, esim. rapattu tiiliseinä kestää oikein hyvin ja näyttää hyvältä myös. Pelkkä tiiliseinä teoriassa kestää tuhansia vuosia joten sellainen ei olisi ongelma. Mutta jos luit tuota juttua tarkemmin siinä oli eristeet lähinnä rapattu missä se ohut rappaus suojasi niitä villoja... mikä taas ei ole pitkäikäinen (25 vuotta laskettu kesto, usein paljon vähemmän)

Niin ja, jos sinne tiilen ja rappausen väliin pääsee vesi (esim. vesipellin liitoskohdasta) päästään helposti niihin rappaushommiin.
Poltettu tiili on osoittautunut aika hyväksi (saumojen rapautumista joissain vanhoissa kohteissa) . Graniittikivi kestää myös, kalliina tosin hyvin vähän käytetty.
Merenrannassa seinät kostuu, jolloin riskit lisääntyvät.

 

[Hyrava]

Niin ja, jos sinne tiilen ja rappausen väliin pääsee vesi (esim. vesipellin liitoskohdasta) päästään helposti niihin rappaushommiin.
Poltettu tiili on osoittautunut aika hyväksi (saumojen rapautumista joissain vanhoissa kohteissa) . Graniittikivi kestää myös, kalliina tosin hyvin vähän käytetty.
Merenrannassa seinät kostuu, jolloin riskit lisääntyvät.

Tuollainen tavallinen rappaus vaan menee huonoksi ja sitä saa korjata ja suurin haitta taitaa olla ulkonäkö (eikä tuo tavallinen versio muutenkaan niin herkästi itseensä ota) mutta tuo ohutrappaus aiheuttaa oikeita ongelmia kuten eristeen kastumista jne ja lisäksi ei kestä juuri mitään kolhuja, joten noilla on eroa kuin yöllä ja päivällä.

 

[ZZRX]

Tuo on tietysti totta, esim. rapattu tiiliseinä kestää oikein hyvin ja näyttää hyvältä myös. Pelkkä tiiliseinä teoriassa kestää tuhansia vuosia joten sellainen ei olisi ongelma. Mutta jos luit tuota juttua tarkemmin siinä oli eristeet lähinnä rapattu missä se ohut rappaus suojasi niitä villoja... mikä taas ei ole pitkäikäinen (25 vuotta laskettu kesto, usein paljon vähemmän)

Juu puhuin siis kunnollisesta monikerrosrappauksesta joka toteutettu kiinteän mahdollisimman vähän elävän materiaalin päälle kuten betonivalu, harkot tai elementit. Tuo ohutrappaus on kyllä onnetonta. Sanoohan sen järkikin jos laitetaan huokoisen materiaalin päälle 10mm kerros jotain niin nuo rakenteet jo elää niin paljon lämpölaajenemisesta että rappaus tulee ratkeamaan jostain kohtaa ennemmin tai myöhemmin. Markkinoilta löytyy kylläkin paljon muita hyviä ratkaisuita joissa huomattavasti parempi kesto. 50 vuotta taitaa olla aika vakio rappaukselle jonka tuollainen kunnollinen kestää. Toki jotain pienii jälkii tai rikkoutumisia voi tulla ajan kuluessa, mutta kunnollisessa rakenteessa se rappauksen rikkoutuminen ei päästä sitä kosteutta minnekkään paikkaan jossa siitä olisi katastrofi

 

[pulatunnus]

Näkisin tuon ohutlevyrappauksen päivänselvänä riskinä. Lähes poikkeuksetta veden tuloreitti ulkoseinästä sisäänpäin jonkinlaisen virheen, kuluman ymv. kautta ja normaalissa rakenteessa vaurio jää paikalliseksi sillä julkisivu on irrallaan eristeistä.
Kun kosteus pääsee eristeisiin, se leviää piilossa. Tässä on sellainen suunnitteluun olennaisesti kuuluva varmuuskertoimen sisällyttäminen jätetty pois.

Vikahan ei ole tekijässä vaan tilaajassa. Miten joku suostuu tälläisen ostamaan on se kysymys.

Grynderien katteen lisääminen tuo jatkuvasti uusia innovaatioita rakennuksiin. Tuulensuojaraotonta rakentamista on tehty yhä uudelleen ja uudelleen, mutta aina se vaan "jostain syystä" poistuu markkinoilta vähin äänin. Koska saadaan tasakatot takaisin, entäpä räystäättömät asunnot? Kattojen "innovaatioilta" on kaiketi pelastanut kattotuoliteollisuus ja maassa rakentaminen. Viistokate voi olla jopa edullisin ratkaisumalli nykymenetelmillä.

Ketjussa linkatussa artikkellissa ei kovin seikkaperäisesti kuvailtu rakennetta.

Mutta ilmeisesti käytetään elementtirakennuksissa ja idea tuossa lisäeriste ulkopuolelle ja sen päälle sitten nätti rappaus.
Riskeihin vaikuttaa se että mitä tuon eristeen ja varsinaisen seinärakenteen välissä ja tietenkin se seinärakenne.

Riskien toteutumiseen se kuinka hyvää huolto tuosta pidetään.

Halpojen korkojen aikaan säästäminen rakentaessa sitten johtaa isompiin kuluihin.

 

[jusubbi]

Koska saadaan tasakatot takaisin, entäpä räystäättömät asunnot? Kattojen "innovaatioilta" on kaiketi pelastanut kattotuoliteollisuus ja maassa rakentaminen. Viistokate voi olla jopa edullisin ratkaisumalli nykymenetelmillä.

Olen nähnyt nyt paljon näitä räystäättömiä ok-taloja, mitkä on vielä 2 kerroksisia. Samoin yksi muodissa oleva ilmiö on maalata talot mustiksi.. On siinä maalilla kestämistä kesällä auringon porottaessa ja samaan aikaan ilmalämpöpumppu viilentää täysillä, kun talo on jostain syystä kovin kuuma..

 

[Ernomies]

Koska saadaan tasakatot takaisin, entäpä räystäättömät asunnot? Kattojen "innovaatioilta" on kaiketi pelastanut kattotuoliteollisuus ja maassa rakentaminen. Viistokate voi olla jopa edullisin ratkaisumalli nykymenetelmillä.

Räystäistä säädetään kuntien rakennusjärjestyksessä.

Kuopiossa oli 2004-2018 pakko rakentaa räystäät taloihin.

Sitten joku jostain ihmeen syystä muutti pakon suositukseksi ja alkoi näkyä räystäätöntä taloa.

Tässä Pohjola Rakennuksen suoritus:

 

[repairman]

Kaikessa voi säästää. Esim. aluskatteessa. Sehän on niin helppo sitten vaihtaa vaikka 10 vuoden jälkeen: Aluskate RoofProof 1,5x40m 60m²

Tuotteella on 10 vuoden tiiveystakuu. Odotettavissa oleva tuotteen elinkaari on 20 vuotta.

 

[tietokonerikki]

Vaikeaahan se on etukäteen sanoa, mitä joku tuote oikeasti kestää. Voi toki käydä katsomassa miten tuote on aiemmin kestänyt, jos on ollut pitkään markkinoilla.
Siinäkin riski, että sen tuotteen rakennetta on vuosien saatossa muutettu.
=> riski jää ostajalle hyvin usein, valitettavasti.

 

[pulatunnus]

Kaikessa voi säästää. Esim. aluskatteessa. Sehän on niin helppo sitten vaihtaa vaikka 10 vuoden jälkeen: Aluskate RoofProof 1,5x40m 60m²

Piti oikein haeskella kuinkapitkiä lupauksia aluskatteisiin on tarjolla, jääny olo että aika lyhyitä

Mutta K-raudan sivuilta esimerkki

Aluskate Anticon Rankka 1,5x40m 60m²
TECTIS
Kotimainen kondenssisuojattu viisikerrosaluskate. Markkinoiden paras imukyky. Ainutlaatuinen tiiveyskalvo varmistaa tiiveyden, jonka lisäksi aluskatteella on 50 vuoden tiiveystakuu. Asennettavissa ilman roikkumaa. Kitkapinta.

1,6€ neliö
, linkkaamsi oli 0,9€ neliö, tiedä sitten paljonko eroa on kun lähdetään tekemään kauppaa.

 

[Lucas]

Ketjussa linkatussa artikkellissa ei kovin seikkaperäisesti kuvailtu rakennetta.

Mutta ilmeisesti käytetään elementtirakennuksissa ja idea tuossa lisäeriste ulkopuolelle ja sen päälle sitten nätti rappaus.
Riskeihin vaikuttaa se että mitä tuon eristeen ja varsinaisen seinärakenteen välissä ja tietenkin se seinärakenne.

Riskien toteutumiseen se kuinka hyvää huolto tuosta pidetään.

Halpojen korkojen aikaan säästäminen rakentaessa sitten johtaa isompiin kuluihin.

Paras rakenne olisi varmaan tuuletusväli ja sitten muurattu tiiliseinä julkisivuksi. Sehän kestäisi mahdollisesti satoja vuosia se tiilinen julkisivu. Voihan sen tiilisen julkisivun rapata vielä ulkonäön vuoksi, mutta sitten se rappaus pitää muutamien vuosikymmenten välein uusia.

Kunnolliset räystäätkin olisi hyvä olla talossa. Vähentää paljon sitä kosteuskuormaa ulkoseiniltä ne räystäät. Syystä tai toisesta se räystäättömyys tahtoo palata suosioon muutaman vuoden välein.

Esimerkiksi viime vuosikymmenen puolivälissä julkaisivat tuollaisen Helsinki pientalon tyyppipiirrustukset. Toivottavasti mahdollisimman harva on tehnyt sellaista ainakaan noin lyhyillä räystäillä.

Ymmärrän kyllä, että se räystäättömyys saattaa olla arkkitehdin märkä päiväuni. Toisaalta harvalla on niin paljoa rahaa, että on vara rakentaa mitään kymmenen vuoden jälkeen kosteusvaurioiseksi homopommiksi osoittautuvaa räystäätöntä taloa vain sen takia, että arkkitehdin tai omaan silmään se näytti hienommalta.

Jos taas on ylimääräistä rahaa ja pinkka kestää sen, että talo pitää peruskorjata aina muutaman vuoden välein räystäättömyyden vuoksi, niin ei kait siinä sitten mitään. Tai jos tasakatto pientalossa Suomen ilmastossa himoittaa, niin antaa palaa vain jos rahaa riittää.

 

[Honzo]

Paras rakenne olisi varmaan tuuletusväli ja sitten muurattu tiiliseinä julkisivuksi. Sehän kestäisi mahdollisesti satoja vuosia se tiilinen julkisivu. Voihan sen tiilisen julkisivun rapata vielä ulkonäön vuoksi, mutta sitten se rappaus pitää muutamien vuosikymmenten välein uusia.

Kunnolliset räystäätkin olisi hyvä olla talossa. Vähentää paljon sitä kosteuskuormaa ulkoseiniltä ne räystäät. Syystä tai toisesta se räystäättömyys tahtoo palata suosioon muutaman vuoden välein.

Esimerkiksi viime vuosikymmenen puolivälissä julkaisivat tuollaisen Helsinki pientalon tyyppipiirrustukset. Toivottavasti mahdollisimman harva on tehnyt sellaista ainakaan noin lyhyillä räystäillä.

Ymmärrän kyllä, että se räystäättömyys saattaa olla arkkitehdin märkä päiväuni. Toisaalta harvalla on niin paljoa rahaa, että on vara rakentaa mitään kymmenen vuoden jälkeen kosteusvaurioiseksi homopommiksi osoittautuvaa räystäätöntä taloa vain sen takia, että arkkitehdin tai omaan silmään se näytti hienommalta.

Jos taas on ylimääräistä rahaa ja pinkka kestää sen, että talo pitää peruskorjata aina muutaman vuoden välein räystäättömyyden vuoksi, niin ei kait siinä sitten mitään. Tai jos tasakatto pientalossa Suomen ilmastossa himoittaa, niin antaa palaa vain jos rahaa riittää.

Haluaisin kuulla miten se räystäättömyys tekee talosta homepommin? Ja miten harkkotalo edes homehtuisi?

Meillä ei ole räystäitä, ja rakenteet on suunniteltu sen mukaan. Ei varmasti mene vettä minnekään väärään paikkaan.
Tai jos menisi, niin luulisi rappauksen putoilevan taikka kuplivan tuolta katon rajasta. Mitään merkkiäkään ei siitä ole 12 vuoden asumisen jälkeen.
Rakennekuvat liitteenä.

On meillä osittainen tasakattokin. Pari kertaa vuoteen siellä käyn ja tsekkaan vedenpostot (jotka on myös sulanapitokaapeleilla varustettu). Hyvin tehdyt kermit ja riittävästi kaatoa, niin ei siinä mitään ongelmaa ole. Talo sen verran korkealla, että katolle i käytännössä yhtään roskaa taikka lehtiä koskaan tule tukkimaan vedenpoistoja.

Kyllä tollaiset rakenteet kestää siinä missä muutkin, kunhan ne vain suunnitellaan ja toteutetaan hyvin.

 

[Lucas]

Haluaisin kuulla miten se räystäättömyys tekee talosta homepommin? Ja miten harkkotalo edes homehtuisi?

Betonirakenteet vaurioituvat Suomessa monella tavalla - Julkisivukonsultointi JK Oy

Suomen olosuhteissa betonin vauriot syntyvät pääasiassa kahdesta syystä: pakkasrapautumisen seurauksena tai betonirakenteiden terästen ruostumisen seurauksena.

www.julkisivukonsultointi.fi

Tuosta voi esimerkiksi lukea miten se betoni pakkasrappautuu kun se kastuu ja se jäätyy. Ja sehän kastuu sateilla jos siinä ei ole kunnon räystäitä.

Kunnolliset riittävän pitkät räystäät jos on talossa, niin se seinä kastuu paljon vähemmän ja kestää paljon pidempään.

 

[Honzo]

Eipä kunnossa olevasta rappauksesta vesi mene läpi. Sitähän tossa artikkelissakin sanotaan.

Toi artikkeli on ennemminkin paljaan pesubetonipinnan ongelmista. Niitä ei taida pientaloissa juuri olla. Ja olihan tossa myös eristerappauksen mahdollisista ongelmista. No en siihen lähtisi itsekään.

Meilläkin 7m korkea julkisivu. Ei siinä mitkään räystäät oikein auttaisi.

 

[ZZRX]

Niin tuokin on vähän niin ja näin. Räystäät toki aina parantaa rakennuksen kestoa ettei se seinän yläosa kastu ihan niin paljoa, mutta jossakin kerrostalossa ei taida kauheen isoa merkitystä tuolla olla. Enemmän tuossa merkkaa se vedenpoisto mihin ne katon vedet menee ja seinämateriaalin laatu toki merkkaa. Pellityksiin pitää myös kiinnittää erityistä huomiota.

Just tuollaisessa tapauksessa alkaa merkata se rappauksen laatu. Kaiken voi pilata huonolla suunnittelulla ja oikomisella tekovaiheessa. Jos rappauksen ei anneta kuivua riittävästi tekovaiheessa niin silloin sen kestävyys huononee huomattavasti. Luultavasti on noissa isommissa työmaissa melkoisen yleistä että ne rappaukset tehdään mieluummin vaikka vähän liian aikaisin kuin että annettais rakenteiden oikeasti kuivua kokonaan.

Aivan täysi räystäättömyys ei myöskään ole hyvä ratkaisu, mutta esim tuossa ylemmässä kuvassa näyttäisi olevan ihan ok mittaiset, jopa keskivertoa pidemmät mitä noita lyhyellä räystäällä olevia rakenteita välillä nähnyt.

 

[Illotus]

Räystäättömyydessä on lähinnä se ongelma, että se vaatii tarkan suunnittelun ja tarkan toteutuksen, että vesi ei pääse mistään kohti painumaan seinärakenteeseen. Räystäällisessä virhe toteutuksessa tai suunnittelussa tarkoittaa lähinnä lahoa otsa-/räystäslaudoissa.

 

[pulatunnus]

Niin tuokin on vähän niin ja näin. Räystäät toki aina parantaa rakennuksen kestoa ettei se seinän yläosa kastu ihan niin paljoa, mutta jossakin kerrostalossa ei taida kauheen isoa merkitystä tuolla olla. Enemmän tuossa merkkaa se vedenpoisto mihin ne katon vedet menee ja seinämateriaalin laatu toki merkkaa. Pellityksiin pitää myös kiinnittää erityistä huomiota.

Just tuollaisessa tapauksessa alkaa merkata se rappauksen laatu. Kaiken voi pilata huonolla suunnittelulla ja oikomisella tekovaiheessa. Jos rappauksen ei anneta kuivua riittävästi tekovaiheessa niin silloin sen kestävyys huononee huomattavasti. Luultavasti on noissa isommissa työmaissa melkoisen yleistä että ne rappaukset tehdään mieluummin vaikka vähän liian aikaisin kuin että annettais rakenteiden oikeasti kuivua kokonaan.

Aivan täysi räystäättömyys ei myöskään ole hyvä ratkaisu, mutta esim tuossa ylemmässä kuvassa näyttäisi olevan ihan ok mittaiset, jopa keskivertoa pidemmät mitä noita lyhyellä räystäällä olevia rakenteita välillä nähnyt.

Samaa mieltä, kerrostalossa , jos siis puhutaan tasakattoisesta, niin räystäs ei taida olla se juttu. Mutta toki totta että välillä kun jotain rapattuja seiniä katsoo, niin ehkä siellä ylhäällä enemmän värimuutoksia kuin räystäällisissä, mutta mikä osuus johtuu räystäistä(puutteesta), mikä on rakennusvirhe ja mikä huollon laiminlyntiä, ja mikä nyt vain sitä että ne osuus silmiin.


Omakotitalossa, harjakatto jossa kunnon, "pitkät" räystäät jo suojaa seinääkin. ja ne rännitkin kauempana, ja ei haittaa vaikka huoltamisisissa vähän fuskaa.

Tasakatto räystäillä, no nekin voi mokata.

Vaikka ne pitkät räystäät "pimentää", niin jostain syystä arvostan ihan sitä räystään antamaa suojaa. Ja arvostan toteutuksia jotka sietävät huonoa ,laiskaa kunnossapitoa.

 

[Pluribus]

Kuvan näköinen torppa voi olla arkkitehdin mieleen mutta täysin sopimaton Suomen ilmastoon.

 

[Honzo]

Kuvan näköinen torppa voi olla arkkitehdin mieleen mutta täysin sopimaton Suomen ilmastoon.

Ja sitten ne perustelut myös.

Ei siinä, olen osittain samaa mieltä, koska kyseessä on puutalo, mutta kyllä tollaisenkin saanee kestämään? Rapattuna kivirakenteisena ei mitään ongelmaa hyvin tehtynä.

 

[Pluribus]

Ja sitten ne perustelut myös.

Ei siinä, olen osittain samaa mieltä, koska kyseessä on puutalo, mutta kyllä tollaisenkin saanee kestämään? Rapattuna kivirakenteisena ei mitään ongelmaa hyvin tehtynä.

Lautaverhoilu kastuu joka kerta, kun sataa vettä. Ongelmat alkanevat "räystäältä"...

 

[tietokonerikki]

Lautaverhoilu kastuu joka kerta, kun sataa vettä. Ongelmat alkanevat "räystäältä"...

Niin se usein on ja noiden tasakattojen kaivot menevät huonnon huollon takia monesti tukkoon ja noiden räystäsrakenteiden suunnittelussa on tehty paljon virheitä sekä huopakatteella on kallistetua peltikatetta lyhyempielinikä. Vesi jäätyy ja laajenee ja sitten sulaa ja taas jäätyy ja laajenee...
Pitkät hyvällä kallistuksella olevat räystäät ovat halpa vakuutus talolle. Ulkonäkökin parempi

 

[Tuomi0]

Ompa kauniita vesipää taloja. Kerrostalossa ymmärrän tasakattoisuuden, siellä viistokatto ja räystäät on muutenkin turvallisuusriski. Kerrostalossa voidaan käyttää aikaa ja rahaa hyvän tasakattorakenteen aikaansaamiseksi. Pientaloissa lähtisin jo siitä, että huoparakenteita on vältettävä ammattitaidon puutteen ja huoltotarpeen vuoksi, jolloin melkein suoriltaan lukkosauma peltikate on ainut mahdollisuus.

Vesisade tulee yllättävän usein niin ettei korkeassakaan asunnossa rakennuksen alaseinä juuri kostu räystäiden ansiosta. Siitä syystä meilläkin on seinän vierustat täynnä vaikka mitä paskaa, kun siinä pysyy puolikuivana tikkaat ja "hyvä puutavara" eli rakennusjäte.

Kivitalossa joutuu kuitenkin ne rappaukset uusimaan 10 vuoden välein kun ne tehdään jostain hohtavan valkoisesta asukkaiden mielisairauksien vuoksi, ellei halua katsoa likaista seinää siitä eteenpäin. Kivi kyllä kestää sateen.

ps. Kallistuksista puheenollen meillä on yksi varastorakennus 1:4 kallistuksella ja toinen 1:5. Tuohon loivempaan peltikattoon jää lehdet ja neulaset jumiin, ei tule kovallakaan sateella alas. Mutta 1:5 ei jää lehden lehteä.

 

[jinx1980]

Suojaako 50cm räystäys oikeasti korkeassa 2-kerroksisessa puutalossa myöskin 1. kerroksen seinää merkittävästi paremmin kuin tuollainen "miniräystäs" 1-kerroksisessa talossa? Ei mitään käsitystä siksi kyselen. Se on toki selvää että sitä "välitöntä" tilaa räystään alla isompi räystäs suojaa paremmin.

Kuvassahan ei ole tasakatto, siinä on ainakin 50cm kallistusta eikä pituus ole missään tapauksessa yli 10m.

 

[tietokonerikki]

Suojaako 50cm räystäys oikeasti korkeassa 2-kerroksisessa puutalossa myöskin 1. kerroksen seinää merkittävästi paremmin kuin tuollainen "miniräystäs" 1-kerroksisessa talossa? Ei mitään käsitystä siksi kyselen. Se on toki selvää että sitä "välitöntä" tilaa räystään alla isompi räystäs suojaa paremmin.

Kuvassahan ei ole tasakatto, siinä on ainakin 50cm kallistusta eikä pituus ole missään tapauksessa yli 10m.

Kyllä suojaa, mutta noin korkeaan taloon voi hyvin tehdä 600-700mm räystään ja se suojaa vielä paremmin. Kunhan muistaa tehdä kunnolliset vesikourut, ettei maasta roisku seinälle jos on matalat sokkelit.

 

[Honzo]

Kivitalossa joutuu kuitenkin ne rappaukset uusimaan 10 vuoden välein kun ne tehdään jostain hohtavan valkoisesta asukkaiden mielisairauksien vuoksi, ellei halua katsoa likaista seinää siitä eteenpäin. Kivi kyllä kestää sateen.

Vai niin.

Meillä 12v sitten rapattu talo + autokatos ja tukimuureja. Viime kesänä tein huoltomaalauksia. Rappaukset siis ihan kunnossa, mutta tosiaan valkoinen ei joka paikassa ollu enää niin valkoista. Huoltopesu harjalla ja letkulla + pesuaineella. Primeri ja sitten maali päälle. Ihan telalla ja pitkällä varrella onnistui. Nyt on seinät uutta vastaavat taas. Maksoi muutaman satasen ja pari päivää omaa työtä. En näe suurena ongelmana. Suuri osa talosta on tummanharmaata ja siihen ei huoltomaalausta tarvinnut tehdä.

Sto Lotusan K maalina (ja rappauksena 1.5mm raekoolla).

 

[phetu]

Kaikki rakenteet nyt saa huonolla toteutuksella piloille kuten myös huonolla suunnittelulla, en nyt silti yleistäisi suorilta tiettyä rakennetta/toteutusta kategoriaan täyttä skeidaa, ihan toimivia noista on mahdollista tehdä.

Kyllä suojaa, mutta noin korkeaan taloon voi hyvin tehdä 600-700mm räystään ja se suojaa vielä paremmin. Kunhan muistaa tehdä kunnolliset vesikourut, ettei maasta roisku seinälle jos on matalat sokkelit.

Tämähän nyt on ihan siitä riippuvaista miten sataa, ei se räystäs paljon lohduta jos vesi painuu tuulen mukana päin seinää ja vielä ylöspäin.

 

[Taneli-]

Kaikki rakenteet nyt saa huonolla toteutuksella piloille kuten myös huonolla suunnittelulla, en nyt silti yleistäisi suorilta tiettyä rakennetta/toteutusta kategoriaan täyttä skeidaa, ihan toimivia noista on mahdollista tehdä.

On toki mutta kannattaa silti varautua tiettyihin ongelmiin jos tasakattoisen asunnon hankkii:
"
Tasakattojen huono maine johtuu pitkälti 1970-luvulla rakennettujen katteiden ongelmista.


–Usein niiden rakenteet ovat olleet hieman puutteellisia; kattokaivot olivat herkkiä tukkeutumaan eivätkä asukkaat ymmärtäneet niiden säännöllistä huoltotarvetta, minkä seurauksena vesi lammikoitui katoille ja jäätyminen aiheutti vuotoja. Lisäksi kattojen alusrakenteissa oleva tuuletus oli usein puutteellista ja kondensoituva kosteus kasteli lämmöneristeet ja vaurioitti katon rakenteita, Juva sanoo.


Pidempi myyntiaika
Tasakaton omistajan kannattaa varautua pidempään myyntiaikaan. Kaksi Keski-Uudellamaalla toimivaa välittäjää kertoo, että tasakattoisella omakotitalolla tai rivitaloasunnolla on pidempi myyntiaika kuin muilla kattomuodoilla.
–Myyntiaika on noin kaksi kuukautta pidempi ja tasakattoisuus vaikuttaa merkittävästi hintaan, yksi välittäjä arvioi.
Sekä hintaan että myyntiaikaan vaikuttaa moni asia: koko talon kunto, onko kattoa hoidettu säännöllisesti, onko ollut vuotoja ja onko kattoa korjattu.
"

Eli jos pitää hyvää huolta ei ongelmaa, otaksuen että ottaa myös huomioon sen että myyminen on vaikeampaa ja siitä saa huonommin rahaa kuin "normaalilla" katolla olevasta.

Toimiiko tasakatto? Parjatun kattomallin nimeen vannoo edelleen moni – muun muassa Lauri Ylönen

RAKENTAMINEN Tasakattoisia taloja sekä parjataan että rakennetaan paljon edelleen.

www.lansivayla.fi

 

[Lucas]

Kaikki rakenteet nyt saa huonolla toteutuksella piloille kuten myös huonolla suunnittelulla, en nyt silti yleistäisi suorilta tiettyä rakennetta/toteutusta kategoriaan täyttä skeidaa, ihan toimivia noista on mahdollista tehdä.



Tämähän nyt on ihan siitä riippuvaista miten sataa, ei se räystäs paljon lohduta jos vesi painuu tuulen mukana päin seinää ja vielä ylöspäin.

Voihan se seinä kastua vaikka oli yksikerroksisessa talossa yli metriset räystäät. Joskus se kova tuuli ja sade on sellainen ettei sitä voi välttää.

Mutta paljon vähemmän ja harvemmin se seinä kastuu mitä pidemmät räystäät ovat.

Grynderit tykkäävät mennä usein siitä mistä aita on matalin. Täällä Oulussakin näkee parin sadan metrin päähän merenrannasta rakennettuja tornitaloja, joiden ulkoseinä on sandwich betonielementtiä. Hintaa kuitenkin niillä asunnoilla paljon. Luulisi, että niillä hinnoilla olisi ollut vara jo tehdä tuulettuva väli siihen ja muurata se ulkoseinän pinta sitten tiilistä, niin ei tarvisi alkaa 30 vuoden talon iässä jotain todella kallista julkisivuremonttia tekemään.

 

[Taneli-]

Eihän sitä voi välttää (Suomessa) että seinä (katto tai jokin muu osa ulkosivua) kastuisi. Mutta varmaan se miten usein se tapahtuu, siihen voi vaikuttaa. Samaten teorissa siihen miten pitkään se kosteus siinä vaikuttaa.
Sekä kesällä (sade) että talvella (se lumi ja myös lumen varastointi). Toki myös mahdolliset salaojat, mihin on rakennettu (maapohja jne) vaikuttaa.
Eli se "wanhan ajan hyvä neuvo" että kasataan lumet seiniä vasten ei ehkä enää olekaan se paras idea (ei, se EI ole) nykyajan taloissa. Koska se ei välttämättä enää auta pitämään lämpöä sisällä mutta se helposti auttaa tekemään kosteusvaurioita rakennukseen.

 

[Jakkelii]

Kallistuksista puheenollen meillä on yksi varastorakennus 1:4 kallistuksella ja toinen 1:5. Tuohon loivempaan peltikattoon jää lehdet ja neulaset jumiin, ei tule kovallakaan sateella alas. Mutta 1:5 ei jää lehden lehteä.

Niinno joko kaadot sekaisin viestissä tai johtuu jostain muusta ettei jää lehtiä. 1:5 siis loivempi kuin 1:4

 

[Taneli-]

Niinno joko kaadot sekaisin viestissä tai johtuu jostain muusta ettei jää lehtiä. 1:5 siis loivempi kuin 1:4

Varmaan erona sitten räystäät. Eli ne räystäät voivat olla oikeasti se mikä "jumittaa" ja menee tukkoon. Muuten 100% samaa mieltä. Ellei sitten erona ole esim. tiilikatto vs huopakatto tms. missä karheampi materiaali on syynä "jumittamiseen".

 

[tietokonerikki]

Kaikki rakenteet nyt saa huonolla toteutuksella piloille kuten myös huonolla suunnittelulla, en nyt silti yleistäisi suorilta tiettyä rakennetta/toteutusta kategoriaan täyttä skeidaa, ihan toimivia noista on mahdollista tehdä.



Tämähän nyt on ihan siitä riippuvaista miten sataa, ei se räystäs paljon lohduta jos vesi painuu tuulen mukana päin seinää ja vielä ylöspäin.

Kyllä se riippuu paljon siitä seinän pinnasta, miten se siinä voi nousta. Mutta kun sulla on pitkäräystäs kallistetussa katossa se estää tuulen tuomasta vettä sinne yläreunaan suoraan ja siten vähentää sen mahdollisuutta nousta. Mutta joo vesi tosiaan voi optimiolosuhteissa nousta pellin pystypintaa pitkin jopa metrin.

Toi pitkä räystäs vähentää myös seinän saamaa kokonaiskosteuden määrää eli se voi helpommin kuivua sateiden välissä. Paljon on muutettu Suomessa tasokattoja harjakatoiksi OK-taloissa asukkaiden saaman kokemuksen perusteella.

 

[Tuomi0]

Niinno joko kaadot sekaisin viestissä tai johtuu jostain muusta ettei jää lehtiä. 1:5 siis loivempi kuin 1:4

Joo siis jostain syystä päässä mietin käänteisesti kaadon eli 1:2.5 piti sanomani

 

[Tuomi0]

Primeri ja sitten maali päälle. Ihan telalla ja pitkällä varrella onnistui. Nyt on seinät uutta vastaavat taas

Maalia rappauksen päälle? Eikös rappauksessa ole väri siinä sidosaineessa joka on nk. hengittävä?

 

[Honzo]

Maalia rappauksen päälle? Eikös rappauksessa ole väri siinä sidosaineessa joka on nk. hengittävä?

No ihan valmistajan ohjeiden mukaan mentiin. Vantaan Stocenteristä hain aineet. Ja siis Ston aineilla talo rapattu.

Edit: Stolta löytyi meidän tilauskin 12v takaa. Tuplatsekattiin vielä talon värisävyt ja aineet. Toki mulla oli ne tiedossa, mutta aikanaan säädettiin talon +sokkelin värisävyjen kanssa niin moneen kertaan, että oli kiva saada 100% varmuus.

 

[Honzo]

Tässä ihan asiallista tietoa ohutrappauksesta ja korjauksista.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789334/Viitala_Juhani.pdf?sequence=2

Omaan tapaukseeni viittauksia:

Huoltokorjaaminen, Sto Finexter Oy Pesu, paikalliset rappauskorjaukset ja huoltomaalaus, sekä liittymätiivistykset. Pesu suoritetaan ohjeen mukaan BIOkleen Julkisivupesu ECO-pesuainetta käyttäen, jotta pinnasta saadaan poistettua mahdolliset epäpuhtaudet. Tarvittaessa käytetään voimakkaampia pusuaineita. On huolehdittava, ettei pesussa käytetä liian kovaa painetta. Paikkakorjaukset tehdään tarvittaville alueille suunnittelijan ja toimittajan ohjeiden mukaisesti. Huoltomaalaus suoritetaan erikseen kohteeseen valittavalla tuotteella suunnittelijan ja materiaalitoimittajan ohjeen mukaisesti. Töiden yhteydessä suositellaan liittymien tarkastelua ja tarvittaessa korjaamista. (STO, Huolto-ohje_StoTherm_2021_ver1-3.)

Huoltomaalaus voidaan tehdä Sto Finexter Oy:n suosittelemalla maalilla. Muut huoltotoimenpiteet ovat esteettinen kysymys ja riippuvat siitä minkälainen likaantuminen voidaan hyväksyä. (HUOLTO – OHJE StoTherm eristerappausjärjestelmä, verkkodokumentti.)

5.1.1 Sto Finexter Oy Kevyellä korjaamisella tässä tarkoitetaan ohutrappauspinnan pesua ja huoltomaalausta.