Rakentamisen laatu nykyään

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja QRM
  • Aloitettu Aloitettu
Miltä tämä katko näyttää? Firman ja tekijän nimi sutattu pois, päiväys näkyy:

katko.png


Tämä kuva siis kylpyhuoneen paneelikaton yläpuolelta, johdot menee naapuriasuntoon päin.

Ei tuo mikään erityisen tiivis ole. Ihan tyypillisesti tehty palokatko. Ei välttämättä ihan ohjeen mukainen kuitenkaan.

 
Näyttää omaan silmään että tuo on tukittu normaalilla uretaanilla vaikka pitäisi olla valettu umpeen tai erillinen paloläpivienti asennettuna.
 
Oliko se tätä?


Kyllä tuota tuli kerran pillillä käryytettyä ja ei se ainakaan mihinkään palanut ja alkoi paisumaan.
Ei vaahto, vaan akryylikittiä vastaava massa
 
Vaativaa hommaa tuo kattojen tekeminen kun joskus voi esim. sataa vettä taivaalta:
Upouuden koulun lasikatto ei kestänyt rankkasateita – "Seuraava ongelma on kosteuden aiheuttama huono sisäilma"

Kaiken kruunaavat nuo urakoitsijan ja omistajan kommentit. "Rakennuksen urakoitsija SRV kertoo Helsingin Sanomissa, että lasikaton vuoto ei ole vakava asia." :smoke:
Eihän ne kalasataman tornitalon vuodotkaan noiden mielestä vakavia ole. Nyt voi sitten ostaa miljoona asuntoa mitkä voi homehtua.
 
Vaativaa hommaa tuo kattojen tekeminen kun joskus voi esim. sataa vettä taivaalta:
Upouuden koulun lasikatto ei kestänyt rankkasateita – "Seuraava ongelma on kosteuden aiheuttama huono sisäilma"

Kaiken kruunaavat nuo urakoitsijan ja omistajan kommentit. "Rakennuksen urakoitsija SRV kertoo Helsingin Sanomissa, että lasikaton vuoto ei ole vakava asia." :smoke:

SRV on rakennusalan kehittäjä ja uudistaja. Haluamme tarjota parhaan asiakaskokemuksen kaupunkikeskusten rakentajana ja olla alan innostavin työpaikka. Tuomme aidon yhteistyön ja innostuksen jokaiseen kohtaamiseen. Vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassamme.



 
Vaativaa hommaa tuo kattojen tekeminen kun joskus voi esim. sataa vettä taivaalta:
Upouuden koulun lasikatto ei kestänyt rankkasateita – "Seuraava ongelma on kosteuden aiheuttama huono sisäilma"

Kaiken kruunaavat nuo urakoitsijan ja omistajan kommentit. "Rakennuksen urakoitsija SRV kertoo Helsingin Sanomissa, että lasikaton vuoto ei ole vakava asia." :smoke:

Jos se nyt vuotaa vain jostain lasin tiivisteestä suoraan sisälle, niin eihän se olekaan, kun ei rakenteisiin sisälle pääse valumaan.
 
Palopäällikkö ihmettelee Jyväskylän senioritalon öistä paloa: ”Ei ole näin nopeasti yleensä palo levinnyt”


En ihmettelisi, jos tuollakin on palokatkot tehty päin helvettiä. Jatkuvasti näkee, että esim sadan kaapelin läpivientiin on vain palovillaa tai jotain kovaa palomassaa pyyhitty ympärille ja liekit pääsee käytännössä vapaasti moisesta lävitse. Samaten muoviputkien ja solukumieristettyjen putkien ympärille on voitu laittaa ihan mitä tahansa halvinta perustavaraa, eikä siinäkään ole sitä eristeen pois palamista huomioitu. Itse, kun palokatkoja teen, niin se on palokatkokääre tai mansetti ympärille tai sitten eriste putken ympäriltä pois ja turpoavaa massaa reikä täyteen. Usein on jossain välikatossa tai muuten piilossa olevat reiät jätetty tekemättä, kun ei ole kukaan moisen olemassaolosta kertonut tai palokatkomies ei ole viitsinyt käydä tarkastamassa.

Onko tuo *betoni*kerrostalo ollenkaan? Uutisissa puhutaan säännönmukaisesti vain kerrostalosta mutta päärakennusmateriaalista ei sanaakaan.

Kun jotain ei sanota, niin silloin sitä ei haluta sanoa. Onko paloa nopeasti, laajalle ja epätavanomaisesti levittänyt kohde kenties ... puukerrostalo?
 
Onko tuo *betoni*kerrostalo ollenkaan? Uutisissa puhutaan säännönmukaisesti vain kerrostalosta mutta päärakennusmateriaalista ei sanaakaan.

Kun jotain ei sanota, niin silloin sitä ei haluta sanoa. Onko paloa nopeasti, laajalle ja epätavanomaisesti levittänyt kohde kenties ... puukerrostalo?

Lehdissä olevien kuvien perusteella ihan normaali betonielementeistä koostuva kerrostalo. Lisäksi uutisissa puhutaan roiloista, tosin palopäällikkö käyttää samaa ilmausta myös tekniikan pystykuiluista. Roiloja en usko puutaloista hirveästi löytyvän. Kohteessa oli ilmeisesti myös sprinklerijärjestelmä, yllättävää että talo paloi siltikin noin perusteellisesti.

Ilmeisesti kyseessä oli tämä rakennus, pääurakoitsijana SRV :think: : Palokan Ilona - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso
 
Palokatkot suunnittelee yleensä halvin mitä saa, asentamaan tulee vielä halvempi säveltäjä ja lyö parhaimmillaan vaan tarrat seinään ja nimi alle. Olisi aika puuttua tähänkin rakentamisessa, monen muun asian ohella.
 
Palokatkot suunnittelee yleensä halvin mitä saa, asentamaan tulee vielä halvempi säveltäjä ja lyö parhaimmillaan vaan tarrat seinään ja nimi alle. Olisi aika puuttua tähänkin rakentamisessa, monen muun asian ohella.
Tai sitten on niin laiskat suunnitelijat että ne lätkäisee sen toimittajan valmiit läpimenokuvat urakoitsijalle sen enempään miettimättä miten ne ko. Kohteeseen sopii.
 
Työnpuolesta tulee tehtyä matkapuhelinverkon suunnittelua ja huomannut valitettavan usein että palokatkot on jätetty tekemättä. Ei ole väliä onko uusi talo, tai isomman rempan jälkeinen.

Vantaalla esimerkiksi oli yksi kohde jossa oli kohtuullisen hyvät palokatkot tehty Hiltin massalla + tarrat/pvm/tekijä. Nämä olikin vain näkyvillä olevissa. Rappujen välissä oli kunnon palo-osastoiva ovi, harmi vain että alaslasketussa välikatossa oli ~150mm läpivienti täysin auki. Sama homma hissin vieressä olevassa kaapelikuilussa, kaikki läpiviennit avoinna. Varmaan 99% kohteista löytyy huomautettavaa, yli puolessa vakavia puutteita.

Edit: Ko. asunto Oy oli rakennettu alle 10v sitten.
 
Joo, tuntuu et aina luistetaan jos on vähänkin "ikävä" tai pikkutarkkuutta vaativa homma niin jätetään tekemättä tai sutaistaan jotenkin. Ottaa kyl päähän kun pitäis ite olla kokoajan vieressä vahtimassa, ja sit taas haukuttais kyyläks ja työnhäiritsijäks. Maksettuja valvojiakaan ei näy työmailla eikä sovittuja juttuja tarkisteta.
 
Ei sitä rakentamista ole ennenkään osattu ihan viimeisen päälle, tämä kävi ilmi kun omaa kämppää remppasin 2016, keittiön tasoja vaihtaessa kävi ilmi että 80cm leveä väliseinä on kaksi senttiä vinossa.. Viime syksynä uusittiin pari ovenkarmia ja ovea lattiarempan yhteydessä, niin oikeastaan kaikki seinät vähän jonnekin suuntaan vinossa. Karmit piti asentaa varmaan lähemmäs 20 astetta vinoon seiniin nähden, että ovet pysyvät omin voimineen auki :D
 
Ei sitä rakentamista ole ennenkään osattu ihan viimeisen päälle, tämä kävi ilmi kun omaa kämppää remppasin 2016, keittiön tasoja vaihtaessa kävi ilmi että 80cm leveä väliseinä on kaksi senttiä vinossa.. Viime syksynä uusittiin pari ovenkarmia ja ovea lattiarempan yhteydessä, niin oikeastaan kaikki seinät vähän jonnekin suuntaan vinossa. Karmit piti asentaa varmaan lähemmäs 20 astetta vinoon seiniin nähden, että ovet pysyvät omin voimineen auki :D

20 astetta on TODELLA PALJON. Kenties 2 astetta voisi olla lähempänä kun sekin on vielä paljon?
 
20 astetta on TODELLA PALJON. Kenties 2 astetta voisi olla lähempänä kun sekin on vielä paljon?

no joo, 20 on aika raakaa liioittelua. Mutta todella vinossa olevista seinistä puhutaan. Ei tuo itseäni häiritse, ei sentään kosteusongelmia ole.
 
Työnpuolesta tulee tehtyä matkapuhelinverkon suunnittelua ja huomannut valitettavan usein että palokatkot on jätetty tekemättä. Ei ole väliä onko uusi talo, tai isomman rempan jälkeinen.

Vantaalla esimerkiksi oli yksi kohde jossa oli kohtuullisen hyvät palokatkot tehty Hiltin massalla + tarrat/pvm/tekijä. Nämä olikin vain näkyvillä olevissa. Rappujen välissä oli kunnon palo-osastoiva ovi, harmi vain että alaslasketussa välikatossa oli ~150mm läpivienti täysin auki. Sama homma hissin vieressä olevassa kaapelikuilussa, kaikki läpiviennit avoinna. Varmaan 99% kohteista löytyy huomautettavaa, yli puolessa vakavia puutteita.

Edit: Ko. asunto Oy oli rakennettu alle 10v sitten.
Tjaa, niissä missä oon itse ollut töissä nii kaikki kyllä tehtiin, ja ne myös tarkastettiin ja dokumentoitiin.
Nyt meillä on työmaa puolessa välissä ja kuvia tallennettu 3000 kpl
 
Siinä onkin sitten kanssa urakka kun noita palokatkoja lähdetään uusimaan 25v jälkeen. Juuri tuli mielenkiinnosta lukaistua palokatko-työselostusta, suunnittelijan haluama järjestelmänä Hilti, eliniäksi mainittiin 10v ja 25v. En kyllä huomannut mikä tuote oli vaan tuon 10v. Olisikohan tarkoittanut Sewatekkien akryyleitä.
Toisaalta kävi myös ilmi että LVI-suunnittelija ja palokatkosuunnittelija ovat eri mieltä yläpohjan tuuletusviemäreistä. LVI-suunnittelija määrännyt EI60 eristyksen (njoo, viemärille ei ole testattua EI-luokiteltua palovillaa, vain iv-kanaville) eikä halunnut palomansetteja kun taas palokatkosuunnittelijan työselityksessä oli mainittu mansetit.
 
Tuota on tullut ihmeteltyä ohikulkiessa. Uusi talo ja julkisivu uusiksi. Olisiko tullut hiukan halvemmaksi valvoa työnlaatua rakennusvaiheessa. Pätee aika moneen muuhunkin kohteeseen.
asialla jälleen SRV, jonka kohde Keravan karusellin asunnot myös remonttiin unohtuneiden äänieristeiden takia. En tiedä kenen moka on, muttamutta...
 
Tuota on tullut ihmeteltyä ohikulkiessa. Uusi talo ja julkisivu uusiksi. Olisiko tullut hiukan halvemmaksi valvoa työnlaatua rakennusvaiheessa. Pätee aika moneen muuhunkin kohteeseen.
asialla jälleen SRV, jonka kohde Keravan karusellin asunnot myös remonttiin unohtuneiden äänieristeiden takia. En tiedä kenen moka on, muttamutta...

Rappinkihan tuosta ainoastaan rapisi, että oliko sitten huono erä, olosuhteet vai mikä syynä. Tuskin levitysvaiheessa kukaan pystyi moista näkemään.
 
Rappinkihan tuosta ainoastaan rapisi, että oliko sitten huono erä, olosuhteet vai mikä syynä. Tuskin levitysvaiheessa kukaan pystyi moista näkemään.
Todennäköisempää, että pohjat kustu, tms. Aika tasalaatuisia nuo tuotteet on tänä päivänä, joten en oikein usko materiaaliongelmiin.
Se on totta että työvaiheessa aika vaikea kenenkään todeta mitään itse työstä
 
Sitten samassa jutussa oli Leinelän uusista taloista.
Joissa on pintarappinkia uusittu jo uusimisen jälkeen.
Joku tässäkin on kussut ihan urakalla.
leinelä.PNG
 
Itse asunut jo monessakin uudessa kerrostalossa ja ei ole ollut ongelmia laadun suhteen. Nykyisessä kerrostalossa tosin talon fb-ryhmässä joku nillitti että sisäseinien pinnat ottaa jotenkin erikoisen helposti siipeensä, en oikein sitten tiedä. Meidän seinissä ei ole mitään jälkiä, paitsi selkeät osumat mitkä vahingossa tuli muutossa, ja jotka paikkailen sitten kun on muutettu joskus pois (vuokratalo). Varmaan vaan tullut lapsiperheelle yllärinä että maalattu kipsilevyseinä ei ole sama asia kun betoniseinä.

Ainoa ongelma on tämä tautisen kova lämpötila, joka on ollut kaikissa uusissa taloissa missä olen asunut. Joka talvi ollaan helposti +25 vaikka ei ole pattereita päällä ja tietokoneet kiinni kun niitä ei käytetä jne. Varmaan se on sitten vaan ne eristeet ja sitten joku perkeleen tuloilman lämmitys mikä hoitaa loput. Ihan perseestä. Onneksi kohta saa ostaa oman talon.
Niin siinä unohtui sellainen pieni asia kuin ylilämpeneminen kun uusiin taloihin laitettiin "eristämisen maailmaennätys". Muistan tollaisen lainauksen kun määräyksiä suunniteltiin.

Ja ensi vuoden alusta lisää eli lähes nollaenergiatason talot. Muistaakseni rakentajat saa itse päättää miten tuon toteuttavat. Sen voi jokainen miettiä tuleeko kerrostaloihin maalämpöä ja tehokkaampaa lämmöntalteenottoa vai pistetäänkö villaa taas kerran seiniin lisää.
 
Sitten samassa jutussa oli Leinelän uusista taloista.
Joissa on pintarappinkia uusittu jo uusimisen jälkeen.
Joku tässäkin on kussut ihan urakalla.
leinelä.PNG
Tuosta SRV:n talosta ei ole tietoa, mutta ainakin tuolla Leinelässä on käytetty ohutrappausta, eli kivivillan päälle tehdään ~10mm rappaus. Ei tuo oikein Suomen oloissa kestä, etenkin märkä talvi on myrkkyä. 25v käyttöikää noille luvataan, mutta harva taitaa niin pitkään kestää ilman korjauksia. Alta 10v sisään jos alkaa rapsista, niin menee kyllä vielä urakoitsijan takuuseen. Tosin tuo on niin halpa rakentaa sekä korjata moneen muuhun julkisivumateriaaliin verrattuna, että saattaa silti tulla urakoitsijalle halvemmaksi vaikka joutuisi kerran takuuaikana uusimaankin. Eli eiköhän noita rappaustaloja nähdä vielä jatkossakin.
 
Tuosta SRV:n talosta ei ole tietoa, mutta ainakin tuolla Leinelässä on käytetty ohutrappausta, eli kivivillan päälle tehdään ~10mm rappaus. Ei tuo oikein Suomen oloissa kestä, etenkin märkä talvi on myrkkyä. 25v käyttöikää noille luvataan, mutta harva taitaa niin pitkään kestää ilman korjauksia. Alta 10v sisään jos alkaa rapsista, niin menee kyllä vielä urakoitsijan takuuseen. Tosin tuo on niin halpa rakentaa sekä korjata moneen muuhun julkisivumateriaaliin verrattuna, että saattaa silti tulla urakoitsijalle halvemmaksi vaikka joutuisi kerran takuuaikana uusimaankin. Eli eiköhän noita rappaustaloja nähdä vielä jatkossakin.
Julkisivu on vaan se ainoa mainos mitä rakennusliikkeellä on ohi kulkeville. Jos nyt joku putki paukahtaa tai vesieristykset pettää, siitä ei ole harmia kuin asukkaalle tai parille. Julkisivuremppa näkyy kaikille ja vaikuttaa jokaiseen asukkaaseen.
 
Niin siinä unohtui sellainen pieni asia kuin ylilämpeneminen kun uusiin taloihin laitettiin "eristämisen maailmaennätys". Muistan tollaisen lainauksen kun määräyksiä suunniteltiin.

Ja ensi vuoden alusta lisää eli lähes nollaenergiatason talot. Muistaakseni rakentajat saa itse päättää miten tuon toteuttavat. Sen voi jokainen miettiä tuleeko kerrostaloihin maalämpöä ja tehokkaampaa lämmöntalteenottoa vai pistetäänkö villaa taas kerran seiniin lisää.

Suomessa on uudet rakennukset ollut nuita lähes nollaenergiarakennuksia jo 2018 alusta asti. Eikä silloinkaan oikeastaan mikään muuttunut vuoden 2013 vaatimuksiin nähden.
 
Uudet talot ovat kyllä aina todella kuumia. Tuntuu että kellään ei ole koskaan patterit päällä ja silti huidellaan 25-30 asteen sisälämmöissä myös talvella. Voisiko jättää lämmityksen kokonaan pois siis? Aika turha laittaa kaukolämpöä jos sitä ei ollenkaan tarvitse vaan ennemminkin ilmastoinnille olisi tarvetta pakkasillakin. Jos siis eristeet ovat niin hyvät että lämmöksi riittää se että joskus katsoo telkkaria ja tekee ruokaa.
 
Tuore artikkeli kuumasta asunnosta

Yksi ongelman syy lienee puutteellinen eristys (siis katossa kulkevien lämminvesiputkien), ja toisaalla vesikaton mustan vesieristeen ja ilmastointikanavien väliin suunnitellaan suojarakennetta auringon lämpöä vastaan. Näitä asioita YIT:kin siis suunnittelee korjaavansa. Asukkaan korjauslistassa YIT:n pitäisi lisäksi "eristää ilmanvaihtokanavat, vaihtaa lämmöntalteenottolaite, asentaa ikkunoihin ja parvekelasituksiin auringon lämpösäteilyltä suojaavat nanokalvot ja korvata nykyinen jääkaappi energiatehokkaalla mallilla, joka vähentää asunnon lämpökuormaa"
 
Seuraavaksi vaihdan asunnon uudiskohteeseen. Täytyy vaan varmistaa että löytyy viilennystoiminto...
 
Alkaa olla riittävä eristys uusissa asunnoissa, kun ilman lämmitystä sisälämpötilat ovat liian kuumia. Ehkä riittävä villakerroksen paksuus on viimein saavutettu.
 
Uudet talot ovat kyllä aina todella kuumia. Tuntuu että kellään ei ole koskaan patterit päällä ja silti huidellaan 25-30 asteen sisälämmöissä myös talvella. Voisiko jättää lämmityksen kokonaan pois siis? Aika turha laittaa kaukolämpöä jos sitä ei ollenkaan tarvitse vaan ennemminkin ilmastoinnille olisi tarvetta pakkasillakin. Jos siis eristeet ovat niin hyvät että lämmöksi riittää se että joskus katsoo telkkaria ja tekee ruokaa.

Et todellakaan voi jättää lämmitystä pois. Tai voihan sen jättää pois jos tarkoituksena on asua talvisin asunnossa jossa sisälämpötila ei kovin montaa astetta ole plussan puolella.

Suomessa taisi olla pari vuotta sitten tehtynä yksi pilottikohde jossa eristykset ja energiatehokkuus oli sitä luokkaa että kyseessä oli Suomen ensimmäinen oikea passiivitalo jossa lämmitystä ei tarvita ainakaan paperilla. Eristeetkin oli luokkaa metrin verran eristettä seinissäkin. Siinäkin talossa vähintään lämmin käyttövesi pitää kuitenkin jollakin lämmittää.

Kaukolämmön sijasta kannattaa katsella maalämpöä jos tontille sellaiseen voi porata lämpökaivon tai kaivaa maahan keruupiirin. Ikkunoihin sitten aurinkoisille puolille ne aurinkosuojat. Ja lisäksi mahdollisesti joku markiisi, puita tms. fyysinen este estämään auringon paistamista kesällä suoraan sisälle. Konvektori sitten mahdollisesti viilentämiseen lisäksi.
 
Itsellä on aina iv-koneesta tuloilman lämmitys säädettynä nollaan, kannattaa se tsekata uudemmissa kämpissä. Pakkasilla saatta pientä vetoa tuntua, mutta ei haittaa kunhan lämpötila pysyy siinä 21 asteen paikkeilla talvella. Pattereita ei kyllä tarvitse lämmittää, ehkä ainoastaan silloin jos on monta päivää tosi kovat pakkaset. Mutta onhan se perseestä että vähänkin kun on lauhempaa talvella, nousee heti sisällä lämmöt parilla asteella. Skanskan 2011 vuosimallin kerrostalo kyseessä.

Tässä talossa myös rappukäytävien patterit hohkaa talvella aina täysillä, ihan järjetöntä hommaa.
 
Missä tollainen säätö pitäisi olla? Ei oikeen löydy alaslaskusta semmoista luukkua jonka takana moista pääsis säätämään. Taidaa olla ennalta päätetty konehuoneessa ja vaan elettävä asian kanssa.
Jotenkin erikoista kun joka tuutissa toitotetaan että maailma pelastuu kun lasket kotisi lämpötilaa yhdellä asteella. Sitten asialle ei kuitenkaan tehdä mitään, no en tiedä kenen pitäisi tehdä, mutta asukas voi harvoin vaikuttaa ja kerrostaloissa on aina se 25-30 sisällä, ihan sama kuinka kova pakkanen on ulkona. Itse laskisi heti vaikka viidellä asteella, mutta ei onnistu.
 
Suomessa on uudet rakennukset ollut nuita lähes nollaenergiarakennuksia jo 2018 alusta asti. Eikä silloinkaan oikeastaan mikään muuttunut vuoden 2013 vaatimuksiin nähden.
Itse käytin tätä lähteenä:

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), on edellyttänyt, että kaikkien julkisten rakennusten tuli olla 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 päättyessä määräys kattaa kaikki uudet rakennukset, ei vain julkisia rakennuksia.
 
Missä tollainen säätö pitäisi olla? Ei oikeen löydy alaslaskusta semmoista luukkua jonka takana moista pääsis säätämään. Taidaa olla ennalta päätetty konehuoneessa ja vaan elettävä asian kanssa.
Kuulostaa että sulla on keskitetty ilmanvaihto eikä omaa IV-konetta?
 
Itse käytin tätä lähteenä:

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), on edellyttänyt, että kaikkien julkisten rakennusten tuli olla 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 päättyessä määräys kattaa kaikki uudet rakennukset, ei vain julkisia rakennuksia.

Juu, mutta 2018 alusta asti on ollut nykyiset E-lukuvaatimukset käytössä, ja minimitasona on ollut lähes nollaenergiarakennus. Kansallinen lainsäädäntö saa olla tiukempaa kuin direktiivin minimitaso.
 
Missä tollainen säätö pitäisi olla? Ei oikeen löydy alaslaskusta semmoista luukkua jonka takana moista pääsis säätämään. Taidaa olla ennalta päätetty konehuoneessa ja vaan elettävä asian kanssa.
Iv-koneen kansi pois ja sieltä se löytyy. Mulla on siis huoneistokohtainen ilmanvaihto.
 
Ehkä noissa iv-koneen säädössä olisi hyvä muistaa, että ne on yleensä jonku muun kuin asukkaan vastuulla? Eli isännöitsijälle narinaa ja ammattilainen säätämään, ettei mene vituiksi. Tai vastuu ainakin jonku muun kuin oma... Kunhan sanon. Nii ja jos vaikka kaikilla yhtiössä sama ongelma, niin luulisi kiinnostavan.
 
Ehkä noissa iv-koneen säädössä olisi hyvä muistaa, että ne on yleensä jonku muun kuin asukkaan vastuulla? Eli isännöitsijälle narinaa ja ammattilainen säätämään, ettei mene vituiksi. Tai vastuu ainakin jonku muun kuin oma... Kunhan sanon. Nii ja jos vaikka kaikilla yhtiössä sama ongelma, niin luulisi kiinnostavan.
Tuskin se termostaatin säätäminen huoneistokohtaisessa iv-koneessa mitään haittaa. Venttiilejä ei tietenkään saa mennä itse säätämään ja koneen pitää käydä koko ajan, jotta ilma vaihtuu.
 
Enemmän noissa omissa kohteissa on valiteltu kylmää kuin kuumaa, siis peruslämmityskaudella, pienillä säädöillä saatu korjattua. Lattialämmityskohteita pääasiassa (juu kerrostalokohteita). Sitten on erikseen ne joille 22c ei riitä vaan pitäisi olla vähintään 25c, mielummmin 30c sisällä.
 
Siis uusissa kerrostaloissa? Missä päin maailmaa? Kyllä mullakin oli kylmä (kaiholla muistelen) hoasin 90-luvun opiskelijakämpässä. Olispa vieläkin. Oli helppo fiksata lisälämmittimellä tai muutamalla tietokoneella.

Tuntuu että toi kylmyys otetaan tosissaan isännöitsijän puolesta, mutta sitten kun valitatkin liian kuumaa niin ei kuulemma voi olla ongelma.
Riippuu talosta. Satolla ja TA:lla käytetään aika paljon resersseja siihen, että kämpät ei olis yli 21c talvella. Ja kun harvemmin noi taloyhtiöt on uusia tai verkoston tasapainotuksia tehty viimeiseen viiteen vuoteen, sitten osalla onkin 18c. Ei monena talvena tartte huoltomiesten käydä ruuvailemassa esisäätöjä, kun alkaa olemaan asetukset pielessä.
 
Yleensä se on säädetty 17 asteen tienoille.
Eikö noissa (huoneistokohtaisissa) kojeissa usein ole kesäohitus jolla LTO ohitetaan kun tuloilma on riittävän lämmintä? Lieneekö tämä asetettu oikein (olettaen että ohituksella on erillinen säätöasetus tai manuaalinen asetus)? Tietty jos sisäilma on viileämpää kuin ulkoilma, LTO voisi näin maallikon mielikuvituksessa teoriassa toimia pienenä tuloilman viilentimenäkin.

Jos se tuloilman lämmitysasetus on säädetty talvella liian korkeaksi, moderni matalaenergia-asunto taitaa olla talvella helposti käytännössä sähkölämmitteinen (olettaen että tuloilman lämmitys tehdään poistoilman lisäksi sähkövastuksella) - jos taas liian alhaiseksi, ainakin asumismukavuus voi kärsiä kun tulee vedon tunnetta.
 
Viimeksi muokattu:
En nyt ottaisi oureskelematta tuota uutista, vaikka vuokrakuutio nyt onkin rakennettu halvimmilla materiaaleilla, miksi se maali saattaa irtoilla tasoitteesta. Tuosta uutisesta paistaa lähinnä kertojan kanta ja kuinka hänen mielipiteitään ei kuunnella vaikka hänen mukaansa pitäisi.

94331ff587f5425ebadad1269a7563d8.jpg.webp


Kotiovi aukeaa huonoon suuntaan. Kuva: Eea Rajamäki :confused::confused::confused:
 
En nyt ottaisi oureskelematta tuota uutista, vaikka vuokrakuutio nyt onkin rakennettu halvimmilla materiaaleilla, miksi se maali saattaa irtoilla tasoitteesta. Tuosta uutisesta paistaa lähinnä kertojan kanta ja kuinka hänen mielipiteitään ei kuunnella vaikka hänen mukaansa pitäisi.

94331ff587f5425ebadad1269a7563d8.jpg.webp


Kotiovi aukeaa huonoon suuntaan. Kuva: Eea Rajamäki :confused::confused::confused:
Onhan tuo vähän ankeasti tehty jos lastenkärryjen kanssa tuossa joudut taiteilemaan. Kärryjä saa pyöritellä tuossa jonkun verran että on kaikki palaset oikeissa asennoissaan, molempiin suuntiin kulkiessa. Vähän vielä ankeaa jos siinä ostokassit on lattialla ja kersat juoksee ympärillä. Jos ovi aukeaisi toisin päin niin olisi helpompaa. Eikö tämä ole itsestään selvää, vai mitä ihmettelet? Ei ole hyvää disainia jos ulko-ovet aukeaa nurkkaan...
 
"Seinämaali on repeillyt Eea Rajamäen asunnossa jo vuoden verran, mutta asialle ei ole tehty mitään. Sisustusarkkitehdiksi kouluttautunut Rajamäki epäilee, että maalin ei ole annettu kuivua riittävästi rakennusvaiheessa."

Sisustusarkkitehdillä tai toimittajalla vähän rakennusalan tiedot puuttelliset. Kyllä se maali kuivuu itsestään, mahdollisesti kipsilevyn / betoniseinän päälle laitettu TASOITE ei ole kuivunut tarpeeksi.

:hmm:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
256 231
Viestejä
4 453 795
Jäsenet
73 676
Uusin jäsen
Larnuji

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom