Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[welukka]

Jokainen tekee niinkuin haluaa mutta yli 10 vuotta vanhaa vesieristettä ei saisi jatkaa. Vesieristeen pitäisi olla myös samaa tavaraa mitä on aikaisemminkin käytetty.
Muuten juuri näin, feinin saumaterällä voi vielä avata saumat niin irtoaa laatat vesieristettä rikkomatta helpommin. Toki pitää varoa ettei hio liian syvältä.

Aivan. En tosiaan tiedä noista vuosista kun harvemmin tuollaista tarvitsee tehdä. Tosin pari kk takaperin oli tällainen operaatio melkein tuoreessa kh/saunassa, missä muista syistä purettiin uutta laattaa pois ja jatkettiin eriste. Tuli ite ajeltua saumat auki dremelillä missä timanttiterä, taisi kaksi terää kulua tyyliin 15m-20m matkalle

Se voi toki olla. Ensin pitää vaan selvittää mikä on feini.

Makita Akkumonitoimikone DTM52Z110 18V runko

Tarvitsetko monipuolista työkalua rakentamiseen ja remontointiin? Makita Akkumonitoimikone DTM52 on tehokas ja joustava valinta. Tutustu ja ihastu tänään!

www.pk-puu.fi

 

[Mikkos]

Aivan. En tosiaan tiedä noista vuosista kun harvemmin tuollaista tarvitsee tehdä. Tosin pari kk takaperin oli tällainen operaatio melkein tuoreessa kh/saunassa, missä muista syistä purettiin uutta laattaa pois ja jatkettiin eriste. Tuli ite ajeltua saumat auki dremelillä missä timanttiterä, taisi kaksi terää kulua tyyliin 15m-20m matkalle

Makita Akkumonitoimikone DTM52Z110 18V runko

Tarvitsetko monipuolista työkalua rakentamiseen ja remontointiin? Makita Akkumonitoimikone DTM52 on tehokas ja joustava valinta. Tutustu ja ihastu tänään!

www.pk-puu.fi

En silti saa tolkkua mikä toi on ja mitä tekee..

 

[welukka]

Riippuu aika paljon siitä miten kätevä olet käsistäsi. Jos osaa remppailla kohtuu hyvin ja viitsii hieman lukea miten homma tehdään niin vaikeudeltaan tuo on ehkä jotain 7 asteikolla 1-10.

Työjärjestys on suunnilleen tälläinen:
1. Lattiasta otetaan asbestikartoitus jos rakennettu ennen 1994. Tarvittaessa asbestipurku jos näyte positiivinen
2. Vanhat laatat poistetaan piikkaamalla
3. Lattia hiotaan timanttihiomakoneella betoniin asti
4. Tarkistetaan kaadot ja katsotaan onko ylimääräisiä monttuja/patteja joita pitäisi tasoittaa
5. Asennetaan uudet kynnykset
6. Lattia vesieristetään vesieriste valmistajan ohjeiden mukaisesti
7. Suunnitellaan laattajako
8. Laatoitetaan lattia
9. Lattian saumaus
10. Silikoonien asennus

Onnistumisen edellytyksenä on hieman lukea aiheesta netistä / katsoa youtube videoita. Sokkona ei kannata lähteä koska tarvikkeet on kalliita ja virheitä ei välttämättä voi korjata. (muuta kuin aloittamalla alusta.)

Hyvä vaihtoehto voi olla myös hoitaa purkutyöt itse ja ottaa laatoitustyöhön ammattilainen tai sitten jos on joku kokenut tuttu jonka saa kaveriksi.



En suosittele. Mieluummin lopettaa kylpyhuoneen oviaukon kohdalle ja laittaa kynnyksen. Kylpyhuoneen puolelle mentäessä on erittäin iso riski että menee myös se kylpyhuonekkin remonttiin. Jopa ammattattilaisille on haastavaa laattojen irroitus ilman että vesieriste hajoaisi. Lisäksi uusi laatta on ilmeisesti erilainen kuin vanha joten vanhaa laatoitusta ei saisi enään saman näköiseksi.

Nojoo, eikös se eriste pitäisi jokatapauksessa saada sitten nostettua kynnykselle myös kylppärin puolelta vaikka sen siihen laittaisit? Eli jatkaahan sitä pitäisi jokatapauksessa?

 

[welukka]

En silti saa tolkkua mikä toi on ja mitä tekee..

Eli jos sulla on nyt karmi suoraan lattian tasoitepintaa vasten niin saat tällä vehkeellä lyhennettyä karmia irroittamatta sitä. Purat vanhan lattian pois ja laitat uuden laminaatin tms. palasen ohjuriksi jonka päältä ajat feinillä karmista palan pois. Tosin, jos sulla siellä jo on lattia välissä niin purat vaan vanhan pois ja teet uuden, vai miten nykyinen tehty?

 

[ZZRX]

Nojoo, eikös se eriste pitäisi jokatapauksessa saada sitten nostettua kynnykselle myös kylppärin puolelta vaikka sen siihen laittaisit? Eli jatkaahan sitä pitäisi jokatapauksessa?

Oot oikeassa. olisihan se hyvä saada nostettua, mutta tälläisessä saneeraustapauksessa pitäisin parempana vaihtoehtona jättää kynnys ilman vesieristettä (tyytyisin silikooni saumaukseen). Luultavasti se ovi ei ole suihkun vieressä niin uskoisin että tuo pärjää ilmankin siihen asti että tulee kylpyhuoneen remontin vuoro.

 

[Mikkos]

Eli jos sulla on nyt karmi suoraan lattian tasoitepintaa vasten niin saat tällä vehkeellä lyhennettyä karmia irroittamatta sitä. Purat vanhan lattian pois ja laitat uuden laminaatin tms. palasen ohjuriksi jonka päältä ajat feinillä karmista palan pois. Tosin, jos sulla siellä jo on lattia välissä niin purat vaan vanhan pois ja teet uuden, vai miten nykyinen tehty?

Nykyinen karmi on laminaattia vasten. Hyvällä säkällä laminaatin saa sieltä purettua ja uuden laitettua, mutta veikkaan että pitää karmit ruuvaa ainakin sen verran irti että saa liikkumavaraa purkaa ja laittaa uusi. Mielellään en koskis karmeihin millään työkaluilla koska kädetän ne kuitenkin pilalle. Karmien ja ovien säätäminen vituttaa mutta lienee silti pienin paha. Toivotaan vaan että ruuvinrei'issä on vielä varaa veivaa kun niin monta kertaa niitten kanssa säädetty eikä jaksais alkaa tulppaamaan..

 

[welukka]

Oot oikeassa. olisihan se hyvä saada nostettua, mutta tälläisessä saneeraustapauksessa pitäisin parempana vaihtoehtona jättää kynnys ilman vesieristettä (tyytyisin silikooni saumaukseen). Luultavasti se ovi ei ole suihkun vieressä niin uskoisin että tuo pärjää ilmankin siihen asti että tulee kylpyhuoneen remontin vuoro.

Entiedä tulisiko vahinkotapauksessa vakuutusyhtiön kanssa ongelmia kun ei ole tehty "oikein". Paha sanoa, tietysti pienempi työ saada jatkettua kynnykselle se eriste, itse jos tekisin niin jompikumpi tyyli, joko nosto kynnykseen tai tuo ehdottamani tapa. Tosin senkin vasta näkee oikeastaan irroittaessa, että miten tulisi käymään, mutta voi olla kyllä hankala homma kokemattomalle.

 

[welukka]

Nykyinen karmi on laminaattia vasten. Hyvällä säkällä laminaatin saa sieltä purettua ja uuden laitettua, mutta veikkaan että pitää karmit ruuvaa ainakin sen verran irti että saa liikkumavaraa purkaa ja laittaa uusi. Mielellään en koskis karmeihin millään työkaluilla koska kädetän ne kuitenkin pilalle. Karmien ja ovien säätäminen vituttaa mutta lienee silti pienin paha. Toivotaan vaan että ruuvinrei'issä on vielä varaa veivaa kun niin monta kertaa niitten kanssa säädetty eikä jaksais alkaa tulppaamaan..

Jos se on siellä alla niin saat sen kyllä pois purkamatta karmeja ja uuden tilalle (kunhan ei ole paksumpi) tai joudut feiniä käyttämään lisäksi. Toki asennusvaiheessa kokemattomalla saattaa olla vaikeuksia saada ponttiin karmin alus paloja.

 

[Mikkos]

Jos se on siellä alla niin saat sen kyllä pois purkamatta karmeja ja uuden tilalle (kunhan ei ole paksumpi) tai joudut feiniä käyttämään lisäksi. Toki asennusvaiheessa kokemattomalla saattaa olla vaikeuksia saada ponttiin karmin alus paloja.

Sepä se.

 

[ZZRX]

Kantsii laminaattihommiin hankkia myös tän tyylinen parkettirauta

https://www.stark-suomi.fi/tuote/parkettirauta-vuorio-jc74

auttaa noissa vaikeissa paikoissa.

 

[Pete88]

Entiedä tulisiko vahinkotapauksessa vakuutusyhtiön kanssa ongelmia kun ei ole tehty "oikein". Paha sanoa, tietysti pienempi työ saada jatkettua kynnykselle se eriste, itse jos tekisin niin jompikumpi tyyli, joko nosto kynnykseen tai tuo ehdottamani tapa. Tosin senkin vasta näkee oikeastaan irroittaessa, että miten tulisi käymään, mutta voi olla kyllä hankala homma kokemattomalle.

Jos kyse oli kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisestä ovesta, jossa ei ole nyt ollut kynnystä, niin eikös tuo ole kuitenkin kosteasta tilasta siirtyminen toiseen "kosteaan tilaan"? Esim. meidän uudiskohteessa on kodarissa vedeneristys tehty joku 10-15 cm ylös ja löytyy kaksi lattiakaivoakin. Eli jos olen oikein ymmärtänyt niin kun siirrytään tuollaisten tilojen välillä, niin se tulvakynnys, jossa täällä varmaan puhutaan, ei olisi välttämätön tuossa välissä? Eikös se koske siirtymää pois kosteasta tilasta ja/tai vesieristetystä lattiakaivollisesta tilasta? Ainakin nuo rakennusmääräykset koskevat mielestäni vain tuota kostean ja kuivan tilan rajapintaa. Tarkoitan tällä nyt sitä, että jos kahden vesieristetyn tilan välillä ei ole aiemmin ollut kynnystä, niin eikös siihen passaisi nyt ns. saneerauskynnys, joka tulee karmin väliin? Se vedeneristeen nosto ei tosiaan taida olla mahdollista, ellei sitten uusi sitä kokonaan. Siinä oli joku vuosi raja, minkä jälkeen ei saisi enää jatkaa.

 

[welukka]

Jos kyse oli kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisestä ovesta, jossa ei ole nyt ollut kynnystä, niin eikös tuo ole kuitenkin kosteasta tilasta siirtyminen toiseen "kosteaan tilaan"? Esim. meidän uudiskohteessa on kodarissa vedeneristys tehty joku 10-15 cm ylös ja löytyy kaksi lattiakaivoakin. Eli jos olen oikein ymmärtänyt niin kun siirrytään tuollaisten tilojen välillä, niin se tulvakynnys, jossa täällä varmaan puhutaan, ei olisi välttämätön tuossa välissä? Eikös se koske siirtymää pois kosteasta tilasta ja/tai vesieristetystä lattiakaivollisesta tilasta? Ainakin nuo rakennusmääräykset koskevat mielestäni vain tuota kostean ja kuivan tilan rajapintaa. Tarkoitan tällä nyt sitä, että jos kahden vesieristetyn tilan välillä ei ole aiemmin ollut kynnystä, niin eikös siihen passaisi nyt ns. saneerauskynnys, joka tulee karmin väliin? Se vedeneristeen nosto ei tosiaan taida olla mahdollista, ellei sitten uusi sitä kokonaan. Siinä oli joku vuosi raja, minkä jälkeen ei saisi enää jatkaa.

Joo ei varmasti ole pakollinen siinä kohdalla, mutta tätä kynnystä ehdotettiin tuon minun ensin ehdottamani tavan korvaajaksi. Jokatapauksessa siellä alla ei eriste saa katketa, tai se pitää olla vähintään nostettu tuohon kynnykselle mielellään molemmilta puolilta. Näin sen itse järkeilisin säädösten mukaiseksi.

 

[ZZRX]

Itseasiassa tuossa tapauksessa varmaan olisi paras vaihtoehto koittaa poistaa ne laatat siististi sieltä kodinhoitohuoneen puolelta ja tehdä se limitys sinne.

 

[Pete88]

Joo ei varmasti ole pakollinen siinä kohdalla, mutta tätä kynnystä ehdotettiin tuon minun ensin ehdottamani tavan korvaajaksi. Jokatapauksessa siellä alla ei eriste saa katketa, tai se pitää olla vähintään nostettu tuohon kynnykselle mielellään molemmilta puolilta. Näin sen itse järkeilisin säädösten mukaiseksi.

Ainakin ne Finen ratkaisut mitä itse olen nähnyt, ovat muistaakseni poikkeuksetta koskeneet tulvakynnysten puutteita liittyen kostean ja kuivan tilan välillä. Ja silloinkin yleensä tilanne on voinut olla, että se kynnys on puuttunut jopa kokonaan.

En toki tiedä, mutta itse näkisin asian niin, ettei vakuutusyhtiöllä liene sanottavaa asiaan, jos kahden kostean tilan välillä tekee kynnyksen, joka ei nyt täysin vastaa sitä, mitä se on noissa kuivien tilojen rajapinnoissa. Nythän siinä ei ole kynnystä lainkaan ja on silti ok.

Joka tapauksessa sanoisin, että se tulvakynnyskin oikein tehtynä auttaa vain rajaansa asti ja aika paha tilanne on kyllä siinä vaiheessa, jos vesi sinne asti lammikkona yltää. On meinaan aikamoinen uima-allas siellä kostean tilan puolella.

Edit: Tässä vielä hetken asun vuokralla 2010-luvulla rakennetussa kerrostalo-asunnossa ja niin vaan on menty tässäkin mistä aita on matalin, eli laitettu kosteiden ja kuivien tilojen väliin 9 cm tamminen tuuletuskynnys ja vaan saumattu silikonilla. Ei ole vesieristettä nähnytkään. Milloin lie nämäkin määräykset tiukentuneet.

 

[ZZRX]

Ainakin ne Finen ratkaisut mitä itse olen nähnyt, ovat muistaakseni poikkeuksetta koskeneet tulvakynnysten puutteita liittyen kostean ja kuivan tilan välillä. Ja silloinkin yleensä tilanne on voinut olla, että se kynnys on puuttunut jopa kokonaan.

En toki tiedä, mutta itse näkisin asian niin, ettei vakuutusyhtiöllä liene sanottavaa asiaan, jos kahden kostean tilan välillä tekee kynnyksen, joka ei nyt täysin vastaa sitä, mitä se on noissa kuivien tilojen rajapinnoissa. Nythän siinä ei ole kynnystä lainkaan ja on silti ok.

Joka tapauksessa sanoisin, että se tulvakynnyskin oikein tehtynä auttaa vain rajaansa asti ja aika paha tilanne on kyllä siinä vaiheessa, jos vesi sinne asti lammikkona yltää. On meinaan aikamoinen uima-allas siellä kostean tilan puolella.

Edit: Tässä vielä hetken asun vuokralla 2010-luvulla rakennetussa kerrostalo-asunnossa ja niin vaan on menty tässäkin mistä aita on matalin, eli laitettu kosteiden ja kuivien tilojen väliin 9 cm tamminen tuuletuskynnys ja vaan saumattu silikonilla. Ei ole vesieristettä nähnytkään. Milloin lie nämäkin määräykset tiukentuneet.

Jep ei kauhea yllätys. Tuo on aika yleinen virhe noissa kylpyhuonehommissa. Just oli tutulla kylppärisaneeraus niin sielläkään laattamiehet ei olleet miettineet ollenkaan koko kynnyshommaa. Oisivat vaan laittaneet jälkikäteen jotenkin. Ehdin kuitenkin hätiin asentamaan kynnyksen ennen vedeneristystä.

Toinen paikka mikä ei täytä monestikkaan säädöksiä on nuo nostot seinille ja siihen kynnykseen. Se on meinaan aika korkee paljo pitää nousta jos täysin virallisten säädösten mukaan mennään.

 

[jepsfrost]

Voi perse, talo on 10 vuotta vanha niin emäntä sanoi että kesällä sit maalataan talo Yhden talon maalannut ja se on melkoinen homma, niska jumissa jo nyt

 

[welukka]

Itseasiassa tuossa tapauksessa varmaan olisi paras vaihtoehto koittaa poistaa ne laatat siististi sieltä kodinhoitohuoneen puolelta ja tehdä se limitys sinne.

Niin enkös tätä alunperin ehdottanut?

Ainakin ne Finen ratkaisut mitä itse olen nähnyt, ovat muistaakseni poikkeuksetta koskeneet tulvakynnysten puutteita liittyen kostean ja kuivan tilan välillä. Ja silloinkin yleensä tilanne on voinut olla, että se kynnys on puuttunut jopa kokonaan.

En toki tiedä, mutta itse näkisin asian niin, ettei vakuutusyhtiöllä liene sanottavaa asiaan, jos kahden kostean tilan välillä tekee kynnyksen, joka ei nyt täysin vastaa sitä, mitä se on noissa kuivien tilojen rajapinnoissa. Nythän siinä ei ole kynnystä lainkaan ja on silti ok.

Joka tapauksessa sanoisin, että se tulvakynnyskin oikein tehtynä auttaa vain rajaansa asti ja aika paha tilanne on kyllä siinä vaiheessa, jos vesi sinne asti lammikkona yltää. On meinaan aikamoinen uima-allas siellä kostean tilan puolella.

Edit: Tässä vielä hetken asun vuokralla 2010-luvulla rakennetussa kerrostalo-asunnossa ja niin vaan on menty tässäkin mistä aita on matalin, eli laitettu kosteiden ja kuivien tilojen väliin 9 cm tamminen tuuletuskynnys ja vaan saumattu silikonilla. Ei ole vesieristettä nähnytkään. Milloin lie nämäkin määräykset tiukentuneet.

Ei sillä nyt varmasti mitään merkitystä tuossa kohtaa tosiaan onko siinä tulvakynnys tai kynnystä ollenkaan, kun kyse on kylppärin ja khh välisestä aukosta, mutta eriste on oltava jokatapauksessa nostettuna kynnykseen tai sitten eriste jatkettu sieltä alta oikeaoppisesti. Uskoisin kuitenkin, että tuo tila vaatii tulvakynnyksen sitten sinne kodinhoitohuoneen oviaukkoon mistä mennään ulos ehkäpä.

Edit vielä "nythän siinä ei ole kynnystä ja se on ok". Tottakai se on ok, mutta eriste siellä alla on silti aivan varmasti

 

[ZZRX]

Niin enkös tätä alunperin ehdottanut?

Ei sillä nyt varmasti mitään merkitystä tuossa kohtaa tosiaan onko siinä tulvakynnys tai kynnystä ollenkaan, kun kyse on kylppärin ja kh välisestä aukosta, mutta eriste on oltava jokatapauksessa nostettuna kynnykseen tai sitten eriste jatkettu sieltä alta oikeaoppisesti. Uskoisin kuitenkin, että tuo tila vaatii tulvakynnyksen sitten sinne kodinhoitohuoneen oviaukkoon mistä mennä ulos ehkäpä.

Käsitin että meinasit sen liitoksen tehdä sinne kylppärin puolelle?

 

[welukka]

Käsitin että meinasit sen liitoksen tehdä sinne kylppärin puolelle?

Ei vaan siististi käsin naputtelemalla 1-2 viimeistä laattariviä irti ennen kynnystä, että pääsee siitä jatkamaan eristeen. Eihän tuossa mitään järkeä ole kylppärin puolelle mennä, jos sinne halutaan vanhan laatan jäävän

 

[ZZRX]

Ei vaan siististi käsin naputtelemalla 1-2 viimeistä laattariviä irti ennen kynnystä, että pääsee siitä jatkamaan eristeen. Eihän tuossa mitään järkeä ole kylppärin puolelle mennä, jos sinne halutaan vanhan laatan jäävän

AA okei sitä mää vähän ihmettelinkin. Tuossa on se hyvä puoli että jos menee mönkään niin ei tapahdu mitään peruuttamatonta

 

[welukka]

AA okei sitä mää vähän ihmettelinkin. Tuossa on se hyvä puoli että jos menee mönkään niin ei tapahdu mitään peruuttamatonta

Vaarana siinä on kuitenkin, että eriste irtoaa pohjasta kun irroitat laattoja ja homma venyy sinne kylppärin puolelle tässä tapauksessa, näin kävi itselle muutamassa kohtaa kun vastaavaa hommaa tein pari kk takaperin. Ei auttanut kuin naputella sen verran laattoja pois, että eriste pysyi kunnolla lattiassa. Entiedä oliko pohja primeroitu huonosti vai miksei tahtonut pysyä. Nyt on niin monta vuotta kun viimeksi (yli 10v) kun tehnyt samantapaista, niin ei muista vertailukohtaa.

 

[ZZRX]

Vaarana siinä on kuitenkin, että eriste irtoaa pohjasta kun irroitat laattoja ja homma venyy sinne kylppärin puolelle tässä tapauksessa, näin kävi itselle muutamassa kohtaa kun vastaavaa hommaa tein pari kk takaperin. Ei auttanut kuin naputella sen verran laattoja pois, että eriste pysyi kunnolla lattiassa. Entiedä oliko pohja primeroitu huonosti vai miksei tahtonut pysyä. Nyt on niin monta vuotta kun viimeksi (yli 10v) kun tehnyt samantapaista, niin ei muista vertailukohtaa.

Joo se on kanssa yks riski tuossa. Onneks siihen limitykseen ei kauheen montaa senttiä tarvittu. Tais olla jotai 3cm tms

 

[jepsfrost]

….

 

[Perkeles]

Mihinkähän kuvat kadotin, tuossa nyt pari uudestaan...


katso liitettä 1513287
katso liitettä 1513289
katso liitettä 1513334

No nyt, näyttää omakotitalolta. Ei ihmisvarastolta, missä voi tilata naapurin kanssa yhteisen sanomalehden, kun näkee aamukahvipöydässä molemmat lukea kun talot on niin kiinni toisissaan.

Itteä vähän häiritsee, kun tuli uusi talo niin viereen. Ei se päivällä näy, mutta pimeällä näkyy pihavalot. On tohon toki joku vajaa puoli kilometriä matkaa.

 

[Petroizki]

Riippuu aika paljon siitä miten kätevä olet käsistäsi. Jos osaa remppailla kohtuu hyvin ja viitsii hieman lukea miten homma tehdään niin vaikeudeltaan tuo on ehkä jotain 7 asteikolla 1-10.

Työjärjestys on suunnilleen tälläinen:
1. Lattiasta otetaan asbestikartoitus jos rakennettu ennen 1994. Tarvittaessa asbestipurku jos näyte positiivinen
2. Vanhat laatat poistetaan piikkaamalla
3. Lattia hiotaan timanttihiomakoneella betoniin asti
4. Tarkistetaan kaadot ja katsotaan onko ylimääräisiä monttuja/patteja joita pitäisi tasoittaa
5. Asennetaan uudet kynnykset
6. Lattia vesieristetään vesieriste valmistajan ohjeiden mukaisesti
7. Suunnitellaan laattajako
8. Laatoitetaan lattia
9. Lattian saumaus
10. Silikoonien asennus

No joo, eipä tuo nyt aivan toivottoman vaikealta vaikuta. Joka tapauksessa itse laatoitusta voisi harjoitella ensin varastossa josta puuttuu varsinainen lattiamateriaali. Tuo kynnysasia ja vesieristyksen nosto kynnykselle olikin itse asiassa yksi isoimmista kysymysmerkeistä, mutta siitä olikin jo mukavasti pohdintaa.

Hieman hämmennystä herättää kodinhoitohuoneessa olevan lattialämmityksen jakotukin nurkka, jonka takana on kipsilevy eikä siihen ole kyllä nostettu vesieristystä. Eikä myöskään tuon alla olevan betonikakun päälle. Olettaisin että vesieristystä uusiessa tuo koko nurkka pitäisi hölvätä eristeellä riittävän korkealta (100 mm)?

 

[_Tee]

Voi perse, talo on 10 vuotta vanha niin emäntä sanoi että kesällä sit maalataan talo Yhden talon maalannut ja se on melkoinen homma, niska jumissa jo nyt

Eikä pelkkä talo, tuo varasto-autokatos myös.

Itselläni on sama ohjelmassa, hiukan laajennetulla sisällöllä. Kaikki vuori- ja nurkkalaudat menee vaihtoon kun ovat alun perin höylättyyn lautaan maalattuja ja eihän sellaisessa maali tahdo pysyä. Samalla myös vesipenkkipellit vaihtoon. Virtasen 4 öljyn maalilla teen, ja heidän protokollaansa mukaillen. Eli homepesu seinään, päivän-kahden jälkeen harjalla ja vedellä pesu, kuivaus, maali. Maaliin sekoitan vielä 2% sinkkinaftenaattia varmuuden vuoksi. Ja koska edellisestä maalauskerrasta on ainakin 15v niin kahteen kertaan saa maalata. Mikä tarkoittaa sitä, että maalauskertojen välillä odoteltava noin viikko, koska maalin hapettuminen on hidasta.

Talo ja ulkorakennus noin 240m2 maalattavaa. Pari viikkoa nyt tehnyt ja monta vielä edessä, työpäivän jälkeen ei tunnetusti kovin montaa tuntia ehdi puuhata. Mukavaa hommaa, voittaa mennen tullen telkkarin katselun tai muun huilaamisen.

 

[welukka]

No joo, eipä tuo nyt aivan toivottoman vaikealta vaikuta. Joka tapauksessa itse laatoitusta voisi harjoitella ensin varastossa josta puuttuu varsinainen lattiamateriaali. Tuo kynnysasia ja vesieristyksen nosto kynnykselle olikin itse asiassa yksi isoimmista kysymysmerkeistä, mutta siitä olikin jo mukavasti pohdintaa.

Hieman hämmennystä herättää kodinhoitohuoneessa olevan lattialämmityksen jakotukin nurkka, jonka takana on kipsilevy eikä siihen ole kyllä nostettu vesieristystä. Eikä myöskään tuon alla olevan betonikakun päälle. Olettaisin että vesieristystä uusiessa tuo koko nurkka pitäisi hölvätä eristeellä riittävän korkealta (100 mm)?

Suositeltavaa olisi nostaa, tuolla tilassa kuitenkin pesukoneet jne. niin vahingon mahdollisuus olemassa hyvinkin.

 

[tietokonerikki]

Eikä pelkkä talo, tuo varasto-autokatos myös.

Itselläni on sama ohjelmassa, hiukan laajennetulla sisällöllä. Kaikki vuori- ja nurkkalaudat menee vaihtoon kun ovat alun perin höylättyyn lautaan maalattuja ja eihän sellaisessa maali tahdo pysyä. Samalla myös vesipenkkipellit vaihtoon. Virtasen 4 öljyn maalilla teen, ja heidän protokollaansa mukaillen. Eli homepesu seinään, päivän-kahden jälkeen harjalla ja vedellä pesu, kuivaus, maali. Maaliin sekoitan vielä 2% sinkkinaftenaattia varmuuden vuoksi. Ja koska edellisestä maalauskerrasta on ainakin 15v niin kahteen kertaan saa maalata. Mikä tarkoittaa sitä, että maalauskertojen välillä odoteltava noin viikko, koska maalin hapettuminen on hidasta.

Talo ja ulkorakennus noin 240m2 maalattavaa. Pari viikkoa nyt tehnyt ja monta vielä edessä, työpäivän jälkeen ei tunnetusti kovin montaa tuntia ehdi puuhata. Mukavaa hommaa, voittaa mennen tullen telkkarin katselun tai muun huilaamisen.

Mikäs ton 2% sinkkinaftenaatin tarkoitus on? (homeenestoko?). Hyvä öljymaali kestää kyllä kymmeniä vuosia. Itsellä Tikkurilan Teho ja valitettavasti eivät kertoneet (siinä saumassa), että ottivat siitä lyijyn pois.
=> maalin pinta homentuu (se on ulkonäköhaitta, ei rakenteellinen). Pohjamaaliin piti tuolloin laittaa 15% Vernissaa. Ammattimaalarit eivät aikoinaan (nykytilaa en tiedä) säästelleet maalia, joten se pohjamaali peitti hienosahatun laudan hyvin.

Kun väri sopi muuhun valmista pintaa paremmin päätin eteläsivulla, että ei maalata pintamaalilla ollenkaan. Se on ollut tuolla yli 30-vuotta eikä mitään hometta ja näyttää hyvältä edelleen. => Laiskuus kannattaa joskus
Muutkin ovat kyllä pysyneet, mutta niitä homepilkkuja sen verran, että pitäis varmaan maalailla, mutta kun se em. perussynti sai otteen...

 

[_Tee]

Mikäs ton 2% sinkkinaftenaatin tarkoitus on? (homeenestoko?). Hyvä öljymaali kestää kyllä kymmeniä vuosia.

Homeenesto juu. Mikä tämän päivän öljymaaleista olisi sellainen, joka homehtumatta kestää kymmeniä vuosia?

Virtasen maalitehdas ohjeistaa käyttämään homeenestoaineita maalin alla. Autokatoksen tein tuolla menetelmällä ja näyttää toimivan hyvin. Talo kuitenkin muutamaa kertaluokkaa työläämpi ja vaikeampi, joten ihan varmuuden vuoksi lisään tuon sinkkinaftenaatin. Vaikka ei vanhassakaan maalipinnassa ihmeemmin hometta ollut, räystäiden alla varjossa hiukan, jota ei näe ellei mene läheltä katsomaan. Seinäpinnassa olevassa liassa oli enemmän, joka lähti pesemällä.

En tiedä koska tämä torppa on viimeksi maalattu, arvaan että lähempänä 25v kuin 15v sitten, ja pesun myötä huomasi että maalipinta on monin paikoin kulunut kokonaan pois. Tai oikeastaan vanhan öljymaalin sideaineet olivat vuosien saatossa häipyneet ja pesu vei jäljellä olevaa pigmenttiä pois.

 

[tietokonerikki]

Homeenesto juu. Mikä tämän päivän öljymaaleista olisi sellainen, joka homehtumatta kestää kymmeniä vuosia?

Hyvä kysymys. Vanha Tehomaali + 15% Vernissaa ainakin eteläseinällä testatusti.

Virtasen maalitehdas ohjeistaa käyttämään homeenestoaineita maalin alla. Autokatoksen tein tuolla menetelmällä ja näyttää toimivan hyvin. Talo kuitenkin muutamaa kertaluokkaa työläämpi ja vaikeampi, joten ihan varmuuden vuoksi lisään tuon sinkkinaftenaatin. Vaikka ei vanhassakaan maalipinnassa ihmeemmin hometta ollut, räystäiden alla varjossa hiukan, jota ei näe ellei mene läheltä katsomaan. Seinäpinnassa olevassa liassa oli enemmän, joka lähti pesemällä.

En tiedä koska tämä torppa on viimeksi maalattu, arvaan että lähempänä 25v kuin 15v sitten, ja pesun myötä huomasi että maalipinta on monin paikoin kulunut kokonaan pois. Tai oikeastaan vanhan öljymaalin sideaineet olivat vuosien saatossa häipyneet ja pesu vei jäljellä olevaa pigmenttiä pois.

Aikoinaan valitsin öljymaalin juuri ton vuoksi. Se kuluu pois eikä tarvitse kraapata käyristyneitä lateksi suikaleita. Pesu aina vähän kuluttaa, joten monet antaa tummua tasaisesti liikenteen-/ilman saasteista.
Muutenkin turhaan maalausta itse välttelisin, sekin näköjään testatusti .

Kun tekemään alkaa niin sitten menee isompikin ala samaan putkeen.

 

[Jokipeikko]

Morjensta,
Vanhemmat ovat puuhaamassa lasitettua terassia ja keksivät, että lasituksenhan voisi helposti tehdä pleksistä. On varmasti halvempaa, kevyempää ja helpommin työstettävää kuin lasi.
Itselläni heräsi mielikuvat UV-säteilyn haalistamista, kolisevista pleksilaseista, joiden putsaaminenkin on hankalaa. Olenko täysin väärässä mielikuvani kanssa? Onko jollakulla kokemusta polykarbonaatilla tehdystä terassilasituksesta?
Koitin netistäkin etsiä asiaa, mutta lähinnä löysin myyntiesitteitä, enkä niinkään aitoja kokemuksia.

 

[Perkeles]

Morjensta,
Vanhemmat ovat puuhaamassa lasitettua terassia ja keksivät, että lasituksenhan voisi helposti tehdä pleksistä. On varmasti halvempaa, kevyempää ja helpommin työstettävää kuin lasi.
Itselläni heräsi mielikuvat UV-säteilyn haalistamista, kolisevista pleksilaseista, joiden putsaaminenkin on hankalaa. Olenko täysin väärässä mielikuvani kanssa? Onko jollakulla kokemusta polykarbonaatilla tehdystä terassilasituksesta?
Koitin netistäkin etsiä asiaa, mutta lähinnä löysin myyntiesitteitä, enkä niinkään aitoja kokemuksia.

Kestävää ja naarmuuntomatonta pleksiä on. Mutta lasi on paljon halvempaa, kuin kunnon pleksi...

 

[noreth]

Morjensta,
Vanhemmat ovat puuhaamassa lasitettua terassia ja keksivät, että lasituksenhan voisi helposti tehdä pleksistä. On varmasti halvempaa, kevyempää ja helpommin työstettävää kuin lasi.
Itselläni heräsi mielikuvat UV-säteilyn haalistamista, kolisevista pleksilaseista, joiden putsaaminenkin on hankalaa. Olenko täysin väärässä mielikuvani kanssa? Onko jollakulla kokemusta polykarbonaatilla tehdystä terassilasituksesta?
Koitin netistäkin etsiä asiaa, mutta lähinnä löysin myyntiesitteitä, enkä niinkään aitoja kokemuksia.

Minulla on Lumon parvekelasit. Nuo ovat karkaistua lasia ja näitä on eri paksuuksia 4-6 mm muistaakseni riippuen mitä tuulikuormia pitää kestää. Myös turvallisuus vaikuttaa tässä, karkaistu lasi hajotessaan menee sentin muruiksi. En tiedä miten pleksi toimii tässä tapauksessa.

 

[Mikkos]

Minulla on Lumon parvekelasit. Nuo ovat karkaistua lasia ja näitä on eri paksuuksia 4-6 mm muistaakseni riippuen mitä tuulikuormia pitää kestää. Myös turvallisuus vaikuttaa tässä, karkaistu lasi hajotessaan menee sentin muruiksi. En tiedä miten pleksi toimii tässä tapauksessa.

Pleksi tuskin on tuulesta millänsäkään eikä hajoa, mutta saattaa haalistua ja puhdistaminen on kinkkisempää koska lasi on kovempaa kuin muovi ja kun rupeat muovia hinkkaamaan niin se on entinen.

 

[Jokipeikko]

Pleksi tuskin on tuulesta millänsäkään eikä hajoa, mutta saattaa haalistua ja puhdistaminen on kinkkisempää koska lasi on kovempaa kuin muovi ja kun rupeat muovia hinkkaamaan niin se on entinen.

Näin hiukan itsekin uumoilin. Lasin puhdistaminen on varmasti helpompaa kuin pleksin. Kyllä siinä varmasti on syynsä, että lähes kaikki lasitukset tehdään lasilla, eikä pleksillä.

 

[ZZRX]

Näin hiukan itsekin uumoilin. Lasin puhdistaminen on varmasti helpompaa kuin pleksin. Kyllä siinä varmasti on syynsä, että lähes kaikki lasitukset tehdään lasilla, eikä pleksillä.

Senhän näkee noista valokatteista aika hyvin kun kattelee noita vanhoja katteita minkä näkösii ne on. Toki joutuvat vähän kovemmalle rasitukselle kun ovat vaakatasossa, mutta silti huomattavasti lyhytikäisempi ratkaisu kuin lasi.

 

[Siitoimenpeku]

Keittiön allaskaapin ja pesukoneen taustan vedeneristys. Onko tämä vain suositus vai onko tyhmyyttä jättää tekemättä?

 

[jonesky12345]

Löytyisköhän täältä vinkkejä takan luukun kiinnityksen fiksailuun?

Takan luukku on mulla tollasessa omassa metallikehyksessään. Kehys on kahdelta puolelta kiinni tollasella teräskoukulla luukun aukon muurauksen reunoilla. Koukussa on hämäävästi luukun ulkopuolella senkattu ristipääkanta, mutta koukku ei ole mitenkään säädettävä.

Ajan kanssa rappaus/laasti mitä onkaan on kärsinyt tossa luukun aukon alueella ja tämän vasemman puolen koukun kiinnitys on varmaan vähän murentunut.

Osaako joku neuvoa, että olisiko tuossa riittävä korjaus esimerkiksi uusia noi laastit tossa aukon alueella ja millasella tuotteella / millasella pohjan putsauksella tavara tarttuu?

Takan rappauksen paikkaaminen alkaa olla ajankohtaista, joten saiskos vinkkejä. Alkuperänen aika heikosti kommentteja kerännyt postaus lainauksissa, josta pääsee vilkasemaan kuvat.

Käytännössä siis tota metallikehystä kiinni pitävä koukku on rappauksista irronnut. Ajattelin, että haen jotain tulisijalaastia, rapsuttelen irtonaiset laastipalat irti kiilaan tuon kauluksen mahdollisimman tukevasti paikalleen ja rappaan tuon halkeilleen puolen uudestaan. Olisiko tuonne metallikauluksen alle syytä laittaa jotain tiivistettä väliin nyt kun se repsottaa hieman ja väliin jotain fylliä voisi laittaa? Mites tuo pohjien puhdistaminen, että laasti tarttuu hyvin?

 

[Fact0ry]

Morjensta,
Vanhemmat ovat puuhaamassa lasitettua terassia ja keksivät, että lasituksenhan voisi helposti tehdä pleksistä. On varmasti halvempaa, kevyempää ja helpommin työstettävää kuin lasi.
Itselläni heräsi mielikuvat UV-säteilyn haalistamista, kolisevista pleksilaseista, joiden putsaaminenkin on hankalaa. Olenko täysin väärässä mielikuvani kanssa? Onko jollakulla kokemusta polykarbonaatilla tehdystä terassilasituksesta?
Koitin netistäkin etsiä asiaa, mutta lähinnä löysin myyntiesitteitä, enkä niinkään aitoja kokemuksia.

Jos tarkoitus oli säästää rahaa, niin tuli tällainen budjettiratkaisu hiljattain vastaan. Vaatii tietysti sopivan tyyppisen terassin: Omakotitalo, Tuusula, Hyrylä, 478 000 €, 124 m²

 

[ssg]

Onko kellään vinkkiä miten saisi leikattua 48x48 kestopuuta pituussuunnassa 3 osaan? Löytyy pyörösaha sekä pistosaha.

Tuota on nurkissa ylimääräistä sen verran että siitä voisi rakentaa pienen näköesteen jos sen saa vain ohuemmaksi.

 

[maninthemoon]

Onko kellään vinkkiä miten saisi leikattua 48x48 kestopuuta pituussuunnassa 3 osaan? Löytyy pyörösaha sekä pistosaha.

Tuota on nurkissa ylimääräistä sen verran että siitä voisi rakentaa pienen näköesteen jos sen saa vain ohuemmaksi.

Itse hakisin pöytäsirkkelin vuokraamosta, jos on lähellä. Päivän vuokra ei paljoa maksa. Jos siis haluaa suoraa tavaraa.

 

[ssg]

Itse hakisin pöytäsirkkelin vuokraamosta, jos on lähellä. Päivän vuokra ei paljoa maksa. Jos siis haluaa suoraa tavaraa.

Sekin voisi olla vaihtoehto. Pitää katsoa mitä maksaa. Rahallisesti saattaa olla halvempaa hakea vain oikean paksuista puuta pätkä. Sitten varastoon jää tosin edelleen pyörimään läjä puuta jolle ei ole vielä mitään käyttöä.

Edit. Yksi vaihtoehto olisi kiikuttaa pätkät tuohon paikalliselle sahalle ja pyytää heitä sahaamaan. Pitää kysyä sieltäkin mitä kustantaa kun hakee peräkärryyn uuden pohjan. Saattavat jopa tehdä veloituksetta kun on niin pieni määrää jos ei ole ruuhkaa.

 

[Pete88]

Keittiön allaskaapin ja pesukoneen taustan vedeneristys. Onko tämä vain suositus vai onko tyhmyyttä jättää tekemättä?

Saneeraus vai uudiskohde?

En ole täysin varma määräyksistä, mutta uudiskohteessa vaikuttaisi riittävän, kunhan Apk ja jääkaappi/pakastin tulee sillä vuotokaukalolla. Erillistä vedeneristystä ei kai vaadita niihin. Allaskaapissa taas tehtiin niin, että sinne kaapin pohjalle tuli alumiinilevy, mikä on tiivistetty reunoilta ja läpiviennit viemäreille, pexeille yms. tulivat sellaisilla tiivistyssukilla ja Apk letkut erillisellä tulvarilla, että jos jokin sattuisi vuotamaan, niin eivät voi vuotaa sokkeliin, vaan veden pitäisi ohjautua siihen kaapin eteen.

 

[j1m2]

Saneeraus vai uudiskohde?

En ole täysin varma määräyksistä, mutta uudiskohteessa vaikuttaisi riittävän, kunhan Apk ja jääkaappi/pakastin tulee sillä vuotokaukalolla. Erillistä vedeneristystä ei kai vaadita niihin. Allaskaapissa taas tehtiin niin, että sinne kaapin pohjalle tuli alumiinilevy, mikä on tiivistetty reunoilta ja läpiviennit viemäreille, pexeille yms. tulivat sellaisilla tiivistyssukilla ja Apk letkut erillisellä tulvarilla, että jos jokin sattuisi vuotamaan, niin eivät voi vuotaa sokkeliin, vaan veden pitäisi ohjautua siihen kaapin eteen.

Tuota on tehty monella tavalla,vesieristetty seinä ja lattia koko keittiökaapiston matka tai pelkkä allaskaappi joko muovimatolla,pellillä tai siihen tehdyllä vesieristemaalilla.

 

[j1m2]

Onko kellään vinkkiä miten saisi leikattua 48x48 kestopuuta pituussuunnassa 3 osaan? Löytyy pyörösaha sekä pistosaha.

Tuota on nurkissa ylimääräistä sen verran että siitä voisi rakentaa pienen näköesteen jos sen saa vain ohuemmaksi.

Jos pyörösahassa riittää teho ja terän koko niin sen voi kiinnittää omatekoiseen levyyn alapuolelle ja sopiva ohjuri ruuveilla tai puristimilla kiinni.

 

[ZZRX]

Saneeraus vai uudiskohde?

En ole täysin varma määräyksistä, mutta uudiskohteessa vaikuttaisi riittävän, kunhan Apk ja jääkaappi/pakastin tulee sillä vuotokaukalolla. Erillistä vedeneristystä ei kai vaadita niihin. Allaskaapissa taas tehtiin niin, että sinne kaapin pohjalle tuli alumiinilevy, mikä on tiivistetty reunoilta ja läpiviennit viemäreille, pexeille yms. tulivat sellaisilla tiivistyssukilla ja Apk letkut erillisellä tulvarilla, että jos jokin sattuisi vuotamaan, niin eivät voi vuotaa sokkeliin, vaan veden pitäisi ohjautua siihen kaapin eteen.

Itselle jos tekee niin laittaisin varsinkin jos tontilta löytyy jo vesieristettä. Uusissa kohteissa yleinen toimenpide on se seinän liitoskohta nauhoittaa ja vesieristää jotta mahdollinen vuoto ei halahtaisi seinän sisään.

Yleensä joka paikassa riittää se että alkaskaappi on sisältä vesitiivis ja jääkaapin ja astianpesukoneen alle lattiamateriaalit ja vuotokaukalot. Jos ei oo lattiakampetta niin sit joku levyn pala esim. vaneria alle jolla saa samaan korkoon muun lattian kanssa.

Takan rappauksen paikkaaminen alkaa olla ajankohtaista, joten saiskos vinkkejä. Alkuperänen aika heikosti kommentteja kerännyt postaus lainauksissa, josta pääsee vilkasemaan kuvat.

Käytännössä siis tota metallikehystä kiinni pitävä koukku on rappauksista irronnut. Ajattelin, että haen jotain tulisijalaastia, rapsuttelen irtonaiset laastipalat irti kiilaan tuon kauluksen mahdollisimman tukevasti paikalleen ja rappaan tuon halkeilleen puolen uudestaan. Olisiko tuonne metallikauluksen alle syytä laittaa jotain tiivistettä väliin nyt kun se repsottaa hieman ja väliin jotain fylliä voisi laittaa? Mites tuo pohjien puhdistaminen, että laasti tarttuu hyvin?

Kaikki irtonainen rapsuttelee pois niin että tukevaa rappausta tulee vastaan. MT-laastia oon käyttänyt muutamassa korjauksessa. Verkon oon yleensä myös laittanut rappaukseen tueksi. Asbestithan noista vanhoista rappauksista kannattaa tutkia jos ei ole tarkempaa tietoa.

Metalli luukun väliin voi laittaa sellasta ohutta palovillaa jos on väljää. En oo varma mistä löytyy. Voi olla tilaustavaraa. Ehkä samasta paikasta voi kysyä joka myy takkoja.

 

[tietokonerikki]

Keittiön allaskaapin ja pesukoneen taustan vedeneristys. Onko tämä vain suositus vai onko tyhmyyttä jättää tekemättä?

Kyllä siihen ainakin kosteussulku kannattaa vetää ja kitata se tiskipöydän ja seinän välinen rako kunnolla
umpeen. Vesihana vuotaa joskus ja muutenkin vettä roiskuu altaassa tiskatessa isoja asioita.

 

[Joona N.V]

Jos pyörösahassa riittää teho ja terän koko niin sen voi kiinnittää omatekoiseen levyyn alapuolelle ja sopiva ohjuri ruuveilla tai puristimilla kiinni.

Pari työkaveria on menettänyt sormensa näin

 

[tietokonerikki]

Pari työkaveria on menettänyt sormensa näin

Kerrotko tarkemmin? Useimmat eivät työnnä sormin aivan sinne sahanterän viereen, vaan siihen on/ tehdään kolottu "työntöpuu". Muuten sahaaminen onnistuu kuten @j1m2 totesi.
Monestihan noissa käytetään vielä terän päällä jotain "roiskesuojaa" sahanpurun takia
=> Suojalasit ovat tossa tarpeelliset. Varman päälle vielä apuri katkomassa sähköt tarvittaessa.

 

[Joona N.V]

Kerrotko tarkemmin? Useimmat eivät työnnä sormin aivan sinne sahanterän viereen, vaan siihen on/ tehdään kolottu "työntöpuu". Muuten sahaaminen onnistuu kuten @j1m2 totesi.
Monestihan noissa käytetään vielä terän päällä jotain "roiskesuojaa" sahanpurun takia
=> Suojalasit ovat tossa tarpeelliset.

Sirkkeli irronnut sahatessa ja toisella lähti kappale "pomppimaan" jolloin työnsi lisää jolloin kappale nousi terän päälle ja sormet terään. Tuossa ei ole mitään suojaa terän päällä, eikä hätäkatkaisijaa. En kyllä lähtisi tuollaista virittelemään muutaman euron säästön takia.