Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Juke]

Entä onko kokemuksia, jos kylppäriin laittaisi tälläisen seinään että kosteus poistuisi paremmin?

Pax Puhallin Passad 30, valotunnistimella ja kosteustunnistimella

Omalla ydinosaamisellaan PAX panostaa erityisesti puhaltimien, pyyhekuivaimien, venttiilien ja sähkölämmitin markkinoille. Tuotekehityksessä on erityispaino nykyaikaisissa, energiaystävällisissä laatutuotteissa ja kuluttajaläheisessä muotoilussa. PAX on I

www.netrauta.fi

Saman kysymyksen kanssa pohdin mökillä. Remppamies ja sähkäri suositteli Paxia, joten sellainen tuli kattoon. 90 kulma ja reilu metrin kanava ulos. Puhaltimeksi otin Pax Caliman. Ulkoasu vähän modernimpi ja saa ohjelmoitua tarkemmin äpin kautta. Vielä ei ole käyttökokemuksia, kun remppa on kesken. Noita puhaltimiahan löytyy parista kympistä ylöspäin, mutta väittivät Paxin olevan laatutuote keston ja äänenvoimakkuuden suhteen. Korvausilma tulee kylppärin lasioven alta.

 

[kumihanska]

Kyseessä vinyylilankku, johon on liimattuna jonkinlaista teippiä ilmeisesti maton kulman paikallapitämiseksi. Yritin tuota kynsillä poistella, mutta on tosi tiukassa kiinni. Millä tuollaista kannattaisi lähteä irrottamaan? Joku höyläntyyppinen kapistus tms. ?

 

[Boulder]

Lähtiskö jollain tämän kaltaisella: https://www.systeema.fi/siivous/tah...n-spray-12pll-ltk/p/105530025030/#description

Eli kun saa sitä liimaa vähän kostumaan tuolla niin helpottaa irrottamista.

 

[Tinke-80]

Meillä paljastui viime perjantaina kämpässämme vesivahinko, käyttövesiputken liitos oli vuotanut jo jonkin aikaa olohuoneen nurkassa. Vesiputket menevät kämpässämme koteloiden sisällä. Asumme omistamassamme paritalossa ja viisi paritaloa muodostaa taloyhtiön. Mites nyt kun tänään alkoi kuivaus ja kuivauskone pitää sen verran ääntä että nukkuminen on mahdotonta tässä huoneistossa niin miten sijaisasunnon vuokraus käytännössä menee? Sen verran tiedän että se menee omasta kotivakuutuksesta ja heille on jo tehty ilmoitus tästä vesivahingosta. He pyysivät kosteuskartoitusraporttia jonka saamme tod näk vasta maanantaina. Vuokraammeko vain sijaisasunnon ja lähetämme vuokrakuitin vakuutusyhtiöön vai miten tuo menee? Ennakkoarvio kuivauksen kestosta on 2-6 viikkoa + remontti päälle joka kestää noin viikon. Sorry tyhmistä kysymyksistä.

 

[Reivn]

Meillä paljastui viime perjantaina kämpässämme vesivahinko, käyttövesiputken liitos oli vuotanut jo jonkin aikaa olohuoneen nurkassa. Vesiputket menevät kämpässämme koteloiden sisällä. Asumme omistamassamme paritalossa ja viisi paritaloa muodostaa taloyhtiön. Mites nyt kun tänään alkoi kuivaus ja kuivauskone pitää sen verran ääntä että nukkuminen on mahdotonta tässä huoneistossa niin miten sijaisasunnon vuokraus käytännössä menee? Sen verran tiedän että se menee omasta kotivakuutuksesta ja heille on jo tehty ilmoitus tästä vesivahingosta. He pyysivät kosteuskartoitusraporttia jonka saamme tod näk vasta maanantaina. Vuokraammeko vain sijaisasunnon ja lähetämme vuokrakuitin vakuutusyhtiöön vai miten tuo menee? Ennakkoarvio kuivauksen kestosta on 2-6 viikkoa + remontti päälle joka kestää noin viikon. Sorry tyhmistä kysymyksistä.

Varmistakaa vakuutusyhtiöltä ensin sijaisasunnon korvattavuus ja laskutusmenetelmät, heidän mielestään tuo kuivaimen meteli voi olla täysin hyväksyttävä ja eivät korvaa tilapäismajoitusta. Sinänsä on jo voitto jos kotivakuutus tuon korvaa, pitkäkestoisena vähitellen ilmennyt vesivaurio ei välttämättä nimittäin kuulu kotivakuutuksesta korvattavaksi koska ei ole "äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma", edes laajalla turvalla. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna

 

[Fact0ry]

@Tinke-80 varma tuosta vakuutusyhtiön korvaavuudesta? Tosiaan tuo äkillinen ja ennalta arvaamaton -lause ehdoissa usein evää tuollaiset hitaat keissit. Kannattaa tavata vakuutusehdot ja katsoa kosteuskartoituksen sanamuodot läpi ettei siellä alleviivata "vuotanut hiljalleen pitkään" tms.

 

[Rollerix]

Meillä paljastui viime perjantaina kämpässämme vesivahinko, käyttövesiputken liitos oli vuotanut jo jonkin aikaa olohuoneen nurkassa. Vesiputket menevät kämpässämme koteloiden sisällä. Asumme omistamassamme paritalossa ja viisi paritaloa muodostaa taloyhtiön. Mites nyt kun tänään alkoi kuivaus ja kuivauskone pitää sen verran ääntä että nukkuminen on mahdotonta tässä huoneistossa niin miten sijaisasunnon vuokraus käytännössä menee? Sen verran tiedän että se menee omasta kotivakuutuksesta ja heille on jo tehty ilmoitus tästä vesivahingosta. He pyysivät kosteuskartoitusraporttia jonka saamme tod näk vasta maanantaina. Vuokraammeko vain sijaisasunnon ja lähetämme vuokrakuitin vakuutusyhtiöön vai miten tuo menee? Ennakkoarvio kuivauksen kestosta on 2-6 viikkoa + remontti päälle joka kestää noin viikon. Sorry tyhmistä kysymyksistä.

Ei ollenkaan tyhmiä kysymyksiä,mutta vastaukset hakisin mieluummin omasta vakuutusyhtiöstä kuin täältä. Heillä voi jopa olla sopimus sijaisasunnoista jonkin toimijan kanssa.

 

[Eräilves]

Kylpyhuoneessa on muovimatto, ja lattiassa oikein reippaat kaadot. Kuulemma maton alapuolella jonkunlainen levy. Mietin, voiko tuollasen levyn päälle laittaa sähkökäyttöstä lattialämmitystä, että lattia kuivaisi paremmin, ja sitten siihen laatat / uusi matto?

Tuo reipas kaato on pelastanut sen vielä, ettei ongelmia ole tullut (siinä liikkuessakin oikein tuntee kaadon, sen verran reippaasti on tehty aikoinaan).

 

[Farendlöse]

Kylpyhuoneessa on muovimatto, ja lattiassa oikein reippaat kaadot. Kuulemma maton alapuolella jonkunlainen levy. Mietin, voiko tuollasen levyn päälle laittaa sähkökäyttöstä lattialämmitystä, että lattia kuivaisi paremmin, ja sitten siihen laatat / uusi matto?

Tuo reipas kaato on pelastanut sen vielä, ettei ongelmia ole tullut (siinä liikkuessakin oikein tuntee kaadon, sen verran reippaasti on tehty aikoinaan).

Saneerauskaapelilla onnistuu. Lattia nousee alle sentin korkeammaksi.

 

[Reivn]

Saneerauskaapelilla onnistuu. Lattia nousee alle sentin korkeammaksi.

Riippuu myös mimmonen levy siellä on, kipsilevyn päälle onnistuu, mutta jos siellä on jotain ikivanhaa puukuitulevyä niin sen päälle tuskin kannattaa saneerauskaapelia laittaa. Rakenne pitää siis selvittää ja sen perusteella tieto, että voiko päälle asentaa kaapelin ja tehdä tasoituksen kipsivaluna tai tasotteella ennen vesieristettä/muovia, vai pitääkö vaihtaa myös alla oleva levy jollon kannattaa toki urittaa sinne ihan oikea lämmityskaapeli.

 

[Rollerix]

Kylpyhuoneessa on muovimatto, ja lattiassa oikein reippaat kaadot. Kuulemma maton alapuolella jonkunlainen levy. Mietin, voiko tuollasen levyn päälle laittaa sähkökäyttöstä lattialämmitystä, että lattia kuivaisi paremmin, ja sitten siihen laatat / uusi matto?

Tuo reipas kaato on pelastanut sen vielä, ettei ongelmia ole tullut (siinä liikkuessakin oikein tuntee kaadon, sen verran reippaasti on tehty aikoinaan).

Ei kuulosta kovin järkevältä. Vanha muovimatto sinänsä voi jo aiheuttaa ongelmia ja jos sen alla on vielä joku (orgaanista ainetta sisältävä?) levy, voi niitä tulla helpommin. Kaato hyvä asia mutta oletko varma ettei mistään reunoista tms ole päässyt vettä maton alle? Ja talon iästä riippuen siellä voi olla asbestia jonka kanssa saa olla varovainen kun poistaa rakenteita.

Sisäilman epäpuhtaudet ja hajut - Hengitysliitto
katso kohta VOC-yhdisteet

Vanha muovimatto on terveysriski: "Ei kai kukaan haluaisi asua avonaisen tärpättipullonkaan kanssa"

Muovimattoa ei kannata jättää uuden lattiapinnan alle.

www.savonsanomat.fi

 

[Robbs]

Mitähän maksaisi rivarin pikkuvessan(3,5m2) lattian laatoitus? Tällä hetkellä alkuperäinen muovimatto(vuodelta 1999).
Pk-seudulla.

 

[maustevoi]

Rivitalo 1991, hyvä hinta, ok sijainti ja tarjotakin kuulemma vielä saa.
Mutta.

Tupakanhaju, paha sellainen. Ei mikään pintahaju, vaan oikea "the haju".

= Kaikki uusiksi, 75m2.
Mutta miten kaikki, pitääkö tyyliin levytkin seinissä vaihtaa ja taikka katon paneelit vaihtaa? Vai joku hionta, pesu, otsonointi ja öljymaali?
Onko toivoakaan saada järkevää?

Tästä voisi törkytarjouksen tehdä, tosin on kyllä törkeä tuo hajukin joten ei törkytarjous välttättä niin törkeä olekaan.

 

[Reivn]

Rivitalo 1991, hyvä hinta, ok sijainti ja tarjotakin kuulemma vielä saa.
Mutta.

Tupakanhaju, paha sellainen. Ei mikään pintahaju, vaan oikea "the haju".

= Kaikki uusiksi, 75m2.
Mutta miten kaikki, pitääkö tyyliin levytkin seinissä vaihtaa ja taikka katon paneelit vaihtaa? Vai joku hionta, pesu, otsonointi ja öljymaali?
Onko toivoakaan saada järkevää?

Tästä voisi törkytarjouksen tehdä, tosin on kyllä törkeä tuo hajukin joten ei törkytarjous välttättä niin törkeä olekaan.

Otsonointi ja kapselointimaalaus on yksi vaihtoehto, onnistumisesta ei tosin ole koskaan takuita. Keittiökaapistot, väliovet, yms. menee suoraan vaihtoon jos helpolla haluaa päästä. Kapselointimaalaus ja otsonointi kannattaa teettää ammattilaisella jos siihen ryhtyy, tarjouksia on varmasti saatavissa ihan myynti-ilmotuksen avulla ennen kuin lähtee kämpästä tarjoamaan.

 

[maustevoi]

Otsonointi ja kapselointimaalaus on yksi vaihtoehto, onnistumisesta ei tosin ole koskaan takuita. Keittiökaapistot, väliovet, yms. menee suoraan vaihtoon jos helpolla haluaa päästä. Kapselointimaalaus ja otsonointi kannattaa teettää ammattilaisella jos siihen ryhtyy, tarjouksia on varmasti saatavissa ihan myynti-ilmotuksen avulla ennen kuin lähtee kämpästä tarjoamaan.

Mitenhän nuo puuilon 200e otsonaattorit, joko niillä rullaa? Näkyihän noita olevan 100e hintaankin. Kaiken voisi kyllä sen puoleen vaihtaa, kun sen verran hirveä on asunto jo muutenkin. Lähinnä kiinnostelee, että mitäs kaikkea sitä oikein pitää vaihdella..että purkaakko ihan kipsilevyt veks villaan asti, samoin kattopaneelit veks ja kalusteet veks ja sit otsonointi ja sitte uudet levyt pintaan ja uudet paneelit kattoon ja toivoo että onnistuu?
Törkytarjouksen paikka. Hyväkuntoinen "alkuperäiskuntoinen" tuollainen asunto maksaa karkeasti 110 000e tällä alueella, remontoituna varmaankin sen 130 000 jos siis, ois puhdasta.
Koska tuo on tupakoitu, niin mietin että mitenkä paljon tuosta tulee maksaa alunperinkään. Hinta on jo vapaillakin markkinoilla oikotiellä tippunut jo 22 000e...
Oiskohan joku tarjous 70 000e mitään, sit purku ja 30 000e varais remppaan, periaatteessa just ja just saattais kärsiä 40 000e mennä remonttiin, et vielä sais kassavirtapositiivisen rakennettua.. Sitten taas jos savu ei vaan lähde, niin on asunto käsissä missä ei itsekään asuisi vaikka muuten oliskin pinnat priimaa.

 

[Reivn]

Mitenhän nuo puuilon 200e otsonaattorit, joko niillä rullaa? Näkyihän noita olevan 100e hintaankin. Kaiken voisi kyllä sen puoleen vaihtaa, kun sen verran hirveä on asunto jo muutenkin. Lähinnä kiinnostelee, että mitäs kaikkea sitä oikein pitää vaihdella..että purkaakko ihan kipsilevyt veks villaan asti, samoin kattopaneelit veks ja kalusteet veks ja sit otsonointi ja sitte uudet levyt pintaan ja uudet paneelit kattoon ja toivoo että onnistuu?
Törkytarjouksen paikka. Hyväkuntoinen "alkuperäiskuntoinen" tuollainen asunto maksaa karkeasti 110 000e tällä alueella, remontoituna varmaankin sen 130 000 jos siis, ois puhdasta.
Koska tuo on tupakoitu, niin mietin että mitenkä paljon tuosta tulee maksaa alunperinkään. Hinta on jo vapaillakin markkinoilla oikotiellä tippunut jo 22 000e...
Oiskohan joku tarjous 70 000e mitään, sit purku ja 30 000e varais remppaan, periaatteessa just ja just saattais kärsiä 40 000e mennä remonttiin, et vielä sais kassavirtapositiivisen rakennettua.. Sitten taas jos savu ei vaan lähde, niin on asunto käsissä missä ei itsekään asuisi vaikka muuten oliskin pinnat priimaa.

En osaa yhtään arvioida onnistuisko noilla markan otsonaattoreilla, mutta "helpoimmalla" varmasti pääsee jos levyttää koko roskan uusiksi, haju tuskin on päässyt villoihin joten sen puoleen otsonointia ei välttämättä enää tartteisi. Tuossa pitää huomioida sitten se taloyhtiön puoli asiaan kun on rivari, heillä voi olla intressejä osallistua remonttiin jos revit levyt pois ja samalla korjaat höyrysulun läpiviennit tai muut reikäkohdat, parannat sähköjä vikavirtasuojilla, jne. mutta tuosta pitäisi tietysti saada sitoumus ensin. Huonompi tuuri jos käy niin asettavat mielivaltaisia ehtoja jotka vaan nostavat remontin kustannuksia.
Jos ei ole ns. must have -kohde, niin lähtisin ihan niin alhaalta kuin pokka riittää. Jos itse teet niin jo keittiö imasee helposti sen 3-4k€, jos teetät purusta uuteen niin se on tuplat. Tuon ikäsessä on vesieriste ikänsä päässä tai sitä ei ole, eli kylppäriremontti on ajankohtainen, mahdolliset linjasaneeraukset ja julkisivut on tulossa myös ennen kuin saat lainan kuoletettua jotka kannattaa huomioida kanssa. 70k€ voi olla aika lähellä jos peruskunnossa olevan arvo olisi sen 110k€...

 

[JK18]

Mitähän maksaisi rivarin pikkuvessan(3,5m2) lattian laatoitus? Tällä hetkellä alkuperäinen muovimatto(vuodelta 1999).
Pk-seudulla.

Jos ei ole märkätila, niin vedä vaikka vinyylilaatta siihen.

 

[tarzam]

Jos ei ole märkätila, niin vedä vaikka vinyylilaatta siihen.

Märkätila 600€

 

[Bugtastic]

Kuuluukohan ketjun aiheeseen? Harrastetilaan pitäisi saada pöytää päivitettyä isommaksi ja heräsi ajatus josko tuollaisen askartelisi itse.
Esimerkiksi mäntylevy miellyttäisi omaa silmää Liimapuulevy Mänty 28 mm | bauhaus.fi (2000mm * 50mm)

Eniten mietityttää miten tuo pitäisi tehdä että työtason saisi tukevaksi ja se kestäisi riittävästi painoa. Varmaan joku 100 - 150kg saisi kestää kuormaa että voisi olla rauhallisin mielin.

Riittääkö pelkkä levy jalkojen kanssa? Vai pitäisikö tehdä kehikkö esim. 50mm*125mm rimasta?

 

[Reivn]

Kuuluukohan ketjun aiheeseen? Harrastetilaan pitäisi saada pöytää päivitettyä isommaksi ja heräsi ajatus josko tuollaisen askartelisi itse.
Esimerkiksi mäntylevy miellyttäisi omaa silmää Liimapuulevy Mänty 28 mm | bauhaus.fi (2000mm * 50mm)

Eniten mietityttää miten tuo pitäisi tehdä että työtason saisi tukevaksi ja se kestäisi riittävästi painoa. Varmaan joku 100 - 150kg saisi kestää kuormaa että voisi olla rauhallisin mielin.

Riittääkö pelkkä levy jalkojen kanssa? Vai pitäisikö tehdä kehikkö esim. 50mm*125mm rimasta?

Jos pitää kestää pistepainoa niin ehdottomasti kehikko alle, ehdotettu 50x125 tai 50x100 on riittävä tuolle painolle. Jos haluaa paremman, niin tee liimapuulevyn sijaan pöytätaso esimerkiksi 30mm vanerista.

 

[Bugtastic]

Jos pitää kestää pistepainoa niin ehdottomasti kehikko alle, ehdotettu 50x125 tai 50x100 on riittävä tuolle painolle. Jos haluaa paremman, niin tee liimapuulevyn sijaan pöytätaso esimerkiksi 30mm vanerista.

Vanerikin vaikuttaisi hienolta ratkaisulta. Pitääpä sitäkin harkita vielä.
Sen verran hiljainen työpäivä että piti pyöräyttää sketchupilla nopea malli.



Kannattaisiko tuo kansi liimata kiinni tuohon kehikkoon vai riittääkö pelkät ruuvit?

Olisiko vielä hyviä ideoita mistä jalat kannattaisi tehdä? Liimapuutolppaa näyttäisi löytyvän 90mm*90mm kokoisena, mutta onko turhan jykevää jo? Ainakin hintaa tuntuu olevan.

 

[Reivn]

Vanerikin vaikuttaisi hienolta ratkaisulta. Pitääpä sitäkin harkita vielä.
Sen verran hiljainen työpäivä että piti pyöräyttää sketchupilla nopea malli.



Kannattaisiko tuo kansi liimata kiinni tuohon kehikkoon vai riittääkö pelkät ruuvit?

Olisiko vielä hyviä ideoita mistä jalat kannattaisi tehdä? Liimapuutolppaa näyttäisi löytyvän 90mm*90mm kokoisena, mutta onko turhan jykevää jo? Ainakin hintaa tuntuu olevan.

Kansilevy sen mukaan kiinni miten tulee sivusuunnassa tai ylöspäin rasitusta, onko esimerkiks tarkotus kiinnittää ruuvipenkkiä, tms. reunaan. Ite laittasin vaan altapäin vaikka kulmaraudoilla ja ruuveilla kun on työpöytä kyseessä eikä mikään sisustuselementti.
Jalat samasta kamasta kuin runko, eli vaikka 50x100, ihan mitallistettu puutavara riittää, vaikka vajaasärmänenkin koska se on halvempaa (jos ei haittaa yhden kulman pyöreys ja mahdollinen kuorenjämä). Tuohon jalkojen väliin tekisin vielä alahyllyn joka sitoo samalla jalat toisiinsa ja estää pöytälevyn kippaamisen sivusuunnassa. Jos pöytä on kahden seinän nurkassa niin ongelmaa ei niinkään ilmene, mutta jos on vaan pitkällä sivulla seinä, niin on ikävää tönäistä vahingossa pöydällä olevaa kytkinkoppaa, tms. sillä seurauksella että koko höskä heilahtaa tarpeeksi sivulle ja jalkojen kiinnitys antaa periksi

 

[Bugtastic]

Kansilevy sen mukaan kiinni miten tulee sivusuunnassa tai ylöspäin rasitusta, onko esimerkiks tarkotus kiinnittää ruuvipenkkiä, tms. reunaan. Ite laittasin vaan altapäin vaikka kulmaraudoilla ja ruuveilla kun on työpöytä kyseessä eikä mikään sisustuselementti.
Jalat samasta kamasta kuin runko, eli vaikka 50x100, ihan mitallistettu puutavara riittää, vaikka vajaasärmänenkin koska se on halvempaa (jos ei haittaa yhden kulman pyöreys ja mahdollinen kuorenjämä). Tuohon jalkojen väliin tekisin vielä alahyllyn joka sitoo samalla jalat toisiinsa ja estää pöytälevyn kippaamisen sivusuunnassa. Jos pöytä on kahden seinän nurkassa niin ongelmaa ei niinkään ilmene, mutta jos on vaan pitkällä sivulla seinä, niin on ikävää tönäistä vahingossa pöydällä olevaa kytkinkoppaa, tms. sillä seurauksella että koko höskä heilahtaa tarpeeksi sivulle ja jalkojen kiinnitys antaa periksi

Kiitos vinkeistä! Eiköhän näillä saada pöytä kasattua, heti ensimmäisenä sitten asennusjuomia hankkimaan.

 

[JuhaH]

Liimaa kannattaa käyttää aina, oikein tehty liimasauma (riittävä puristus, puhtaat pinna) on kestävämpi kuin ympäröivä puu. Noilla kuormilla kannattaa miettiä edes jotain vinotukia. Ruuveilla puristus ja liimalla kestävyys.

 

[Bugtastic]

Palautteen perusteella lisätty vielä alahylly tuomaan lisätukea.



Pöydän korkeus on vielä hieman avoin, kuvissa on 1000mm jalat mikä saattaisi olla sopiva työskentelykorkeus seisten ja lisäksi löytyy ylimääräiseksi jäänyt baarijakkara, jos haluaa istuen työskennellä.

 

[Art]

Palautteen perusteella lisätty vielä alahylly tuomaan lisätukea.



Pöydän korkeus on vielä hieman avoin, kuvissa on 1000mm jalat mikä saattaisi olla sopiva työskentelykorkeus seisten ja lisäksi löytyy ylimääräiseksi jäänyt baarijakkara, jos haluaa istuen työskennellä.

Jos meinaat istuen työskennellä tuossa niin mieti alahyllyn korkeus niin ettei ota jalkoihin kiinni istuessa.

 

[Herrahuu]

2000-luvun asunnon kylppärissä suihkun alla lähtenyt laatan välisestä saumasta 2cm pitkä pala irti. Onnistuisko korjaaminen ihan vaan silikoonilla tai täyttämällä jollain sauma-aineella se irronnut pala? Voiko tuosta päästä laatan alle vettä ja aiheuttaa tuhoja? Kyselty useammasta liikkeestä tarjousta korjaukselle, mutta vastauksia ei vain saa . EDIT: Tuli ehkä hieman väärään ketjuun, pistin myös Kodin rempat-ketjuun nyt. Tästä saa poistaa.

 

[Reivn]

2000-luvun asunnon kylppärissä suihkun alla lähtenyt laatan välisestä saumasta 2cm pitkä pala irti. Onnistuisko korjaaminen ihan vaan silikoonilla tai täyttämällä jollain sauma-aineella se irronnut pala? Voiko tuosta päästä laatan alle vettä ja aiheuttaa tuhoja? Kyselty useammasta liikkeestä tarjousta korjaukselle, mutta vastauksia ei vain saa . EDIT: Tuli ehkä hieman väärään ketjuun, pistin myös Kodin rempat-ketjuun nyt. Tästä saa poistaa.

Laattasaumathan ei ole vedenpitäviä, eli se vesi vuotaa saumalaastin ja laattojen alle vaikka siinä ois ehjä paikka, siellä alla on vesieriste sitä varten että se hoitaa veden ohjautumisen laattojen alla kaivolle tai pidättää sitä sen aikaa jotta lattialämmitys hoitaa tehtävänsä ja kuivattaa. Jos yhdestä kohdasta on 2cm irti, niin luultavasti vieressäkin on heikkoa? Saumalaastia saa kaupasta ja paikkaus on yhtä helppoa kuin hienotasotteen lääppiminen seinään kipsilevyjen saumaan (mikstuura lastaan ja ristiin kahteen suuntaan sauman yli painaen, mutta 2cm tarpeisiin tulee purkki aika arvokkaaksi :S

 

[Hammer Schultz]

Onko uuden ulko-oven hankinnassa kannattavaa huomioida jotain muuta kuin ulkonäkö, u-arvo ja koko? Niin ja hinta tietysti.

 

[Serbetli]

Onko uuden ulko-oven hankinnassa kannattavaa huomioida jotain muuta kuin ulkonäkö, u-arvo ja koko? Niin ja hinta tietysti.

En ainakaan itse murehtisi muuta. U-arvonkin sivuuttaisin, ellei ole jokin lentokonehallin ovi.

 

[Hammer Schultz]

En ainakaan itse murehtisi muuta. U-arvonkin sivuuttaisin, ellei ole jokin lentokonehallin ovi.

Hakusessa olisi jämäkkä ovi joka pitää äänet ja kylmän ulkona, mietin tosiaan että kuinka paljon näistä "thermo" ovista kannattaa maksaa ekstraa kun se tulee 80-luvun rivariin jossa vuotaa ikkunat ja seinät muutenkin. Nykyinen ovi+karmi yhdistelmä on sen verran vuotava että talvella eteisessä on aika selvästi huomattava kylmä veto eikä tiivisteiden vaihto paljoa auttanut, olettaisin että U-arvo ei tuohon vetoon vaikuta vaan nimenomaan tiivisteiden, karmien ja oven asettelun yhteisvaikutus on tuossa se ratkaiseva tekijä.

 

[Reivn]

Hakusessa olisi jämäkkä ovi joka pitää äänet ja kylmän ulkona, mietin tosiaan että kuinka paljon näistä "thermo" ovista kannattaa maksaa ekstraa kun se tulee 80-luvun rivariin jossa vuotaa ikkunat ja seinät muutenkin. Nykyinen ovi+karmi yhdistelmä on sen verran vuotava että talvella eteisessä on aika selvästi huomattava kylmä veto eikä tiivisteiden vaihto paljoa auttanut, olettaisin että U-arvo ei tuohon vetoon vaikuta vaan nimenomaan tiivisteiden, karmien ja oven asettelun yhteisvaikutus on tuossa se ratkaiseva tekijä.

Rivarissahan ovi kuuluu taloyhtiölle. Mutta kuten sanoit, niin nykyaikaisessa ulko-oveksi speksatussa tärkeämpi osuus on remontissa tarkastaa ja korjata ne ongelmat siinä oven ympärillä, eli höyrysulun liitokset, karmin ja seinärungon välinen tiivistys ja mielellään myös oven alle jäävä eristys. Nykyään kun siinä ulkona on maassa routaeristys ja sokkelia vasten tulee pystysuoraan lämpöeristys niin se estää kylmän tulemisen oven alta lattian läpi, 80-luvun talossa ei välttämättä ole kumpaakaan. Toki jos oven edessä on joku betoniporras tai tasanne ni eristeiden asennus on vaikeata, mutta jos sorapiha ulottuu seinään asti niin tuotakin kannattaa harkita. Se energiatehokkainkaan malli ei tosiaan paljoa auta jos kylmä veto siirtyy oven tiivisteiden sijaan ympäröivään rakenteeseen.

 

[Hammer Schultz]

Rivarissahan ovi kuuluu taloyhtiölle. Mutta kuten sanoit, niin nykyaikaisessa ulko-oveksi speksatussa tärkeämpi osuus on remontissa tarkastaa ja korjata ne ongelmat siinä oven ympärillä, eli höyrysulun liitokset, karmin ja seinärungon välinen tiivistys ja mielellään myös oven alle jäävä eristys. Nykyään kun siinä ulkona on maassa routaeristys ja sokkelia vasten tulee pystysuoraan lämpöeristys niin se estää kylmän tulemisen oven alta lattian läpi, 80-luvun talossa ei välttämättä ole kumpaakaan. Toki jos oven edessä on joku betoniporras tai tasanne ni eristeiden asennus on vaikeata, mutta jos sorapiha ulottuu seinään asti niin tuotakin kannattaa harkita. Se energiatehokkainkaan malli ei tosiaan paljoa auta jos kylmä veto siirtyy oven tiivisteiden sijaan ympäröivään rakenteeseen.

Ideana olisi tosiaan tehdä koko oviaukko uusiksi eli smyygit, karmit, tiivistykset ja samalla vaihtaa ovi, uskoisin että tuolla saadaan vetoa vähennettyä selvästi.

Jatkokysymys aiheeseen, onko modernien ovien joissa on ikkunat/lasiaukot "vetoisuus" ongelma vrt. umpiovi eli kuinka hyvin nuo ikkunat on eristetty? Varmaan paksua lasia tuplana?

Tässä ei siis ole tarkoitus alkaa mitään energialaskua varsinaisesti pienentämään vaan nimenomaan vedon tuntua vähentää. Joskin vedon vähentyminen pakosti parantaa myös energiatehokkuutta.

 

[taski]

Kaakelimaaleista kokemusta? Edellinen omistaja maalannut WC lattian päin mäntyä kaakelimaalilla, voiko sen päälle maalata vai meneekö laattahommiksi? Samaten oli vetänyt jollain ihmeen aineella "värin" seinälaattojen saumojen väliin. Tuntuu ihan joltain värilliseltä silikonilta tmv. Pysyykö tuollaisen päällä laattamaali jos vetäisi seinänkin. Kyseessä siis sellainen noin 50cmx100cm alue altaan takana, ei viitsisi koko kylppäriä räjäyttää sen takia mutta ei kyllä pysty tuollaisenakaan sitä katselemaan. Koitin rapsutella saumoja puhtaaksi, mutta melkoinen urakka siinäkin tulee olemaan jos ne täytyy siitä puhdistaa ennen maalausta.

 

[Grazer]

Nää on näitä lestafirmoja justiinsa.

En tiedä, mitä tapahtui, mutta kuulemma vanhempienkin tupaan tulee syksyn aikana uusi peltikatto. Samalla tietysti aluskate, räystäslaudat ja rännit vaihtuu. Urakan tekee Vesivek jota meidän isäkin on muistanut tätä ennen joka käänteessä haukkua.

Talo on siis 1983 tehty ja siinä on hyvässä kunnossa oleva tiilikatto. Ainoa asia, mitkä uusittavista kohteista on oikeasti vaihtokunnossa, on rännit. Noh, heidän tupansa ja rahansa. Ja tuleepahan aikanaan perinnöksi talo, jossa on ainakin katto hyvässä kunnossa.

Jatkoa siis tähän kesäiseen aiheeseen, jossa ihmettelin ihmisten halua uusia täysin kunnossa oleva 35-40 vuotta vanha tiilikatto.

 

[JuhaH]

Siihen peltikattoon tulee kunnolliset kulkusillat, hyvät tikkaat, lumiesteet jne extrat verrattuna ”kasarikattoihin”. Ikäihmisille noi voi olla hyvinkin arvokkaita käytön ja huollon kannalta. Omat kokemukset vesivekistä on ihan ok, tekevät halvalla ja nopeasti, työn laatukin perusasioissa kohdallaan, mutta viimeistely jättää vähän toivomisen varaa.

 

[Nomber]

Kylppärissä vain lavuaari, mutta olen miettinyt jos hankkisi semmosen missä alla vetolaatikot.

Nyt olisi bauhaussin tarjouksessa ihan perus siistin näköinen allas+allaskaappi setti, mutta siinä lukee että vain ns kuiviin tiloihin. Tulisi kuitenkin siis kylpyhuoneeseen jossa suihkukin, välissä tosin suihkuseinä, joten ei tuo nyt sinänsä kastuisi. Mutta meneekö tommonen sitten nopeasti pilalle noin muuten? Suihkusta tuleva kosteus tms pilaa? Vai onko pakko olla semmonen peltinen että kestää?

 

[Serbetli]

Meillä on pesuhuoneessa ihan perus lastulevykalusteet eri reunalla kuin suihku. Eivät saa roiskevettä, mutta kosteutta kyllä suihkuttelusta ja saunomisesta. Välillä pesuhuoneen seinät hikoilevat vettä. Eivät ole ainakaan kuudessa vuodessa menneet miksikään.

 

[freqqe]

Sopiskohan tähän triidiin; uudiskohteeseen etsin laadukkaita LED-spotteja, -nauhaa ja -alasvaloja. Mitä merkkejä kannattaa suosia tai välttää? Hidealite ja Winled ainakin vaikuttaisivat hyvämaineisilta? Onko kellään kokemuksia Superled.fi:stä? Ei mainos.

 

[Serbetli]

Eivät ole varsinaisia spotteja, mutta menisin aika pitkälle Airamin Planex valaisinrungolla. Polttimot ostaisin Sylvania -merkkisinä. Ainakin itselleni on tärkeää, että itse valonlähde on vaihdettava.

 

[Aatos]

Onkos palje/taiteovista kokemuksia? Hyviä valmistajia?

 

[Turbo diisseli]

Jaahas, 60-80 luvuilla asteittain rakennettu pulpettikattoinen elintasosiipi on nyt elämänsä loppuun saattanut kattorakenteiden vesivaurion vuoksi. Menee purkuun koko siipi ja uutta ei tule. Nyt kun toimeen tartutaan niin aloin miettimään, että 50-luvulla rakennetun hirsirunkoisen päärakennuksen maanvastaisella betonilaatalla ei ole mitään tuuletusta. Betonilaatan päällä eristeenä heinää ja sisälattia on puukorotettu n. 40 cm.
Ihme kyllä heinät eivät ole alkaneet haisemaan mädäntyneiltä 70 vuoden aikana ja mitään merkkejä kosteusvauriostakaan ei ole, johtunee siitä että talo kallion päällä ja viettää reilusti alaspäin. Pitäisikö tuuletusreiät siis porata sokkeliin vai antaa olla tuulettumattomana. Alapohjaremonttiin en sen suuremmin tule ryhtymään.

 

[Reivn]

Jaahas, 60-80 luvuilla asteittain rakennettu pulpettikattoinen elintasosiipi on nyt elämänsä loppuun saattanut kattorakenteiden vesivaurion vuoksi. Menee purkuun koko siipi ja uutta ei tule. Nyt kun toimeen tartutaan niin aloin miettimään, että 50-luvulla rakennetun hirsirunkoisen päärakennuksen maanvastaisella betonilaatalla ei ole mitään tuuletusta. Betonilaatan päällä eristeenä heinää ja sisälattia on puukorotettu n. 40 cm.
Ihme kyllä heinät eivät ole alkaneet haisemaan mädäntyneiltä 70 vuoden aikana ja mitään merkkejä kosteusvauriostakaan ei ole, johtunee siitä että talo kallion päällä ja viettää reilusti alaspäin. Pitäisikö tuuletusreiät siis porata sokkeliin vai antaa olla tuulettumattomana. Alapohjaremonttiin en sen suuremmin tule ryhtymään.

En korjaisi jos ei ole mitään korjattavaa.

 

[Serbetli]

...50-luvulla rakennetun hirsirunkoisen päärakennuksen maanvastaisella betonilaatalla ei ole mitään tuuletusta.
...

Ymmärsinkö oikein? Maan ja betonin välissä on tuuletusväli, mutta tuuletusaukot puuttuvat? Vai mitä tilaa tuulettaisit?

 

[Turbo diisseli]

Ymmärsinkö oikein? Maan ja betonin välissä on tuuletusväli, mutta tuuletusaukot puuttuvat? Vai mitä tilaa tuulettaisit?

Puukorotetun lattian ja betonivalun väliä mietin, eli tilaa jossa nuo eristeheinät ovat.

 

[Rollerix]

Puukorotetun lattian ja betonivalun väliä mietin, eli tilaa jossa nuo eristeheinät ovat.

Mitä siellä laatan alla on? Jos siellä on eristys, tarvitaanko niitä heiniä laatan päällä lainkaan?

 

[tietokonerikki]

Jaahas, 60-80 luvuilla asteittain rakennettu pulpettikattoinen elintasosiipi on nyt elämänsä loppuun saattanut kattorakenteiden vesivaurion vuoksi. Menee purkuun koko siipi ja uutta ei tule. Nyt kun toimeen tartutaan niin aloin miettimään, että 50-luvulla rakennetun hirsirunkoisen päärakennuksen maanvastaisella betonilaatalla ei ole mitään tuuletusta. Betonilaatan päällä eristeenä heinää ja sisälattia on puukorotettu n. 40 cm.
Ihme kyllä heinät eivät ole alkaneet haisemaan mädäntyneiltä 70 vuoden aikana ja mitään merkkejä kosteusvauriostakaan ei ole, johtunee siitä että talo kallion päällä ja viettää reilusti alaspäin. Pitäisikö tuuletusreiät siis porata sokkeliin vai antaa olla tuulettumattomana. Alapohjaremonttiin en sen suuremmin tule ryhtymään.

Rakennetta näkemättä, jos ei ole ollut ongelmia => väärin tehdyillä muutoksilla voit saada niitä. Kunhan muistat, että lattian päällä (huonetilassa) ei ole kosteutta läpäisemätöntä materiaalia (esim. muovimatto). Toinen asia on haluatko parantaa maata vasten olevan lattiasi eristystä ja maksaako se itsensä takaisin missä ajassa?

Oletko miettinyt tuon lisäsiiven jättämistä ns. kylmäksi varastoksi/työtilaksi, katon korjaus ei ole kovin kummonen homma, jos on tekijä"hemmo". Purkamisesta tulee turhaa (kallista?) jätettäkin. Tää taas näkemättä seinien yms. kuntoa

 

[Turbo diisseli]

Mitä siellä laatan alla on? Jos siellä on eristys, tarvitaanko niitä heiniä laatan päällä lainkaan?

Laatan alla ei ole mitään eristettä, vain hiekkaa. Kuitenkin eristys on ihan ok tasoa, ei tarvii villasukkaa talvella.

Rakennetta näkemättä, jos ei ole ollut ongelmia => väärin tehdyillä muutoksilla voit saada niitä. Kunhan muistat, että lattian päällä (huonetilassa) ei ole kosteutta läpäisemätöntä materiaalia (esim. muovimatto). Toinen asia on haluatko parantaa maata vasten olevan lattiasi eristystä ja maksaako se itsensä takaisin missä ajassa?

Oletko miettinyt tuon lisäsiiven jättämistä ns. kylmäksi varastoksi/työtilaksi, katon korjaus ei ole kovin kummonen homma, jos on tekijä"hemmo". Purkamisesta tulee turhaa (kallista?) jätettäkin. Tää taas näkemättä seinien yms. kuntoa

Päärakennuksen puolella vanerista tehty lattia ja pinnat hyvin pitkälle puuta, eristystä ei tarvii parantaa, tuli vain puhuttua talon remontoineen ja siiven rakentaneen henkilön kanssa joka sanoi että voisi olla hyvä tuulettaa alapohjaa.

Siiven jättäminen ei mahdollista, se on aivan mätä. 80-luvun lopulla tulvinut puolet siiven alapohjasta, se kuivattu mutta lattia notkuu ja puut lahot. Yläpohjassa kasvaa tuon uuden kosteusvaurion vuoksi vaikka ja mitä mielenkiintoista. Siiven puoli myös haisee, kun päärakennus käytännössä hajuton -> purkuun.

 

[tietokonerikki]

Laatan alla ei ole mitään eristettä, vain hiekkaa. Kuitenkin eristys on ihan ok tasoa, ei tarvii villasukkaa talvella.




Päärakennuksen puolella vanerista tehty lattia ja pinnat hyvin pitkälle puuta, eristystä ei tarvii parantaa, tuli vain puhuttua talon remontoineen ja siiven rakentaneen henkilön kanssa joka sanoi että voisi olla hyvä tuulettaa alapohjaa.

Siiven jättäminen ei mahdollista, se on aivan mätä. 80-luvun lopulla tulvinut puolet siiven alapohjasta, se kuivattu mutta lattia notkuu ja puut lahot. Yläpohjassa kasvaa tuon uuden kosteusvaurion vuoksi vaikka ja mitä mielenkiintoista. Siiven puoli myös haisee, kun päärakennus käytännössä hajuton -> purkuun.

Kysyitkö miksi hänen mielestään piti tuulettaa? Toi heinillä eristäminen, ei ole minulle tuttua tapa. Mutta ajatus, että lämmöneristyksen läpi johdettaisiin kylmää kosteaa ilmaa (menneekö edes läpi?) ei tunnu hyvältä ajatukselta.
Jos olis minun, eikä halua lisäeristämiseen olisi, ehkä ottaisin lattian sopivasta kohtaa (esim. kalusteiden alta) nurkista auki ja katsoisin onko kunnossa.

Siipi vaikuttaa purkukuntoiselta, toivotaan että liitoskohdat jäävään rakennukseen ovat kunnossa.

 

[Turbo diisseli]

Kysyitkö miksi hänen mielestään piti tuulettaa? Toi heinillä eristäminen, ei ole minulle tuttua tapa. Mutta ajatus, että lämmöneristyksen läpi johdettaisiin kylmää kosteaa ilmaa (menneekö edes läpi?) ei tunnu hyvältä ajatukselta.
Jos olis minun, eikä halua lisäeristämiseen olisi, ehkä ottaisin lattian sopivasta kohtaa (esim. kalusteiden alta) nurkista auki ja katsoisin onko kunnossa.

Siipi vaikuttaa purkukuntoiselta, toivotaan että liitoskohdat jäävään rakennukseen ovat kunnossa.

Ei kertonut erikoisenpaa syytä, kuulemma takkaa (takka purettu 20 vuotta sitten pois huonovetoisena ja korvattu kaminalla) lämmittäessä on tullut ”pahnojen hajua” sisälle, mutta en ole tätä itse ollut todistamassa.
Taidan tehdä pienet tarkastusluukut ja katson miltä näyttää, kuten ehdotit.