On täysin käsittämätöntä että tässä maassa tuhlataan verorahoja tälläseen paskaan. Ensin kieltäydytään ottamasta huivia pois ja sen jälkeen potkitaan poliisia. Ja uskonnon varjolla toki, heh.
Seitsemän henkilöä on syytteessä tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden huivit riisuttiin voimakeinoin.
www.iltalehti.fi
Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa alkoi keskiviikkona oikeudenkäynti poliiseja ja vartijoita sekä Suomen valtiota vastaan. Kyse on tapauksesta, jossa poliisit ja vartijat poistivat voimakeinoin kahden turvapaikanhakijan hijab-huivit ja ottivat heistä valokuvat.
Naiset kieltäytyivät tätä ennen riisumaan hiukset peittävät huivinsa uskontoonsa vedoten.
Syytteessä on seitsemän henkilöä, joista yksi on huivien riisumiskäskyn antanut poliisien esihenkilö. Muut syytetyt ovat Hämeen poliisilaitoksen poliiseja sekä vartijoita.
Huivit pois voimakeinoin
Syytteen alainen tilanne tapahtui yli viisi vuotta sitten, toukokuussa 2017.
Kaksi turvapaikanhakijanaista oli poliisin tiloissa, kun heistä oli tarkoitus ottaa rekisteröintivalokuvat. Uskontoon vedoten naisen eivät halunneet riisua huivejaan.
Syyttäjän mukaan vuorossa oleva poliisi ohjeisti muita poliiseja riisumaan naisten huivit vaikka voimakeinoin.
Naiset rimpuilivat ja huusivat, ja toinen heistä poistettiin rekisteröintihuoneesta käsistä taluttaen. Lisäksi heitä muun muassa painettiin seinää vasten. Kuvat otettiin ilman huiveja, naisista kiinni pitäen.
Syyttäjän mukaan voimakeinoista on aiheutunut vammoja, joita ei voida pitää vähäisinä. Näitä ovat muun muassa päänkipu, aristus ja punoittavat jäljet ympäri kehoa.
Syyttäjä vaatii rangaistuksia virkavelvollisuuden rikkomisesta, pahoinpitelystä ja yllytyksestä pahoinpitelyyn. Kaikki seitsemän eivät ole syytettyinä kaikista teoista.
Syyttäjän mukaan syytetyillä oli velvollisuus kunnioittaa asianomistajien, eli turvapaikkaa hakeneiden naisten perus- ja ihmisoikeuksia.
Asiaomistajat yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin ja vaativat molemmat lisäksi muun muassa kivusta ja särystä 7000 euron korvausta.
Puolustus kiistää
Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Tapahtumienkulku on pääpiirteissään riidaton, mutta syytetyt katsovat toimineensa lain mukaisesti. Puolustus katsoo, että viranomaisilla on paitsi oikeus myös velvollisuus ottaa turvapaikanhakijoista tunnistetiedot. Hämeen poliisilaitoksella on ollut ohjeistus huivin poistosta kuvissa.
Yhden syytetyn puolustaja kertoo, että toinen naisista ei rauhoittunut kuvaustilanteessa. Tämä muun muassa pyrki potkimaan viranomaisia, minkä takia voimakeinot ovat perusteltuja.
– Asianomistajien oma käyttäytyminen on edellyttänyt lievien voimakeinojen käyttämistä, kommentoi toisen syytetyn puolustaja.
Puolustus katsoo, että asianomistajien vammat ovat syntyneet, kun asianomistajat ovat rimpuilleet.
Syyttäjä huomauttaa, että naisia ei syytetä mistään. Syyttäjä on jo aiemmin tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen haitanteosta virkamiehelle.
Tilanne oli ”mylläkkä”
Asiassa on siis riitaista se, oliko viranomaisilla oikeus poistaa huivit voimakeinoin.
Syyttäjän mukaan paikalla olleet syytetyt lähtivät mukaan ”mylläkkään”, eikä kukaan kyseenalaistanut saatuja ohjeita.
Syyttäjän mukaan turvapaikan hakeminen on vapaaehtoista, joten poliiseilla ei ole oikeutta käyttää voimakeinoja huivin riisumiseksi. Puolustus taas katsoo, että kun hakemus oli tehty, poliisi on velvoitettu ottamaan tunnistetiedot, myös valokuvat.
– Tilanteessa otetut kuvat eivät ole kelvollisia rekisteröitäviksi kuviksi, syyttäjä katsoo.
Asianomistajien avustaja kertoo, että kyseessä oli naisten toinen turvapaikkahakemus. Aiemmin toisen poliisilaitoksen alueella otetuissa kuvissa oli huivi saanut olla.
Keskustelu julkisuudesta
Asian käsittely alkoi keskiviikkoaamuna. Syytekokonaisuus käsitellään laamannin ja kahden käräjätuomarin kokoonpanolla.
Asianomistajat vaativat koko oikeuskäsittelyn salaamista vedoten heidän asemaansa turvapaikanhakijoina. Oikeuden puheenjohtajana toimiva laamanni näki kuitenkin yleisen edun nimissä tärkeäksi, että asia käsitellään mahdollisimman julkisesti.
– Se on työläs vaihtoehto, mutta tavoittelemme julkisuutta, oikeuden puheenjohtaja linjaa.