Niin tarkoituksena on varmistaa, ettei maahan tulevan työntekijän tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Tuon takia tuo 2500e / kk on absurdin korkea, koska noilla palkkatasoilla sitä toimeentulotukea ei tarvita. Muistaakseni tuohon 1600e / kk päädyttiin juurikin sen takia, että se on aikalailla se raja, jossa sitä toimeentulotukea ei tarvitse.
Taaskin lause "se ohjaa rekrytointia kohti tehtäviä ja toimialoja, joissa on todellinen työvoiman tarve ja joissa palkkataso vastaa työn vaativuutta" on monella tapaa virheellinen. Ensinnäkin, ei ne firmat huvikseen rekrytoi porukkaa. Ne rekrytoi porukkaa niihin tehtäviin, joissa on tarve työvoimalle. Jos L&T tarvii siivoojia, niin ei niille voi sanoa, että "sori, voisitteko ohjata rekrynne vaikkapa softa-alalle". Ne tarvii niitä siivoojia, koska niille on tarvetta markkinoilla. Lisäksi yksikään firma ei lähde huvikseen palkkaamaan EU:n ulkopuolelta väkeä jos tarjolla on kotimaista työvoimaa. Eikä tuossa myöskään ole kyse mistään palkkatason polkemisesta, meillä on Suomessa ne TES:it ja niitä pitää noudattaa, oli kyse sitten suomalaisesta tai ulkomaalaisesta työntekijästä. Ulkomailta palkataan vain ja ainoastaan jos Suomesta ei löydy tekijää.
Niin se mahdollisti sen "hengailun" käytännössä ehkä vuoden parin ajan. Mutta kyse ei ole siitä, että tuolla työluvalla pääsisi lunkimaan Suomen sosiaaliturvan pariin vuosikausiksi, vaan kyse on todella lyhyistä ajoista ihan vanhassakin järjestelmässä.
Lisäksi en missään vaiheessa nähnyt minkään sorttisia lukuja siitä, että kuinka yleinen tuo väitetty "ongelma" edes olisi.
Ajatus siitä, että tuota työvoimaa tarvittaisiin ulkomailta vain johonkin krooniseen työvoimapulaan, jossa työntekijät palkataan heti uusiin firmoihin välittömästi, on virheellinen. Sitä työvoimaa tarvitaan useisiin sellaisiinkin hommiin, että välttämättä se uusi työpaikka ei löydy välittömästi, mutta kuitenkin väki työllistyy uudestaan siinä vuoden sisällä. Lisäksi talouden syklisyyskin helposti aiheuttaa sen, että menee se puoli vuotta sen uuden duunin löytämiseen. Puhumattakaan siitä, että pelkästään firmojen rekryprosessit helposti syö sen pari kuukautta.
Muutenkin ulkomailta tulevat työntekijät ovat Suomen valtiontalouden kannalta niin positiivisia, että ei ole mitään järkeä lähteä potkimaan niitä maasta pois muutaman kuukauden työttömyyden takia.
Elinkustannukset vaihtelevat suuresti alueittain ja 1600 €/kk riittää toimeentulon minimitasolle joillakin paikkakunnilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja monessa suuremmassa kaupungissa tämä ei kuitenkaan kata kohtuullista asumista ja elämistä ilman lisätukia. Kuten olen useasti jo todennut, työperäisen maahanmuuton tavoitteena tulisi olla osaavan työvoiman houkuttelu siten, ettei se kuormita julkista taloutta esimerkiksi toimeentulotuen kautta. Työperäisen maahanmuuton ydinajatus on se, että maahan tuleva henkilö pärjää itsenäisesti ja maksaa veroja. Siksi 2500 €/kk tuloraja ei ole mitenkään “absurdin korkea”, päinvastoin, se vastaa sitä tulotasoa, jonka katsotaan mahdollistavan itsenäisen elämän ja kotoutumisen. Riittävä palkka mahdollistaa yhteiskuntaan integroitumisen, ei vain selviytymistä.
Se, että työnantajalla on tarve rekrytoida, ei vielä tarkoita, että kyse olisi aidosta työvoimapulasta. On eri asia haluta työntekijä tietyllä palkkatasolla kuin olla tilanteessa, jossa työntekijöitä ei ole lainkaan saatavilla. Usein työvoimapulaksi nimetty ongelma liittyykin todellisuudessa palkkatasoon, työehtoihin tai työolosuhteisiin. Tästä kertoo myös se, että esimerkiksi kokoomus on ollut halukas neuvottelemaan tulorajaa alemmas ja niin ovat olleet monet muutkin puolueet.
Usein täälläkin kirjoitettu, että Suomessa on paljon työttömiä. Totta on, että osa heistä ei ole kiinnostunut työnteosta, mutta suuri joukko on valmiita tekemään töitä, jos työ on kannattavaa. Jos palkkatasoa poljetaan entisestään, ei kotimaisia tekijöitä yksinkertaisesti löydy. Ratkaisun pitäisi olla palkkatason nostaminen, ei työehtojen kiertäminen ulkomaisen halpatyövoiman kautta.
Työehtosopimukset eivät myöskään tarjoa täydellistä suojaa palkkadumppausta vastaan. Ne asettavat minimiehdot, mutta ulkomaalaiset työntekijät voivat olla erityisen alttiita hyväksikäytölle. Tällaisista tapauksista on olemassa useita ennakkotapauksia.
Väite, että ulkomailta palkataan vain, jos Suomesta ei löydy tekijää, ei pidä täysin paikkaansa. Tätä ei käytännössä valvota kovin tehokkaasti. Yritykset voivat kiertää kotimaisten työnhakijoiden ohitse esimerkiksi tarjoamalla sellaisia työehtoja, joihin suomalainen ei suostuisi. Usein ongelma ei ole se, ettei tekijöitä olisi, vaan ettei löydy halukkaita huonolla palkalla ja huonoilla ehdoilla. Tämä ei ole aitoa työvoimapulaa. Jos työ ei houkuttele, ratkaisun pitäisi olla paremmat työehdot, ei ulkomaalaisen työvoiman maahantuonti.
Ongelma ei ole vain "hengailun" kesto, vaan se, että järjestelmä mahdollisti oleskelun ilman työtä ja toimeentuloa. Vaikka ilmiö ei olisi laaja vielä, siihen kannattaa puuttua ennalta (eikä minulla ole tästä mitään lukuja esittää). Tätä mahdollista porsaanreikää hallitus on tukkimassa ja tehostamalla työntekijöiden paluuta työelämään. Kuten olen useasti maininnut, tuo aika voi olla joissain tapauksissa lyhyt ja siihen voisi soveltaa ns. tarveharkintaa.
Tarkoitetaanko työperäisellä maahanmuutolla halpatyövoiman tuontia vai oikeasti osaavien ihmisten houkuttelua Suomeen pysyvästi rakentamaan elämää ja maksamaan veroja?
Minusta perussuomalaisten linja edustaa selkeästi tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa.