Yleinen oikeuskäsitys nimenomaan on sama asia kuin kostonäkemys. Teko tulee hyvittää uhrille/yhteiskunnalle kärsimällä rangaistus. Siitä voi toki käyttää häveliäisyyssyistä jotain kauniimpaa nimitystä, mutta sitä se silti pohjimmiltaan on.
Sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi. Ja esimerkiksi amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä asia on juuri noin.
Kuitenkin se, mihin meikäläisessä järjestelmässä tuota yleistä oikeustajua peilataan ei ole niinkään yksittäiset rangaistukset rikostyypeittäin, vaan sen tavoite on yleinen oikeusjärjestelmän luottamus, legitimiteetti ja hyväksyttävyys. Se onkin meillä tutkitusti korkealla tasolla.
Mutta voit olla oikeassakin, sillä sitä, mitä kansalaisten yleinen oikeustaju pitää sisällään ei ole meillä käsittääkseni edes tutkittu. Kriminaalipolitiikassa on otettu ikäänkuin preventiivisena lähtökohtana sen käyttö muuhun kuin kostohalukkuuden mittaamiseen.
Kävin kuitenkin vielä vilkaisemassa, mitä mieltä kansa on rangaistuksista, koska sitä on tutkittu ihan muutama vuosi sitten.
Yksi merkittävämpiä löydöksiä oli, että matala koulutus, matala tulotaso ja perussuomalaisuus on koville rangaistusasenteille selittäviä tekijöitä.
(Sinällään loogista, koska myöhemmin tehdyssä puolueiden profiilitutkimuksessa tehtiin huomio, että Perussuomalaisten jäsenten ja kannattajien koulutustaso on kuudesta suurimmasta puolueesta matalin. Mutta tätä tutkimusta tehdessä se ei ollut vielä selvillä.)
Tutkimuksen päätulokset voi tiivistää seuraavasti:
• Nuoret ovat jonkin verran rangaistushalukkaampia kuin vanhat.
• Naiset ovat jonkin verran rangaistushalukkaampia kuin miehet.
• Alhainen koulutustaso lisää rangaistushalukkuutta.
• Toimeentulovaikeudet lisäävät rangaistushalukkuutta.
• Luottamus oikeuslaitoksen tehokkuuteen vähentää rangaistushalukkuutta.
• Vastaajan omat kokemukset rikosten uhriksi joutumisesta tai konkreettiset rikollisuuteen liittyvät pelot eivät vaikuta rangaistushalukkuuteen, mutta subjektiivinen huoli rikollisuudesta lisää rangaistushalukkuutta.
• Rangaistushalukkuutta vähentävät universalistiset, yhteisöllisyyttä korostavat arvot, ja niitä lisäävät yhdenmukaisuutta ja perinteitä painottavat arvot.
•
Rangaistushalukkuus ei Suomessa liity poliittiseen oikeisto–vasemmisto -jakoon vaan pikemminkin poliittiseen protesti-ilmiöön, jota Suomessa edustaa perussuomalaiset.
Kääriäinen, J. 2016. Suomalaisten rangaistusasenteet. Yhteiskuntapolitiikka 6/2016.