Peräkärryt

[SandWiz]

Mietin, että C1E hyödyllinen varmaan tilanteessa, missä vetoauto on kuorma-autoksi rekisteröity? BE:llä saa käsittääkseni vetää kuitenkin isoa osaa yhdistelmiä ja käytännön ongelma varmaan tulisi siinä vaiheessa jos vetoauto olisi C-korttia vaativa, jolloin yli 750 kg kärry vaatisi C1E:n.

Kyllä. Käytännössä siis isot pakettiautot, jotka on tietyssä käytössä mielekkäämpää hommata kuorma-autona. Alle 100e verot vuodessa kaikkinensa ja saa mahdollisuuden jatko-ohjaamoon ja paikkoja voi olla aina sinne 1+8 asti. Toki myös vähänkin isommat jenkki pick upit on järjestään kaikki kuorma-autoja.

 

[takomo]

Mietin, että C1E hyödyllinen varmaan tilanteessa, missä vetoauto on kuorma-autoksi rekisteröity? BE:llä saa käsittääkseni vetää kuitenkin isoa osaa yhdistelmiä ja käytännön ongelma varmaan tulisi siinä vaiheessa jos vetoauto olisi C-korttia vaativa, jolloin yli 750 kg kärry vaatisi C1E:n.

Kyllä, hyöty on nimenomaan näissä "rekisteröity kuorma-autoksi"-tilanteissa. Saa vetää isoakin kärryä eikä tarvitse tyytyä jarruttomaan.

Työajoissa hyötyä kyllä rajoittaa ammattipätevyysvaatimukset ym. ammattiliikenteen rasitteet mutta samalla tavalla ne koskevat kaikkea C/C1-kalustolla ajoa. BE:llä saa olla iso paku ja sen perässä 3500 kg kärry ilman ammattiliikenteen rasitteita.

 

[Harri K.]

Näiden keskustelujen innoittamana ilmoittaudun kyllä c1e kurssille, tulee niin usein vedettyä isoa kärriä että varmasti jää kiinni jossain välissä. Sama käydä tuo c1e suoraan kun c-kortti löytyy.

Jos löytyy vanha C-kortti (10.9.2009 rajana), niin käymällä ammattipätevyyden kertauspäivät (verkkokursseja 5 päivää), saat tuon ison CE:n käytyä melko helpolla. Vaatii teoriaa ja ajotunteja joo, mutta se oli melko pieni määrä. Melkein sillä määrällä haluaa jo lainata jotain yhdistelmää, jolla treenaailee jonkun terminaalin pihalla.

Sen ajokokeen saa muistaakseni suorittaa puoliperä-yhdistelmällä eli verraten helppoakin vielä peruutella.

 

[blastermaster]

Onko muuten kärryn rengaskoolla merkitystä? Tarttis saada koko kärryä vähän korkeammalle niin mietin että olisiko isommat renkaat helpoin konsti. Välillä pitää kuitenkin saada normaaliksi.

 

[takomo]

Voi vaihtaa pistokkeen no problems...

Tuleeko ongelmia katsastuksessa, jos vaihtaa kärryn 13-piikin pistokkeen 7-piikkiseksi? 7-piikkisellä ei toimi peruutusvalo.

Vaikuttaa siltä, että yksi juurisyy valo-ongelmiin on hapettuvat 13-pistokkeen ja adapterin liitosnastat. Hehkulamput ja niiden kontakti näyttää olevan vain yksi potentiaalinen kontaktiongelmien paikka.

 

[jarp]

Tuleeko ongelmia katsastuksessa, jos vaihtaa kärryn 13-piikin pistokkeen 7-piikkiseksi? 7-piikkisellä ei toimi peruutusvalo.

Vaikuttaa siltä, että yksi juurisyy valo-ongelmiin on hapettuvat 13-pistokkeen ja adapterin liitosnastat. Hehkulamput ja niiden kontakti näyttää olevan vain yksi potentiaalinen kontaktiongelmien paikka.

Kevytperäkärryissä ei tainnut tarvita peruutusvaloa eikä sumaria, mutta jarrullisella tarttee jos en ole väärässä? Ja jos katsastamisesta puhut niin varmaan jarrullisesta kyse, eli tulee ongelmia.

Tosin miten tää ees toimis? Auto niin vanha että autossa 7-pinninen liitin ja kärryssä 13 ja tässä välissä adapteri...? Ei kyllä mitään hajua miten katsuri tällöin ees noita valoja testaa, paras soittaa asemalle ja kysyä...

 

[takomo]

Kevytperäkärryissä ei tainnut tarvita peruutusvaloa eikä sumaria, mutta jarrullisella tarttee jos en ole väärässä? Ja jos katsastamisesta puhut niin varmaan jarrullisesta kyse, eli tulee ongelmia.

Näin vähän epäilinkin. Takasumari on kai pakollinen kaikissa.
Trafi:

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Auton%20ja%20sen%20per%C3%A4vaunun%20valaisinvaatimuksia.pdf

E48-normin mukaan kevytperävaunussa (O1) peruutusvalo on vapaaehtoinen.

Tosin miten tää ees toimis? Auto niin vanha että autossa 7-pinninen liitin ja kärryssä 13 ja tässä välissä adapteri...? Ei kyllä mitään hajua miten katsuri tällöin ees noita valoja testaa, paras soittaa asemalle ja kysyä...

Tarvitseeko auton edes olla kovin vanha: 7-pinnisiä liitossarjoja saa edelleen.

Millaisia kokemuksia muilla on vähällä käytöllä olleista 13-pinnisistä liittimistä vanhemmiten?

 

[takomo]

Otetaanpa vielä rautalankaesimerkki, mikä perävaunujen ajokorttisääntelyssä mättää:

Esimerkki 1, vetoautona Peugeot 206 1.4 3-ov

https://www.nettiauto.com/peugeot/206/14436112

Kokonaismassa 1450 kg, joten B-kortilla saa vetää kokonaispainoltaan 3500-1450=2050 kg kärryä, vaikkapa tällaista 2 tonnin Respoa:

2000M332L150

Extremely tough and durable welded steel frame. Load bearing boards and fenders are made of high quality sheet metal coated with Magnelis®, which is 3 times...

www.respo.ee

Onhan se vähän veturia isompi mutta mainiosti menee B-kortilla. Kärry painaa tyhjänä 500 kg eli reilusti alle 1100 kg. Lastia saa siis ottaa 600 kg+50 kg aisapainoa, 650 kg. Pari letkaa tiiliä, toista kuutiota sahatavaraa tai kuutiokaupalla halkoja. No problem, on vahva veturi.

Esimerkki 2, vetoautona joku Merssu 220d 4-matic farkku

https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e/14323376

Kokonaismassa 2590 kg, eli B-kortilla suurin sallittu kärryn kokonaismassa 3500-2590 = 910 kg. Sakkoja tulee varmaan pelkästä ajatuksesta, että pistäisi em. Respon koukkuun kiinni, puhumattakaan sen kuormaamisesta. Ei tiiliä, ei lautoja eikä halkoja. Surkea veturi.

B/96-kortilla saisi laittaa 4250-2590 = 1660 kg kärryn, eli ei mene 2000 kg Respo silläkään. Ei mene edes 1700 kg kärry.

Harmillisesti kokonaismassa menee yli 2500 kg, joten edes 1000 kg jarrullista kärryä ei saa vetää B-kortilla.

Sokeriksi pohjalle, EU:n ajokorttidirektiivissä kerrotaan mitä luokkasääntelyllä tavoitellaan:
"(12) The definitions of the categories should reflect to a
greater extent the technical characteristics of the vehicles
concerned and the skills needed to drive a vehicle."
"(12) Les définitions des catégories devraient refléter davantage
les caractéristiques techniques des véhicules concernés
ainsi que les aptitudes nécessaires à la conduite des véhi-
cules."

 

[Tellervo]

Isompi yhdistelmä edellyttää isompaa korttia. Melko loogista mielestäni.

Tokihan näitä automallikohtaisia epäloogisuuksiakin löytyy, kun automallien kirjo on niin laaja vuosikymmenten ajalta.

 

[jarp]

Moottoripyörä on autoa pienempi ja kevyempi, mutta tarvitsee silti oman kortin... Eikö lie perimmäinen tarkoitus, että vaikeammin hallittava ja/tai vaarallisempi ajoneuvo(yhdistelmä) vaatii oman korttinsa, mutta tässä on mennyt lapsi pesuveden mukana kun henkilöautot ovat kehittyneet niin mielettömästi, että isompi ja painavampi voikin olla helpompi hallita ja kerran kun on korttiluokat päätetty niin ei niitä ainakaan kansalaisen eduksi mennä ruuvaamaan...

Eikö ne olllut tuomassa taas uusia korttiluokkia B:n ja C:n väliin, ettei B:llä saisi ajaa ees sähköautoa (painoraja)...

 

[takomo]

Isompi yhdistelmä edellyttää isompaa korttia. Melko loogista mielestäni.

Tokihan näitä automallikohtaisia epäloogisuuksiakin löytyy, kun automallien kirjo on niin laaja vuosikymmenten ajalta.

Ongelman ydin onkin siinä, että eihän isompi yhdistelmä edellytä nyt isompaa korttia, vaan mitä pienempi vetoauto, sitä isomman kärryn saa laittaa perään. Todellisuudessa mitä isompi vetoauto, sitä suurempaa kärryä sillä on helppo vetää (vrt. 'the skills needed to drive a vehicle'). Tätäkin katsotaan vain teoreettisen kokonaismassan mukaan. Kompakti O2-kärry on muka haastavampi vedettävä kuin 4x1,8m jarruton O1.

Loogista olisi, että ajokorttivaatimukset kasvaisivat järkevästi yhdistelmän todellisen massan kasvaessa [EDIT], ja tämä on kirjoitettu ajokorttidirektiiviin[/EDIT].

[EDIT2]
Onko oikeasti mitään järkevää syytä tälle 3500/4250kg sääntelylle vai saavutettaisiinko sama (tai parempi!) liikenneturvallisuus sillä, että B-luokan ajokortilla saa vetää sitä, mitä ko. B-luokan ajoneuvolle on tyyppihyväksynnässä sallittu?
[/EDIT2]

 

[taffeli]

Otetaanpa vielä rautalankaesimerkki, mikä perävaunujen ajokorttisääntelyssä mättää:

Esimerkki 1, vetoautona Peugeot 206 1.4 3-ov

https://www.nettiauto.com/peugeot/206/14436112

Kokonaismassa 1450 kg, joten B-kortilla saa vetää kokonaispainoltaan 3500-1450=2050 kg kärryä, vaikkapa tällaista 2 tonnin Respoa:

2000M332L150

Extremely tough and durable welded steel frame. Load bearing boards and fenders are made of high quality sheet metal coated with Magnelis®, which is 3 times...

www.respo.ee

Onhan se vähän veturia isompi mutta mainiosti menee B-kortilla. Kärry painaa tyhjänä 500 kg eli reilusti alle 1100 kg. Lastia saa siis ottaa 600 kg+50 kg aisapainoa, 650 kg. Pari letkaa tiiliä, toista kuutiota sahatavaraa tai kuutiokaupalla halkoja. No problem, on vahva veturi.

Esimerkki 2, vetoautona joku Merssu 220d 4-matic farkku

https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e/14323376

Kokonaismassa 2590 kg, eli B-kortilla suurin sallittu kärryn kokonaismassa 3500-2590 = 910 kg. Sakkoja tulee varmaan pelkästä ajatuksesta, että pistäisi em. Respon koukkuun kiinni, puhumattakaan sen kuormaamisesta. Ei tiiliä, ei lautoja eikä halkoja. Surkea veturi.

B/96-kortilla saisi laittaa 4250-2590 = 1660 kg kärryn, eli ei mene 2000 kg Respo silläkään. Ei mene edes 1700 kg kärry.

Harmillisesti kokonaismassa menee yli 2500 kg, joten edes 1000 kg jarrullista kärryä ei saa vetää B-kortilla.

Sokeriksi pohjalle, EU:n ajokorttidirektiivissä kerrotaan mitä luokkasääntelyllä tavoitellaan:
"(12) The definitions of the categories should reflect to a
greater extent the technical characteristics of the vehicles
concerned and the skills needed to drive a vehicle."
"(12) Les définitions des catégories devraient refléter davantage
les caractéristiques techniques des véhicules concernés
ainsi que les aptitudes nécessaires à la conduite des véhi-
cules."

Sulla on tuossa ajatusvirhe, B-kortilla ei saa missään tilanteessa vetää yli 825kg kärryä.

Edit- vetomassat on noissa sun kuvissakin ilmoitettu joten ehkä vain trollailet.

 

[Zimi]

ajatusvirhe, B-kortilla ei saa missään tilanteessa vetää yli 825kg kärryä.

Kyllä B-kortilla saa vetää suurempaa kuin 825kg kärryä. Yhdistelmän kokonaismassojen summa pitää vain olla alle 3500kg. Mutta kärryn kokonaismassa ei rajoita autoa vaan kärryn todellinen paino lastattuna, eli pikkuautollakin saa vetää ison kokonaispainon kärryä tyhjänä/vajaalla kuormalla.

 

[Petteri]

Sulla on tuossa ajatusvirhe, B-kortilla ei saa missään tilanteessa vetää yli 825kg kärryä.

Edit- vetomassat on noissa sun kuvissakin ilmoitettu joten ehkä vain trollailet.

Käytännössä B-kortilla painavin mahdollinen kuormattu kärry löytyy jostain päälle 2000 kilosta, riippuen millaisen vetoauton löytää.

Esimerkiksi pakettiautoilla ja maastoautoilla, jos rekisteriotteeseen ei ole merkitty vetomassoja niin jarrullinen kärry on 1,5x vetoauton massa, kuitenkin max 3500kg.
Eli esim. sopiva 1400kg auto ja siihen 2100kg kärri perään onnistuu vielä kun 3500kg on se B-kortin maksimi.

Henkilöautoilla nuo kytkentämassat on 1x vetoauton massa jos rekisteriotteeseen ei ole muuta merkitty.
Ja jarruton kärry puolet vetoauton omamassasta, toki max 750kg + 75kg.

 

[pet3]

Sulla on tuossa ajatusvirhe, B-kortilla ei saa missään tilanteessa vetää yli 825kg kärryä.

Edit- vetomassat on noissa sun kuvissakin ilmoitettu joten ehkä vain trollailet.

Muutkin jo korjasivat, mutta laitetaan nyt vielä. Tuossa @takomo esimerkissä käytiin ajokorttiin liittyviä hölmöyksiä säännöksissä. Tarvittavan ajokortin määrittelevät auton ja peräkärryn kokonaismassat, mutta auton vetomassa kertoo, kuinka todellisuudessa painavaa kärryä autolla saa vetää. Tuon esimerkin pösön perään saa tuon 2000kg kokonaismassaisen Respon laittaa, mutta lastia vain 1100kg-500kg (pösön vetomassa - Respon omamassa) = 600kg. Respo kantaisi enemmänkin, mutta pösön vetomassa loppuu kesken. Hölmöähän tuossa on se, että tuota yhdistelmää saa vetää B-kortilla ja voi kyllä helposti käydä niin, että kärry vie autoa, eikä toisinpäin. Vielä pahemmin voisi käydä @Petteri esimerkissä.

 

[SandWiz]

Käytännössä B-kortilla painavin mahdollinen kuormattu kärry löytyy jostain päälle 2000 kilosta, riippuen millaisen vetoauton löytää.

Esimerkiksi pakettiautoilla ja maastoautoilla, jos rekisteriotteeseen ei ole merkitty vetomassoja niin jarrullinen kärry on 1,5x vetoauton massa, kuitenkin max 3500kg.
Eli esim. sopiva 1400kg auto ja siihen 2100kg kärri perään onnistuu vielä kun 3500kg on se B-kortin maksimi.

Henkilöautoilla nuo kytkentämassat on 1x vetoauton massa jos rekisteriotteeseen ei ole muuta merkitty.
Ja jarruton kärry puolet vetoauton omamassasta, toki max 750kg + 75kg.

Puhutaan todella vanhoista autoista, jossa voidaan noita kertoimia käyttää. Jos otteessa ei ole painoja niin ensimmäisenä katsotaan auton tyyppikilvestä yhdistelmämassa, joka kertoo paljonko kärry voi painaa (yhdistelmämassa - auton kokonaismassa = kärrylle jäävä paino). Tämänkin jälkeen pitää vielä koukun tyyppikilpi tarkistaa, että rajoittaako koukku vielä lisää. Jos mitään näistä ei löydy, niin sitten vasta käytetään noita kertoimia.

Muutkin jo korjasivat, mutta laitetaan nyt vielä. Tuossa @takomo esimerkissä käytiin ajokorttiin liittyviä hölmöyksiä säännöksissä. Tarvittavan ajokortin määrittelevät auton ja peräkärryn kokonaismassat, mutta auton vetomassa kertoo, kuinka todellisuudessa painavaa kärryä autolla saa vetää. Tuon esimerkin pösön perään saa tuon 2000kg kokonaismassaisen Respon laittaa, mutta lastia vain 1100kg-500kg (pösön vetomassa - Respon omamassa) = 600kg. Respo kantaisi enemmänkin, mutta pösön vetomassa loppuu kesken. Hölmöähän tuossa on se, että tuota yhdistelmää saa vetää B-kortilla ja voi kyllä helposti käydä niin, että kärry vie autoa, eikä toisinpäin. Vielä pahemmin voisi käydä @Petteri esimerkissä.

Tämä hölmöys taisi tulla noissa uusimmissa eu-pykälissä. Aikaisemmin nimittäin yli 750kg kärryn vetäminen B-kortilla vaati kahden ehdon täyttymistä. Yhdistelmämassa piti olla alle 3500kg JA kärryn kokonaismassa alle vetoauton omamassan. Nykyisellään näyttää tuo vetoauton suhde kärryn kokonaismassaan poistuneen.

 

[takomo]

Tämä hölmöys taisi tulla noissa uusimmissa eu-pykälissä. Aikaisemmin nimittäin yli 750kg kärryn vetäminen B-kortilla vaati kahden ehdon täyttymistä. Yhdistelmämassa piti olla alle 3500kg JA kärryn kokonaismassa alle vetoauton omamassan. Nykyisellään näyttää tuo vetoauton suhde kärryn kokonaismassaan poistuneen.

Omamassa-vaatimus kai on vuosien mittaan välillä ollut ja välillä ei. Ajokorttiasetus 1990 ei sitä vaatinut mutta 1996 se lisättiin/palautettiin. Olikohan juuri tässä yhteydessä, kun B-kortilla sai ilmaisen pikku-E:n?

Jos vetomassoja ei ole ilmoitettu, niin omamassa on aika mielekäs rajoitus sille mitä saa vetää. Sen sijaan sitä, että on katsottu kokonaismassaa eikä todellista massaa on vaikea perustella.

Tuon esimerkin pösön perään saa tuon 2000kg kokonaismassaisen Respon laittaa, mutta lastia vain 1100kg-500kg (pösön vetomassa - Respon omamassa) = 600kg. Respo kantaisi enemmänkin, mutta pösön vetomassa loppuu kesken. Hölmöähän tuossa on se, että tuota yhdistelmää saa vetää B-kortilla ja voi kyllä helposti käydä niin, että kärry vie autoa, eikä toisinpäin. Vielä pahemmin voisi käydä @Petteri esimerkissä.

Kaikkein hölmöintä tässä on se, että isoa kärryä ei ole mitään asiaa laittaa neliveto-eemelin perään ilman ajokortin vahvistusta.

 

[kajakkivajakki]

Olikohan juuri tässä yhteydessä, kun B-kortilla sai ilmaisen pikku-E:n?

Ei sitä ilmaiseksi saanut, uudesta kortista piti maksaa 230mk leimaveroa
Mutta tuolloin -96 sen pikku een minä ja monet muut hommasi kun pelkällä rahalla oli lunastettavissa

Edit: Piti piruuttaan kattoa paljonko "ilmainen" on tämän päivän euroissa eli ~65€

 

[Tonnin Seteli]

Sulla on tuossa ajatusvirhe, B-kortilla ei saa missään tilanteessa vetää yli 825kg kärryä.

Edit- vetomassat on noissa sun kuvissakin ilmoitettu joten ehkä vain trollailet.

En tullut sanomaan sitä, minkä useampi jo kertoi, eli ei ole ajatusvirhettä ja saa vetää.

Sen sijaan huomautan, että kirjoittaja viittasi tekstissäänkin kuvissa näkyviin vetomassoihin - ainakin toiseen suoraan mainiten sen luvun.