Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[asddsa]

Tässä ihan artikkelia asiasta mitä olen miettinyt hieman aiemminkin:

Parisuhteet | ”Emme ole tottuneet ratkomaan tällaista yltäkylläisyyden ongelmaa” – Parisuhteiden elinkaari on aiempaa lyhyempi, sanoo tutkija

Tinder-aikakauden suhteet ovat entistä lyhyempiä ja nopeampia. Väestöliiton asiantuntija näkee ilmiössä yhteyden alentuneeseen syntyvyyteen.

www.hs.fi

”Parisuhteet etenevät tavallaan pikakelauksella: potentiaalinen ihminen löytyy nopeasti, sitten siirrytään nopeasti tapailuvaiheeseen, paljon aiempaa nopeammin seksuaaliseen kanssakäymiseen ja entistä nopeammin päästään myös loppuun, jossa kiinnostus lopahtaa ja ollaan valmiita vaihtamaan. Lyhyitä suhteita ja kokeiluja on toki ollut kautta aikojen, mutta vaihtamisen helppous on sovellusten kautta tullut kaikkien saataville.”

+

"
Entisaikaan puoliso löytyi todennäköisimmin ystävien kautta, opiskelu- tai työpaikalta tai esimerkiksi baarista. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui kasvotusten, jolloin ihmisestä sai heti jonkinlaisen käsityksen.

Nettideittailussa sen sijaan ihmistä ehtii tarkastella ja tulkita omien toiveiden kautta, mikä voi altistaa pettymyksille todellisissa kohtaamisissa. Pettymyksen jälkeen on helppo palata sovellukseen etsimään uutta unelmaa sen sijaan, että pyrkisi kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen.
"

Eli toki teoriassa se että on Tinderiä ja muuta lisää valinnan vapautta ja voi etsiä potentiaalista kumppania ympäri eurooppaa tai maailmaa kun ennen se valintapiiri oli siinä lähellä tai oman kaupungin/kylän ympärillä yleensä.

Lisäksi se että nykyisin hypätään sänkyyn monesti jo ensimmäisten treffien aikana koska pelätään että jos sitä seksiä ei tule ei tule seuraavaa tapaamistakaan. Mistä seuraa helposti se että kun samaan aikaan tavataan useitakin potentiaalisia kumppaneita ja jokaisen kanssa harrastetaan seksiä eikä kenenkään kanssa edes tutustuta kunnolla päädytään helposti ja nopeasti eroamaan samantien jos ja kun tulee ensimmäinen mielipide-ero saati riita tai ihan se arkinen elämä vastaan.

Kun onhan se tietysti fakta että netissä muutaman sanan vaihtaessa toinen on "täydellinen" ja helposti ihastuttava, ne kuvat on aina tosi hyviä ja kun on aikaa myös vastaukset niin fiksuja. Eli se vaihtoehto (ainakin omassa mielessä) on aina parempi kuin se elävässä elämässä vieressä oleva erehdyksiä tekevä ihminen varsinkin siinä vaiheessa kun ensi-ihastus laskee.

Ainakin toivon ettei suurin osa miehistä tai naisista usko että "normaalia" elämää olisi se että aina tavataan vaan kalliissa ravintoloissa missä mies maksaa kaiken ja kiitokseksi saa seksiä illan päätteeksi. Siinä aika nopeasti (ainakin omalla kohdallani) karu todellisuus iskisi vastaan kun tahtoisin koti-iltoja enkä taas mennä viikonloppuna bilettämään ja ostelemaan shampanja pulloja sekä viikolla aina & jokainen päivä ravintolaan syömään ehkä parikin kertaa jos koko päivä yhdessä vietettäisiin...

Ei tuo lisääntynyt valinnanvapaus ja tarjonta ehkä tosiaan helpota pariutumista, kuten tuossa jutussa kerrotaan. Ainakaan pidemmistä parisuhteista puhuttaessa.

Vähän ehkä sellainen "paradox of choice" tai "analysis paralysis" tyyppinen tilanne. Tämä toki ehkä koskee enemmän naisia eikä niinkään tavismiehiä, mutta lopputuloksena pariutuminen on kuitenkin vaikeampaa. Ei varmaan moni nainenkaan ole kauhean tyytyväinen tähän nykymenoon.

 

[timppeli]

Täällä oli aiemmin tuota pituuskeskustelua niin vähän voisin omia huomioita kertoa.

Pituus tuntuu kyllä olevan sellainen asia joka on oikeasti lähinnä miesten oma fiksaatio ja toiseksi ne naiset jotka oikeasti sanoo jonku tarkan senttimäärän miten pitkä miehen pitäisi olla tai muuta vastaavaa, niin sellaiset kannattaa nyt parisuhdemielessä unohtaa muutenkin.

Itse olen törmännyt moneenkin sellaiseen mieheen jotka on jotain 175 cm max ja näillä on ollut tosi nätit naisystävät. Kaikkia yhdistää kuitenkin se, että ovat supliikkimiehiä. Sitten taas pelkällä pituudella ei kyllä saa yhtään mitään. Olen itse sen 185 cm ja vaikka baareissa niin ei naiset yleensä edes katso silmiin vaikka niille yrittäisi jotain jutella.

Toki sitten jos on pitkä ja klassisen komea mies, niin varmasti voivat naiset olla aloitteellisiakin, mutta aika harva meistä on. Onneksi elämästä voi tehdä ihan mieleisen ilman sitä naistakaan ja siihen kannattaa tietysti pyrkiä eikä surkutella omaa pariutumattomuuttaan.

Toisekseen naiset on ihan umpisurkeita arvioimaan miesten pituuksia. Yksi nainen arvioi minut 178 cm pitkäksi.

Siinä varmasti olet oikeassa ettei pelkkä pituus takaa onnea parisuhdemarkkinoilla, mutta tuota kyllä väittäisin kakkapuheeksi etteikö (riittävällä) pituudella olisi useimmille naisille suuri merkitys parisuhdevalinnassa.

Muilla avuilla, kuten asemalla/rikkaudella/supliikkitaidoilla voi kyllä kompensoida lyhyyttään, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että pituudella on suuri merkitys suurelle osasta kumppania hakevista naisista. On tämä niin suoraan tullut kuultua naisilta itseltäänkin turuilla ja toreilla.

Enkä minä edes valita että tämä olisi jotenkin väärin; jos suuri(n) osa naisista kokee fyysistä vetoa enemmän pitkiin kuin lyhyisiin miehiin, se vain on luonnonlaki johon joudumme miehetkin sopeutumaan. Aivan samalla tavalla kuinka miehet kokevat vetoa nuoriin/nuorekkaisiin/hoikkiin/isorintaisiin/kauniisiin naisiin.

Mitä olen naisten omia tarinoita kuullut, syynä pidempien miesten preferoimiseen parisuhteilussa ovat esim.:

1. Itseään lyhyemmän miehen kanssa seurustelu tuo liikaa äidillisiä suojeluvaistoja esille, kun miehen pitäisi nimenomaan olla se tuen ja turvan tuoja, tyyppi jolle muut miehet eivät niin herkästi uskalla alkaa. Lyhyen miehen kanssa seurustelu voi olla naiselle vähän samanlainen kokemus kuin seurustelisi lapsen kanssa.

Eräs nainen ilmaisi asian näin että kaikkein seksikkäintä miehessä on ns. lempeä jätti, eli olemukseltaan (ja myös itsevarmalta psyykkeeltään) mies joille muut miehet eivät uskaltaisi haastaa riitaa, mutta joka ei itsekään ole mikään riidanhaastaja tai vihanpidon aloittaja, vaan pystyy de-eskaloimaan riitatilanteet jo pelkällä olemuksellaan sekä myös supliikkitaidoillaan, mutta tarpeen niin vaatiessa pystyisi myös vetämään muita turpiin niin että korvat soi, tai ainakin estämään päällekarkausyritykset esim. isommalla koollaan.

Kutsuisin tätä King Kong-syndroomaksi, kyseinen tarinahan on periaatteessa naisten täydellinen power-fantasia, iso järkäle joka kuitenkin on sulaa vahaa ko. naisen käsissä. ja on valmis suojelemaan tätä hengellään. Uudemmissa elokuvissa tämä sama on periaatteessa toistunut esim. Twilight-elokuvissa missä fyysisesti ylivertaiset vampyyrit ja ihmissudet ovat romanttisesti kiinnostuneita tarinan naishenkilöstä, taistellen tämän huomiosta ja ovat valmiita asettamaan itsensä vaaraan tämän suojelemiseksi.

2. Pidemmän miehen kanssa saa todennäköisemmin pidempiä jälkeläisiä, eli pidempi mies on siis geneettisestikin, jälkikasvua ajatellen, haluttavampi parisuhdekumppani. Esim. jopa monet 150cm taskuvenukset ovat suoraan sanoneet haluavansa seurustella pitkien miesten takia juuri tuon takia, jotta miehen pituus kompensoisi heidän omaa lyhyyttään, ajatellen jälkeläisten pituutta.

3. Edellämainituista johtuen, miehen pituus kohottaa ko. naisenkin arvoa esim. omissa sosiaalisissa ympyröissään kun ystävättäretkin ihailevat ja ovat ehkä kateellisiakin siitä että nainen on saanut bongattua niin pitkän miehen. Samantapaista statusarvoa on sillä jos päätyisi seurustelemaan esim. lääkärin kanssa koska naiset ymmärtävät sen kovapalkkaiseksi ja varmaksi (= ei työttömyyttä) ammatiksi miehelle, ystävättäret olisivat kateellisia miten on onnistunut bongaamaan niin halutun ammatin omaavan miehen.

Tämä kolmoskohta tulee mieleeni siitä että aikoinaan kovin moni deittailemani nainen muisti kovasti mainita että joku heidän exänsä oli 2 metriä pitkä, eräskin sanoi suoraan että kun hän kertoi ystävättärilleen minusta (keskimittaisesta miehestä; voi myös miettiä miksi hänen minua näkemättömät ystävättärensä edes kysyivät pituudestani jos sillä ei muka ole naisille merkitystä), he ihmettelivät hänelle takaisin ääneen mites ko. nainen on päätynyt yllättäen seurustelemaan alle 190cm miehen kanssa (ilmeisesti hänen kaikki aiemmat deittinsä ovat sitten olleet huomiotaherättävän pitkiä; hän itse taisi olla 168cm tai jotain sinnepäin eli suht keskimittainen ikäisekseen naiseksi, kai).


Nämä ovat siis monilta naisilta itse kuulemiani perusteluita monen vuosikymmenen ajalta, ja ihan loogisilta ne mielestäni kuulostavat (kolmas on osittain omaa tulkintaani jota naiset eivät halua myöntää ääneen, eli miehen tuoma statusarvo ystävien keskuudessa).

Vähemmän loogisilta "hätävalheilta" ovat puolestaan kuulostaneet perustelut kuten "tykkään käyttää korkokenkiä ja jos niitä käyttäessäni joudun suutelemaan miestä alaspäin, niska kipeytyy". Tuonhan jokainen toki ymmärtää ihan paskapuheeksi, ei niska alaspäin suutelusta kipeydy tai muuten kovin monilla miehillä olisi kipeä niska tyttöystäviensä/vaimojensa suutelusta, ja enemmän niskaa rasittaa juuri päinvastainen eli ylöspäin suutelu, pään taivutus taaksepäin.

En oikein ymmärrä miksi edes pitää yrittää todistella vääräksi sitä että miehen pituudella on paljon merkitystä useimmille naisille ympäri maailman, varsinkin kun myöntää samalla ettei siinä sinänsä ole mitään väärää, ei naisiakaan voi pakottaa tykkäämään lyhyistä miehistä jos ei vain hotsita. Tai miehiä tykkäämään vanhoista ja läskeistä patalappurintaisista naisista. Nämä ovat näitä elämän vähemmän kivoja realiteetteja.


Sinänsä en pidä esim. toisen älykkyyteen ihastumista yhtään sen ylevämpänä koska älykkyyskin on suurelta osin geneettistä, ja sen voi menettää esim. onnettomuuden tai vaikka nuoruudessa alkaneen Alzheimerin tms. taudin myötä. Eli pidän ns. älykkyyteen ihastumista suunnilleen yhtä pinnallisena, kuin ulkonäköön tai nuoruuteen ihastumista. Ns. supliikkitaidot ja humoristisuus ovat älykkyyden ilmentymiä.

 

[kuoris]

^ Nyt on maailmalla jonkinlaisena trendinä että naisilla on itseään lyhyemmät miehet. Big Ed (150 cm muistaakseni) on kuuminta hottia. Eli pärjätään ihan muilla ominaisuuksilla kuin pituudella.

Kun joku asia menee yli sille tulee usein vastavoima. Tulee mieleen myös miesten My Little Pony harrastukset 10 vuotta sitten..

 

[Gespard]

Ja mitä köyhemmäksi meno menee, niin sitä enemmän varallisuus ja ammatinvalinta vaikuttaa myös. Kun kuullut useamman naisen suusta että haluaisivat löytää varakkaan miehen.

 

[Taneli-]

On varmasti totta että yksikin yksittäinen asia voi olla jollekin se deal breaker mutta sanoisin että hyvin pitkälle vaikuttaa se henkilön oma itsetunto ja itsevarmuus.
Lähes mille tahansa vartalotyypille löytyy sekä hyviä että huonoja puolia, mutta jos ihminen itse on sen takia vähän "anteeksi että olen olemassa, en taida tulla paikalle, viihdyn tässä seinäkukkasena, en puhu kenellekään ja tulen vaan kaverien kanssa mukaan paikalle" asenteella liikkeelle se asenne vaikuttaa enemmän kuin se omassa mielessä tosi iso miinus minkä ehkä tahtoisi itsestään muuttaa.

Osalle asioista voi tulla muutosta ja itse vaikuttaa. Esim. huono iho teininä (finnejä jne) yleensä korjaantuu ajan kanssa. Mutta esim. pituus sille ei välttämättä voi mitään. Itselleni on tultu joskus valittelemaan esim. sitä että parta ei kasva ja ei ole rintakarvoja joten helppoa sinulla..

Toisaalta taas jotkut Harry Potterin näköiset (tai Fredon näköiset) ns. "karvattomat nuoret pojat" joilla isot silmät ovat myös kovasti naisten mieleen.

Tiedän naisia jotka ovat suoraan kateellisia toistensa varatalotyypeille. Toinen voi olla pidempi, laiha, urheilullinen ja enempi "poikamainen" vartalo missä ei ole erityisesti rintoja tai takamusta. Toinen voi olla lyhyempi, tanakampi, on isommat rinnat sekä takamus mutta nolostelee niitä ja jojoilee erilaisten laihdutusten jne. välillä. Toki tällä foorumilla enempi miehet kertovat ongelmistaan ja siitä miten kaikilla naisilla on helppoa ja jokainen heistä saa tahtoessaan sen promillen luokkaa olevan megachadin.

Keskenään naisten kommentit voivat olla aika raadollisia toki, kun ajattelevat että miehet eivät kuule niitä. Mutta ovat tietysti myös tunnetilan mukanaan tuomia ja keskittyvät juuri Tinder sekä muihin vastaaviin. Olen esim. kuunnellut ääniviestejä missä valitellaan miten nykyisin on vaan pienimunaisia miehiä jotka tahtovat lainata rahaa ja juoda toisen viinat. Ovat työttömiä ja sekoilevat kännissä haluten vain seksiä ilman että tyydyttävät edes naista. Yleinen ongelma kuuluu olevan se että eivät ollenkaan suunnittele mitään tai ota naista huomioon, ovat epävarmoja tai "hällä väliä" tyyppisiä "tehdään mitä vaan haluat, mennään mihin vaan" kunhan saadaan viinaa ja seksiä. Sitten jos rahaa ei lanata eikä luvata ilmaista viinaa ei tulla edes toiseen tapaamiseen...

Tietysti siinä pitäisi naisen myös katsoa peiliin koska se että ns. jokainen "seurustelusuhde" kestää yleensä alle kuukauden ja samantien on uusi etsinnässä ja seksiä ollaan harrastamassa uuden pokan kanssa jo pari-kolme päivää entisen suhteen lopahtamisesta luulisi signaloivan jotain naiselle itselleenkin. Mutta jos on kaveri (tai kaverin kaveri) ei sitä viitsi sanoa mitään, eiköhän ihminen itse sitten jossain vaiheessa opi. Eli jonkun rentun kun valitsee vaikka hän onkin kirjoitellen mielenkiintoista seuraa ei se elämäntapa työtön jolla kasvava alkoholi ja ehkä myös muunlaisten päihteiden käytön kanssa ongelmia olekaan yllättäen "pahasta pojasta kesytetty ihana mies" tarina.

Ja mitä köyhemmäksi meno menee, niin sitä enemmän varallisuus ja ammatinvalinta vaikuttaa myös. Kun kuullut useamman naisen suusta että haluaisivat löytää varakkaan miehen.

Tuo on varmaan ainakin tietyllä mittapuulla totta. Eli jos nainen itse tekee edes välillä töitä ja yrittää kun mies haluaa olla kotona, juoda kaljaa ja pelata tietokoneella ollen 100% tyytyväinen työkkärin, kelan jne. tukiin eikä edes halua töihin naisen on vaikea rakentaa edes mielessään pidempää parisuhdetta mihin ehkä kuuluisi myös se lapsi tai pari ja asunto mikä olisi yhteistä omaisuutta...

 

[timppeli]

Toisekseen naiset on ihan umpisurkeita arvioimaan miesten pituuksia. Yksi nainen arvioi minut 178 cm pitkäksi.

Tuosta vielä erikseen: jos miehen pituudella ei ole merkitystä naisille, miksi kyseinen nainen edes yritti arvioida pituuttasi? Sinäkö aloit puhua pituudestasi, vai hän? Mistä syystä? En ainakaan usko että kyseessä olisi vain jokin säästä puhumiseen verrattavissa oleva smalltalk eli pikkujuttelu, ei minulla ainakaan tule ventovierailta mieleeni alkaa kysellä heidän pituudestaan, ei edes vaikka joku olisi huomiotaherättävän pitkä tai lyhyt (sinä et taida olla kumpaakaan, en omasta mielestäni minäkään vaikka sinua jonkin verran lyhyempi olen).

Se on totta että monet arvioivat muiden pituuksia suhteessa itseensä päin honkia, ja pituutesi arviointiin voi vaikuttaa jos ryhtisi on huono tai muu (epäitsevarma?) olemus jne.

Joku hauska videokin tuosta oli kun joku amerikkalaismies kysyi kadulla nuorilta naisilta millaisen miehen kanssa haluaisivat tai eivät haluaisi seurustella. Yksi nainen sanoi haastattelijalle että esim. hän (haastattelija) olisi hänelle liian lyhyt koska seurustelee vain itseään pidempien miesten kanssa.

Videossa kuitenkin näkyi selvästi että mies oli haastateltavaa selkeästi (yli puoli päätä) pidempi. Kun mies ihmetteli tuota takaisin ja tuli selväksi että hän oli tuumissa selvästi ko. naista pidempi, nainen alkoi epäillä ettei näin voi olla. Jostain syystä ko. nainen arvioi itsensä suunnilleen samanpituiseksi kuin selvästi, mutta ei huomiotaherättävän, pidempi mies.

 

[Taneli-]

Jostain syystä ko. nainen arvioi itsensä suunnilleen samanpituiseksi kuin selvästi, mutta ei huomiotaherättävän, pidempi mies.

Tuo pitää kyllä ainakin joidenkin naisten kanssa paikkansa. Nimimerkillä itse olen päälle 180cm pitkä ja seurustellut ~150-151 senttiä pitkän naisen kanssa joka arvioi että olisimme noin saman pituisia vaikka sitä eroa oli päälle 30 senttiä. Mutta kun asiasta tuli puhetta olin itse istumassa ja hän seisoi.. eli vaikka naiset jotkut asiat huomioivat todella tarkasti niin taas jotkut asiat (olimme tunteneet varmaan 10 vuotta silloin jo) ovat sellaisia että niitä ei ehkä edes ajatella.

Eikä syynä ole se että liikkuisin jotenkin kyttyrässä, rollaattorin kanssa tms. Hän on minua kutakuinkin leukaan saakka, ehkä hieman alle ja kun yhdessä asuimme hän aina pyysi minua ottamaan tavaroita kaappien ylähyllyiltä.. ..mutta ei sitten vaan varmaan ajatellut että nuo asiat jotenkin korreloisivat aktuaaliseen pituuteen.

EDIT: väittäisin silti että jos on oikeasti naista lyhyempi niin kyllä (ainakin luulisin) nainen huomaa vähintäänkin sen. Jolloin se voi alkaa vaivaamaan häntä. Myös moni mies (lyhyempi) jotka tunnen on sitä mieltä että häntä nolottaisi seurustella itseään pidemmän naisen kanssa. Ehkä siinä on joku sellainen että miehen ego ei antaisi myöden pyytää naiselta apua tavaroiden saamiseen ostoskoriin ylähylyltä tai sama kääntäen kotona? Ehkä joku lyhyempi mies voi vastata tähän.

 

[timppeli]

^ Nyt on maailmalla jonkinlaisena trendinä että naisilla on itseään lyhyemmät miehet. Big Ed (150 cm muistaakseni) on kuuminta hottia. Eli pärjätään ihan muilla ominaisuuksilla kuin pituudella.

En ole tuollaisesta trendistä kuullut, mutta väittäisin ettei tuolla ole suuressa mittakaavassa merkitystä. Suurin osa naisista edelleen preferoi itseään (selvästi) pidempiä miehiä, ja erittäin harva nainen haluaisi nimenomaisesti seurustella itseään (selvästikin) lyhyemmän miehen kanssa. Kyllä, olen nähnyt pareja jossa erityisen pitkä nainen (185-190) on seurustellut n. 175-180 cm pitkän miehen kanssa, mutta väitän ettei noissakaan miehen "lyhyys" ole ollut pitkälle naiselle ainakaan mikään vetovoimatekijä. Lähinnä nainen on päässyt sen yli, joko koska ei ole ollut muuten sopivia itseään pidempiä pitkään parisuhteeseen valmiita miehiä just tarjolla, ja ko. mies on muuten vaikuttanut sopivalta, ehkä omaten muita avuja jotka kompensoivat yhtä puutetta.

Siitä en ole eri mieltä etteikö mies voisi kompensoida lyhyyttään muilla avuillaan, kuten asemallaan/rikkaudellaan/supliikkitaidoillaan. Esim. Jack Black tuskin on joutunut painiskelemaan naisen puutteen kanssa sen jälkeen kun hänen supliikkitaitonsa ja humoristisuutensa ovat tulleet esille julkisuuden myötä, tai muistelen kauan sitten menneisyydessä kuinka Woody Allenia käytettiin aina esimerkkinä että kyllä lyhytkin mies voi löytää kauniita vaimoja rinnalleen (duh, ehkä se että on maailmankuulu elokuvaohjaaja "hieman" kompensoi Allenin lyhyyttä?). Tietenkin unohtamatta Tom Cruisea, ei hänelläkään liene ollut puutetta naisehdokkaista sen jälkeen kun tuli 80-luvulla kuuluisaksi Risky Business-leffan myötä.

Entä jos noita muita avuja ei olekaan, vaan on lyhyt työtön arka tuppisuu mies? Väitän edelleen että pitkällä työttömällä aralla tuppisuulla miehellä on edes hieman paremmat mahdollisuudet naisten parissa vaikka nuo muutkin ominaisuudet varmasti ovat monien silmissä hidasteita.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tässä ihan artikkelia asiasta mitä olen miettinyt hieman aiemminkin:

Parisuhteet | ”Emme ole tottuneet ratkomaan tällaista yltäkylläisyyden ongelmaa” – Parisuhteiden elinkaari on aiempaa lyhyempi, sanoo tutkija

Tinder-aikakauden suhteet ovat entistä lyhyempiä ja nopeampia. Väestöliiton asiantuntija näkee ilmiössä yhteyden alentuneeseen syntyvyyteen.

www.hs.fi

”Parisuhteet etenevät tavallaan pikakelauksella: potentiaalinen ihminen löytyy nopeasti, sitten siirrytään nopeasti tapailuvaiheeseen, paljon aiempaa nopeammin seksuaaliseen kanssakäymiseen ja entistä nopeammin päästään myös loppuun, jossa kiinnostus lopahtaa ja ollaan valmiita vaihtamaan. Lyhyitä suhteita ja kokeiluja on toki ollut kautta aikojen, mutta vaihtamisen helppous on sovellusten kautta tullut kaikkien saataville.”

+

"
Entisaikaan puoliso löytyi todennäköisimmin ystävien kautta, opiskelu- tai työpaikalta tai esimerkiksi baarista. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui kasvotusten, jolloin ihmisestä sai heti jonkinlaisen käsityksen.

Nettideittailussa sen sijaan ihmistä ehtii tarkastella ja tulkita omien toiveiden kautta, mikä voi altistaa pettymyksille todellisissa kohtaamisissa. Pettymyksen jälkeen on helppo palata sovellukseen etsimään uutta unelmaa sen sijaan, että pyrkisi kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen.
"

Eli toki teoriassa se että on Tinderiä ja muuta lisää valinnan vapautta ja voi etsiä potentiaalista kumppania ympäri eurooppaa tai maailmaa kun ennen se valintapiiri oli siinä lähellä tai oman kaupungin/kylän ympärillä yleensä.

Lisäksi se että nykyisin hypätään sänkyyn monesti jo ensimmäisten treffien aikana koska pelätään että jos sitä seksiä ei tule ei tule seuraavaa tapaamistakaan. Mistä seuraa helposti se että kun samaan aikaan tavataan useitakin potentiaalisia kumppaneita ja jokaisen kanssa harrastetaan seksiä eikä kenenkään kanssa edes tutustuta kunnolla päädytään helposti ja nopeasti eroamaan samantien jos ja kun tulee ensimmäinen mielipide-ero saati riita tai ihan se arkinen elämä vastaan.

Kun onhan se tietysti fakta että netissä muutaman sanan vaihtaessa toinen on "täydellinen" ja helposti ihastuttava, ne kuvat on aina tosi hyviä ja kun on aikaa myös vastaukset niin fiksuja. Eli se vaihtoehto (ainakin omassa mielessä) on aina parempi kuin se elävässä elämässä vieressä oleva erehdyksiä tekevä ihminen varsinkin siinä vaiheessa kun ensi-ihastus laskee.

Ainakin toivon ettei suurin osa miehistä tai naisista usko että "normaalia" elämää olisi se että aina tavataan vaan kalliissa ravintoloissa missä mies maksaa kaiken ja kiitokseksi saa seksiä illan päätteeksi. Siinä aika nopeasti (ainakin omalla kohdallani) karu todellisuus iskisi vastaan kun tahtoisin koti-iltoja enkä taas mennä viikonloppuna bilettämään ja ostelemaan shampanja pulloja sekä viikolla aina & jokainen päivä ravintolaan syömään ehkä parikin kertaa jos koko päivä yhdessä vietettäisiin...

Juttua lukematta on selvää, että asian ydintä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, eli että tämä tarjonnan runsaus koskettaa lähinnä naisia, ei niinkään miehiä, ellei sitten näennäistasolla. Eli että tarjontaa on näennäisesti paljon, mutta käytännössä ei juuri yhtään, etenkään siis missään mielekkään suhteen kontekstissa mielekkään naisen kanssa.

 

[timppeli]

Ja mitä köyhemmäksi meno menee, niin sitä enemmän varallisuus ja ammatinvalinta vaikuttaa myös. Kun kuullut useamman naisen suusta että haluaisivat löytää varakkaan miehen.

Eivät hyvin toimeentulevatkaan naiset halua ehdoin tahdoin seurustella köyhien työttömien miesten kanssa.

Sille on syynsä miksi esim. sinkut naislääkärit ovat perustaneet deittikerhon missä sinkut lääkärit voisivat löytää toisistaan seurustelukumppaneita. Voi kysyä miksi naislääkäreille olisi niin tärkeää löytää mieslääkäriä siipakseen? Väitän liittyvän tulotasoon ja kovapalkkainen naislääkäri niin mieluusti seurustelisi mieslääkärin kanssa jotta tulotaso maksimoituisi.

Ellei sitten joku väitä että oman ammattikuntansa kanssa seurustelemalla tulee jotain muuta synenergiahyötyä, kuten että takkatulen ja viinilasin ääressä voi keskustella kumppaninsa kanssa henkeviä lääkäriasioita kuten luetella ulkoa ihmisen kaikki 206 luuta, tai miettiä yhdessä viimeisimpiä tutkimustuloksia liittyen Parkinsonin taudin eri hoitokeinoihin.

Tai ehkä itse en vain koe noin, en ole koskaan miettinyt että IT-alalla työskentelevän naisen kanssa seurustelu olisi jotenkin mielekkäämpää ja antoisampaa oman ammattivalintani takia, en koe että se tekisi perhe-elämästä tai seksistä jotenkin antoisampaa, tai edes niistä takkatulikeskusteluista. Olen seurustellut kahden IT-alan naisen kanssa (toinen oli C+ ohjelmoija ja toinen jotain muuta jota en nyt muista tarkalleen), eipä tullut heidänkään kanssa juurikaan keskusteltua ns. ammattiasioista. Kerran se C+ ohjelmoija taisi mainita kuinka yrittää töissään juuri oppia lisää "agenteista", liittyivät kai jotenkin hänen ohjelmointiinsa, en tiedä. Totesin siihen lennokkaasti että "Aha?".

 

[Erkki_erikeepperi]

Sille on syynsä miksi esim. sinkut naislääkärit ovat perustaneet deittikerhon missä sinkut lääkärit voisivat löytää toisistaan seurustelukumppaneita. Voi kysyä miksi naislääkäreille olisi niin tärkeää löytää mieslääkäriä siipakseen? Väitän liittyvän tulotasoon ja kovapalkkainen naislääkäri niin mieluusti seurustelisi mieslääkärin kanssa jotta tulotaso maksimoituisi.

Ei kyse ole pelkästään tuloista vaan myös statuksesta ja yleisestä haluttavuudesta, eli että mieslääkärit nyt vaan on aika kuumaa hottia deittimarkkinoilla, ja esimerkiksi hoitsut kilpailee niistä ihan suoraan samoilla markkinoilla kuin naislääkärit.

Toisaalta osoittaa järjen köyhyyttä naislääkäreiltä, että tuolla tavalla fiksaudutaan juuri niihin mieslääkäreihin, koska siis ne on kuitenkin hyvin hyvin rajallinen luonnonvara ja harvalle naislääkärille sellaista riittää. Fiksu nainen ymmärtäisi, että voi olla aika järkevää katsella vähän merta edemmäs myös.

Sama pätee laajemminkin kun puhutaan korkeakoulutetuista naisista, jotka haluaa vähintään vastaavantasoisen miehen kuin itse ovat joka suhteessa ja pitää usein vielä humanistifeministikin olla kuten tälläkin palstalla on naiskirjoittajat vaatineet...

Tällaisissa vaatimuksissa ei ole tilastotieteellisesti mitään logiikkaa.

Logiikka ja naiset. Niinpä niin.

 

[timppeli]

EDIT: väittäisin silti että jos on oikeasti naista lyhyempi niin kyllä (ainakin luulisin) nainen huomaa vähintäänkin sen. Jolloin se voi alkaa vaivaamaan häntä. Myös moni mies (lyhyempi) jotka tunnen on sitä mieltä että häntä nolottaisi seurustella itseään pidemmän naisen kanssa. Ehkä siinä on joku sellainen että miehen ego ei antaisi myöden pyytää naiselta apua tavaroiden saamiseen ostoskoriin ylähylyltä tai sama kääntäen kotona? Ehkä joku lyhyempi mies voi vastata tähän.

Saattaa olla että monia miehiä häiritsisi myös itseään pidemmän naisen kanssa seurustelu, mutta väittäisin ettei se ole yhtä yleistä kuin naisilla (itseään lyhyemmän kanssa seurustelu), ja ainakin syyt ovat eri.

Esimerkiksi siihen en usko että miehet pelkäisivät jotenkin oman statusarvonsa vähenevän muiden silmissä pitkän naisen kanssa seurustelun takia. Päinvastoin, pitkän naisen kanssa seurustelu on pikemminkin ylpeyden aihe, muut ihmiset miettivät että täytyy miehessä olla jotain erikoisen hyvää kun on onnistunut bongaamaan itseään pidemmän naisen. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka se Woody Allen tai Tom Cruise joiden siipat ovat kovasti tainneet olla ko. henkilöitä pidempiä, tai joku entinen F1-pomo joka tuntui aina seurustelevan itseään päätä pidempien mallien kanssa.

Itsestään vähemmän itsevarma lyhyt mies toki saattaa pelätä että häntä pidempi nainen vaihtaisi hänet pidempään heti jos sellainen tarjokas tulisi tarjolle. Mielestäni tuo on samanlainen asia kuinka kaunis vaimoni on selvästi kipuillut siitä että hänen kauniit rintansa eivät ole erityisen isot (pienet pystyt ja kiinteät), ja hän on tainnut ääneenkin sanoa pelänneensä että ihastuisin johonkin isorintaiseen naiseen ja vaihtaisin sellaiseen, jopa niin paljon että hän haluaisi hankkia silikonit. Kovasti olen vakuutellut ettei tästä ole pelkoa, hänen rintansa ovat ihan kivat ja ajattelen ettei hänkään vaihtaisi minua heti rikkaampaan tai pidempään mieheen, vaikka periaatteessa sellainen voisi olla vieläkin parempi. En ole siksi minäkään menossa jalanpidennysleikkaukseen jotta kelpaisin vaimolleni paremmin.

Toki saattaa myös olla ettei joku lyhyehkö mies haluaisi seurustella itseään pidemmän naisen kanssa missään tapauksessa, koska kokee oman miehekkyytensä (suojelukykynsä) siitä kärsivän? Minulle tuo on vain jotenkin vieras ja epälooginen ajatus, eihän miehen kyky suojella siippaansa ja perhettään riipu naisen (ylimääräisestä) pituudesta, vaan miehen pituudesta verrattuna päällekarkaajaan. Päinvastoin pitkästä amatsoninaisesta saattaisin olla lyhyehkölle miehelle apua taistelussa päällekarkaajaa vastaan, voisivat yhdessä vetää tyyppiä turpiin ja naureskella päälle.

 

[Maester]

Tuosta vielä erikseen: jos miehen pituudella ei ole merkitystä naisille, miksi kyseinen nainen edes yritti arvioida pituuttasi? Sinäkö aloit puhua pituudestasi, vai hän? Mistä syystä? En ainakaan usko että kyseessä olisi vain jokin säästä puhumiseen verrattavissa oleva smalltalk eli pikkujuttelu, ei minulla ainakaan tule ventovierailta mieleeni alkaa kysellä heidän pituudestaan, ei edes vaikka joku olisi huomiotaherättävän pitkä tai lyhyt (sinä et taida olla kumpaakaan, en omasta mielestäni minäkään vaikka sinua jonkin verran lyhyempi olen).

Haha, pelattiin siis vaan sellaista lautapeliä jossa oli tehtäviä / kysymyksiä joita piti tehdä. Siihen tuo pituusjuttu liittyi.

Tuo aiempi pitkä vastauksesi pituus-caseen liittyen:

Siis joo naiset kyllä puhuu kaikenlaista ja voivat varmasti kirjoittaa paperille sen unelmamiehen joka on joku 190 cm pitkä kiharatukkainen ja sinisilmäinen mies, mutta itse lähinnä hain sitä, että mikä sitten loppupeleissä ratkeaa sen minkälaisella miehellä käy hyvin flaksi ja minkälaisella ei.

Lyhyt ja komea mies pärjää kyllä pääsääntöisesti tosi hyvin naisten kanssa, samoin lyhyt ja supliikki / hauska / you name it. Mites jos on pitkä "insinörtti"? Ei kyllä pärjää ellei ole sitten tosiaan tosi komea. Mutta aniharva on. Minusta naisten puheita pitää aina osata vähän suodattaa. Jos nainen sanoo, että haluaa pitkän miehen niin siinä on jo se oletus taustalla, että se mies on hauska, sosiaalinen, sopivalla tavalla sponttaani, turvallinen jne. Itse katsellut joskus huvikseen sitä yhtä deitti-ohjelmaa missä mies tai nainen kokkaa ensitreffeillä omassa kodissaan ja sitten lopussa päätetään kenen kanssa mennään ravintolailallliselle. Tuossakin käy vaikka miten usein niin, että vaikka se mies olisi pitkä, urheilullinen komea jne, mutta jos ei käytännössä osaa keskustella muusta kuin säästä tai mitä teet vapaa-ajalla, niin harvemmin valinta osuu kohdalle. Tai siis jos itse olisin vaikka 10 cm pitempi mitä nyt olen, niin en kyllä rehellisesti uskoisi, että omat nais-asiat olisivat menneet yhtään sitä paremmin mitä tähän asti ovat menneet. Entä jos olisin 10 cm lyhyempi, niin olisivatko menneet paljoa huonommin? No paljoa huonommin ei rehellisyyden nimissä voisi mennä, joten en oikein allekirjoita tuotakaan.

Ja siis joo kaksi täysin identtistä tuppisuuta joista toinen on pitkä mies ja toinen lyhyt, niin varmasti se pitempi pärjää vähän paremmin, mutta ei kyllä sitten tyyliin pääse ekoja treffejä, ja yhtä etäistä halausta pitemmälle.

 

[timppeli]

Tässä ihan artikkelia asiasta mitä olen miettinyt hieman aiemminkin:

Parisuhteet | ”Emme ole tottuneet ratkomaan tällaista yltäkylläisyyden ongelmaa” – Parisuhteiden elinkaari on aiempaa lyhyempi, sanoo tutkija

Tinder-aikakauden suhteet ovat entistä lyhyempiä ja nopeampia. Väestöliiton asiantuntija näkee ilmiössä yhteyden alentuneeseen syntyvyyteen.

www.hs.fi

”Parisuhteet etenevät tavallaan pikakelauksella: potentiaalinen ihminen löytyy nopeasti, sitten siirrytään nopeasti tapailuvaiheeseen, paljon aiempaa nopeammin seksuaaliseen kanssakäymiseen ja entistä nopeammin päästään myös loppuun, jossa kiinnostus lopahtaa ja ollaan valmiita vaihtamaan. Lyhyitä suhteita ja kokeiluja on toki ollut kautta aikojen, mutta vaihtamisen helppous on sovellusten kautta tullut kaikkien saataville.”

+

"
Entisaikaan puoliso löytyi todennäköisimmin ystävien kautta, opiskelu- tai työpaikalta tai esimerkiksi baarista. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui kasvotusten, jolloin ihmisestä sai heti jonkinlaisen käsityksen.

Nettideittailussa sen sijaan ihmistä ehtii tarkastella ja tulkita omien toiveiden kautta, mikä voi altistaa pettymyksille todellisissa kohtaamisissa. Pettymyksen jälkeen on helppo palata sovellukseen etsimään uutta unelmaa sen sijaan, että pyrkisi kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen.
"

Eli toki teoriassa se että on Tinderiä ja muuta lisää valinnan vapautta ja voi etsiä potentiaalista kumppania ympäri eurooppaa tai maailmaa kun ennen se valintapiiri oli siinä lähellä tai oman kaupungin/kylän ympärillä yleensä.

Lisäksi se että nykyisin hypätään sänkyyn monesti jo ensimmäisten treffien aikana koska pelätään että jos sitä seksiä ei tule ei tule seuraavaa tapaamistakaan. Mistä seuraa helposti se että kun samaan aikaan tavataan useitakin potentiaalisia kumppaneita ja jokaisen kanssa harrastetaan seksiä eikä kenenkään kanssa edes tutustuta kunnolla päädytään helposti ja nopeasti eroamaan samantien jos ja kun tulee ensimmäinen mielipide-ero saati riita tai ihan se arkinen elämä vastaan.

Kun onhan se tietysti fakta että netissä muutaman sanan vaihtaessa toinen on "täydellinen" ja helposti ihastuttava, ne kuvat on aina tosi hyviä ja kun on aikaa myös vastaukset niin fiksuja. Eli se vaihtoehto (ainakin omassa mielessä) on aina parempi kuin se elävässä elämässä vieressä oleva erehdyksiä tekevä ihminen varsinkin siinä vaiheessa kun ensi-ihastus laskee.

Ainakin toivon ettei suurin osa miehistä tai naisista usko että "normaalia" elämää olisi se että aina tavataan vaan kalliissa ravintoloissa missä mies maksaa kaiken ja kiitokseksi saa seksiä illan päätteeksi. Siinä aika nopeasti (ainakin omalla kohdallani) karu todellisuus iskisi vastaan kun tahtoisin koti-iltoja enkä taas mennä viikonloppuna bilettämään ja ostelemaan shampanja pulloja sekä viikolla aina & jokainen päivä ravintolaan syömään ehkä parikin kertaa jos koko päivä yhdessä vietettäisiin...

En ole Tinderiä koskaan käyttänyt (taisin olla tavannut jo nyksäni siinä vaiheessa kun Tinderistä alettiin puhua, muistan eräänkin nettifoorumimiehen, alfauroksen, hehkuttaneen kuinka hieno palvelu se on seksiseuran löytämiseen), mutta kumppaneita on haettu teksti-TV:n kirjeenvaihtopalstoilta, sanomalehtien henkilökohtaista palstoilta ja muista kirjeenvaihtopalveluista jo varmasti viisi vuosikymmentä tai paljon kauemmin. Eli mikään uusi juttu seurustelukumppanin löytäminen "virtuaalisesti" ei todellakaan ole, vaikka toki nykyiset nettipalvelut ovat lisänneet tarjontaa ja vähentäneet asiaan liittyvää työtä, kuten kirjeiden kirjoittaminen useampaan kirjeenvaihtoilmoitukseen, tai suorittaa kirjeenvaihtoa useamman potentiaalisen ehdokkaan kanssa yrittäen päättää keitä tapaisi ja keihin satsaisi aikaansa.

Jos oikein olen ymmärtänyt ja kuullut, omat vanhempanikin tapasivat toisensa alunperin sanomalehden kirjeenvaihtoilmoituksella vuonna miekka ja kives. Asuivat aivan eri suunnilla, useita satoja kilometrejä välimatkaa.

Ystävien kautta parittamista en ole koskaan kokenut, ei ole kukaan mies- tai naispuolinen kaveri koskaan tullut sanomaan "hei mulla olisi yksi näpsäkkä sinkkuneitokainen kaverina, pitäisköhän sun käydä treffeillä sen kanssa?". Tai hetki YKSI tapaus tulee mieleen, mutta kyseessä oli sikäli virhearvio ko. naispuoleiselta ystävältäni ettei kyseinen neiti tainnut olla tippaakaan kiinnostunut minusta, en vain ollut jollain tapaa hänen tyyppiään; pointsit hänelle että toi sen tietooni varsin pian ettei tuhlattu toistemme aikaa turhaan. Tämä treffit järjestänyt naispuoleinen ystäväni oli yksinkeraisesti tehnyt virhearvion liittyen siihen että olisimme toisillemme sopiva pari, ilmeisesti ei ainakaan ollut kysynyt ystävältään olisiko hän kiinnostunut minusta, ainoastaan oletti näin (olimme nähneet toisemme vilaukselta muutaman kerran).

Yhden ihan kivan neidin tapasin joillakin paritanssikursseilla joille totta puhuakseni olin vääntäytynyt lähinnä juuri parantaakseni mahdollisuuksia kumppanin löytämiseen, noin muuten ei paritanssiminen noin niinku harrastuksena kiinnostanut tippaakaan mutta sai siinä samalla hieman liikuntaakin. Mieluummin kävin punttisalilla potkimassa ja lyömässä hiekkasäkkiä.

Joitakin kuukausia tapailimme mutta se kuivui kokoon mahdollisesti väärinymmärryksen takia; hän ilmaisi ettei voi oikein enää käydä kanssani paritanssikursseilla tai tavata minua viikonloppuisin kun on niin kova kiire töissä ja pitää keskittyä niihin. Tulkitsin tämän tarkoittavan ettei hän halunnut enää nähdä joten pistin bänksit, ilmoitin että varmaan turha meidän on enää tapailla.

Vuotta myöhemmin tapasin hänen ystävättärensä (poikaystävänsä kanssa) eräässä helsinkiläisessä juottolassa ja hän halusi kovasti tietää miksi pistin välit poikki hänen ystävänsä kanssa yllättäen koska tämä oli kuulemma murtunut siitä täysin. Ilmeisesti siis ko. nainen ei valehdellutkaan työkiireistään, TAI sitten hän ei ollut vain valmistautunut siihen että minä pistäisin poikki vaikka ei itsekään ehkä ollut enää kybällä mukana. Vaikea tietää, joskus on vaikeaa olla jätetty vaikka ehkä itsekin epäröisi suhdetta.

Sinänsä sääli jos erosimme väärinymmärryksen takia, kiva neiti kyllä oli, mutta se siitä, rakastan nyksääni. Aikansa kutakin, ehdin sentään saamaan häneltä muutaman kerran piparia.

 

[timppeli]

Ei kyse ole pelkästään tuloista vaan myös statuksesta ja yleisestä haluttavuudesta, eli että mieslääkärit nyt vaan on aika kuumaa hottia deittimarkkinoilla, ja esimerkiksi hoitsut kilpailee niistä ihan suoraan samoilla markkinoilla kuin naislääkärit.

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Kuvittelisin lääkärimiesten haluttavuuden liittyvän juuri heidän tulotasoonsa (= Suomen parhaiten palkattu ammattiryhmä, siitä huolimatta että kyseessä on Suomessa nykyisin naisvaltainen ala) ja siihen että heillä on käytännössä nollatyöttömyys. Toki haluttavuutta voi lisätä myös ajatus siitä että kyseessä on melkein jumalana pidettävä ihmisten elämästä ja kuolemasta päättävä taho jota arvostetaan varsinkin ihmisen heikkoimpina hetkinä, mutta luulen että köyhä pitkäaikaistyötön lääkärimies tuskin löytäisi parisuhdekumppania sen paremmin kuin työtön betoniauton kuljettaja.

Siitä minulla ei ole tietoa ovatko naislääkärit miesten keskuudessa haluttavuuden yläasteikolla. Oma näppituntumani on että miehille on naisia harvemmin kovin paljoa merkitystä naisen ammatilla ja asemalla, vaikka ei siitä välttämättä haittaakaan ole. Kokemukseni on että kun naiset puhuvat keskenään seurustelukumppaneistaan, näiden ammatti tuodaan varsin nopeasti esille, ellei siinä ole sitten jotain hävettävää. Miehet puolestaan harvemmin juurikaan märehtivät vaimojensa tai tyttöystäviensä opintoalaa tai ammattia, enintään ohimennen jos liittyy johonkin asiayhteyteen. Esim. työkavereistani tiesin vain yhden vaimon/avovaimon ammatin, hänellä oli oma hautaustoimisto, ja tämäkin tuli ilmi vain koska tuli joskus puhetta pakettiautoista ja hän mainitsi joskus ajavansa vaimonsa töiden takia sellaista.

Joskus näin jonkun artikkelin mitkä ovat Suomessa kaikkein halutuimmat ammatit kumppanille (lääkäri taisi olla kärjessä tai ainakin aivan kärkisijoilla), ja kyllä siitä artikkelista tuli kuva että kysely oli lähinnä naisille tarkoitettu. Miehet varmaan osaisivat nimetä vaikka hoitsun tai opettajan, ajatellen niiden olevan naisille "sopivia" ammatteja, mutta veikkaan että useimmille miehille kelpaisi myös superhottis nuori C+ ohjelmoija tai tekoälytutkija, kunhan on nainen.

Yksi seurustelukumppani tosin väitti että hänen IT-ammattinsa on kuulemma karkoittanut joitakin parisuhde-ehdokkaita aiemmin hänen elämässään. En väitä että hän valehteli, vaikea minun kuitenkaan ymmärtää ja ainakin minä seurustelin hänen kanssaan miettimättä hänen ammattiaan ainakaan negatiivisessa mielessä. Oikeastaan sillä ei ollut minulle merkitystä ollenkaan, puoleen tai toiseen. Ihan kiva että hänellä oli ammatti josta sai rahaa jolla tuli toimeen. Nyksäni kanssa mennessäni naimisiin hän oli työtön, nykyisin töissä matalapalkka-alalla.

 

[timppeli]

Haha, pelattiin siis vaan sellaista lautapeliä jossa oli tehtäviä / kysymyksiä joita piti tehdä. Siihen tuo pituusjuttu liittyi.

Tuo aiempi pitkä vastauksesi pituus-caseen liittyen:

Siis joo naiset kyllä puhuu kaikenlaista ja voivat varmasti kirjoittaa paperille sen unelmamiehen joka on joku 190 cm pitkä kiharatukkainen ja sinisilmäinen mies, mutta itse lähinnä hain sitä, että mikä sitten loppupeleissä ratkeaa sen minkälaisella miehellä käy hyvin flaksi ja minkälaisella ei.

Lyhyt ja komea mies pärjää kyllä pääsääntöisesti tosi hyvin naisten kanssa, samoin lyhyt ja supliikki / hauska / you name it. Mites jos on pitkä "insinörtti"? Ei kyllä pärjää ellei ole sitten tosiaan tosi komea. Mutta aniharva on. Minusta naisten puheita pitää aina osata vähän suodattaa. Jos nainen sanoo, että haluaa pitkän miehen niin siinä on jo se oletus taustalla, että se mies on hauska, sosiaalinen, sopivalla tavalla sponttaani, turvallinen jne. Itse katsellut joskus huvikseen sitä yhtä deitti-ohjelmaa missä mies tai nainen kokkaa ensitreffeillä omassa kodissaan ja sitten lopussa päätetään kenen kanssa mennään ravintolailallliselle. Tuossakin käy vaikka miten usein niin, että vaikka se mies olisi pitkä, urheilullinen komea jne, mutta jos ei käytännössä osaa keskustella muusta kuin säästä tai mitä teet vapaa-ajalla, niin harvemmin valinta osuu kohdalle. Tai siis jos itse olisin vaikka 10 cm pitempi mitä nyt olen, niin en kyllä rehellisesti uskoisi, että omat nais-asiat olisivat menneet yhtään sitä paremmin mitä tähän asti ovat menneet. Entä jos olisin 10 cm lyhyempi, niin olisivatko menneet paljoa huonommin? No paljoa huonommin ei rehellisyyden nimissä voisi mennä, joten en oikein allekirjoita tuotakaan.

Ja siis joo kaksi täysin identtistä tuppisuuta joista toinen on pitkä mies ja toinen lyhyt, niin varmasti se pitempi pärjää vähän paremmin, mutta ei kyllä sitten tyyliin pääse ekoja treffejä, ja yhtä etäistä halausta pitemmälle.

Eli kuten sanoin, pituus (tai sen puute) ei toki ole miehessä ainoa merkittävä tekijä naisille, mutta toisin kuin sinä, uskon sen olevan yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä. Sitä ilmankin voi tapauskohtaisesti pärjätä, jos muut avut kompensoivat sitä tarpeeksi.

Lisäksi olen yhden kerran päässyt todistamaan kuinka vieruspöydässä ehkä 160cm nuori nainen sanoi juttelemaan tulleelle hongankolistajalle "olet liian pitkä minulle", josta nuorimies selvästi yllättyi ja kummasti alkoi peitellä pituuttaan huonontamalla ryhtiään ja nojailemalla pöytää vasten jotta ei ole liikaa naisen "yläpuolella" fyysisesti. Kaikesta tuli kuva ettei ko. pitkä nuorimies ollut ihan tuollaiseen negatiiviseen palautteeseen tottunut naisten puolelta, eikä nainen häntä muuten erityisesti häätänyt luotaan, jäivät sittenkin keskenään juttelemaan. Ehkä mies liikaa luotti pelkkään pituuteensa vetovoimatekijänä ja ehkä pyrki korostamaankin sitä, teki korjausliikkeen ja nopea nöyrtyminen miehen taholta sai naisen jatkamaan juttua hänen kanssaan.

Eli, kyllä monelle naiselle voi olla myös jokin yläraja unelmakumppaninsa pituudelle, mutta silti väittäisin että enemmän miehille ongelmana on pituuden puute kuin liika sellainen, naiskumppanin löytämiseen. Harvat koripalloilijamiehet lienevät tahtomattaan sinkkuja, muistaakseni Michael Jordanikin kertoi kuinka naisia tunki hänen luokseen pikapanoille joka välissä jopa kesken ns. työpäivän, toki oli Jordan myös kuuluisa ja rikas, ei pelkästään pitkä. Hänen supliikkitaidoistaan en tiedä mutta jostain syystä en usko että hänen tarvitsi juurikaan turvautua supliikkitaitoihinsa naisten valloittamiseen pikapanoja varten.

 

[kuoris]

Yksi seurustelukumppani tosin väitti että hänen IT-ammattinsa on kuulemma karkoittanut joitakin parisuhde-ehdokkaita aiemmin hänen elämässään.

Se on varmasti näin kaikissa tapauksissa kun nainen on miesvaltaisessa ammatisssa. En usko että liittyy IT-alaan. Heikon itsetunnon omaavat kuvittelevat että siellä on työpaikalla alfaurokset metriset halot tanassa oman muijan kimpussa.

Naiset haluavat lääkäreitä mutta se on kanssa sellainen ala jossa petetään paljon, jopa työpaikoilla pikkutunneilla. Mieslääkäri on siellä kunkku hoitajien keskuudessa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Kuvittelisin lääkärimiesten haluttavuuden liittyvän juuri heidän tulotasoonsa (= Suomen parhaiten palkattu ammattiryhmä, siitä huolimatta että kyseessä on Suomessa nykyisin naisvaltainen ala) ja siihen että heillä on käytännössä nollatyöttömyys. Toki haluttavuutta voi lisätä myös ajatus siitä että kyseessä on melkein jumalana pidettävä ihmisten elämästä ja kuolemasta päättävä taho jota arvostetaan varsinkin ihmisen heikkoimpina hetkinä, mutta luulen että köyhä pitkäaikaistyötön lääkärimies tuskin löytäisi parisuhdekumppania sen paremmin kuin työtön betoniauton kuljettaja.

Siitä minulla ei ole tietoa ovatko naislääkärit miesten keskuudessa haluttavuuden yläasteikolla. Oma näppituntumani on että miehille on naisia harvemmin kovin paljoa merkitystä naisen ammatilla ja asemalla, vaikka ei siitä välttämättä haittaakaan ole. Kokemukseni on että kun naiset puhuvat keskenään seurustelukumppaneistaan, näiden ammatti tuodaan varsin nopeasti esille, ellei siinä ole sitten jotain hävettävää. Miehet puolestaan harvemmin juurikaan märehtivät vaimojensa tai tyttöystäviensä opintoalaa tai ammattia, enintään ohimennen jos liittyy johonkin asiayhteyteen. Esim. työkavereistani tiesin vain yhden vaimon/avovaimon ammatin, hänellä oli oma hautaustoimisto, ja tämäkin tuli ilmi vain koska tuli joskus puhetta pakettiautoista ja hän mainitsi joskus ajavansa vaimonsa töiden takia sellaista.

Joskus näin jonkun artikkelin mitkä ovat Suomessa kaikkein halutuimmat ammatit kumppanille (lääkäri taisi olla kärjessä tai ainakin aivan kärkisijoilla), ja kyllä siitä artikkelista tuli kuva että kysely oli lähinnä naisille tarkoitettu. Miehet varmaan osaisivat nimetä vaikka hoitsun tai opettajan, ajatellen niiden olevan naisille "sopivia" ammatteja, mutta veikkaan että useimmille miehille kelpaisi myös superhottis nuori C+ ohjelmoija tai tekoälytutkija, kunhan on nainen.

Yksi seurustelukumppani tosin väitti että hänen IT-ammattinsa on kuulemma karkoittanut joitakin parisuhde-ehdokkaita aiemmin hänen elämässään. En väitä että hän valehteli, vaikea minun kuitenkaan ymmärtää ja ainakin minä seurustelin hänen kanssaan miettimättä hänen ammattiaan ainakaan negatiivisessa mielessä. Oikeastaan sillä ei ollut minulle merkitystä ollenkaan, puoleen tai toiseen. Ihan kiva että hänellä oli ammatti josta sai rahaa jolla tuli toimeen. Nyksäni kanssa mennessäni naimisiin hän oli työtön, nykyisin töissä matalapalkka-alalla.

Lääkäreillä on auktoriteettia ja valtaa. Kyllä se saa naiset kostumaan, vähän varakkuudesta riippumattakin. Lisäksi lääkäristä voi olla käytännön hyötyä siviilissä, kun terveysongelmia tulee itselle tai läheisille. Vaikka olisi lääkäri itsekin, niin toinen lääkäri voi kirjoittaa tiettyjä reseptejä joita ei itse itselleen voi...? Tai voi olla paremmin perehtynyt johonkin toiseen lääketieteen haaraan.

Mutta ei perusmiehen näkökulmasta naislääkäri ole juuri sen haluttavampi kuin naishoitaja. Voi olla jopa päinvastoin, jos liian vahva auktoriteetti aiheuttaa vähintäänkin alitajuisia ongelmia miehelle tai jos se naislääkäri itsekään ei oikein kunnioita sitä miestä täysillä jossei ole vähintään yhtä hyvä ammatti. Naishoitaja voi olla miehelle keskimäärin helpompi ja varmempi valinta.

 

[asddsa]

En tiedä onko se sitten omalla kohdalla vähän ongelmallista, etten hirveästi välitä mistään pintaliidosta tai statuksen tavoittelusta ainakaan perinteisessä mielessä, ja olen muutenkin aika omalaatuinen ihminen. Pitäisi myös ehkä oikeasti vähän nähdä vaivaa tuon pariutumisen eteen, mutta tuntuu että tälläkään hetkellä ei meinaa aika riittää kaikkiin omiin juttuihin.