Rohkenisin väittää että sellaisella joka käyttää tällaista "parempi lyödä ensin -doktriiniä" ja ennakoivia hyökkäyksiä on paljon suuremmat tsänssit joutua tappeluun ja sitä kautta myös pahoinpidellyksi kuin sellaisella joka viimeiseen asti välttelee tappelua ja ei lyö ensin ihan silläkin uhalla että uhraa taktisen edun siinä. Siinähän ei koskaan synny tappelua jos tällaiset ihmiset kohtaavat kun taas ensimmäisellä ryhmällä tappelu voi syntyä jo pelkästä väärinymmärryksestä.
Tässä taas annetaan sellainen kuva että katu olisi täynnä henkilöitä jotka odottavat pääsevänsä pahoinpitelemään sinut yllätyshyökkäyksellä. Kuten sanoin niin äärimmäisen harvinainen ja teoreettinen tilanne että kukaan tulisi näin tekemään jos et itse mitenkään provoa ja pyrit eroon tilanteesta. Ainoa mitä tulee mieleen on jotkut katuryöstäjät joita ei Suomessa käytännössä ole paitsi kenties jotain lapsijengejä Itä-Helsingissä?
Eri asia sitten taas jos on viikonloppuharrastuksena joku kännirähinöinti ja muikkeleille täytyy näyttää että olet kova jätkä ja täytyy soittaa suuta ja et voi perääntyä siitä apinahartia-asetelmasta. Siinä tietenkin tulee taktista tärkeyttä sucker puncheille ja muille jos sitä omaa nakkikiskaa täytyy puolustaa vieraspaikkakuntalaisilta. Tämä menee omasta mielestä kuitenkin toisen aiheen piiriin kuin itsepuolustus.
Disclaimerina sen verran että ainakin suomalaiset on omien kokemuksien mukaan sen verran kunniallista porukkaa että eivät hyökkää suin päin kenenkään kimppuun, provoamatta, joka selvästi ei halua tapella. Omaa kokemusta on aivan peräkylän yöelämästä (Ähtäri) jossa kyllä oli näitä joita kiinnosti tapella mutta ei sielläkään tullut mitään yllätyshyökkäilijöitä vastaan ja kaikki tappelut omalla kohdalla on tullut välteltyä puhumalla. Toki kokoakin on niin voi olla että ketään ei ole sen vuoksi kiinnostanut.
Eri asia sitten jos on jotain pääkaupunkiseudun somaleita tai vastaavia joilla voi olla erilaiset tarkoitusperät ja toimintatavat. Näihin ja muihinkin voisi soveltaa vaikka ihan sellaista että varoittaisi näitä selvästi ääneen tulemasta iholle tai tulee nyrkistä siten että on sitten valmiina toteuttamaan uhkauksensa. Itse toki käyttäisin hallintaotteita lyömisen sijaan kun pidän niitä tehokkaampina ja toimintavarmempina sen lisäksi että niitä on sitten kivempi setviä oikeudessa.
Sinä se jaksat jatkuvasti maalailla tuota samaa väsynyttä kuvaa siitä että tässä puhuttaisiin jostain muusta kuin itsepuolustuksesta. Se on sanottu jo monen monta kertaa: ensin puhutaan ja juostaan karkuun ja peräännytään ja kaikkea sitä mitä järkevä ihminen väkivallan uhan alla tekee. Miten se on niin vaikea ymmärtää että puhumme tilanteesta jossa ollaan menty jo rajan yli, jossa väkivallan todnenäköisyys on niin korkea, että on realistista arpoa näitä vaihtoehtoja? Kääntäen, jos tilanteesta on helppo ulospääsy, niin ei olla vielä tämän keskustelukontekstin alueella.
Se, että et kykene keksimään tilannetta kertoo enemmän omassta mielenköyhyydestäsi ja siitä, että olet ollut onnekas ettei sinun ole tarvinnut tällaista tilannetta kohdata. Missään tapauksessa se ei tarkoita sitä etteikö sellaisia olisi olemassa. Tolkuton määrä suomalaisia pieksee toisiaan joka viikonloppu. Ja vaikka suuri osta niistä lienee kahden urpon yhteenkäymistä niin aivan varmasti myös syyttömien kimppuun käydään ja osattomia joutuu lasarettiin.
Toistan vielä aikaisemman: Lähes aina varsinaista painimatsia tai nyrkkienheiluttelua ennakoi agressiivinen kielenkäyttö, iholle tulo, repiminen ja töniminen. Koskaan en ole nähnyt tai kuullut tilannetta että joku merkittävän etäisyyden päästä lähestyisi nyrkit pystyssä turpaanvetokilpailua hakemaan. Usein toinen osapuoli on raiveleissa tai pillissä jo kiinni, retuuttaen tai seinää vasten painaen joten se *kädet ylös, lue sille runebergin runoja ja moonwalkkaa turvaan* -lähestyminen on vaikeaa tai mahdotonta. Ja saattaa jopa provota kierroksilla käyvää Karjala-Penaa yli sen kriitisen pisteen. Näistä tilanteista on puhe.
Vaikka, onneksi, perinteinen ensi-isku spontaanissa kuppiliarähinässä tai tupakkipaikalla Suomessa ei liene olevan tuo sinun olkiukkona rakentamasi "kyynärpää ohimoon" vaan kelvoton baariheijari, hätäinen kaulakuristusote, pillistä puristaminen tai muu riepottelu. Kuitenkin näissä tilanteissa etäisyys on sellainen, että potentiaali vaaralliseen ensi-iskuun on ratkaisevan suuri, jota minä en ainakaan lähde odottamaan.
Oma lukunssa on sitten ihan mukiloimis ja ryöstötapaukset, joita suomessakin tapahtuu 30kpl per 100k kansalaista vuosittain ( 2017 ) jossa lähtökohtaisestikin on eri tason vaaratilanne. Mutta tokihan tuollainen verbaalinen Väinämöinen laulaa lurittelee myös ryöstötarkoituksessa uhkailijan suohon.
Vielä loppukaneetiksi että nimenomaan käytännössä puhutaan erinomaisen harvinaisesta keissistä Suomessa että joutuu tappelun tuoksinaan. Koska "puhu, juokse, rauhoittele" -jne puree luonnollisesti tosi hyvin ( ja siksi sitä onkin niin väsynyttä tässä langassa jankuttaa ). Väkivalta lieenee olevan laskusuhdanteessa Suomessa joka tapaussessa. Niinkuin tokaisin edellisessä postauksessa, viimeisestä tappelunujakkaan johtaneesta kohtaamisesta on jo melkein 20v. Joten se, että olet sankarillisesti suoriutunut elon polkusi ilman inhaa nyrkkimyyryä johtuu todennäköisesti ihan tilastollisista syistä eikä niinkaan Gandhi -tason pasifismista ja moraaliseettisestä ylemmyydestäsi. Toivotaan tietysti myös ettet koskaan myös joudu kohtaamaan ikävää tilannetta, ja jos joudutkin niin että se Gambina-Jorman eka heijari, jonka itse kieltäydyt antamaan, ei osu edes tuurilla vakavasti.
