Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Liittyen ulkomaankomennuksiin, myös ne ex-firmat joissa olet töissä vaikuttaa samalla tavalla. Jos olet ollut jossakin hyvintunnetussa kansainvälisissä firmoissa urasi aikana, niistä on automaattisesti etua hyvin monissa tapauksissa.

Miten, onkohan näissä tapauksissa työsuhteen kestolla merkitystä? Jos vaikka olet ollut jossain hyvintunnetussa kansainvälisessä firmassa alle vuoden pätkän töissä, niin miettiikö rekrytoija tuon siten, että tästä kaverista ei ole mihinkään kun tuokin firma potki pihalle noin nopeasti?
 
Näinhän se on. Verkostoista on eittämättä hyötyä ja koskaan ei tiedä kenestä milloinkin on apua. Vähänkuin ei omaa uraa kannata tuhota huonon esihenkilön alaisuudessa jne, kun taas jos osuu hyvä kohdalle niin se voi näkyä erittäin positiivisesti omassa urakehityksessä. Näistä kolmesta ulkomaankomennuksella olleesta yksi oli Ranskan toimipisteellä muutaman vuoden ennenkuin palasi Suomeen. Sitten hetken päästä Suomen toimariksi 1.5vuodeksi tulikin sieltä Ranskan toimistosta tälle komennuksella olleelle puolituttu pomo. Tämä Ranskalainen toimari sitten nosti tän puolitutun Ranskassa olleen jampan suoraan noin 5 porrasta ylös oikeaksi kädekseen senior dirikaksi (noin 5 uraporrasta kerralla). Siitä on sitten kiva alkaa kehittää uraa eteenpäin vaikka tää Ranskalainen jatko omaa uraansa pois Suomesta.
Varmaan näinkin. Omat kokemukset on lähinnä teollisuudesta, jossa ulkomaille on lähdetty tehtaanjohtajaksi tai tuotantopäällikoksi tai johonkin muuhun erityisasiantuntijahommaan. Uutta tehdasta kun on laitettu pystyyn siis. Kun tehdas käy ja kukkuu, niin jossain vaiheessa paikalliset ottaa homman haltuun ja expatit palaa Suomeen. Näille ei aina tosiaan mitään järkevää hommaa löydy ja tosiaan katoavat sitten jonkin ajan kuluttua. Aika monta tapausta tiedän.

Varmaan enemmän geneerisessä IT-maailmassa toisin.

Ja muutenhan ulkomailla työskentely varmasti on omiaan nostamaan omaa arvoa.
 
Varmaan näinkin. Omat kokemukset on lähinnä teollisuudesta, jossa ulkomaille on lähdetty tehtaanjohtajaksi tai tuotantopäällikoksi tai johonkin muuhun erityisasiantuntijahommaan. Uutta tehdasta kun on laitettu pystyyn siis. Kun tehdas käy ja kukkuu, niin jossain vaiheessa paikalliset ottaa homman haltuun ja expatit palaa Suomeen. Näille ei aina tosiaan mitään järkevää hommaa löydy ja tosiaan katoavat sitten jonkin ajan kuluttua. Aika monta tapausta tiedän.

Varmaan enemmän geneerisessä IT-maailmassa toisin.

Ja muutenhan ulkomailla työskentely varmasti on omiaan nostamaan omaa arvoa.
Toki kyllä näitäkin tapauksia on. Tiedän myös parit juuri näitä tapauksia. Käydään tosissaan pystyttelemässä tehtaita, tuotekehitysosastoja tai tuotantolinjoja ulkomaille. Samalla Suomessa firma kuitenkin muuttuu näiltä osin ja entiseen paikkaan palkattu tuuraaja on hyvin vauhdissa ja vakinaisena siinä hommassa. Sitten tullaan takaisin ja jos ei ns. löydy enää paikkaa organisaatiossa Suomessa niin ovi käy helposti. Eli tietenkin sisältää myös riskinsä kuten aina kun luovutat nykyiset tehtäväsi jollekin muulle.

Silti yleissääntönä. Varsinkin nuorena kannattaa lähes aina lähteä ulkomaille hakemaan kokemusta ja suhteita. Siitä on lähes aina hyötyä uralla. Varsinkin esim. jäsen Maanantai:n tapauksessa ei ollut ns. vanhoja hommia joihin edes haluaisi palata (varsinkaan nykypalkalla).
 
Asiasta tietämättä niin mitä ulkomailla työskentely minulle kertoisi:

Ulkomaille muuttaminen työn perässä kertoo motivaatiosta. Se kertoo rohkeudesta ja kyvystä sietää epävarmuutta, epämukavuutta ja erilaisuutta. Se kertoo hyvin paljon sopeutumiskyvystä ja halusta oppia uutta, uteliaisuudesta. Se voi myös kertoa kyvystä ja halusta luoda mahdollisimman laajoja verkostoja.

Kaikki edellä mainittuja ominaisuuksia on yleensä kohtuullisen fiksuilla ihmisillä, joilla myös psyykkisen vahvuuden lisäksi ihmissuhdetaitoja ja ovat persoonaltaan, luonteeltaan ja temperamentiltaan melko optimaalisia työkavereita ja jopa johtajia.

Tämä siis kärjistettynä
 
Keksin silti kaksi syytä. Ulkomailla yleensä kasvaa lehmän hermot kun sitä joutuu sietämään ettei mikään mene kuin ajatteli. Lehmän hermoiset kaverit ovat pidettyjä työympäristöissä ja pidetyt kaverit ylenevät helpommin. Toinen syy on se että ulkomailla olet omassa firmassasi se apina jonka kaikki tietää. Sitä tulee verkostoitua paljon paremmin tätä kautta. Jos toimari käy ulkomailla niin siinä tulee monesti hyvät päivät sanottua ja jää kaveri mieleen.
Näkisin asian osaamisen ja ominaisuuksien en hermojen kautta. Oppii pääsemään ulos omasta pienestä laatikosta, saa perspektiiviä, ymmärtää yityksen toimintaa laajemmin. Voi liittyä myös luontaisiin ominaisuuksiin mitä joissain töissä tarvitaan kuten rohkeus, uuden kanssa toimeen tuleminen, avoimuus, sosiaalisuus.

Asiat on erilaisia ulkomailla. Hyvin 8000miljoonaa ihmistä suomen ulkopuolella tulevat toimeen. Jos yhtään kiinnostaa niin ulkomaankokemus on vain positiivinen asia niin työtaitojen kuin oman elämän kannalta. Hyvä tapa hakea uusia kokemuksia ilman, että ottaa sapattivapaata+polttaa säästöt ja lähtee kiertämään maailmaa.
 
Mun kokemuksen mukaan kansainvälisen Suomalaisen yrityksen ulkomaankomennukset saattavat olla vähän riskialttiita takaisinpaluun suhteen.

Sen sijaan kansainvälisten ulkomaalaisten yritysten ulkomaankomennukset ovat yleensä tosi hyödyllisiä omalle uralle jatkon osalta Suomen konttorissa.

Mutta riippuu tietysti tehtävästä ja osaamisesta. Nämä siis IT sektorilta.
 
En lähtisi sen pelossa jättämään ulkomailla käyntiä välistä, että seuraavan työpaikan löytäminen olisi vaikeaa. Worst case aikaisemmin mainittuun skenaarioon niin säästää vaikka 6kk puskurin ulkomaan paremmasta tulosta niin on aikaa etsiä seuraavaa työtä jos ei heti tärppää. Työpaikan etsimisen voi myös aloittaa ennen paluumuuttoa.

Ei kannata jättää elämää elämättä. Ulkomaanreissussa saa myös sellaisia elämyksiä joita on vaikea edes yrittää mitata rahassa.
 
En lähtisi sen pelossa jättämään ulkomailla käyntiä välistä, että seuraavan työpaikan löytäminen olisi vaikeaa. Worst case aikaisemmin mainittuun skenaarioon niin säästää vaikka 6kk puskurin ulkomaan paremmasta tulosta niin on aikaa etsiä seuraavaa työtä jos ei heti tärppää. Työpaikan etsimisen voi myös aloittaa ennen paluumuuttoa.

Ei kannata jättää elämää elämättä. Ulkomaanreissussa saa myös sellaisia elämyksiä joita on vaikea edes yrittää mitata rahassa.

Kuinka mainiota eroa saa aikaan esimerkiksi Saksassa, eli onko siellä kevyempi verotus ja paremmat palkat? Se on jo varsin mainio yhdistelmä Suomeen nähden.

Entä oletko itse suosinut lähinnä englanninkielisiä maita, vai onko täällä porukkaa tehnyt töitä saksankielisissä tai espanjankielisissä maissa? Maksetaankojan espanjankielisissä maissa edes paremmin, vaikka usein ilmasto onkin Espanjassa ja Etelä-Amerikassa varsin viihtyisä?

No osoittaahan se jotain, jos pärjää vieraassa maassa ja kulttuurissa ja vielä ei-äidinkielellään. Ei tohon kuitenkaan jokainen pysty.

Juuri näin. Kielitaidon pitää olla englanninkin osalta jo varsin vahva ja mielellään luontevaa sen käyttö. Esimerkiksi omalla kohdallani englannin käyttäminen olisi tuskin ongelma ulkomailla silloin, jos sitä käytettäisiin vain kirjallisessa muodossa mutta suullisen muodon osalta en olisi aivan varma siitä, kuinka hyvin se sujuisi ja kuinka raskaaksi kokisin sen käyttämisen jatkuvalla syötöllä vieraassa maassa ja kulttuurissa.

Onko täällä kokemuksia saksan ja espanjan kielen käytöstä työmaailmassa, koska näiden kielten vahva osaaminen ei ole aivan niin tavanomaista kuin vahvan englannin osaaminen? Olisi ihana lukea tarinaa vaikkapa Väli-Amerikan tai Etelä-Amerikan työmaailmoista.
 
Kuinka mainiota eroa saa aikaan esimerkiksi Saksassa, eli onko siellä kevyempi verotus ja paremmat palkat? Se on jo varsin mainio yhdistelmä Suomeen nähden.

Entä oletko itse suosinut lähinnä englanninkielisiä maita, vai onko täällä porukkaa tehnyt töitä saksankielisissä tai espanjankielisissä maissa? Maksetaankojan espanjankielisissä maissa edes paremmin, vaikka usein ilmasto onkin Espanjassa ja Etelä-Amerikassa varsin viihtyisä?



Juuri näin. Kielitaidon pitää olla englanninkin osalta jo varsin vahva ja mielellään luontevaa sen käyttö. Esimerkiksi omalla kohdallani englannin käyttäminen olisi tuskin ongelma ulkomailla silloin, jos sitä käytettäisiin vain kirjallisessa muodossa mutta suullisen muodon osalta en olisi aivan varma siitä, kuinka hyvin se sujuisi ja kuinka raskaaksi kokisin sen käyttämisen jatkuvalla syötöllä vieraassa maassa ja kulttuurissa.

Onko täällä kokemuksia saksan ja espanjan kielen käytöstä työmaailmassa, koska näiden kielten vahva osaaminen ei ole aivan niin tavanomaista kuin vahvan englannin osaaminen? Olisi ihana lukea tarinaa vaikkapa Väli-Amerikan tai Etelä-Amerikan työmaailmoista.
En tiedä saksasta. Ainoa paikka missä suomen lisäksi ollut natiivisopimuksella töissä piilaakso. Muita maita suomisopimuksella joko konsulttina(päiviä/viikkoja) tai pidemmillä keikoilla lähetettynä työntekijänä(6kk+). Saksa taita olla aika erikoinen maa monella tapaa ihan lähtien byrokratiasta ja millaisella varustuksella vuokrakämppä tulee. Jengi repii hehkulamput, uunit yms. mukaan ja pitää vuokralaisen ostaa omat(tai näin oli ainakin viimeksi kun kaveri kertoi saksanreissusta tarinoita)

Kannattaa kahlata tämä ketju läpi: Ulkomaille muuttaminen, asuminen, sekä työnteko Oli ainakin sveitsistä tarinaa tuossa ketjussa.
 
Lähdin nykyisestä firmasta (järjestelmäasiantuntijana) esimiespositioon ulkomaille. Kun sitten oli uuden position etsimisen aika niin minut pyydettiin takaisin palvelupäälliköksi ja vuoden jälkeen sain vielä ylennyksen. En usko että tätä olisi tapahtunut ilman tuota välihyppäystä.

Eteneminen on ollut siis huomattavasti nopeampaa lyhyen (alle 2v) ulkomailla pyörähtämisen jälkeen.
 
Kuinka mainiota eroa saa aikaan esimerkiksi Saksassa, eli onko siellä kevyempi verotus ja paremmat palkat? Se on jo varsin mainio yhdistelmä Suomeen nähden.
Olen töissä Saksassa, ja muukin saksankielinen eurooppa on tullut tutuksi. Palkat on insinööreille/koulutetuille huomattavasti paremmat, tulovero on hiukan kovempi kuin Suomessa mutta muita veroja on sitten vähemmän joten kokonaisveroaste jää kyllä alhaisemmaksi. Ostovoima on parempi.
Duunarihommissa tienaa Suomessa paremmin kuin keski-euroopassa, tosin poikkeuksiakin löytyy.

Komennus/expat-hommissa parhaat rahat tulee siitä että asumiskulut kuuluvat yleensä työnantajille; palkan lisäksi saa asumisbudjetin tai työsuhde-asunnon.
Oman mututuntuman/kuulopuheiden perusteella suomalaiset firmat eivät yleensä tarjoa kovin hyviä expat-soppareita; vaikuttaa että pääsyy on se että halukkaita lähtijöitä löytyy ilman erityistä kannustumia.
Keskieurooppalaiset firmat joutuvat tekemään paremmat sopparit ja/tai rekryämään joustavampia ulkomaalaisia työntekijöitä. Yllättävän paljon on suomalaisia maailmalla saksalaisten yms firmojen kautta expatteina ns kolmannessa maassa.
 
Työnantaja tarjoaa 5G puhelinliittymät veloituksetta, (fyysisestä) työsuhdepuhelimesta maksetaan 20 euron omavastuu kuukaudessa.

Tarkennatko tätä vähän. Jos työnantaja tarjoaa puhelinliittymän, niin se on silloin puhelinetu, josta täytyy maksaa vero. Ja siihen samaan verotusarvoon sisältyy myös se fyysinen puhelin.

Eli veloittaako teillä tuon lisäksi työnantaja 20 euroa kuukaudessa jotain omavastuuta puhelimesta? Sehän tulee aika kalliiksi, kolmessa vuodessa jo 720 euroa.
 
Tarkennatko tätä vähän. Jos työnantaja tarjoaa puhelinliittymän, niin se on silloin puhelinetu, josta täytyy maksaa vero. Ja siihen samaan verotusarvoon sisältyy myös se fyysinen puhelin.

Eli veloittaako teillä tuon lisäksi työnantaja 20 euroa kuukaudessa jotain omavastuuta puhelimesta? Sehän tulee aika kalliiksi, kolmessa vuodessa jo 720 euroa.
Koko potti on tuo verotusarvo 20 rahaa kuukaudessa, joka vähennetään palkasta. Halvemmalla ei saa vastaavaa puhelinliittymää mistään.
 
Ei sitä 20 euroa vähennetä palkasta. Nyt on perusasiat vähän hukassa. Sinä maksat vain veron siitä 20 eurosta.
20 rahaa ei tule kuukausipalkan päälle vaan se vähennetään bruttopalkasta esim. 4000 rahaa - 20 rahaa - ennakonpidätys = esim. 2800 rahaa. Verotuksessa katsotaan kuitenkin 4000 rahan mukaan.
 
20 rahaa ei tule kuukausipalkan päälle vaan se vähennetään bruttopalkasta esim. 4000 rahaa - 20 rahaa - ennakonpidätys = esim. 2800 rahaa. Verotuksessa katsotaan kuitenkin 4000 rahan mukaan.

Ei vähennetä. Se 20 euroa näkyy palkkakuitilla vain siksi, koska sen arvo pitää ottaa huomioon. Jos bruttopalkkasi on 4000 € ja saat puhelinedun, niin palkkakuitillasi näkyy esim. näin.
palkka 4000 €
puhelinetu 20 €
Vero lasketaan nyt tuosta 4020 €:sta ja vero sitten vähennetään siitä rahapalkasta 4000 €:sta.
 
Ei vähennetä. Se 20 euroa näkyy palkkakuitilla vain siksi, koska sen arvo pitää ottaa huomioon. Jos bruttopalkkasi on 4000 € ja saat puhelinedun, niin palkkakuitillasi näkyy esim. näin.
palkka 4000 €
puhelinetu 20 €
Vero lasketaan nyt tuosta 4020 €:sta ja vero sitten vähennetään siitä rahapalkasta 4000 €:sta.
EDIT: Laskin väärin, koska palkkakuitissa on merkitty kuukausipalkakseni: kuukausipalkka + puhelinetu esim. 3980 + 20 rahaa, joiden mukaan verot on laskettu, jolloin vähennykset menevät oikean. Työehtosopimuksella kuukaisipalkka on kuitenkin 4000 rahaa riippumatta siitä onko puhelinetua vai ei. Ne joilla ei ole puhelinetua, saavat 4000 rahaa bruttopalkkaan, ja ne joilla on puhelinetu saavat 3980 rahaa bruttopalkkaan + puhelinedun. Henkilöstöpäällikön mukaan puhelinetu on osa palkkaa, eikä siis tule aiemmin sovitun palkan päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia työsuhde-etuja teille tulee kokonaispalkan päälle? Pandemian jälkeen meillä on tingitty työsuhdeduista mutta arvostan edelleen sitä, että töissä saa ilmaiset kahvit ja pientä välipalaa veloituksetta. Autolla liikkuvalle pysäköinti lämmitettyyn parkkihalliin on myös hyvä juttu. Työnantaja tarjoaa 5G puhelinliittymät veloituksetta, (fyysisestä) työsuhdepuhelimesta maksetaan 20 euron omavastuu kuukaudessa. Erilaisia liikunnallisia häppeningejä ja vakiovuoroja löytyy liikuntakeskuksista. Jos jotain negatiivista pitää sanoa, työterveys on Terveystalon kautta, ja ei kata oikeasti mitään muuta kuin sairaslomatodistusten kirjoittelun ja joskus kerran vuodessa sieltä tullaan katsastamaan avokonttorin ergonomiaa, mutta siinä se.
Eli palkan lisäksi täällä kohta aletaan keulia työsuhde-eduillakin? :D

Aiheelle on olemassa ihan oma viestiketju:
 
Eli palkan lisäksi täällä kohta aletaan keulia työsuhde-eduillakin? :D

Aiheelle on olemassa ihan oma viestiketju:
Tuota keskustelua en löytänytkään aiemmin, mutta kiitos siirsin postaukseni sinne.
 
En lähtisi sen pelossa jättämään ulkomailla käyntiä välistä, että seuraavan työpaikan löytäminen olisi vaikeaa. Worst case aikaisemmin mainittuun skenaarioon niin säästää vaikka 6kk puskurin ulkomaan paremmasta tulosta niin on aikaa etsiä seuraavaa työtä jos ei heti tärppää. Työpaikan etsimisen voi myös aloittaa ennen paluumuuttoa.

Ei kannata jättää elämää elämättä. Ulkomaanreissussa saa myös sellaisia elämyksiä joita on vaikea edes yrittää mitata rahassa.
Allekirjoitan tämän. On tullut elettyä ulkomailla pariin otteeseen ja pisin työsuhde kesti kaksi vuotta. Olisi kuulemma ollut jatkoakin, mutta olin päättänyt palata kotimaahan. Lapsikin oli vähän sattumalta saanut alkunsa siinä pestin loppuvaiheessa, mutta päätös kotimaaahan palaamisesta kahden vuoden kuluttua tuli tehtyä jo lähtiessä ja pidin kiinni siitä.

Todella paljon tuli koettua noiden ulkomaanpestien yhteydessä, sekä töihin että muuhun elämään liittyen. Suosittelen lämpimästi, vaikka kyllä se raskastakin on, varsinkin aluksi kun joutuu vieraan byrokratian kynsiin ja kaikki pitää hoitaa nopeasti kuntoon.
 
sitten opetella mitä nuo merkinnät palkkakuitilla tarkoittivat ja miten ne vaikuttavat palkkaan :)
EDIT: Laskin väärin, koska palkkakuitissa on merkitty kuukausipalkakseni: kuukausipalkka + puhelinetu esim. 3980 + 20 rahaa, joiden mukaan verot on laskettu, jolloin vähennykset menevät oikean. Työehtosopimuksella kuukaisipalkka on kuitenkin 4000 rahaa riippumatta siitä onko puhelinetua vai ei. Ne joilla ei ole puhelinetua, saavat 4000 rahaa bruttopalkkaan, ja ne joilla on puhelinetu saavat 3980 rahaa bruttopalkkaan + puhelinedun. Henkilöstöpäällikön mukaan puhelinetu on osa palkkaa, eikä siis tule aiemmin sovitun palkan päälle.
 
Ei vähennetä. Se 20 euroa näkyy palkkakuitilla vain siksi, koska sen arvo pitää ottaa huomioon. Jos bruttopalkkasi on 4000 € ja saat puhelinedun, niin palkkakuitillasi näkyy esim. näin.
palkka 4000 €
puhelinetu 20 €
Vero lasketaan nyt tuosta 4020 €:sta ja vero sitten vähennetään siitä rahapalkasta 4000 €:sta.
Onkos tässä mitään eroa onko puhelinliittymä omissa nimissä vai firman nimissä? eli kuka maksaa laskun jne. Jos firma käytännössä pakottaa hoitamaan työhön liittyviä puheluita ja niitä ei tee omalla puhelimella vaan firma antaa liittymän niin onko se silloin puhelinetua vai ns. firman työkalujen käyttöä?
 
Onkos tässä mitään eroa onko puhelinliittymä omissa nimissä vai firman nimissä? eli kuka maksaa laskun jne. Jos firma käytännössä pakottaa hoitamaan työhön liittyviä puheluita ja niitä ei tee omalla puhelimella vaan firma antaa liittymän niin onko se silloin puhelinetua vai ns. firman työkalujen käyttöä?
Työaseman softalla voi soittaa työnantajan palvelunumerosta ulospäin ilman fyysistä sim-korttia. Käytännössä suurin osa puheluista hoidetaan kuitenkin työpuhelimella, erityisesti firman sisäiset asiat. Työasemalta soittaminen on luonnollisesti kankeaa. Tuo palvenumero on tarkoitettu pääosin asiakaspalvelun käyttöön, vaikka soittavan alanumeron voi valita itse.
 
Onkos tässä mitään eroa onko puhelinliittymä omissa nimissä vai firman nimissä? eli kuka maksaa laskun jne. Jos firma käytännössä pakottaa hoitamaan työhön liittyviä puheluita ja niitä ei tee omalla puhelimella vaan firma antaa liittymän niin onko se silloin puhelinetua vai ns. firman työkalujen käyttöä?

Työnantaja voi antaa myös työpuhelimen, jota ei sitten taas saa käyttää henkilökohtaisiin asioihin eikä soittaa henkilökohtaisia puheluita ym. Tällöin ei mene verotettavaksi eduksi eikä siitä koidu mitään kuluja työntekijälle.

Puhelinetu kannattaa ottaa vain jos aikoo käyttää työnantajan tarjoamaa puhelinta ja liittymää henkiläkohtaisessakin käytössä. Ja toki työnantajan on se myös siis sallittava/mahdollistettava.

Omalla työpaikalla puhelin on toimihenkilöille pakollinen tavoitettavuuden takia, mutta saa päättää itse ottaako työpuhelimena vai puhelinetuna.
 
Työnantaja voi antaa myös työpuhelimen, jota ei sitten taas saa käyttää henkilökohtaisiin asioihin eikä soittaa henkilökohtaisia puheluita ym. Tällöin ei mene verotettavaksi eduksi eikä siitä koidu mitään kuluja työntekijälle.

Puhelinetu kannattaa ottaa vain jos aikoo käyttää työnantajan tarjoamaa puhelinta ja liittymää henkiläkohtaisessakin käytössä. Ja toki työnantajan on se myös siis sallittava/mahdollistettava.

Omalla työpaikalla puhelin on toimihenkilöille pakollinen tavoitettavuuden takia, mutta saa päättää itse ottaako työpuhelimena vai puhelinetuna.

Ja sitten pitäsi vielä valvoa onko jokainen soitettu puhelu henkilökohtainen vai työpuhelu. Liikkuva työ ja pitää soittaa asiakkaille ja vastata puheluihin. Liittymän hinta on kiinteä /rajaton niin eipä henkilökohtaiset puhelut maksa mitään. Pitäsi varmaan erotella myös onko käynyt Iltalehden vai asiakasyrityksen sivuilla.
 
Ikinä en ole tuota vaivautunut laskemaan, vaikka on mieli tehnyt, että mitä se maksaa oikeasti.

Meneeköhän tämä ihan mönkään… laskettu ihan suorilta käyttäen 20% kunnallisverotusta jne, ei mitään vähennyksiä, eikä mitään.

Tulo/Hinta käytännössä per kuukausi

1000/0€
2000/2€
3000/4€
4000/~5€
6000/~6€
8000/~8€
100000/11€


Eli kyllä mä sanoisin, että puhelinetu kannattaa ottaa suoraan tuonne 2-3k tuloihin asti, jos sai sellaisen halvahkon Elisa liittymän ja käyttää vain nettiä. Oliko MOI:lla vielä 6€ SIM:iä, niin mahdollisesti mahtuu vielä alle 6k ihmisille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
279 914
Viestejä
4 818 166
Jäsenet
77 986
Uusin jäsen
Laako

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom