Palkkakeskustelu

[Antti Alien]

No tässä tapauksessa on siis mennyt termit sekaisin. Itse en ollut ennen kuulut termiä "lisätyö" vaikka se sopiikin kuvaamaa paremmin omia työtuntejani kuin ylityö.

Lisätyö on siis sovitun työajan ja säännöllisen enimmäistyöajan väliin jäävä ylitys. Työaikalaki säätää enimmäistyöajaksi 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksessa tuo voitaisiin sopia alemmaksikin, mutta harvoin niin on sovittu. Lisöksi on kaikenlaisia erikoistapauksia, joissa nuo luvut eivät päde, mutta pääsääntöisesti jos työaika on alle 8 tuntia, on ylitys 8 tuntiin asti lisätyötä ja siitä eteenpäin ylityötä.

Kuten Diaz sanoi, pitää vielä muistaa, että ylityö (ja lisätyö) on sitä vain, jos se tapahtuu työnantajan pyynnöstä. Työntekijän omasta aloitteesta tapahtuva pidempään työskentely on liukumaa, jos sellaisen käytöstä on sovittu. Jos ei ole, niin taitaa olla hyväntekeväisyyttä

 

[namke]

Niin, eli tää on saatu sulta diagnosoitua nyt oikein? Oliko niin että ensimmäinen lääkäri ei sitä osannut tehdä syystä tai toisesta? Vai mikä tässä nyt oli se ongelma?

Tottakai se on diagnosoitu ja hoidettu, enhän muuten voisi kertoa mikä siinä oli.
Pointti olikin että ensimmäinen lääkäri veloitti järjettömän summan siitä että kertoi suoralta kädeltä ettei polvessa ole mitään pelkällä olettamuksella.

 

[edup]

Tottakai se on diagnosoitu ja hoidettu, enhän muuten voisi kertoa mikä siinä oli.
Pointti olikin että ensimmäinen lääkäri veloitti järjettömän summan siitä että kertoi suoralta kädeltä ettei polvessa ole mitään pelkällä olettamuksella.

Ja sitten sä haluat maksaa lääkäreille vähemmän, jolloin sinne saadaan enemmän tuollaista toistaitoista porukkaa? Eihän tuossa ole järjen häivää.

Ratkaisuhan tohon ongelmaan olisi kouluttaa lääkäreitä entistä paremmin/pidempään, jotta tuollainen osaamisongelma poistuu. Se vaan myös sitten nostaa hintoja.

 

[idkf]

Ja sitten sä haluat maksaa lääkäreille vähemmän, jolloin sinne saadaan enemmän tuollaista toistaitoista porukkaa? Eihän tuossa ole järjen häivää.

Ratkaisuhan tohon ongelmaan olisi kouluttaa lääkäreitä entistä paremmin/pidempään, jotta tuollainen osaamisongelma poistuu. Se vaan myös sitten nostaa hintoja.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei ole mieltä yrittää pitää samalla ihmisellä rutiinia jokaiseen osa-alueeseen, vaan pitäisi kouluttaa ja operoida spesifimmin.

Joku työterveyteen erikoistunut on opiskellut 8v putkensa aikana niitä tuki- ja liikuntaelimiä ehkä 1-2v ja sinne vastaanotolle tulee aika paljon muutakin vaivaa mikä heikentää tuntuman muodostusta josta aikalailla kaikki on kiinni. Paremman osaamistason saisi aikaan kouluttamalla 4v yhteistä ja päälle 2v tukielimiä, kokonaisuudessaan ehkä 2,5v. Tuohon kun ottaa huomioon sen rutiinin vaikutuksen, eli kun ollaan päivittäin tekemisissä samanlaisten aihepiirin asioiden kanssa, niin varmasti hoitotulokset olisi parempia vaikka kyseessä olisi "vain" 6v koulutus.

 

[edup]

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei ole mieltä yrittää pitää samalla ihmisellä rutiinia jokaiseen osa-alueeseen, vaan pitäisi kouluttaa ja operoida spesifimmin.

Joku työterveyteen erikoistunut on opiskellut 8v putkensa aikana niitä tuki- ja liikuntaelimiä ehkä 1-2v ja sinne vastaanotolle tulee aika paljon muutakin vaivaa mikä heikentää tuntuman muodostusta josta aikalailla kaikki on kiinni. Paremman osaamistason saisi aikaan kouluttamalla 4v yhteistä ja päälle 2v tukielimiä, kokonaisuudessaan ehkä 2,5v. Tuohon kun ottaa huomioon sen rutiinin vaikutuksen, eli kun ollaan päivittäin tekemisissä samanlaisten aihepiirin asioiden kanssa, niin varmasti hoitotulokset olisi parempia vaikka kyseessä olisi "vain" 6v koulutus.

Siis noinhan tuo nykyiselläänkin pääpiirteissään toimii, ja ne "samanlaisten aihepiirin asioiden kanssa toimivat lääkärit" on nimeltään erikoislääkäreitä. Koulutusrupeama on vaan kokonaisuudessaan tuota kuvaamaasi pidempi. Ja nuo erikoistumisalat menee jatkuvasti vaan kapeammiksi ja kapeammiksi, mikä taas lopulta voi aiheuttaa sen että niiltä käynneiltä laskutetaan entistä enemmän, kun päivässä keskimäärin tulevat 2 potilasta ei riitä sitä palkkaa nykyisillä lääkärinpalkkioilla takaamaan.

Yleislääkäri on taas yleislääkäri, ja niiden todellakin pitää tietää vähän kaikesta jotain jotta se sinne epämääräisen vaivan kanssa tuleva osataan ohjata oikeaan suuntaan. Tässä keississähän niin ei nyt olla tehty, ja ratkaisu siihen on se pidempi/parempi koulutus, oli se sitten opintojen aikana tai työsuhteessa.

Kilpailu olisi hyvästä, mutta kun jo nykyisillä koulutusmäärillä pitkistä opinnoista huolimatta taso jää paikoin noinkin heikoksi, niin vaikeapa tuonne on repiä riittävän fiksua porukkaa lisääkään lääkärin hommiin. Etenkään jos samalla palkkoja meinataan merkittävästi leikata. (Lääkäreiden korkeista liksoistahan tämä valitus alunperin alkoi.)

 

[N1kkel]

Kilpailu olisi hyvästä, mutta kun jo nykyisillä koulutusmäärillä pitkistä opinnoista huolimatta taso jää paikoin noinkin heikoksi, niin vaikeapa tuonne on repiä riittävän fiksua porukkaa lisääkään lääkärin hommiin. Etenkään jos samalla palkkoja meinataan merkittävästi leikata. (Lääkäreiden korkeista liksoistahan tämä valitus alunperin alkoi.)

Ei pitkä koulutus ole automaattisesti tae hyvästä pätevyydestä, ennemmin sitä osaamista pitäisi työnantajan määräajoin testata. Toisekseen en jaksa epäillä etteikö alalle löytyisi lisää riittävän fiksua porukkaa. Ihan varmasti löytyisi. Palkkoja ei tarvitsisi leikata, vaan lisääntynyt tarjonta laskisi niitä siinä sivussa.

 

[edup]

Ei pitkä koulutus ole automaattisesti tae hyvästä pätevyydestä, ennemmin sitä osaamista pitäisi työnantajan määräajoin testata. Toisekseen en jaksa epäillä etteikö alalle löytyisi lisää riittävän fiksua porukkaa. Ihan varmasti löytyisi. Palkkoja ei tarvitsisi leikata, vaan lisääntynyt tarjonta laskisi niitä siinä sivussa.

On ihan sama leikataanko niitä palkkoja suoraan jollain aktiivisella toimenpiteellä vai laskeeko ne jonkun muun asian seurauksena. Samalla tapaa se vaikuttaa alan houkuttelevuuteen.

 

[N1kkel]

On ihan sama leikataanko niitä palkkoja suoraan jollain aktiivisella toimenpiteellä vai laskeeko ne jonkun muun asian seurauksena. Samalla tapaa se vaikuttaa alan houkuttelevuuteen.

Minä luulin, että sinne hakeutuvilla on kutsumus alalle ja halu auttaa ihmisiä. Ehkä ne onkin vaan rahan perässä siellä sitten. Tuskin se hoidon taso dramaattisesti tippuisi, vaikka palkkataso hieman laskisikin.

 

[Mikkos]

Minä luulin, että sinne hakeutuvilla on kutsumus alalle ja halu auttaa ihmisiä. Ehkä ne onkin vaan rahan perässä siellä sitten. Tuskin se hoidon taso dramaattisesti tippuisi, vaikka palkkataso hieman laskisikin.

Ei vittu, "kutsumusammatti"-kortti vedetty esiin.
Sä oot kutsumusammatissa, ei sulle tarvii mitää maksaa, eiks oo pääasia että saat tehdä tota työtä? Et sä mihinkään lakkoon voi mennä, sä teet kutsumustyötä, ihmiset kärsii.

Se että joku tekee kutsumustyötä EI TARKOITA SITÄ etteikö siitä pidä silti maksaa kykyjen ja työn arvon mukaan!! Paina se kaaliin.

 

[N1kkel]

Ei vittu, "kutsumusammatti"-kortti vedetty esiin.
Sä oot kutsumusammatissa, ei sulle tarvii mitää maksaa, eiks oo pääasia että saat tehdä tota työtä? Et sä mihinkään lakkoon voi mennä, sä teet kutsumustyötä, ihmiset kärsii.

Se että joku tekee kutsumustyötä EI TARKOITA SITÄ etteikö siitä pidä silti maksaa kykyjen ja työn arvon mukaan!! Paina se kaaliin.

Taisi verenpaineesi nousta, ota vaan ihan rauhallisesti. Alalle kuin alalle hakeutumiseen on hyvä olla muukin motivaattori kuin vain palkka.

 

[Antti Alien]

Kyselenpä nyt täältä mielipiteitä sopivasta palkkatoiveesta. Esitin jo lähtöpisteen neuvotteluille potentiaaliselle työnantajalle, ja voin vannoa nähneeni nielaisun toivee esitettyäni

Tarkoitus olisi vaihtaa asiantuntijahommista alihankkijalta samoihin hommiin asiakkaalle ylemmän toimihenkilön asemaan. Työ on tuotekehitystä sulautetun linux-järjestelmän parissa, kerneli- (ja vieman rautakin) tason säätämistä, webbikäyttöliittymän vääntämistä ja kaikkea mikä mahtuu siihen väliin. Monikansallinen firma työnantajana.

 

[Technocrat]

Kyselenpä nyt täältä mielipiteitä sopivasta palkkatoiveesta. Esitin jo lähtöpisteen neuvotteluille potentiaaliselle työnantajalle, ja voin vannoa nähneeni nielaisun toivee esitettyäni

Tarkoitus olisi vaihtaa asiantuntijahommista alihankkijalta samoihin hommiin asiakkaalle ylemmän toimihenkilön asemaan. Työ on tuotekehitystä sulautetun linux-järjestelmän parissa, kerneli- (ja vieman rautakin) tason säätämistä, webbikäyttöliittymän vääntämistä ja kaikkea mikä mahtuu siihen väliin. Monikansallinen firma työnantajana.

Kuinka paljon sulla on työkokemusta ja paljonko pyysit palkkaa?

 

[FireFly Renaissance]

Ei vittu, "kutsumusammatti"-kortti vedetty esiin.
Sä oot kutsumusammatissa, ei sulle tarvii mitää maksaa, eiks oo pääasia että saat tehdä tota työtä? Et sä mihinkään lakkoon voi mennä, sä teet kutsumustyötä, ihmiset kärsii.

Se että joku tekee kutsumustyötä EI TARKOITA SITÄ etteikö siitä pidä silti maksaa kykyjen ja työn arvon mukaan!! Paina se kaaliin.

Eikä sitä, että tarvisi maksaa 10ke kuukaudessa, siksi ettei suostuta kouluttamaan tarpeeksi työntekijöitä.

 

[Antti Alien]

Kuinka paljon sulla on työkokemusta ja paljonko pyysit palkkaa?

9 vuotta kokemusta. Haluaisin vain kuulla hihavakioita siitä, minkälaisia lukuja joku muu voisi pitää sopivana. Jos laitan tähän jonkin numeron, se heti vaikuttaa kommentteihin

 

[edup]

Minä luulin, että sinne hakeutuvilla on kutsumus alalle ja halu auttaa ihmisiä. Ehkä ne onkin vaan rahan perässä siellä sitten. Tuskin se hoidon taso dramaattisesti tippuisi, vaikka palkkataso hieman laskisikin.

Jos hoidon taso (tämän keskustelun perusteella) on nykyäänkin niin huono että lääkäri ei diagnosoi oikein hoitoa tarvitsevaa vammaa, niin paljonko sun mielestä siitä voidaan edelleen tiputtaa sitä hoidon laatua (palkan mukana)?

Voisko ehkä olla, että se ongelma ei nyt kuitenkaan ollut siinä palkassa?

 

[saan]

Jos hoidon taso (tämän keskustelun perusteella) on nykyäänkin niin huono että lääkäri ei diagnosoi oikein hoitoa tarvitsevaa vammaa, niin paljonko sun mielestä siitä voidaan edelleen tiputtaa sitä hoidon laatua (palkan mukana)?

Se korkea palkka ei ole mikään ratkaisu hoidon tasoon, jos kaikille tunareille on töitä tarjolla mihin vain oikeastaan hakee ja pätevyys paperilla täyttyy. Eli hoidon tason paras nosto olisi koulutusmäärien lisääminen, jolloin työnantaja voi valikoida työntekijä poolista oikeasti kykenevät ja ne ketkä eivät koulutuksesta huolimatta kykene lääkärin töihin, tekevät sitten jotain vähemmän vaativaa.

 

[IhmeellinenJuttu]

Jos lääkäri ovella jo toteaa, että polvea ei mikään vaivaa ja hyvät päivän jatkot, niin se ei tosiaan johdu huonosta palkasta tai koulutuksen puutteesta. Lääkäri on tällöin hylännyt koulutuksen alkeetkin samoin terveen järjen käytön kuten ei ole myöskään ansainnut senttiäkään palkkaa, koska ei ole töitänsä edes aloittanut.
Tuollaiset EVVK"lääkärit" poistuisivat alalta juuri terveen ammatillisen kilpailun ja isojen lääkärimäärien myötä. Nyt paskat lääkäritkin elävät kuin kuninkaat vailla huolta huomisesta, kun koulutusvajaus on kestämätön.

 

[FireFly Renaissance]

Jos hoidon taso (tämän keskustelun perusteella) on nykyäänkin niin huono että lääkäri ei diagnosoi oikein hoitoa tarvitsevaa vammaa, niin paljonko sun mielestä siitä voidaan edelleen tiputtaa sitä hoidon laatua (palkan mukana)?

Voisko ehkä olla, että se ongelma ei nyt kuitenkaan ollut siinä palkassa?

Selvästi se korkea palkka ei takaa hoidon tasoa. Minkä toki ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä joka nyt jostain jotain ymmärtää. Korkea palkka houkuttaa myös onnenonkijoita vaikka oikeasti päteviksi tullaan halusta ja kiinnostuksesta. Rahan perässä menijää kiinnostaa raha, ei työn laatu itsessään tai siinä kehittyminen.

Alasta riippumatta pätevimmät osaajat löytyvät sieltä missä on suurin intohimo omaan tekemiseen, ei sieltä missä on korkeimmat palkat. Toki palkan pitää olla "sellainen, että tulee toimeen", eli jossakin suhteessa yleiseen palkkatasoon vastaavista töistä.

Yliopistosairaaloissa on muuten ymmärtääkseni suhteellisen "surkea" palkkataso lääkärimittapuulla. Onko niissä siis oikeasti töissä ne surkeimmat tunarit?

 

[demas]

Ylitöistä tuli mieleen että mitä järkeä painaa joku +200h ylitöitä jos ei saisi korvauksia? Ei mitään. Tai siis kyllä mä olen työntekijänä yleensä joustanut mutta tuo kuullostaisi aika säännönmukaiselta asioiden huonolta suunnittelulta. Kyllä omista oikeuksista kannattaa pitää kiinni eli vaihtaa duunia (jos se on mahdollista) tai pyytää asianmukaiset korvaukset jos se itselle maistuu. Sit jos töitä ei löydä muualta niin pitää miettiä tarkemmin että kannattaako tehdä lain vastaisesti jatkuvasti ja tietoisesti koska siinäkin on omat riskinsä ja muutenkin haittansa jos ilmaista duunia tekee.

 

[IhmeellinenJuttu]

Yliopistosairaaloissa on muuten ymmärtääkseni suhteellisen "surkea" palkkataso lääkärimittapuulla. Onko niissä siis oikeasti töissä ne surkeimmat tunarit?

Ei, yliopistosairaalat tarjoavat mm. suht laadukkaita koulutuksia lääkäreillensä ja myös potilasmateriaali on usein vaihtelevampaa, haastavampaa ja yleensä isompaa. Asiaan liittyy myös se lääkärin aito kiinnostus työtänsä kohtaan, osalla on myös oikeasti ideologisia syitä ja raha monille toissijaista. Eikä niillä sairaalan palkoillakaan köyhtymään pääse. Ja erikoistuminen vaatii pitkää erikoissairaanhoidon kokemusta. Plus lääkäri voi pyörittää sitä yksityisvastaanottoa siinä sivussa ihan sujuvasti.

 

[N1kkel]

Jos hoidon taso (tämän keskustelun perusteella) on nykyäänkin niin huono että lääkäri ei diagnosoi oikein hoitoa tarvitsevaa vammaa, niin paljonko sun mielestä siitä voidaan edelleen tiputtaa sitä hoidon laatua (palkan mukana)?

Yksittäisestä foorumikirjoittajan kokemuksesta ei kannata vetää yleisiä alaa koskevia johtopäätöksiä. En edelleenkään jaksa uskoa, että hoidon laatu väistämättä laskisi, jos palkkataso pienenisi hieman. Onko tuolle mitään tosiasiallisia perusteluja? Lääkärien palkat ovat nousseet koko 2000-luvun, kun samalla sairaanhoitajien palkoista muistetaan leikata vailla pelkoa hoidon tason heikkenemisestä. Sinunkin mielestä lääkärit ovat varmaan jumalasta seuraavia.

Voisko ehkä olla, että se ongelma ei nyt kuitenkaan ollut siinä palkassa?

Johan se on monta kertaa todettu, että mikä se ongelman ydin on.

 

[Mikkos]

Taisi verenpaineesi nousta, ota vaan ihan rauhallisesti. Alalle kuin alalle hakeutumiseen on hyvä olla muukin motivaattori kuin vain palkka.

Anteeksi agressiivisuuteni. Tarkoitus oli vain sanoa, että kun puhutaan ammateista ja niiden palkoista niin samassa lauseessa ei voida käyttää sanaa "kutsumustyö". Ihmisellä voi olla "kutsumusammattinsa", mutta se ei saa koskaan olla samassa yhteydessä palkoista puhuessa. Muuten tää menee siihen että sairaanhoitajille ja lääkäreille ja lähihoitajille jne. "ei tarvitse maksaa niin paljon kun ne tekee kutsumustyötä ja haluavat auttaa ihmisiä ja tekisivät sitä sen varjolla pienemmilläkin palkalla".
Mun mielestä koko sana "kutsumustyö" pitäis asettaa käyttökieltoon.

 

[Mikkos]

Eikä sitä, että tarvisi maksaa 10ke kuukaudessa, siksi ettei suostuta kouluttamaan tarpeeksi työntekijöitä.

Ei toki, en siihen kantaa ottanutkaan, vaan siihen että "kutsumusammatin" varjolla voitaisiin maksaa pienempää palkkaa.

 

[FireFly Renaissance]

Ei toki, en siihen kantaa ottanutkaan, vaan siihen että "kutsumusammatin" varjolla voitaisiin maksaa pienempää palkkaa.

Kysehän oli siitä riittääkö päteviä opiskelijoita pienemmällä palkalla ja vastaus oli, että kyllä riittää koska nykyinen palkkataso ei johdu kiinnostuksen vaan koulutuksen puutteesta. Eli kyllä, kutsumusammatin varjolla voitaisiin maksaa nykyistä pienempää palkkaa, jos keinotekoinen koulutusmäärien rajoittaminen poistettaisiin.

Sitäpaitsi, sen yliopiston on tarkoitus myöntää tutkintoja vain tutkintovaatimukset täyttäneille opiskelijoille, ei jokaiselle sisään päästetylle.

 

[Mikkos]

Kysehän oli siitä riittääkö päteviä opiskelijoita pienemmällä palkalla ja vastaus oli, että kyllä riittää koska nykyinen palkkataso ei johdu kiinnostuksen vaan koulutuksen puutteesta.

Aa, nojuu siinä mielessä toki.

 

[N1kkel]

Anteeksi agressiivisuuteni. Tarkoitus oli vain sanoa, että kun puhutaan ammateista ja niiden palkoista niin samassa lauseessa ei voida käyttää sanaa "kutsumustyö". Ihmisellä voi olla "kutsumusammattinsa", mutta se ei saa koskaan olla samassa yhteydessä palkoista puhuessa. Muuten tää menee siihen että sairaanhoitajille ja lääkäreille ja lähihoitajille jne. "ei tarvitse maksaa niin paljon kun ne tekee kutsumustyötä ja haluavat auttaa ihmisiä ja tekisivät sitä sen varjolla pienemmilläkin palkalla".
Mun mielestä koko sana "kutsumustyö" pitäis asettaa käyttökieltoon.

Ymmärrän pointtisi. Kun puhe oli ammatin houkuttavuudesta, niin itse ainakin toivon, että lääkärin ammatin houkuttavuus ei perustu liikaa vallitsevaan korkeaan palkkatasoon.

 

[Mikkos]

Ymmärrän pointtisi. Kun puhe oli ammatin houkuttavuudesta, niin itse ainakin toivon, että lääkärin ammatin houkuttavuus ei perustu liikaa vallitsevaan korkeaan palkkatasoon.

No siinä ollaan ihan yhtä mieltä toki.

 

[adhocz]

Tottakai se on diagnosoitu ja hoidettu, enhän muuten voisi kertoa mikä siinä oli.
Pointti olikin että ensimmäinen lääkäri veloitti järjettömän summan siitä että kertoi suoralta kädeltä ettei polvessa ole mitään pelkällä olettamuksella.

Palaan vielä vähän tähän erotteluun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tai tavallaan myös yleis- ja erikoislääkärien kesken. Esimerkkisi patellajänteen repeämästä on ehkä tässä vähän huono, koska ison vamman jälkeinen patellarepeämä estää käytännössä kävelyn ja polven suoristamisen ja on siten vähän niin kuin pakko hoitaa heti enkä saata kuvitella miten se ei tutkimuksessa tulisi ilmi tai miten tutkimista ei olisi edes tehty (selvityspyyntö aseman ylilääkärille).

Näissä keskusteluissa menee kuitenkin maallikoilla sekaisin se, mikä on kunkin terveydenhuollon yksikön tehtävä. Se ei nimittäin ole oikeasti löytää ja hoitaa sairauksia, tai ei ainakaan niin yksinkertaisesti.
Perusterveydenhuoltoon ja yleislääkäreille (myös yleislääketieteen erikoislääkäreille) tulee valikoitumatonta aineistoa ja erikoissairaanhoitoon ja erikoislääkäreille taas valikoitunutta eli jo seulottua.
Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisyyksien mukaan oireyhdistelmällä X perusterveydenhuollon vastaanotolla potilaalla on sairaus Y vaikkapa todennäköisyydellä 20 %. Samoilla oireilla jo ilman mitään muita tietoja samalla potilaalla onkin sairaus Y erikoissairaanhoidossa 70 % todennäköisyydellä. Yleislääkärin tehtävä on tutkimusten, oireiden niin salliessa konservatiivisten (kajoamattomien) hoitojen sekä antamalla ajan kulua avulla muuttaa mahdollisten sairauksien todennäköisyyttä kunnes sieltä yhden sairauden todennäköisyys nousee riittävän korkeaksi. Toisaalta niin sanottujen diagnostisten imperatiivien (eli sairauksien, jotka on hoidettava heti) kohdalla pienempikin todennäköisyys saattaa pakottaa lähettämään vaikkapa päivystykseen poissulkututkimukseen (vaikkapa keuhkoveritulpan poissulku).

Yleislääkäri saattaa vaikkapa ajatella akuutin hengenahdistuspotilaan kohdalla yksinkertaistaen, että tämä tauti on tn:llä 70 % astmakohtaus, 20 %:lla keuhkoveritulppa, koska sellainen on ollut aiemmin, 10 % jotain muuta. Joudun lähettämään potilaan sairaalapäivystykseen tulpan poissulkuun. Potilas menee sairaalaan, jossa mitään ei löydy, saa astmaan kortisonikuurin. Potilas ajattelee, että olipa huono terveyskeskuslääkäri, kun ei voinut kortisonia itse kirjoittaa.

Parin viikon selkäkivusta kärsivä potilas saattaa taas tulla vastaanotolle valittamaan jalkaan säteilevää kipua. Terveyskeskuslääkäri pitää esitietojen ja tutkimuksen perusteella todennäköisenä jonkinlaista välilevyvaivaa. Ensikäynnistä suuri osa menee vaivasta keskusteluun ja sitten tehdään pikainen tutkimus ennen kaikkea hälytysmerkkien löytämiseksi. Todennäköisyydet vaikka 40 % välilevytyrä, 20 % jonkinlainen selkäydinkanavan ahtauma, 20 % selkäydinkanavan ulkopuolinen iskiasoireisto, 20 % pahanlaatuinen sairaus. Koska ei ole hälytysmerkkejä (diagnostisia imperatiiveja) määrätään ensin Buranaa ja fysioterapiaa, koska tyriä on terveilläkin joka kolmannella, paranemistaipumus on hyvä ja Burana vähentää kipualueen turvotusta. Parin-kolmen viikon päästä potilas tulee uudestaan vastaanotolle, jolloin otetaan röntgenkuva. Tämän jälkeen prosentit ovatkin sitten jo vaikkapa 60-10-20-10. Edelleen jatketaan konservatiivista hoitoa, koska suurin osa välilevytyristä sillä paranee. Potilas pyytää magneettia, mutta sitä ei vielä oteta, koska leikkaushoitoa ei tässä vaiheessa suunnitella. Tilanteen jatkuessa edelleen tehdään sitten kolmannella kerralla lähete erikoislääkärille. Vastaanottoa odottaessa otetaan magneetti, jossa löytyy välilevytyrä, määrätään leikkausaika ja vaiva katoaa. Taas yleislääkäri on ollut tyhmä, kun ei heti otettu magneettia ja määrätty leikkaukseen.

Erikoislääkärin tehtävä taas on pääosin tehdä kaikki tutkimukset kerralla, koska hänen potilaansa ovat jo valikoituja, heillä jo lähtökohtaisesti on oletettu sairaus, heistä on hyvät esitiedot ja erikoislääkäri hoitaa potilaansa ajan poikkileikkauksena (periaatteessa yhdellä ajanhetkellä, jonka jälkeen ei potilasta enää tapaa; krooniset erikoissairaanhoitoa vaativat sairaudet eivät tähän kuulu). Siksi maallikolle tulee sellainen kuva, että erikoislääkärit tutkivat hyvin ja perusteellisesti eikä asioissa kupeksita. Unohtamatta jää se, että erikoislääkärin tehtävä on saada diagnoosin todennäköisyys varmistettua vain vaikkapa 70 % todennäköisyydestä 90 %:iin ja sitten tarjota ne hoidot, joita ei ole vielä kokeiltu (eli muuta kuin vaikkapa seurantaa, Buranaa ja fysioterapiaa). Suurin osa esityöstä on tehty muualla.

 

[demas]

Kysehän oli siitä riittääkö päteviä opiskelijoita pienemmällä palkalla ja vastaus oli, että kyllä riittää koska nykyinen palkkataso ei johdu kiinnostuksen vaan koulutuksen puutteesta. Eli kyllä, kutsumusammatin varjolla voitaisiin maksaa nykyistä pienempää palkkaa, jos keinotekoinen koulutusmäärien rajoittaminen poistettaisiin.

Tässähän tämä olennainen. Luulen että lääkärin koulutukseen tulisi Suomessakin paaaaaljon enemmän ihan päteviä tyyppejä jos opiskelupaikkoja olisi enemmän. Näin saataisiin koulutettua enemmän porukkaa alalle, olkoon vaikka sitten kutsumusammatissaan tai pelkästään rahankiilto silmissä tienaamassa

Mun mielestä kutsumusammatti on ihan ok sana. Jos teet mielekästä työtä niin silloin se rahapalkka ei ole tärkein asia -> voit tehdä ihan hyvin duunia joka kiinnostaa vaikka jossain muualla voisit saada enemmänkin liksaa. Tai noin mä itse tuon sanan ymmärrän.

 

[FireFly Renaissance]

Tässähän tämä olennainen. Luulen että lääkärin koulutukseen tulisi Suomessakin paaaaaljon enemmän ihan päteviä tyyppejä jos opiskelupaikkoja olisi enemmän. Näin saataisiin koulutettua enemmän porukkaa alalle, olkoon vaikka sitten kutsumusammatissaan tai pelkästään rahankiilto silmissä tienaamassa

Ja varmasti pätevämpiä kuin ne ulkomaalaiset ja kielitaidottomat, joita nykyään Suomessa palkataan lääkäreiksi mm. terveyskeskuksiin.

 

[Jezme]

Koulutetaan lääkäreitä enemmän --> enemmän kilpailua alan työpaikoista --> pätevämmät pääsevät töihin ja palkkaakaan ei voi vaatia kohtuuttomia, kun hakijoita on enemmän. Nykyisellään nuo paperit vaikuttavat takaavan käytännössä varman työllistyvyyden vaikka olisit kuinka epäpätevä tai vähät potilaista välittävä. Ei tuo ole tervettä touhua oikein millään alalla, että kilpailu työpaikoista puuttuu. Samalla tuo kasvava kilpailu varmistaisi sen, että hakijoiden pitäisi olla oikeasti päteviä. Silloin noita pelkän rahan perässä juoksevia lääkäreitä jäisi jonkunverran pois. Toki palkkoja voisi muutenkin laskea --> saataisiin enemmän niitä lääkäreitä jotka oikeasti haluavat tehdä tuota työtä eivätkä hae pelkästään palkan ja varman työn perässä. (Olis kyllä kanssa kova, jos pääsykokeissa testattaisiin hieman "sosiaalista älykkyyttä" tuon kirjaviisauden lisäksi. Ei tuokaan oikein toimi, että se terveyskeskuslääkäri on fiksu kuin mikäkin mutta ei osaa kommunikoida ollenkaan potilaan kanssa.)

Melkoinen yleistys, mutta totta ainakin se, että vuorovaikutus potilaan kanssa on heikkoa ilman riittävää kielitaitoa, esim. vanhempi väestö kun ei yleensä ymmärrä englantia. Ja kuinkahan pätevän koulutuksen saa Romaniasta tai Baltiasta, joissa osa suomalaisista käy kouluttautumassa...

Miksi suomalaisen pitäisi Suomessa lääkärissä käydessään puhua englantia? Ei minulle ainakaan englannin puhuminen tuota ongelmia mutta kyllä silti olettaisin saavani kotimaassani palvelua äidinkielelläni. Kieron oloinen tilanne, jos potilaan pitää opiskella vieraita kieliä saadakseen kotimaassaan palvelua eikä päinvastoin lääkärin olisi opiskeltava kunnolla paikallista virallista äidinkieltä.

 

[N1kkel]

Ja varmasti pätevämpiä kuin ne ulkomaalaiset ja kielitaidottomat, joita nykyään Suomessa palkataan lääkäreiksi mm. terveyskeskuksiin.

Melkoinen yleistys, mutta totta ainakin se, että vuorovaikutus potilaan kanssa on heikkoa ilman riittävää kielitaitoa, esim. vanhempi väestönosa kun ei yleensä ymmärrä englantia. Ja kuinkahan pätevän koulutuksen saa Romaniasta tai Baltiasta, joissa osa suomalaisista lääkäreistä käy kouluttautumassa...

 

[N1kkel]

Koulutetaan lääkäreitä enemmän --> enemmän kilpailua alan työpaikoista --> pätevämmät pääsevät töihin ja palkkaakaan ei voi vaatia kohtuuttomia, kun hakijoita on enemmän. Nykyisellään nuo paperit vaikuttavat takaavan käytännössä varman työllistyvyyden vaikka olisit kuinka epäpätevä tai vähät potilaista välittävä. Ei tuo ole tervettä touhua oikein millään alalla, että kilpailu työpaikoista puuttuu. Samalla tuo kasvava kilpailu varmistaisi sen, että hakijoiden pitäisi olla oikeasti päteviä. Silloin noita pelkän rahan perässä juoksevia lääkäreitä jäisi jonkunverran pois. Toki palkkoja voisi muutenkin laskea --> saataisiin enemmän niitä lääkäreitä jotka oikeasti haluavat tehdä tuota työtä eivätkä hae pelkästään palkan ja varman työn perässä. (Olis kyllä kanssa kova, jos pääsykokeissa testattaisiin hieman "sosiaalista älykkyyttä" tuon kirjaviisauden lisäksi. Ei tuokaan oikein toimi, että se terveyskeskuslääkäri on fiksu kuin mikäkin mutta ei osaa kommunikoida ollenkaan potilaan kanssa.)

Niinpä, mutta olisi muka ihan mahdotonta toteuttaa ja sitten päivitellään, että on "todellinen puute tekijöistä".

 

[VuohiKauhu]

Vielä omat kaksi senttiäni lääkärikeskusteluun.

Pidän tärkeänä, että Suomessa on vielä edes yksi ammatikunta, jossa voi työllistyä kohtuupalkkaisiin hommiin yksinkertaisesti olemalla muita parempi ja fiksumpi. Käsittääkseni jokainen lääkiksestä valmistunut voi luottaa löytävänsä töitä, vaikka ei olisi siunattu Sarasvuo-tason puheenlahjoilla eikä olisi muutenkaan kiinnostunut yritysmaailman pyrkyripeleistä.

Tavallaan tämä saattaa jopa taata sen, että alalle hakeutuu aidosti lääketieteestä kiinnostuneita. Geelitukkaiset uraohjukset löytävät parempipalkkaisia töitä vähemmällä vaivalla vaikka talouden tai tekniikan puolelta.

 

[pähk1nä]

Pidän tärkeänä, että Suomessa on vielä edes yksi ammatikunta, jossa voi työllistyä kohtuupalkkaisiin hommiin yksinkertaisesti olemalla muita parempi ja fiksumpi. Käsittääkseni jokainen lääkiksestä valmistunut voi luottaa löytävänsä töitä, vaikka ei olisi siunattu Sarasvuo-tason puheenlahjoilla eikä olisi muutenkaan kiinnostunut yritysmaailman pyrkyripeleistä.

Kyllä ne paremmat ja fiksummat keskimääräisesti löytävät hommia alalta kuin alalta, ennen sitä huonompaa ainesta. Se ei ole hyvä, että ihmisten terveys kärsii, kun lääkärit pidetään keinotekoisesti ylityöllistettyinä. Minulle on ihan se ja sama mikä lääkärin liksa on, mutta ihmisten terveyden kuuluisi kyllä mennä sen edelle.

 

[N1kkel]

Vielä omat kaksi senttiäni lääkärikeskusteluun.

Pidän tärkeänä, että Suomessa on vielä edes yksi ammatikunta, jossa voi työllistyä kohtuupalkkaisiin hommiin yksinkertaisesti olemalla muita parempi ja fiksumpi. Käsittääkseni jokainen lääkiksestä valmistunut voi luottaa löytävänsä töitä, vaikka ei olisi siunattu Sarasvuo-tason puheenlahjoilla eikä olisi muutenkaan kiinnostunut yritysmaailman pyrkyripeleistä.

Tavallaan tämä saattaa jopa taata sen, että alalle hakeutuu aidosti lääketieteestä kiinnostuneita. Geelitukkaiset uraohjukset löytävät parempipalkkaisia töitä vähemmällä vaivalla vaikka talouden tai tekniikan puolelta.

Miten se "fiksuus ja paremmuus" vaikuttaa työllistymiseen tilanteessa, jossa tekijöistä on pulaa? Kouluun sisäänpääsyyn vaikuttaa, mutta ei suoranaisesti työllistymiseen, jos kilpailua työpaikoista ei ole. Ja onko nuo uraohjukset sitten keskimääräistä tyhmempiä ja huonompia vai tuleeko menestys kaikille heille muka tyhjästä?

 

[VuohiKauhu]

Miten se "fiksuus ja paremmuus" vaikuttaa työllistymiseen tilanteessa, jossa tekijöistä on pulaa? Kouluun sisäänpääsyyn vaikuttaa, mutta ei suoranaisesti työllistymiseen, jos kilpailua työpaikoista ei ole. Ja onko nuo uraohjukset sitten keskimääräistä tyhmempiä ja huonompia vai tuleeko menestys kaikille heille muka tyhjästä?

No se kilpailu käydään tietenkin siellä lääkiksen pääsykokeissa.

Onko vaikka Sarasvuo keskimääräistä "tyhmempi"? Tuskin se ydinfyysikkona pärjäisi, mutta sosiaalista älykkyyttä löytyy senkin edestä. Minusta olisi mukavaa että sekä substanssiosaajille, että sosiaalisten tilanteiden taitajille olisi tarjolla urapolkuja. Koska liike-elämä arvostaa lähinnä jälkimmäisiä, niin ensin mainittujen työllistäminen jää julkisen sektorin harteille.

Suomessa ei muuten ole pulaa lääkäreistä, vaan olemme tässä suhteessa EU-maiden keskitasoa.

 

[Jezme]

No se kilpailu käydään tietenkin siellä lääkiksen pääsykokeissa.

No ei nuo lääkiksen pääsykokeet kyllä välttämättä mittaa ollenkaan sitä onko se henkilö hyvä lääkärinä. Nuo lähinnä mittaavat sitä, kuinka hyvin hallitsee lukion mafyke aineet. Uskaltaisin väittää, että moni rannalle jäävä voisi olla parempi ja soveltuvampi kuin osa noista lääkikseen päässeistä kirjaviisaista (joilla ei esim. lääkärin työssä vaadittavia sosiaalisia taitoja ole). Kyllä sen kilpailun pitäisi tapahtua ennemmin siellä työmarkkinoiden päädyssä kuin kouluun hakiessa koska työpaikalle/työmarkkinoille on relevantimpaa kuinka hyvä se hakija on valmistuttuaan eikä se kuinka hyvä hän oli 6v sitten pääsykokeissa.

 

[FireFly Renaissance]

Vielä omat kaksi senttiäni lääkärikeskusteluun.

Pidän tärkeänä, että Suomessa on vielä edes yksi ammatikunta, jossa voi työllistyä kohtuupalkkaisiin hommiin yksinkertaisesti olemalla muita parempi ja fiksumpi. Käsittääkseni jokainen lääkiksestä valmistunut voi luottaa löytävänsä töitä, vaikka ei olisi siunattu Sarasvuo-tason puheenlahjoilla eikä olisi muutenkaan kiinnostunut yritysmaailman pyrkyripeleistä.

Tavallaan tämä saattaa jopa taata sen, että alalle hakeutuu aidosti lääketieteestä kiinnostuneita. Geelitukkaiset uraohjukset löytävät parempipalkkaisia töitä vähemmällä vaivalla vaikka talouden tai tekniikan puolelta.

Ihan samalla tavalla siellä lääkäripiireissä päädytään erilaisiin sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien johtotehtäviin ja niissä ne palkat ovat vielä kovemmat, koska pitäähän pomon enemmän tienata.

 

[edup]

Yksittäisestä foorumikirjoittajan kokemuksesta ei kannata vetää yleisiä alaa koskevia johtopäätöksiä.

No sehän tässä juuri on, että toiseen suuntaan (palkkojen laskuun) ollaan vetämässä johtopäätöksiä yksittäisen foorumilaisen kokemuksista, mutta sitten toiseen suuntaan ei taas kelpaa. On se nyt kumma.

Lääkärien palkkahaitari on suhteellisen kohdillaan jo nykyisellään, ja kuten jo aiemmin totesin niin olisi hyvä jos sinne saataisiin vielä vähän lisää kilpailua niin se törkein ylihinnoittelu mm. syrjäisemmiltä seuduilta saataisiin kuriin. Ongelma vaan on se, että kun jo nykyisellä hakujonojen kermankuorinnalla saadaan tuotettua toistaitoisiakin lääkäreitä, niin tylysti koulutusmääriä lisäämällä se tilanne vaan pahenee entisestään. Ongelma on siellä koulutuksessa, niin opintojen kuin työurankin aikaisessa, eikä niinkään siinä nykyisessä palkkatasossa. Ja se palkkataso kyllä normalisoituu ainakin sieltä räikeimmästä yläpäästä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan jos koulutusputkesta aletaan tuutata paljon lisää uusia lääkäreitä. Sitä ennen vaan pitää ratkoa se laatuongelma, minkä ratkaisuksi palkkojen leikkausta oltiin tarjoamassa, ja mihin se palkkojen leikkaus ei todellakaan auta vaan pelkästään pahentaa asiaa. (Ylipäätään tää Sipiläläinen "kehityspolitiikka" jossa laatua muka parannetaan leikkaamalla resursseja on täysin älytön lähestymistapa.)

 

[H0rna]

No voehan viddu, ois kiva jos jotain duunareitakin joskus keskustelis palkoistaan ja eduistaan Porvarit vaan itkee miten joku tienaa enemmän ja ketä valvotaan ja ketä ei, kenellä parhaat edut jne

 

[edup]

No voehan viddu, ois kiva jos jotain duunareitakin joskus keskustelis palkoistaan ja eduistaan Porvarit vaan itkee miten joku tienaa enemmän ja ketä valvotaan ja ketä ei, kenellä parhaat edut jne

Kukaan ei estä aloittamasta. Näistä kannattaa jutella niin ei pääse työnantajat niin helpolla kairaamaan työntekijää kuivana kakkoseen.

 

[Armatt]

Lähtöpalkka 1740€ (kojeistoasentaja/teknologiateollisuus), ilman lisiä (lisiä ei ole). Vuoden vaihteessa nousi 1870€, verojen jälkeen nettopalkka nousi 70€. Nyt ensimmäisellä kesälomalla (9pv) ja lomarahoja sai 340€ josta 130€ meni veroihin.

 

[H0rna]

Kukaan ei estä aloittamasta. Näistä kannattaa jutella niin ei pääse työnantajat niin helpolla kairaamaan työntekijää kuivana kakkoseen.

Olen ketkun aloittaja

 

[KovaDekki]

Paljonko noi Uudenkaupungin autotehdas työntekijät saavat keskimäärin?

 

[Technocrat]

9 vuotta kokemusta. Haluaisin vain kuulla hihavakioita siitä, minkälaisia lukuja joku muu voisi pitää sopivana. Jos laitan tähän jonkin numeron, se heti vaikuttaa kommentteihin

Riippuu nyt tietysti paljon miten relevanttia osaaminen on ja missäpäin jne. mutta kyllä kai nyt vähintään se 5k€/kk pitäisi irrota tuolla kokemus määrällä jos on haluttua osaamista. Konsulttihommissa sitten enemmänkin.

 

[H0rna]

Paljonko noi Uudenkaupungin autotehdas työntekijät saavat keskimäärin?

Muistelisin, et jotain 30k bruttona tms.?

 

[Häiriörytmi]

Parin viikon selkäkivusta kärsivä potilas saattaa taas tulla vastaanotolle valittamaan jalkaan säteilevää kipua. Terveyskeskuslääkäri pitää esitietojen ja tutkimuksen perusteella todennäköisenä jonkinlaista välilevyvaivaa. Ensikäynnistä suuri osa menee vaivasta keskusteluun ja sitten tehdään pikainen tutkimus ennen kaikkea hälytysmerkkien löytämiseksi. Todennäköisyydet vaikka 40 % välilevytyrä, 20 % jonkinlainen selkäydinkanavan ahtauma, 20 % selkäydinkanavan ulkopuolinen iskiasoireisto, 20 % pahanlaatuinen sairaus. Koska ei ole hälytysmerkkejä (diagnostisia imperatiiveja) määrätään ensin Buranaa ja fysioterapiaa, koska tyriä on terveilläkin joka kolmannella, paranemistaipumus on hyvä ja Burana vähentää kipualueen turvotusta. Parin-kolmen viikon päästä potilas tulee uudestaan vastaanotolle, jolloin otetaan röntgenkuva. Tämän jälkeen prosentit ovatkin sitten jo vaikkapa 60-10-20-10. Edelleen jatketaan konservatiivista hoitoa, koska suurin osa välilevytyristä sillä paranee. Potilas pyytää magneettia, mutta sitä ei vielä oteta, koska leikkaushoitoa ei tässä vaiheessa suunnitella. Tilanteen jatkuessa edelleen tehdään sitten kolmannella kerralla lähete erikoislääkärille. Vastaanottoa odottaessa otetaan magneetti, jossa löytyy välilevytyrä, määrätään leikkausaika ja vaiva katoaa. Taas yleislääkäri on ollut tyhmä, kun ei heti otettu magneettia ja määrätty leikkaukseen.

Hyvä kirjoitus mutta tämän esimerkin kohdalla jäin pohtimaan että miksi tuota magneettikuvausta ei tehtäisi/tehdä välittömästi? Kallista? Haitallista? Laitteistoja on vähän että pitää säännöstellä tms?

Jotenkin kuulostaa hassulta että todennäköisin vaiva mutta silti odotellaan 6-8 viikkoa, annetaan potilaan kärvistellä kivuissa ja todennäköisesti sairaslomalla, ja pistetään vielä ramppaamaan useita kertoja vastaanotolle ennenkuin tutkitaan .

 

[lnaukkar]

Kyselenpä nyt täältä mielipiteitä sopivasta palkkatoiveesta. Esitin jo lähtöpisteen neuvotteluille potentiaaliselle työnantajalle, ja voin vannoa nähneeni nielaisun toivee esitettyäni

Tarkoitus olisi vaihtaa asiantuntijahommista alihankkijalta samoihin hommiin asiakkaalle ylemmän toimihenkilön asemaan. Työ on tuotekehitystä sulautetun linux-järjestelmän parissa, kerneli- (ja vieman rautakin) tason säätämistä, webbikäyttöliittymän vääntämistä ja kaikkea mikä mahtuu siihen väliin. Monikansallinen firma työnantajana.

Aika mahdoton sanoa sen kummemmin sun taustaa, osaamista ja paikkakuntaa tuntematta. Ainakin enemmän kuin nyt tienaat. Jos nyt jotain pitää veikata, niin tuollaisessa tehtävässä ja 9 vuoden kokemuksella palkka on muiden seikkojen perusteella jossain tuolla 3500-7000 välillä, ja pk-seudulla ei ainakaan tuolla alapäässä. Tässä tilanteessa voit myös miettiä paljonko sun työpanos sille firmalle aiemmin maksoi, laskutettuna.

 

[teppo mörkö]

Palaan vielä vähän tähän erotteluun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tai tavallaan myös yleis- ja erikoislääkärien kesken. Esimerkkisi patellajänteen repeämästä on ehkä tässä vähän huono, koska ison vamman jälkeinen patellarepeämä estää käytännössä kävelyn ja polven suoristamisen ja on siten vähän niin kuin pakko hoitaa heti enkä saata kuvitella miten se ei tutkimuksessa tulisi ilmi tai miten tutkimista ei olisi edes tehty (selvityspyyntö aseman ylilääkärille).

Näissä keskusteluissa menee kuitenkin maallikoilla sekaisin se, mikä on kunkin terveydenhuollon yksikön tehtävä. Se ei nimittäin ole oikeasti löytää ja hoitaa sairauksia, tai ei ainakaan niin yksinkertaisesti.
Perusterveydenhuoltoon ja yleislääkäreille (myös yleislääketieteen erikoislääkäreille) tulee valikoitumatonta aineistoa ja erikoissairaanhoitoon ja erikoislääkäreille taas valikoitunutta eli jo seulottua.
Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisyyksien mukaan oireyhdistelmällä X perusterveydenhuollon vastaanotolla potilaalla on sairaus Y vaikkapa todennäköisyydellä 20 %. Samoilla oireilla jo ilman mitään muita tietoja samalla potilaalla onkin sairaus Y erikoissairaanhoidossa 70 % todennäköisyydellä. Yleislääkärin tehtävä on tutkimusten, oireiden niin salliessa konservatiivisten (kajoamattomien) hoitojen sekä antamalla ajan kulua avulla muuttaa mahdollisten sairauksien todennäköisyyttä kunnes sieltä yhden sairauden todennäköisyys nousee riittävän korkeaksi. Toisaalta niin sanottujen diagnostisten imperatiivien (eli sairauksien, jotka on hoidettava heti) kohdalla pienempikin todennäköisyys saattaa pakottaa lähettämään vaikkapa päivystykseen poissulkututkimukseen (vaikkapa keuhkoveritulpan poissulku).

Yleislääkäri saattaa vaikkapa ajatella akuutin hengenahdistuspotilaan kohdalla yksinkertaistaen, että tämä tauti on tn:llä 70 % astmakohtaus, 20 %:lla keuhkoveritulppa, koska sellainen on ollut aiemmin, 10 % jotain muuta. Joudun lähettämään potilaan sairaalapäivystykseen tulpan poissulkuun. Potilas menee sairaalaan, jossa mitään ei löydy, saa astmaan kortisonikuurin. Potilas ajattelee, että olipa huono terveyskeskuslääkäri, kun ei voinut kortisonia itse kirjoittaa.

Parin viikon selkäkivusta kärsivä potilas saattaa taas tulla vastaanotolle valittamaan jalkaan säteilevää kipua. Terveyskeskuslääkäri pitää esitietojen ja tutkimuksen perusteella todennäköisenä jonkinlaista välilevyvaivaa. Ensikäynnistä suuri osa menee vaivasta keskusteluun ja sitten tehdään pikainen tutkimus ennen kaikkea hälytysmerkkien löytämiseksi. Todennäköisyydet vaikka 40 % välilevytyrä, 20 % jonkinlainen selkäydinkanavan ahtauma, 20 % selkäydinkanavan ulkopuolinen iskiasoireisto, 20 % pahanlaatuinen sairaus. Koska ei ole hälytysmerkkejä (diagnostisia imperatiiveja) määrätään ensin Buranaa ja fysioterapiaa, koska tyriä on terveilläkin joka kolmannella, paranemistaipumus on hyvä ja Burana vähentää kipualueen turvotusta. Parin-kolmen viikon päästä potilas tulee uudestaan vastaanotolle, jolloin otetaan röntgenkuva. Tämän jälkeen prosentit ovatkin sitten jo vaikkapa 60-10-20-10. Edelleen jatketaan konservatiivista hoitoa, koska suurin osa välilevytyristä sillä paranee. Potilas pyytää magneettia, mutta sitä ei vielä oteta, koska leikkaushoitoa ei tässä vaiheessa suunnitella. Tilanteen jatkuessa edelleen tehdään sitten kolmannella kerralla lähete erikoislääkärille. Vastaanottoa odottaessa otetaan magneetti, jossa löytyy välilevytyrä, määrätään leikkausaika ja vaiva katoaa. Taas yleislääkäri on ollut tyhmä, kun ei heti otettu magneettia ja määrätty leikkaukseen.

Erikoislääkärin tehtävä taas on pääosin tehdä kaikki tutkimukset kerralla, koska hänen potilaansa ovat jo valikoituja, heillä jo lähtökohtaisesti on oletettu sairaus, heistä on hyvät esitiedot ja erikoislääkäri hoitaa potilaansa ajan poikkileikkauksena (periaatteessa yhdellä ajanhetkellä, jonka jälkeen ei potilasta enää tapaa; krooniset erikoissairaanhoitoa vaativat sairaudet eivät tähän kuulu). Siksi maallikolle tulee sellainen kuva, että erikoislääkärit tutkivat hyvin ja perusteellisesti eikä asioissa kupeksita. Unohtamatta jää se, että erikoislääkärin tehtävä on saada diagnoosin todennäköisyys varmistettua vain vaikkapa 70 % todennäköisyydestä 90 %:iin ja sitten tarjota ne hoidot, joita ei ole vielä kokeiltu (eli muuta kuin vaikkapa seurantaa, Buranaa ja fysioterapiaa). Suurin osa esityöstä on tehty muualla.

ja juuri tämän todennäköisyystouhun vuoksi tekoäly tulee korvamaan yleislääkärien diagnoosit. okei, sanotaan että tulee lääkäreiden avuksi ettei tule kenellekään huoli