- Liittynyt
- 14.05.2017
- Viestejä
- 6 617
Jokainen voi valita taktiikkansa omien argumenttien tukemiseksi
Minusta on ihan naurettavaa verrata jotain opintopisteitä palkan määrään.
Palkkakeskustelu
- Keskustelun aloittaja H0rna
- Aloitettu
Jokainen voi valita taktiikkansa omien argumenttien tukemiseksi
Minusta on ihan naurettavaa verrata jotain opintopisteitä palkan määrään.
Työsopimuslaissa kielletään kilpaileva toiminta. Jos, et saa siis käytännössä tehdä esimerkiksi rakennusmiehenä päivätöitä 8-16 firmassa x ja iltaisin ja viikonloppuisin omalla firmalla samoja hommia.
Jos tuo konsultointi on eri toimialalla, niin ei välttämättä ole mitään ongelmaa. Lakipykälässä on poikkeus, jos saat nykyiseltä firmaltasi suostumuksen, niin saat tehdä mitä vain. Tämä kannattaa luonnollisesti olla kirjallisena.
Oli tarkoitus perustaa firma opintojen ohelle, mutta tämä pykälä sai itseni perääntymään. En halunnut tulevaisuudessa olla (pakosta) täypäiväinen yrittäjä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 555
Ihan hyvin saat tehdä hommia, tuolla kilpailupykälällä ei ole mitään tekemistä normaalin työnteon kanssa. Lähinnä nyt koskee jotain tuotekehitysjuttuja tai jos käytät hyväksesi esim. jotain hinnoittelutietoja ja sen vuoksi voitat kilpailutuksen työnantajasi nokan edestä. Ei siis koske millään tavoin perusduunarihommia. Myös konsultoida voi ihan hyvin, jos hyödyntää omaa osaamistaan eikä mitään työnantajan liikesalaisuuksia.
Nämä on aina tapauskohtaisia, enkä nyt ihan voi sanoa olevani asiantuntija tällä osa-alueella. Kuitenkin mielestäni alla oleva viittaisi siihen, ettei voisi olla esimerkiksi konsulttina töissä ja toiselle firmalle konsulttina vapaa-ajalla. Vaikka molemmissa käytettäisiin vaan omaa osaamista. Nuo kaksi konsulttifirmaa kuitenkin kilpailevat toistensa kanssa. Itse kysyisin kyllä nykyiseltä työnantajalta lausuntoa, ettei tule sitten oho-hups-tilanteita myöhemmässä vaiheessa.
"Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita työnantajan yksinoikeutta työntekijänsä työvoimaan. Osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta johdu muuta. Kilpailevaa toimintaa koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimuksissa ei ole mahdollista sopia työntekijän oikeuksia tiukentavista ehdoista. Työnantajalla ei esimerkiksi ole yleensä oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikanaan toista työtä, jollei se kilpaile varsinaisen työn kanssa. Työnantaja voi kieltää sivutoimen, jos sen hoitaminen vaikeuttaa päätoimen hoitamista. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, millaisia sivutoimia työntekijällä saa olla ja pitääkö niihin olla työnantajan lupa. Myös eräissä työehtosopimuksissa kuten Viestinnän keskusliiton ja Suomen journalistiliiton työehtosopimuksessa on määräyksiä sivutoimista."
Lähde Kopioitu sivulta 3.
"Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita työnantajan yksinoikeutta työntekijänsä työvoimaan. Osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta johdu muuta. Kilpailevaa toimintaa koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimuksissa ei ole mahdollista sopia työntekijän oikeuksia tiukentavista ehdoista. Työnantajalla ei esimerkiksi ole yleensä oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikanaan toista työtä, jollei se kilpaile varsinaisen työn kanssa. Työnantaja voi kieltää sivutoimen, jos sen hoitaminen vaikeuttaa päätoimen hoitamista. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, millaisia sivutoimia työntekijällä saa olla ja pitääkö niihin olla työnantajan lupa. Myös eräissä työehtosopimuksissa kuten Viestinnän keskusliiton ja Suomen journalistiliiton työehtosopimuksessa on määräyksiä sivutoimista."
Lähde Kopioitu sivulta 3.
Ongelmaa tuskin on, jos olet aamulla Hesburgerin kassalla ja illalla McDonaldsin.
Mutta jos koodaat päivätyökseksi (ts. tuotat uutta, tekijänoikeuksien alaista materiaalia) ja koodaat illalla jonnekin toisaalle muodostuu helposti ristiriitatilanne tuon IP:n omistuksien suhteen. Ja mitä korkeammalla olet hierarkiassa, sitä enemmän tämä ristiriitatilanne eskaloituu.
- Liittynyt
- 18.06.2018
- Viestejä
- 764
Hassu ajatus, että palkan pitäisi korreloida koulutuksen kanssa suoraan mitä täällä on osa viljellyt. Vaikka se varmasti korreloikin isossa mittakaavassa niin ei se saa olla mikään automaatti, että pitää olla tietty palkkataso koska koulutustaso. Tästä tulee väärin käytettynä ase jonka käyttö vain tekee yhteiskunnasta paskemman paikan kaikille. Päiväkodin kaikki työntekijät eivät tarvitse lastentarhanopettajan tutkintoa - sinne tarvitaan nimenomaan lisää henkilökuntaa ja se ongema ei ratkea että nostetaan koulutusvaatimuksia kaikille työntekijöille ja tästä syystä vaaditaan korottamaan näiden tekijöiden palkkaa. Opettajien palkkoja tunnutaan sopivasti vertailemaan palkkajohtaja-alojen muiden maisteristasoisten hommien liksoihin ja nyt vastaavasti sairaanhoitavat vs insinöörit.
Joku väläytti, että olisi jokin ongelma, että duunari tienaa enemmän kuin filosofian tohtori. Edelleen, jos se duunari on yksityisellä puolella ja tuottaa työnantajalle määritelmällisesti lisäarvoa niin mielestäni ihan sama mitä sille maksetaan. 2000-luvun nousuhuumassa oli varaa availla mitä turhempia koulutusohjelmia yliopistoihin. Turhia siis siinä mielessä, että näille töille ei tosiasiallista tarvetta - eikä maksajaa - ole. Meillä on limbossa paljon yliopistolla töissä olevia tutkijoita kovilla titteleillä, jotka puuhastelevat omiaan pelkästään apurahojen turvin. Ei näiden palkkaa todellakaan ole yhteiskunnan varaa nostaa, koska ei tarvitse olla sherlock tietääkseen kuka noi palkat maksaa.
Joku väläytti, että olisi jokin ongelma, että duunari tienaa enemmän kuin filosofian tohtori. Edelleen, jos se duunari on yksityisellä puolella ja tuottaa työnantajalle määritelmällisesti lisäarvoa niin mielestäni ihan sama mitä sille maksetaan. 2000-luvun nousuhuumassa oli varaa availla mitä turhempia koulutusohjelmia yliopistoihin. Turhia siis siinä mielessä, että näille töille ei tosiasiallista tarvetta - eikä maksajaa - ole. Meillä on limbossa paljon yliopistolla töissä olevia tutkijoita kovilla titteleillä, jotka puuhastelevat omiaan pelkästään apurahojen turvin. Ei näiden palkkaa todellakaan ole yhteiskunnan varaa nostaa, koska ei tarvitse olla sherlock tietääkseen kuka noi palkat maksaa.
Viimeksi muokattu:
Apurahaa saavat tutkijat eivät saa palkkaa eivätkä ole työsuhteessa. Kannattaisi ottaa edes perusasioista selvää ennenkuin alkaa huutelemaan.
Jos työsopimuksessa lukee että "oman yrityksen perustamiseen tai osakkaaksi lähtemiseen tarvitaan aina työnantajan lupa" niin kuinkahan pitävä pykälä tuo loppuviimeksi on, jos kerran "Työnantajalla ei esimerkiksi ole yleensä oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikanaan toista työtä, jollei se kilpaile varsinaisen työn kanssa." ja tapahtuu täysin vapaa-ajalla, eli ei haittaa työn tekemistä?
Teoriassahan työnantaja voisi tahtoessaan yrittää kieltää ihan kaiken mahdollisen ylimääräisen, ja vedota vaikka siihen että "muun työn tekeminen vapaa-ajalla on kuormittavaa ja voi vähentää jaksamista päivätyössä" ym. mutta menisiköhän oikeudessa läpi?
No jos on kyseessä kilpaileva toiminta, niin lähtökohtaisesti se on kielletty. Eikä sitä siis tarvitse edes lukea erikseen siinä sopparissa. Se on työsopimuslaissa. Kilpaileva toiminta on toki pohdittava aina tapauskohtaisesti. Mielestäni @jokumuu kiteytti asian aika hyvin.
Eikä se välttämättä tarvitse olla erityisen korkeassa johtoasemassa. Tätä ei pidä tosiaan sekottaa kilpailukieltosopimukseen. Se kun on tarkoitettu työsopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Itse ajattelin opiskelujen aikana, että tulen työskentelemään tilitoimistossa. Olin myös perustamassa pienimuotoista tilitoimistoa opintojen ohelle. Minä tulkitsin tuon mahdollisesti niin, että olisin kilpaillut tuon varsinaisen työn kanssa (tilitoimistossa), enkä siksi omaa firmaa laittanut pystyyn. Hyvä mennä työhaastatteluun: ”onko teille ok, että mulla oma tilitoimisto?”.
Mutta jokainen tekee omat päätöksensä.
Jos kilpailua mietitään niin varsinkin koodaus on niin valtava skaala. Ihan hatusta jos vaikka työnantajalle koodaa jotain mobiilisovellusta ja omalla firmalla tekee nättejä nettisivuja niin onko ke kilpailevia.
Toki tilitoimisto ja tilitoimisto tekee aika samaa asiaa
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 729
Ja tuskin kahdessa tilitoimistossa työskenteleminen duunarina esim. tilintarkastajana on suuri ongelma, mutta omistajana, johtotehtävissä, myynnissä tms. voi olla hieman kyseenalaisempaa...
Joo, en kovin hyvin tunne mitä koodari tekee. Varmaan jos käytät esim eri kieliä eri työnantajilla, tuskin voi olla kilpailusta kyse.
Esimerkki: Henkilö A on päivätöissä firmassa B ja tekee osa-aikaista konsulttikeikkaa firmalle C. Firmoilla on eri asiakkaat ja hieman eri bisneskin mutta kuitenkin suunnilleen sama ala. A nyt kuitenkin tekee keksinnön ja patentoi sen firmalle C. Kysymys kuuluukin, onko A:lla oikeus patentoida keksintöään C:lle vai onko B:llä kuitenkin oikeus siihen?
Tähänhän ei ole suoraa vastausta, mutta jos kyse on rahanarvoisesta keksinnöstä niin siitä tullaan vääntämään ja vastaavista keisseistä väännetään jatkuvasti jossain. Eikä edes tarvitse puhua patenteista, vaan ihan mistä vaan tuotetusta lisäarvosta. Iso tekijä tässä on varmasti se, missä asemassa A on B:ssä, onko harjoittelijana vaiko seniorina.
Jos on teknisellä alalla kannattaa miettiä tätä hetki ennen sivutöiden aloittamista. Ja mitä korkeammalla olet hierarkiassa sitä tarkemmin tätä kannattaa miettiä.
Tähänhän ei ole suoraa vastausta, mutta jos kyse on rahanarvoisesta keksinnöstä niin siitä tullaan vääntämään ja vastaavista keisseistä väännetään jatkuvasti jossain. Eikä edes tarvitse puhua patenteista, vaan ihan mistä vaan tuotetusta lisäarvosta. Iso tekijä tässä on varmasti se, missä asemassa A on B:ssä, onko harjoittelijana vaiko seniorina.
Jos on teknisellä alalla kannattaa miettiä tätä hetki ennen sivutöiden aloittamista. Ja mitä korkeammalla olet hierarkiassa sitä tarkemmin tätä kannattaa miettiä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Kiitos tekkiläisille homman avaamisesta. Päätyöni on järjestelmäasiantuntijahommaa johon ei sisälly juurikaan koodausta tai mitään kauhean kummoistakaan missä edes komentoriviä paljoakaan tarvittaisiin. Tää toinen homma on tosiaan sellaista konsultinomaista työtä, joka on kyllä IT-alalla muttei millään tasoa korreloi päivätyön kanssa. Ihan aikaeroista johtuen ei toista voi oikein työajallaan tehdä ja muutenkin tuo todennäköisesti painottuu iltaan, jolloin ei ole muutakaan fiksua tekemistä. Toki meidän nykytyöpaikalla "on pakko ilmoittaa muista työsuhteista", mutten ole kertaakaan ilmoittanut esim. freelancerin töistäni siellä, koska se ei mitenkään työnantajalleni kuulu, mitä vapaa-ajalla teen. Plus olen hierarkiassa sellaisessa positiossa, ettei mitään liiketoimintasalaisuuksia tule eteen tai muutenkaan olisi mitään sellaista tietoa mistä olisi missään muualla hyötyä.
Nykyisen työnantajan asiakkaat ovat Suomessa, tämän ulkomailla. Joten tuskin tässä mitään ristiriitaista tilannetta syntyy senkään osalta. Toki tätä voisi kysyä tarkemmin vielä IL:n lakiosastolta ja sinne näyttää työsopimukset molemmista.
Nykyisen työnantajan asiakkaat ovat Suomessa, tämän ulkomailla. Joten tuskin tässä mitään ristiriitaista tilannetta syntyy senkään osalta. Toki tätä voisi kysyä tarkemmin vielä IL:n lakiosastolta ja sinne näyttää työsopimukset molemmista.
Kyllä jos vaan mahdollista, niin näyttäisin jollekin asiaa paremmin tuntevalle (lakimiehelle). Parempi se on ottaa varman päälle nyt kun sitten myöhemmin ottaa puolustusasianajajaa.
Jollei ole juurikaan tekemisissä IP:n kanssa eikä seniori/manageripositiossa, eikä ole konsulttihommissa, niin sanoisin, että tässä tapauksessa lupa (kirjallinen esim. sähköposti) pomolta tai HR:ltä riittää. Ei siitä IL:n lakimiehen konsultoinnista tietysti haittaakaan ole, etenkin kun se kuuluu siihen jäsenmaksuun.
Mielenkiintoisia nämä palkkatasa-arvon avaukset, joita on viimeaikoina näkynyt Hesarissa.
Esimerkiksi Lappeenrantalainen proviisori ehdottaa, että: "VUODESTA toiseen vertaillaan naisten ja miesten palkkoja ja ihmetellään epätasa-arvoa. Palkkatasa-arvo on saavutettavissa yksinkertaisin ja oikeudenmukaisin keinoin. Lopetetaan alakohtaiset palkkaneuvottelut ja määritellään palkat koulutustasoon, kokemukseen ja työn vaativuuteen perustuen."
Ja tänää aamulla toisessa mielipidekirjoituksessa Helsinkiläinen päiväkodin johtaja kannattaa tätä, koska: "Olen silti harkinnut alanvaihtoa valmistumisestani lähtien. Syynä on palkka. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että vaikka olen maisteri, minulla ei varhaiskasvatuksen opettajan tai edes nykyisessä päiväkodin johtajan työssäni tule yksinhuoltajana koskaan olemaan varaa hankkia omistusasuntoa kotikaupungistani Helsingistä."
Hänenkin mukaansa tämä uusi malli"-lisäisi palkkauksen oikeudenmukaisuutta".
Helppohan kenen tahansa on huudella omia määritelmään oikeudenmukaisuudesta.. Sen takia olisikin mielenkiintoista kuulla heiltä hieman tarkemmin tästä tasa-arvoisesta mallista ja sen toteutuksesta. Keneltä ne rahat otettaisiin ja kenelle ne menisivät.
Tässä vielä kirjoitukset, molemmat olleet päivän luetuimpien joukossa(kommenttiosioon ei kannata mennä):
Lukijan mielipide: Insinöörille ja sairaanhoitajalle pitäisi maksaa samaa peruspalkkaa
Lukijan mielipide: Pidän palkkaani epäoikeudenmukaisena – olen maisteri, mutta en saa koskaan omistusasuntoa Helsingistä
Esimerkiksi Lappeenrantalainen proviisori ehdottaa, että: "VUODESTA toiseen vertaillaan naisten ja miesten palkkoja ja ihmetellään epätasa-arvoa. Palkkatasa-arvo on saavutettavissa yksinkertaisin ja oikeudenmukaisin keinoin. Lopetetaan alakohtaiset palkkaneuvottelut ja määritellään palkat koulutustasoon, kokemukseen ja työn vaativuuteen perustuen."
Ja tänää aamulla toisessa mielipidekirjoituksessa Helsinkiläinen päiväkodin johtaja kannattaa tätä, koska: "Olen silti harkinnut alanvaihtoa valmistumisestani lähtien. Syynä on palkka. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että vaikka olen maisteri, minulla ei varhaiskasvatuksen opettajan tai edes nykyisessä päiväkodin johtajan työssäni tule yksinhuoltajana koskaan olemaan varaa hankkia omistusasuntoa kotikaupungistani Helsingistä."
Hänenkin mukaansa tämä uusi malli"-lisäisi palkkauksen oikeudenmukaisuutta".
Helppohan kenen tahansa on huudella omia määritelmään oikeudenmukaisuudesta.. Sen takia olisikin mielenkiintoista kuulla heiltä hieman tarkemmin tästä tasa-arvoisesta mallista ja sen toteutuksesta. Keneltä ne rahat otettaisiin ja kenelle ne menisivät.
Tässä vielä kirjoitukset, molemmat olleet päivän luetuimpien joukossa(kommenttiosioon ei kannata mennä):
Lukijan mielipide: Insinöörille ja sairaanhoitajalle pitäisi maksaa samaa peruspalkkaa
Lukijan mielipide: Pidän palkkaani epäoikeudenmukaisena – olen maisteri, mutta en saa koskaan omistusasuntoa Helsingistä
Entä kaikki ne miljoonia tienaavat startup-kaverit, jotka ovat korkeintaa dropoutteja, jos ovat edes jaksaneet yliopistoon koskaan pyrkiä? Eikö olekin epäoikeudenmukaista, että he tienaavat enemmän kuin humanistimaisteri?
Mun työt on kaikkein vaativimpia, ja siksi mulle pitää maksaa eniten kaikista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 108
Munpas. Sulta ja muilta voitais hiukan ottaa pois, mä teen vaativampaa ja tuottavampaa työtä.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 539
Loppupeleissä lähes kaikilla asiantuntija, konsultti yms. hommia tekevillä työn vaativuus suunnilleen sama. Töitä on enemmän kuin ehtii kunnolla tekemään.
Palkoissa eri tehtävien välillä suhteettoman isoja eroja.
Palkoissa eri tehtävien välillä suhteettoman isoja eroja.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Aika sinisilmäinen näkemys asiasta, käytännössä kapitalistinen ihanne on olla maksamatta palkkaa ollenkaan (tämän takia esim kokoomus ajaa mallia jossa työnantajat maksaa mahdollisimman vähän ja työntekijä hakisi loput toimeentuloon vaaditut rahat sossusta eli muilta veronmaksajilta eli osa palkkakustannuksista saadaan siirrettyä muille).
Se että tuottaako työntekijä kymmenen euroa vai sata / työtunti on sivuseikka kun palkkaa määritellään, koska joka tapauksessa palkka pitää saada minimoitua minimaaliseksi että tuotto saadaan maksimoitua. Palkan maksaminen on pakollinen paha ja kulu joka tulee minimoida keinolla millä hyvänsä, riippumatta siitä vaikka työntekijä tuottaisi ihan saatanasti rahaa, tyhmäähän se on antaa enempää rahaa työntekijälle kuin on pakko. Jos tuottava työntekijä lähtee koska palkka oli liian pieni, sitä pitää säätää sen verran ylöspäin että lähtöhaluja saadaan hillittyä tarpeekis, jos työntekijä vaatii liikaa niin sitten voi antaa sen lähteä, sota ei ylleensä yhtä miestä kaipaa.
Sama pätee kaupan hinnoitteluun, ihmiset kuvittelevat että hinnoittalu perustuu hankintahintaan + kateprosentti päälle. Oikeasti hinnoittelu perustuu analyysiin siitä paljonko ihmiset ovat valmiita maksamaan kyseisestä tuotteesta ja missä vaiheesa nousevalla hintakäyrällä myynti kääntyy laskuun eli ihmiset jättävät tavaran hyllyyn hinnan takia. Tätä sweetspottia haetaan sitten automaattisesti seuraamalla kulutustottumuskia, vuodenaikoja, jne.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 310
Kyllähän nykyisin monella alalla julkisen sektorin palkat heti lähtöjään kovemmat kuin yksityisellä. Esim. lähihoitajat Oulussa tienaa 200-300€ peruspalkassa aloittaessa vähemmän yksityisellä vs. julkinen. Lisäksi monet edut parempia. Sitten nuo asiantuntijahommat, työpaikkailmoissa kunnilla lähdöt 3k€+++ ja siihen päälle henk.koht.kokemuslisiä jopa 45% ?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Julkisen sektorin palkat liittyvät enemmän politiikkaan, se miten tuottava olet tai et ei helposti heijastu peruspalkkaan. Sitä en tiedä paljonko julkinen sektori pystyy joustamaan palkkaneuvotteluissa jos niillä on pula työntekijästä x joka ei suostu tulemaan töihin taulukkopalkalla.
Oma kokemus on että vaikka olisi toimitusjohtaja ei tarkoita että on pätevä ja ansaitsisi palkkansa. TJ:ksi päästää usein ihan muilla meriiteillä kuin pätevyydellä. "Terveisin Juha Sipilälle työskennellyt ja tarinaa riittäisi sen firman johtamisen tasosta"
Ei tietenkään, palkkaukseen vaikuttaa moni asia mutta se ei välttämättä ole pätevyys tai tuottavuus. Tiedän ammatillisia urpoja jotka nostaa kovaa palkkaa koska ne on hyviä neuvottelemaan palkkansa ja näyttävät päteviltä paperilla HR;n edessä. Eräs tohtoristason mies ei osannut edes vaihtaa näytön resoluutiota, teki samaa hommaa kuin minä, ei ymmärtänyt mitään mitä on tekemässä (puoleen vuoteen ei saanut yhtään committia läpi koodikatselmoinnista) ja olen varma että nosti huomattavasti kovempaa liksaa kuin minä. Sitten se lähti takaisin yliopistolle tutkimusprojektiin.
Tuo logiikka toimii bodyshopeissa joissa voidaan suoraan katsoa laskutettava tunti + katte > palkka, mutta monessa firmassa on pakollisia huonosti tuottavia tai tuottamattomia töitä joista sinun logiikallasi ei maksettaisi ollenkaan. Käytännössä tuottavimmat tyypit rahoittaa ei tuottavien tyyppien palkat, ihan kuin yhteiskunnassakin.[/QUOTE]
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 579
Ja valtio on aivan ylivoimainen palkkajohtaja.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Toki, mutta se ei muuta niitä periaatteita mihin alunperin kommentoin eli työnantajan etu on maksaa työstä niin vähän kuin mahdollista. Ei oikeastaan ole "kannattaa maksaa" käsitettä vaan käsite on "joutuu maksamaan". Jos "joutuu maksamaan" > "tuo rahaa taloon" niin joko tuota työtä ei kannata tehdä tai se on sellainen työ joka halutaan silti tehdä jolloin rahaa lainataan toisesta Excel sarakkeesta jossa rahaa tulee enemmän kuin menee.
Totta kai se menee noin, mistä muualta tuottamaton sisäinen työ saisi rahoituksensa kuin niiden tuottavien tyyppien hankkimasta voitosta? Kokonaisuuksien hallinnan kannalta sitten pitää miettiä kannattaako pistää insinöörit säännöllisesti mopin varteen vai hankkia erillinen siivooja, molempia ratkaisuja olen nähnyt työurani aikana.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 762
Nyt ollaan vielä jossain määrin ketjun aiheen puitteissa, mutta muistetaan pitää se keskustelu palkkakeskeisenä. Kuten aloitusviestissä sanotaan, ensisijaisesti tarkoitus on keskustella palkkamääristä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 819
Käväsin tänään työhaastattelussa ja olisi kysymys koskien palkkaa.
Työ olisi lähes täysin samaa mitä olen jo melkein 5 vuotta tehnyt, perus duunarityötä. Palkkatoiveena esitin 2300e/kk. Sen verran otin selvää, että TESn mukaan palkkaa maksetaan 2053e(nämä luvut ilman mitään lisiä) haastattelussa kun tähän kohtaan sitten ihan lopussa päästiin en alkanut ollenkaan neuvottelemaan mikä oli kohdaltani varmaan virhe. Mutta onko tälläsissä perus duunaritöissä yleensäkään mitään neuboteltavaa sen enempää, vai heitetäänkö aina tuo TESn mukainen palkka vastatarjoukseksi? Mitään sopimusta ei olla vielä tehty, mutta mahdollisessa sopimuksen allekirjoitustilanteessa onko vielä mahdollista koittaa hilata liksaa hieman ylöspäin vedoten vaikka jo tuohon melko pitkään aikaisempaa työkokemukseen?
Työnhaku kokemukset nämä niin neuvotteluskilssit nämä
Työ olisi lähes täysin samaa mitä olen jo melkein 5 vuotta tehnyt, perus duunarityötä. Palkkatoiveena esitin 2300e/kk. Sen verran otin selvää, että TESn mukaan palkkaa maksetaan 2053e(nämä luvut ilman mitään lisiä) haastattelussa kun tähän kohtaan sitten ihan lopussa päästiin en alkanut ollenkaan neuvottelemaan mikä oli kohdaltani varmaan virhe. Mutta onko tälläsissä perus duunaritöissä yleensäkään mitään neuboteltavaa sen enempää, vai heitetäänkö aina tuo TESn mukainen palkka vastatarjoukseksi? Mitään sopimusta ei olla vielä tehty, mutta mahdollisessa sopimuksen allekirjoitustilanteessa onko vielä mahdollista koittaa hilata liksaa hieman ylöspäin vedoten vaikka jo tuohon melko pitkään aikaisempaa työkokemukseen?
Työnhaku kokemukset nämä niin neuvotteluskilssit nämä
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 893
TES on minimi ja esimerkiksi rakennusalalla kovinkaan moni ei tee töitä TES:n minimillä. Etelässä tuskin "kukaan". Sote, siivous ja kaupan alalla TES:n minimeillä työskentely on todella yleistä. Joissain tapauksissa voidaan vääntää henkilön sijaintia palkkataulukon portailla.Käväsin tänään työhaastattelussa ja olisi kysymys koskien palkkaa.
Työ olisi lähes täysin samaa mitä olen jo melkein 5 vuotta tehnyt, perus duunarityötä. Palkkatoiveena esitin 2300e/kk. Sen verran otin selvää, että TESn mukaan palkkaa maksetaan 2053e(nämä luvut ilman mitään lisiä) haastattelussa kun tähän kohtaan sitten ihan lopussa päästiin en alkanut ollenkaan neuvottelemaan mikä oli kohdaltani varmaan virhe. Mutta onko tälläsissä perus duunaritöissä yleensäkään mitään neuboteltavaa sen enempää, vai heitetäänkö aina tuo TESn mukainen palkka vastatarjoukseksi? Mitään sopimusta ei olla vielä tehty, mutta mahdollisessa sopimuksen allekirjoitustilanteessa onko vielä mahdollista koittaa hilata liksaa hieman ylöspäin vedoten vaikka jo tuohon melko pitkään aikaisempaa työkokemukseen?
Työnhaku kokemukset nämä niin neuvotteluskilssit nämä
Sopimuksenkirjoitustilaisuus vaan on äärimmäisen huono hetki neuvottelulle. Siellä saattaa olla valmiiksi tehdyt paperit, jotka tulevat henklön kädestä, jolla ei ole mitään valtuuksia tai kykyä neuvotella palkoista.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 319
En tiedä mihin ketjuun kuuluu, mutta kysytään nyt:
Olin viikonlopun töissä vuoden alussa siten että maanantai oli vapaa (loppiainen) ja jatkoin normaalisti seuraavan viikon. Eli olin töissä tiistai --> seuraavan viikon perjantai ilman vapaapäivää. Palkkakuitissa ei näy viikkolepokorvausta tuolta viikonlopulta ja mietin että onkohan se oikein vai onkohan palkkakonttori taas mokannut?
Olin viikonlopun töissä vuoden alussa siten että maanantai oli vapaa (loppiainen) ja jatkoin normaalisti seuraavan viikon. Eli olin töissä tiistai --> seuraavan viikon perjantai ilman vapaapäivää. Palkkakuitissa ei näy viikkolepokorvausta tuolta viikonlopulta ja mietin että onkohan se oikein vai onkohan palkkakonttori taas mokannut?
Jos nyt oikein ymmärsin, niin olet ollut siis töissä 11 päivää putkeen, alkaen tiistaista ja päättäen seuraavan viikon perjantaihin? Tuossa on siis 2 työviikkoa ja ensimmäisellä viikolla sinulla on ollut maanantai vapaa ja toisella viikolla lauantai ja sunnuntai vapaa, joten käsittääkseni tuosta ei viikkovapaakorvausta saa.
- Liittynyt
- 20.12.2016
- Viestejä
- 149
Eikös viikkolepokorvaus makseta silloin jos olet maanantaista maanantaihin töissä ilman 24 h yhtäjaksoista vapaata missään välissä? Eli silloin ei sinulle pitäisikään maksaa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Ei vaan se maksetaan jos viikon aikana ei ole ollut 35h yhtäjaksoista vapaa-aikaa.
- Liittynyt
- 20.12.2016
- Viestejä
- 149
Okei, näköjään koskee keskeytymätöntä kolmivuoroa ainakin joillakin aloilla.
Täytyy kuitenkin todeta, että et ymmärrä kapitalismista oikeastaan mitään. Miksi kapitalismissa haluttaisiin hävittää ostajat, asiakkaat ja veronmaksajat? Kuvailemasi tilanne on niin kaukana kapitalismista kuin olla ja voi. Markkinataloudessa pyritään win-win tilanteeseen vapaaehtoisten vaihtojen kautta.
Ainakin meillä se menee siten, että täytyy olla töissä viikon jokaisena päivänä, että saisi viikkolepokorvauksen.
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 319
Laitoin tiketin menemään eikä HR eikä palkkakonttori suoraan edes tienneet miten menee vaan lupasivat palata asiaan... Eli ei kai heillekään ihan jokavuotinen keissi
Aiempi säädös koski viikkolepoa kalenteriviikon aikana, mutta työaikalaki muuttui juuri vuoden alusta. Nähdäkseni olet oikeutettu viikkolepokorvaukseen nykyisen lain mukaan.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 511
Alipalkkaus taitaa koodauspuolella olla Suomessa suhteessa Kanadaan vielä suurempaa.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 511
Päälle vielä kiinteistövero siihen "omaan", jolla vuokraa Suomesta pienen asunnon.
Ihan sama keissi mulla, mutta palkkis ilmoitti, että kk-palkkalaisella seitsemän päivän jakso on ma-su ja täten ei viikkolepokorvausta heru, koska 24h tulee maanantailta lepoa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 749
Suosittelen vaikka linkkaamaan tuon lain. Tessit jää kuitenkin auttamatta lain jalkoihin.
Palkkis linkkasi lain mulle ja ilmoitti kuten yllä sanoin. Oletan, että puhut nyt tästä:
"Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana. "
Tuo viikkolepopykälä tosiaan muuttui uusimpaan lain versioon muodosta "kerran viikossa" muotoon "kerran seitsemän päivän aikana". Maalaisjärki sanoisi että korvaukset kuuluisivat tässä tapauksessa.
Lain 34 § tosin sanoo että viikkolevosta voidaan sopia toisin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa.
Kyllä se palkkis taisi oikeassa olla. Tuolla on selitetty auki työaikalain muutokset. "Viikkolepojen välillä voi siten olla enimmillään 12 työpäivää." Eikös tämä tarkoita, että yksi viikonloppu töissä ei enää riitä viikkolepokorvauksiin?
Uutiset
-
NVIDIA kieltää minkäänlaisten takaovien ja tappokytkinten olemassaolon piireissään
6.8.2025 23:44
-
AMD:n toinen vuosineljännes kääntyi tappiolliseksi
6.8.2025 21:18
-
Intel avasi XeSS 2 -teknologiat kilpailevien näytönohjainvalmistajien käyttöön
6.8.2025 20:44
-
AMD julkaisi AMD Software 25.8.1-ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
5.8.2025 19:50
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
Uusimmat viestit
-
-
-
Keskustelua autotarjouksista ja autojen rahoitustarjouksista
- Viimeisin: kyynelkaasu
-
Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)- Viimeisin: Vir Tane
