Paljonko teillä jää rahaa käteen pakollisten laskujen/menojen jälkeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rxd
  • Aloitettu Aloitettu
Loistava esimerkki. Paljonko suunnilleen vaatii ajankäyttöä tuollaisen seurannan ylläpito?

Eipä tuohon kuukautta kohden puolta tuntia kauempaa kokonaisuudessaan mene. Varmaan vähemmänkin. Olennaista on, että pitää kuitit tallessa yhdessä paikassa. Jos ei kuittia ota, niin pitää sitten muuten huolen, että se tulee kirjattua sisään. Yksinkertaista tuo on, mutta jos ei tuota ole koskaan tehnyt, vaatii se tietysti henkistä totuttautumista, joka tuntuu sitten enemmän kuin itse ajallinen panostus.

Useimmilla se tyssää siihen, etteivät he lopulta näe asiasta saatavaa hyötyä. Se on ok, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan, koska jos rahaa ei ole jaettavaksi asti, tuollainen yksinkertainen budjetti näyttää jo yhden vuoden aikana oman talouden kuolleet kulmat erittäin nopeasti ja selkeästi, jos sen vain itselleen rehellisesti täyttää.

Tärkeää siinä on ottaa erikseen tikunnokkaan ja eriyttää sellaiset kulut, jotka eivät ole itselle elämänlaatua lisääviä mutta joihin potentiaalisesti menee paljon rahaa. Yllättävimpiä ovat usein pienet menot, joita tulee ostettua vähän kuin tavan vuoksi mutta joista voi yhtä hyvin luopuakin. Niistä kertyy nopeasti aivan jumalattomia summia.
 
Emt, joku suunnilleen 1000€ kuussa näyttäisi tällä hetkellä kertyvän säästötilille ylijäämää n. kolmen kiloeuron nettopalkasta. Tämä ei toki ole pelkästään "pakollisten" menojen jälkeen, vaan mukana on myös rahastosäästöt, hupikulutus ym.

Henkilökohtaisesti en keksi oikeastaan mitään vastenmielisempää kuin se, että nysväisi pilkuntarkasti kaikki menot johonki helvetin Exceliin, mutta ymmärrän kyllä että on ihmisiä, jotka tuollaisesta kovasti saavat tyydytystä. Henkilökohtaisesti menisin kuitenkin mieluummin asettelemaan nauloja varpaankynsien alle ja potkimaan lähintä seinää, kuin tuhlaisin sekuntiakaan ainutlaatuista aikaani tällä planeetalla tuollaiseen. Itselle riittää, että säästövarallisuus kasvaa pikkuhiljaa ja likvidia valuuttaa on sopivasti tilillä, että voi halutessaan ostella kivoja juttuja tai sitten jotain pakollisempaa. "Yllättävien menojen" konseptia en tunne, on vain huonoa valmistautumista. Seuraan kyllä talouttani, mutta en todellakaan yksittäisten kustannusten tasolla, vaan lähinnä välillä tulee käytyä vilkaisemassa esim. pankin tai S-mobiiliäppskin aggregoitua dataa jne., mallia ehkä kerran-kaksi vuodessa.

Rahaongelmia minulla ei ole koskaan ollut. Ei muutamalla satasella kuussa elävänä opiskelijana, parin tonnin kuukausipalkkaisena sinkkuduunarina tai nykyisin talollisena perheenisänä toiseksi ylimmässä tulodesiilissä. Rahaa on aina jäänyt enemmän talteen reippasti enemmän kuin menee, koska kaiken A ja O on kohtuulliset, tuloihin sovitetut menot. Harrastukset on edullisia ja täysin omaehtoisia ja jokseenkin vailla juoksevia kustannuksia. Olen immuuni myyjille, enkä harrasta heräteostoksia, vaan harkitsen kaikki yhtäänkään "isommat" (50-100€) hankinnat hyvin tarkkaan ja "laadun" sijasta jahtaan aina parasta b/b-suhdetta. En syö ulkona kuin ehkä kerran kuussa, en tupakoi, en käy baareissa eikä alkoholia muutenkaan juuri kulu. Auto on tylsä järkevä perheauto, vaatteet edullisia no-brandeja jotka pysyvät käytössä kymmeniä vuosia. Ei juuri osteta eineksiä tai puolivalmisteita, vaan tehdään perheen ruoat itse, kerrallaan isoja satseja ja lähinnä kasvisruokaa, joten meidän nelihenkisen perheen ruokamenot on n. 400-500€/kk. Kilpailutan kaiken kilpailuttamisen arvoisen säännöllisin väliajoin ja ylipäätään vaan vältän kaikkea "turhaa" kuluttamista. En minä nyt toki mikään askeesimunkki ole, vaan ostelen kyllä tietenkin myös "turhaa" elektroniikkaa ym., kun talous sen helposti kestää ja senttiäkään et säästettyä rahaa tästä elämästä mukaasi saa kun kynsi kylmenee, joten toisaalta koen että elämästä pitää myös nauttia ja kivoihin juttuihin laittaa rahaa tässä ja nyt jos siltä oikeasti tuntuu.

Mut nää on näitä, eri ihmisillä toimii eri asiat ja on ylipäätään erilaiset näkemykset, tavoitteet ym. Ihan yhtälailla esim. painonhallinnassa jotkut ihmiset kokevat mielekkääksi laskea jokaisen aterian jokaisen kalorin, kun itse taas yritän vaan yleensä ottaa aina lautaselle hieman vähemmän ruokaa kuin tekisi mieli ja itselläni tämä on toiminut ihan hyvin ja paino pysynyt kurissa. Olen suurpiirteinen ihminen, joten lonkalta ampuminen tuntuu omimmalta lähestymistavalta. Minkäs teet.
 
Viimeksi muokattu:
Kun olin töissä ja sain palkkaa nettona 1800 euroa tilille, niin pystyin säästämään 800 euroa kk jo palkkapäivänä.

Tonni riitti mukavasti halpaan vuokraan, muonaan ja peruskuluttamiseen nuukailulla. Työpaikka oli kävelymatkan päässä.
Kun tonnista maksoi laskut ja vuokran niin käteen jäi noin 450-400 euroa.

Nyt downshiftaan säästöillä, eikä tarvitse töissä enää käydä :D
 
Eipä tuohon kuukautta kohden puolta tuntia kauempaa kokonaisuudessaan mene. Varmaan vähemmänkin. Olennaista on, että pitää kuitit tallessa yhdessä paikassa. Jos ei kuittia ota, niin pitää sitten muuten huolen, että se tulee kirjattua sisään. Yksinkertaista tuo on, mutta jos ei tuota ole koskaan tehnyt, vaatii se tietysti henkistä totuttautumista, joka tuntuu sitten enemmän kuin itse ajallinen panostus.

Useimmilla se tyssää siihen, etteivät he lopulta näe asiasta saatavaa hyötyä. Se on ok, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan, koska jos rahaa ei ole jaettavaksi asti, tuollainen yksinkertainen budjetti näyttää jo yhden vuoden aikana oman talouden kuolleet kulmat erittäin nopeasti ja selkeästi, jos sen vain itselleen rehellisesti täyttää.

Hyvä pointti. Itsekin joskus tein muutaman kuukauden ajalta seurantaa jokaikisestä ostosta ja erityisesti ruokakaupan ostoksista ihan yksittäisten tuotteiden tarkkuudella. Muutaman kuukauden seurannan jälkeen kun excelistä näki paljonko rahaa menee tiettyihin yksittäisiin tuotteisiin, niin sieltä huomasi muutaman tietyn tuotteen, mitkä sinänsä tuntuivat halvoilta, mutta lopulta ne muutama tuote tekivät 30 % koko seurantajakson kokonaissummasta. Noita sitten vaimon kanssa viilattiin, niin saatiin ruokakauppalaskua alas noin 200 €/kk.
 
Koko elämänkaaren läpi ei oo jääny hierveästi ylimääräistä, eikä oo toisaalta jääny ikinä mitään puuttumaankaan. Opiskelijana ensiasuntona kaksio ja siitä eteenpäin sitten pikku hiljaa eteenpäin. Säästöt on osakkeissa, kryptoissa ja kullassa. Ei paljoa, mutta sen verran, että jos elämä menee mullin mallin niin yhdellä noista kolmesta luulisi pääsevän takaisin jaloilleen. Töitä olen tehnyt 13-vuotiaasta lähtien. Taloudellisesti ottaen huippuhetket osui lukiovuosille kun kävin osa-aikatöissä jossa pääsi tienaamaan huimasti samalla kun elinkustannukset oli about nolla. Eikä ollut edes suhteilla saatu paikka vaan jalkaa väkisin oven väliin.

Elämäntapa on suht säästäväinen. Korjaan autot ja laitteet itse aina kun pystyn, hankin käytettyä tavaraa ja nikkaroin osan huonekaluista itse - tosin nykyään se ei enää kannata kun puu on niin kallista.
 
Hyvä pointti. Itsekin joskus tein muutaman kuukauden ajalta seurantaa jokaikisestä ostosta ja erityisesti ruokakaupan ostoksista ihan yksittäisten tuotteiden tarkkuudella. Muutaman kuukauden seurannan jälkeen kun excelistä näki paljonko rahaa menee tiettyihin yksittäisiin tuotteisiin, niin sieltä huomasi muutaman tietyn tuotteen, mitkä sinänsä tuntuivat halvoilta, mutta lopulta ne muutama tuote tekivät 30 % koko seurantajakson kokonaissummasta. Noita sitten vaimon kanssa viilattiin, niin saatiin ruokakauppalaskua alas noin 200 €/kk.
Jos ostaisi kaiken s-kaupoista niin sillä s mobiililla näkee todella hyvin mihin ruoka juttuihin rahaa on mennyt. Ei toki toimi jos ostaa muistakin kaupoista.

Itsekkin tein joskus excel listaa kaikesta, mutta lopetin kun mitään turhuuksia ei ole. Olen aina elänyt säästäväisesti enkä vain halua tuhlata mihinkään.
 
Itsekkin tein joskus excel listaa kaikesta, mutta lopetin kun mitään turhuuksia ei ole. Olen aina elänyt säästäväisesti enkä vain halua tuhlata mihinkään.
Tämä. Kun ruokakaupasta otetaan se mikä on hyvää, edullista ja terveellistä, niin eipä siinä ole mitään säätövaraa mihinkään suuntaan.

Sitten kaikki loput rahat laitetaan harrastamiseen, jolle ei viitsi laskea hintaa, koska muuten lopettaisi harrastamisen ja alkaisi harrastaa taloutensa excelöintiä.
 
"Turhuudet" on myös aika venyvä käsite. Sitä vois samalla avata aina mikä on sitä "turhuutta" mihin ei käytä rahaa.
Tämä on tosi hyvä pointti.

En viitsisi kyllä olla ilman museokorttia (70e/v), Bookbeatia (120e/v), tai Helsingin Sanomia (200e/v).

Sitten taas olen erittäin mieluusti käymättä ollenkaan parturissa (200e/v), tai missään ulkomaanmatkoilla (500e/laaki).
 
"Turhuudet" on myös aika venyvä käsite. Sitä vois samalla avata aina mikä on sitä "turhuutta" mihin ei käytä rahaa.
Yllättävän monella on netflixit, disneyt, jne jne kanavapaketit mutta niitä kaikkia ei edes katsota läheskään joka kk. Monilla on joku todella kallis salikortti, mutta salilla ei ole käyty kuukausiin. Jostain kiskalta ostetaan todella kalliita takeaway kahveja pari kertaa vuorokaudessa jne. Sitten tilaillaan 10 eri lehteä joita ei ehditä lukemaan. Tuommoiset ainakin itse laskisin turhuuksiksi.

Lisäksi turhuutta ruokakaupassa, olisi olla vertailematta kilohintoja, ostaa jotain karkkia/suklaata joka päivä jne.

Mutta toki turhuudet on henkilökohtaisia, mutta kyllä nyt aika universaaleiksi turhuuksiksi sanoisin erilaisia tilauspalveluita jos niistä vain maksaa, mutta niitä ei käytä.
 
Yllättävän monella on netflixit, disneyt, jne jne kanavapaketit mutta niitä kaikkia ei edes katsota läheskään joka kk. Monilla on joku todella kallis salikortti, mutta salilla ei ole käyty kuukausiin. Jostain kiskalta ostetaan todella kalliita takeaway kahveja pari kertaa vuorokaudessa jne. Sitten tilaillaan 10 eri lehteä joita ei ehditä lukemaan. Tuommoiset ainakin itse laskisin turhuuksiksi.

Lisäksi turhuutta ruokakaupassa, olisi olla vertailematta kilohintoja, ostaa jotain karkkia/suklaata joka päivä jne.

Mutta toki turhuudet on henkilökohtaisia, mutta kyllä nyt aika universaaleiksi turhuuksiksi sanoisin erilaisia tilauspalveluita jos niistä vain maksaa, mutta niitä ei käytä.
No, moni käy ulkomailla vähintään kerran vuodessa, hiihtolomalla Lapissa laskettelemassa, ajaa 40k sähköautoilla ja käy joka päivä lounasravintoiloissa syömässä ja arkisin ryystää kallista kahvia kahviloissa.
Itse en tuollaisiin turhuuksiin rahojani laita.
 
Tämä on aina mielenkiintoista seurata mitä kukakin laskee "turhuudeksi".

Itse pärjään ilman Hesaria tai museokorttia mutta jos pitäisi lopettaa matkailu ulkomaille (3-5 reissua/vuosi) niin se olisi liikaa..

Jokainen tekee omat valintansa ja pääasia että itse on päättänyt mistä turhuuksista voi luopua ja mistä ei.
 
Tämän ketjun tuoreimmat viestit lukeneena huomasin että joidenkin mielestä uusi auto pienituloisella on lähes poikkeuksetta vain varakkaan/rikkaan esittämistä. Minä en ihan allekirjoita sitä. Itse olen suht pienituloinen ja silti ajelen uudella autolla eikä se ole mikään kansan corolla sentään. Asumme avopuolison kanssa kahdestaan omakotitalossa (2008) jossa puukeskuslämmitys, toki sijaintina sellanen että talot eivät maksa maltaita enkä usko kovin vahvasti että tämän arvokaan nousee. Pyrin kaikesta kulutuksesta huolimatta siihen että säästöön jää vuosi/kuukausitasolla kohtuullinen summa säästöön ja mahd paljon yritän sijoittaa rahastoisin että se kuuluisa korkoa korolle efekti pääsee joskus minunkin kohdalla vauhtiin.

Pointtini lähinnä tässä viestissä on että miksi koittaa maksimoida säästöt ? Jos on varaa siihen uuteen autoon niin kai sellanen kannattaa kokea jos mieli tekee, myöhemmin voi olla myöhäistä, enkä tarkoita kuolemaa vaan ihan elämäntilanteen muutosta. Nyt mulla on varaa ajella uudella autolla, jonkun vuoden päästä voi tulla lapsia tai jotain muuta niin silloin on siirryttävä velattomaan autoon. Pyrin elämään hyvää elämää enkä maksimoida säästöjä jotta voisin hamassa tulevaisuudessa olla todella varakas, koska ihan tavallisillakin summilla voi päästä siihen pisteeseen että ei tarvitse murehtia rahasta vanhuudenpäivinä.

Aika hyvin pätee sanonta, ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toki joku 5000€/kk olisi kiva liksa mutta ehkä silloin vain menisi enemmän rahaa sijoituksiin/säästöihin.
 
Tämä on aina mielenkiintoista seurata mitä kukakin laskee "turhuudeksi".

Itse pärjään ilman Hesaria tai museokorttia mutta jos pitäisi lopettaa matkailu ulkomaille (3-5 reissua/vuosi) niin se olisi liikaa..

Jokainen tekee omat valintansa ja pääasia että itse on päättänyt mistä turhuuksista voi luopua ja mistä ei.

Tilasin taas Hesarin muutamaksi kuukaudeksi. Se tuntuu hyvältä, pitää oikeaa lehteä kädessä. Paras "käyttöliittymä" kaikkiaan :)
 
Tämän ketjun tuoreimmat viestit lukeneena huomasin että joidenkin mielestä uusi auto pienituloisella on lähes poikkeuksetta vain varakkaan/rikkaan esittämistä. Minä en ihan allekirjoita sitä. Itse olen suht pienituloinen ja silti ajelen uudella autolla eikä se ole mikään kansan corolla sentään. Asumme avopuolison kanssa kahdestaan omakotitalossa (2008) jossa puukeskuslämmitys, toki sijaintina sellanen että talot eivät maksa maltaita enkä usko kovin vahvasti että tämän arvokaan nousee. Pyrin kaikesta kulutuksesta huolimatta siihen että säästöön jää vuosi/kuukausitasolla kohtuullinen summa säästöön ja mahd paljon yritän sijoittaa rahastoisin että se kuuluisa korkoa korolle efekti pääsee joskus minunkin kohdalla vauhtiin.

Pointtini lähinnä tässä viestissä on että miksi koittaa maksimoida säästöt ? Jos on varaa siihen uuteen autoon niin kai sellanen kannattaa kokea jos mieli tekee, myöhemmin voi olla myöhäistä, enkä tarkoita kuolemaa vaan ihan elämäntilanteen muutosta. Nyt mulla on varaa ajella uudella autolla, jonkun vuoden päästä voi tulla lapsia tai jotain muuta niin silloin on siirryttävä velattomaan autoon. Pyrin elämään hyvää elämää enkä maksimoida säästöjä jotta voisin hamassa tulevaisuudessa olla todella varakas, koska ihan tavallisillakin summilla voi päästä siihen pisteeseen että ei tarvitse murehtia rahasta vanhuudenpäivinä.

Aika hyvin pätee sanonta, ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toki joku 5000€/kk olisi kiva liksa mutta ehkä silloin vain menisi enemmän rahaa sijoituksiin/säästöihin.
No onhan uusi auto aivan armoton rahareikä arvonlaskun kannalta. Jos ostaa ~viisi vuotta vanhan auton niin saat sen noin puoleen hintaan. Ylläpito ei kuitenkaan maksa käytännössä sen enempää kuin uudenkaan.

Mutta kuten sanoit, myöskään minun mielestäni ei kannata säästää nauttimisen kustannuksella. Jos nauttii siitä uudesta autosta ja siihen on varaa niin miksi ei. Ei koskaan tiedä tuleeko aivohalvaus ensi viikolla vai ei. En tarkoita että pitäisi ottaa pikavippejä maksimit ja lähteä heti kiertämään maailmaa, mutta kannattaa pitää jonkinlainen tasopaino nykyhetken ja tulevaisuuden nautinnon kanssa. Se on sitten itsestä kiinni nauttiiko enemmän ajatuksesta että säästi kolme euroa kun ei ottanut kahvia vai kahvi kädessä kävelystä :cigar2:
 
No onhan uusi auto aivan armoton rahareikä arvonlaskun kannalta. Jos ostaa ~viisi vuotta vanhan auton niin saat sen noin puoleen hintaan. Ylläpito ei kuitenkaan maksa käytännössä sen enempää kuin uudenkaan.

Mutta kuten sanoit, myöskään minun mielestäni ei kannata säästää nauttimisen kustannuksella. Jos nauttii siitä uudesta autosta ja siihen on varaa niin miksi ei. Ei koskaan tiedä tuleeko aivohalvaus ensi viikolla vai ei. En tarkoita että pitäisi ottaa pikavippejä maksimit ja lähteä heti kiertämään maailmaa, mutta kannattaa pitää jonkinlainen tasopaino nykyhetken ja tulevaisuuden nautinnon kanssa. Se on sitten itsestä kiinni nauttiiko enemmän ajatuksesta että säästi kolme euroa kun ei ottanut kahvia vai kahvi kädessä kävelystä :cigar2:
Piti vielä lisätä mutta jotkut varmaan pitävät täysin typeränä mun ajattelutapaa mutta mulle tuo sähköauto on myös tavallaan sijoitus halvempiin käyttökustannuksiin tulevaisuudessa. Sitten kun tuon on maksanut ja sillä on ikää 5-6v ja 150tkm mittarissa niin uskon sillä olevan käyttöikää vielä reilusti jopa akun suhteen ja jos sähkön hinta pyörii edelleen näissä lukemissa kuin nyt niin sähköautollahan on aika paljon pienemmät kulut kuin polttiksella. Tuskin bensan/dieselin hinta ainakaan laskee enää.
 
Omat pakolliset menot on itsellä todella pienet, kun asutaan vielä toistaiseksi naurettavan halvalla vuokralla. Auto ja iso osa muista menoista menee (oman) firman piikkiin, ja henk koht menoista suurin turha menoerä taitaakin olla jatkuva ulkona syöminen. Toisaalta juominen kun jäi lähes kokonaan pois, niin rahankertymistä ei ole voinut estää. Koronan myötä piti miettiä yrityksen ja henk koht talouden resilienssiä vakavamman kautta, ja kun mitkään kauhuskenaariot ei toistaiseksi ole toteutuneet niin tilillä seisoo liikaakin kohteetonta käteistä. Toisaalta on todella helpottavaa tietää että voin nyt jouluna lähteä vaikka äkkilähdöllä muille mantereille, heti kun työt vaan sen sallii.
 
Tämä on aina mielenkiintoista seurata mitä kukakin laskee "turhuudeksi".

Itse pärjään ilman Hesaria tai museokorttia mutta jos pitäisi lopettaa matkailu ulkomaille (3-5 reissua/vuosi) niin se olisi liikaa..

Jokainen tekee omat valintansa ja pääasia että itse on päättänyt mistä turhuuksista voi luopua ja mistä ei.

Turhuutta on aina sellainen, mitä henkilö ei omassa elämässään koe joko aivan välttämättömäksi, elämänlaatua ylläpitäväksi tai elämänlaatua kasvattavaksi tekijäksi. Jälleen kerran arvokysymys. Sen takia kiistely siitä, mikä on turhaa, on itsessään myös turhaa.

Siitä on kyllä välillä hyvä keskustella, mitkä kulutusvalinnat oikeasti vaikuttavat positiivisesti kunkin elämänlaatuun ja mitkä vain kuulostava ja tuntuvat siltä, mutta eivät lopputuloksena kuitenkaan niin tee tai jopa mutkan kautta laskevat elämänlaatua.
 
Viimeksi muokattu:
No, moni käy ulkomailla vähintään kerran vuodessa, hiihtolomalla Lapissa laskettelemassa, ajaa 40k sähköautoilla ja käy joka päivä lounasravintoiloissa syömässä ja arkisin ryystää kallista kahvia kahviloissa.
Itse en tuollaisiin turhuuksiin rahojani laita.

Ulkomailla käynti ei välttämättä ole edes kauhean kallista, vähän kun budjettia katsoo niin reissusta voi hyvin selvitä jollain 500-800 eurolla per henkilö.

Tämän ketjun tuoreimmat viestit lukeneena huomasin että joidenkin mielestä uusi auto pienituloisella on lähes poikkeuksetta vain varakkaan/rikkaan esittämistä. Minä en ihan allekirjoita sitä. Itse olen suht pienituloinen ja silti ajelen uudella autolla eikä se ole mikään kansan corolla sentään. Asumme avopuolison kanssa kahdestaan omakotitalossa (2008) jossa puukeskuslämmitys, toki sijaintina sellanen että talot eivät maksa maltaita enkä usko kovin vahvasti että tämän arvokaan nousee. Pyrin kaikesta kulutuksesta huolimatta siihen että säästöön jää vuosi/kuukausitasolla kohtuullinen summa säästöön ja mahd paljon yritän sijoittaa rahastoisin että se kuuluisa korkoa korolle efekti pääsee joskus minunkin kohdalla vauhtiin.

Pointtini lähinnä tässä viestissä on että miksi koittaa maksimoida säästöt ? Jos on varaa siihen uuteen autoon niin kai sellanen kannattaa kokea jos mieli tekee, myöhemmin voi olla myöhäistä, enkä tarkoita kuolemaa vaan ihan elämäntilanteen muutosta. Nyt mulla on varaa ajella uudella autolla, jonkun vuoden päästä voi tulla lapsia tai jotain muuta niin silloin on siirryttävä velattomaan autoon. Pyrin elämään hyvää elämää enkä maksimoida säästöjä jotta voisin hamassa tulevaisuudessa olla todella varakas, koska ihan tavallisillakin summilla voi päästä siihen pisteeseen että ei tarvitse murehtia rahasta vanhuudenpäivinä.

Aika hyvin pätee sanonta, ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toki joku 5000€/kk olisi kiva liksa mutta ehkä silloin vain menisi enemmän rahaa sijoituksiin/säästöihin.

Kai siinä on se, kun auto on yksi helpoimpia säästökohteita. Kovin helposti ei löydy muita asioita joilla yhtä helposti saisi satojen eurojen säästöt kuukaudessa. Siinä saa melkoisesti jo syödä lounasravintoloissa tai kiskoa kaljaa että sen verran kuluu.
 
Ulkomailla käynti ei välttämättä ole edes kauhean kallista, vähän kun budjettia katsoo niin reissusta voi hyvin selvitä jollain 500-800 eurolla per henkilö.
Ja se onkin sitten taas toinen kysymys että kenestä tuo on halpaa ja kenestä ei..
 
Ei se kerran vuodessa ole mikään paha. Jos ajaa uuden premiumauton sijaan tonnin pommilla, tuon verran säästää kuukaudessa.
Tonnin pommi ei tosin välttämättä ole se kokonaisedullisin vaihtoehto, ainakaan jos ei rahkeet riitä tehdä huoltoja ja korjauksia itse.
 
Tonnin pommi ei tosin välttämättä ole se kokonaisedullisin vaihtoehto, ainakaan jos ei rahkeet riitä tehdä huoltoja ja korjauksia itse.

Yleensä kalleimmat huollot tulee kyllä uudempiin autoihin, koska tonnin pommin voi pistää paaliin jos tulee liian kallis huolto.
 
Periaatteessa totta, mutta ei sekään halpaa ole jos monta kertaa vuodessa täytyisi ostaa uusi tonnin pommi.
 
puu on niin kallista.
Siinä on kyllä lause mitä en odottanut tästä ketjusta löytäväni.

3400€ netosta jää jotain tonni. Siinä on kaikki harrastukset, syömiset, juomiset jne. Ihan pakollisia kuluja, toki kuukaudesta rippuen, on jotain 700-1200€ välillä. Pandemian aikana pienemmällä palkalla sain säästöön 1800€ parina kuukautena.

Lisäksi teoriassa reilu 2800€ pääomatuloja /kk mutta ne tietty tarkentuu sitten kun myy...
 
Viimeksi muokattu:
Ulkomailla käynti ei kyllä mielestäni ole turhaa, se on elämyksien kokemista ja moni matkustaa budjetti edellä eikä siltikään ole yhtään kokemattomampi elämyksien suhteen. Pakettimatkat on taas siitä arjesta pois heittäytymistä ja vähän luksusta elämään.
 
Ei auto/asunto/muitakaan lainoja
Itse DI (asiantuntija), vaimo lääkäri, eläkkeelle aikaa alle 10 vuotta.
4 aikuiselle lapselle maksan verottajan hyväksymän maksimilahjoitussumman + laajakaista & kännykkäliittymät.
Itse elelemme varsin vaatimattomasti, ostamme autot käytettynä (saksasta). Ei ole kalliita harrastuksia (en laske tietokoneharrastusta kalliiksi).
Omasta palkasta ja vaimon yrittäjätulosta jää nettona säästöön joka kuukausi
***poistettu***

:notworthy:
 
Viimeksi muokattu:
Ulkomailla käynti ei kyllä mielestäni ole turhaa, se on elämyksien kokemista ja moni matkustaa budjetti edellä eikä siltikään ole yhtään kokemattomampi elämyksien suhteen. Pakettimatkat on taas siitä arjesta pois heittäytymistä ja vähän luksusta elämään.
Ulkomailla käynti kestää vain hetken, materia vuosia.

Henkilökohtaista..
 
Varmaankin yhtä todennäköistä, kuin se, että siihen uudempaan autoon tulee kallis vika.

Ei kyllä ole. Ei tonnin pommitkaan pääsääntöisesti laukea monta kertaa vuodessa, kun taas tiedän useampiakin tuttuja joille on tullut monen tonnin remppa autoon.
 
Varmaankin yhtä todennäköistä, kuin se, että siihen uudempaan autoon tulee kallis vika.
Ei kyllä ole. Ei tonnin pommitkaan pääsääntöisesti laukea monta kertaa vuodessa, kun taas tiedän useampiakin tuttuja joille on tullut monen tonnin remppa autoon.
Tuuripeliä.
Uudessa sähköautossa ei tarvii kun vähän kolhasta akkupaketti rotvallia niin se on 10k remppa kun vanhassa paskassa saattaa tulla pari kolme 500e remppaa vuodessa..
 
Varmaankin yhtä todennäköistä, kuin se, että siihen uudempaan autoon tulee kallis vika.
Siis eikö uusissa autoissa ole takuu? Kiassakin taitaa olla 7vuotta. Aika kauan saa ajella ennenkuin rahaa menee ns korjauksiin. Vuosihuollot tietty joka autoon kannattaa tehdä.
 
Siis eikö uusissa autoissa ole takuu? Kiassakin taitaa olla 7vuotta. Aika kauan saa ajella ennenkuin rahaa menee ns korjauksiin. Vuosihuollot tietty joka autoon kannattaa tehdä.
Mutta tosiaan kolautappa akkukotelo rotvalliin ja yritä takuuseen..
 
Siis eikö uusissa autoissa ole takuu? Kiassakin taitaa olla 7vuotta. Aika kauan saa ajella ennenkuin rahaa menee ns korjauksiin. Vuosihuollot tietty joka autoon kannattaa tehdä.

Monessa autossa huomattavastin lyhyempi kuin 7-vuotta, eikä se Kiankaan takuu taida kaikkea kattaa.
 
Varmaan takuuehdot syytä lukea tarkkaan, 7 vuodessa ajelee jo aika hyvän matkan. Vähän kyllä houkuttelisi tuommoinen, myy sitten vaikka tonnilla 7 vuoden jälkeen :)
 
eikä se Kiankaan takuu taida kaikkea kattaa.
Kia sanoi:
Osien luonnollinen kuluminen/kestoikä voi olla lyhyempi kuin autolle myönnetty 7 vuoden takuu. Tällaisia ovat esim. Akku 12V (2 vuotta), äänentoistojärjestelmä (3 vuotta/100 000km), maalipinta (5 vuotta/150 000km).
Mua kyllä pikkuisen huvittaa tuo äänentoistojärjestelmän luonnollinen kuluminen 3 vuodessa. En ole vielä törmännyt autoon, jossa äänentoisto olisi hajonnut 10 vuodessa, mutta lienee Kialla helpommin kuluvat laitteet..

Sorry, meni offtopiciksi.

Varmaan takuuehdot syytä lukea tarkkaan, 7 vuodessa ajelee jo aika hyvän matkan.
Joo se on 7v / 150 000 kilsaa. Yksityisille autoilijoille ekat 3 vuotta ilman kilometrirajaa.
 
Siis eikö uusissa autoissa ole takuu? Kiassakin taitaa olla 7vuotta. Aika kauan saa ajella ennenkuin rahaa menee ns korjauksiin. Vuosihuollot tietty joka autoon kannattaa tehdä.

En ole kyllä tiennyt että olisi noin pitkiä takuita. Oon ymmärtänyt että ne olisi luokkaa 3 vuotta...
 
Skenaario 100ke auton ostaminen vuoden alussa. Auton arvo nyt ehkä 90ke tai vähemmän, sama raha sijoitettuna sp500:ee ja olisi omaisuus 115ke.
1699649691797.png


Ehkä epäreilusti valittu ajanjakso sijoituksen suhteen. Entä jos olisi viisi vuotta sitten ostanut 100ke auton tai 100ke sp500:een? Auton arvo alle 50ke, sijoitusten arvo 161ke. Väliin mahtuu covid19, inflaatiohulluus jne.
1699649726165.png


Skenaario, sijoittaminen on uhkapelaamista. Ei voi voittaa, tuuripeliä. SP500:ssa 500 isoa jenkkiyritystä mukana. Ehkä turhan iso paino tekkiyrityksissä, toisaalta erilaiset tekkiboomit puhelimista ai:hin kannatellut maailmantaloutta pitkään.


Jos raha vain katoaa ja valuu sormien välistä excelöinti ihan jees. Jos auto/... on itseisarvo niin tottakai siihen sitten satsataan maksimit. Jos olisi 100ke käytettävä autoon tai sijoituksiin(pyssy ohimolla) niin ottaisin 50ke auton ja 50ke sijoituksiin.
 
Heh, oma kulkine on juurikin parin tonnin "pommi", täyttää kohta 20v ja on ollut ehkä halvin mahdollinen kulkine tähän mennessä. Olen ajellut sillä noin 8v ja huoltojen hinta on tuona aikana ollut about 700-800e + tietty polttimot + öljyt + suodattimet + muut kuluvat osat. Eli väittäisin että varsin halvalla on selvinnyt. Mitään isompaa ei ole (vielä) tullut, nyt vaan alkaa olla sellainen tilanne että vähän rupeaa tuntumaan että kohta tulee kalliita korjauksia eli pitäisi vissiin kohta vaihtaa uudempaan.

Mulla on ollut ihan ilmiömäinen tuuri muutenkin noiden autojen kanssa, kun olen jonkun käytetyn ostanut niin aina on mennyt monta vuotta kunnes on alkanut tuntua että kohta tulee jotain isoa remppaa ja on onnistunut aina vaihtamaan ennenkuin se remppapommi iskee. Edellisen kyllä sain niin tuurilla yhdelle autojobbarille myytyä ettei tosikaan, oli sellainen lista kaikkea mitä on ihan just vaihto/korjaustarpeessa mutta kun auto oli afrikkaan lähdössä muutenkin niin sai vielä ihan kohtalaisen korvauksen tingattua.
 
No eihän se pommi ole jos kerran noin vähän on tarvinnut huoltaa. Pikemminkin tonnin timantti.

Mut joo, itellä vaan käynyt päinvastoin eli erittäin huono tuuri niin oon vähän katkera. Jos olis tiennyt että ekan halvan rempan jälkeen tulee vähän kalliimpi ja sen jälkeen vähän kalliimpi ja sit vielä vähän kalliimpi, niin olisin pistänyt sen paaliin jo ennen ekaa remonttia. Joka kerta se seuraava remontti toki alitti käyttöarvon, mutta neljä remonttia yhteensä ei. Oikein malliesimerkki myös uponneiden kustannusten harhasta.

Nyt on edullinen mutta melko uusi auto alla ja kustannukset olleet arvonalenema huomioidenkin todella alhaiset.
 
Minä ajattelen näin yksinkertaisesti. Kilometrejä tulee n 300t km 8v aikana, eli reiluhkosti. Tonnin pommit ei tuota määrää kestä. Sähköautolla polttoaineissa säästää jo sähköauton hinnan verran joten ei siinä oikein hävitä voi että ostaa uuden (sähkö)auton. Tällä taktiikalla menty nyt 3v ja 100t km
 
Minä ajattelen näin yksinkertaisesti. Kilometrejä tulee n 300t km 8v aikana, eli reiluhkosti. Tonnin pommit ei tuota määrää kestä. Sähköautolla polttoaineissa säästää jo sähköauton hinnan verran joten ei siinä oikein hävitä voi että ostaa uuden (sähkö)auton. Tällä taktiikalla menty nyt 3v ja 100t km

No tuo on jo todella paljon kilometrejä, jolloin säästetty bensa alkaa olla merkitsevä tekijä.
 
Entä jos olisi viisi vuotta sitten ostanut 100ke auton tai 100ke sp500:een?

Tämä nyt ei ole kovinkaan mielekäs skenaario. Tuskin kukaan, jolla on rahaa juuri se 100 k€, laittaa sen autoon. Eiköhän 100 k€ laiteta autoon vain sellaisessa tilanteessa, että sitä rahaa on rutkasti enemmän kuin 100 k€.

En sitten näe mielekkäänä sellaistakaan elämistä, että mitään ei saisi koskaan ostaa, kun kaikki rahat pitää vaan sijoittaa. Vanhana on sitten mukava kuolla kun jää miljoonaomaisuus jälkeen ;)
 
Tämä nyt ei ole kovinkaan mielekäs skenaario. Tuskin kukaan, jolla on rahaa juuri se 100 k€, laittaa sen autoon. Eiköhän 100 k€ laiteta autoon vain sellaisessa tilanteessa, että sitä rahaa on rutkasti enemmän kuin 100 k€.

En sitten näe mielekkäänä sellaistakaan elämistä, että mitään ei saisi koskaan ostaa, kun kaikki rahat pitää vaan sijoittaa. Vanhana on sitten mukava kuolla kun jää miljoonaomaisuus jälkeen ;)
Tuon nyt voi yleistää ihan mihin tahansa kulutukseen. Laitoin helpon numeron 100 mitä voi pyöritellä vaikka sormenpäillä ilman taskulaskinta, Jos on X määrä rahaa kulutettavaksi kuluttaako koko X vai miettiikö, että siivu säästöön. Pienistäkin puroista tulee iso virta, jos aikaa on paljon ja korkoa korolle laukkaa.

Jokainen toki kuluttaa ja tekee niin kuin haluaa. Esimerkki konkretisoi mitä vaikutuksia ostoksilla voi olla. Samalla laillahan matematiikka toimii vaikka 100e baarireissu perjantaina tai 50e baarireissu ja 50e säästöön. Tai no, baarireissusta ei jää käytettyä autoa käsiin.
 
Minä ajattelen näin yksinkertaisesti. Kilometrejä tulee n 300t km 8v aikana, eli reiluhkosti. Tonnin pommit ei tuota määrää kestä. Sähköautolla polttoaineissa säästää jo sähköauton hinnan verran joten ei siinä oikein hävitä voi että ostaa uuden (sähkö)auton. Tällä taktiikalla menty nyt 3v ja 100t km
Itsellä tuon 8v aikana tullut kilsoja ehkä 250k, ensimmäisinä vuosina tosin enemmän kun olin vielä asennushommissa ja loppuvuosina asiantuntijatehtävissä ja etätöissä joten kilsat romahtivat aika reilusti. Nykyään tulee ehkä 2000-3000km vuodessa eli kilometrimäärä on romahtanut aika reippaasti parhaaseen yli 60000km verrattuna. Nykyisillä kilsoilla ei kyllä kovin kallista kulkinetta viitsi hankkia ja sen takia tuon nykyisen vaihtokin on venähtänyt jo monella vuodella.
 
Tuon nyt voi yleistää ihan mihin tahansa kulutukseen. Laitoin helpon numeron 100 mitä voi pyöritellä vaikka sormenpäillä ilman taskulaskinta, Jos on X määrä rahaa kulutettavaksi kuluttaako koko X vai miettiikö, että siivu säästöön. Pienistäkin puroista tulee iso virta, jos aikaa on paljon ja korkoa korolle laukkaa.

Jokainen toki kuluttaa ja tekee niin kuin haluaa. Esimerkki konkretisoi mitä vaikutuksia ostoksilla voi olla. Samalla laillahan se toimii ostiko sitten vaikka 100e:lla baarireissun perjantaina vai 50e baarireissu ja 50e säästöön. Tai no, baarireissusta ei jää käytettyä autoa käsiin.

Jos on 100 k€, niin sen voi sijoittaa ja sitten liisata sen 100 k€ auton, eli ei ne ole aina joko-tai toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ajan minäkin päälle 100 k€ autolla, mutta en minä hyväntähden sitä ole ostanut.

Ja en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, joilla menee baarireissuun 50 € tai jopa enemmän. Niitä kyllä baareissa näkee ja ne ovat juuri sitä porukkaa, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Mutta nämä on niitä valintoja. Itse laitan mieluummin 1200 €/kk autoon, kuin 50 €/kk baariin.
 
Jos on 100 k€, niin sen voi sijoittaa ja sitten liisata sen 100 k€ auton, eli ei ne ole aina joko-tai toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.

Ja en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, joilla menee baarireissuun 50 € tai jopa enemmän. Niitä kyllä baareissa näkee ja ne ovat juuri sitä porukkaa, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä.
Sulla meni mun koko postauksen pointti ohi. Yritän vielä kerran. Helpot luvut mistä voi johtaa vaikka sen 100e baarireissun tai jakaa vaikka 4:lla ja miettii ostaako 25ke auton vai 12.5ke auto ja 12.5ke sijoituksiin.

Ts. Tarkoitus oli konkretisoida miten yhdellä tapaa elämällä raha valuu sormienvälistä ja toisella tapaa elämällä omaisuus lisääntyy.

Enkä missään nimessä ole moralisoimassa, että pitäisi säästää. Jokainen elää tavallaan, vapaa maailma.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 706
Viestejä
4 496 439
Jäsenet
74 273
Uusin jäsen
Aloittelija6271

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom