Paljonko teillä jää rahaa käteen pakollisten laskujen/menojen jälkeen?

[bahis]

Ulkomaanreissuilla käteistä pääsääntöisesti siksi, ettei tartte stressata kortin skimmaajista.

Kyllä, tämä on se suurin syy, mutta tämän lisäksi nuo mitä mainitsin.

 

[Honzo]

Kyllä, tämä on se suurin syy, mutta tämän lisäksi nuo mitä mainitsin.

Eipä nykyään kortteja paljon skimmailla. Sirullisia taitaa kaikki olla ja sirun skimmaus ei taida oikein onnistua? Olen maksanut aina kortilla ulkomailla kun mahdollista ja ostoskertoja on varmasti satoja. Koskaan ei ole ollut korttien kanssa ongelmia. Ja siis sirullahan kaikkialla nykyään maksut menevät.

Takavuosina (>10v sitten) pariin-kolmeen kertaan on mennyt kortti uusiksi (pankista otettu yhteyttä ja uusi kortti kourassa parissa päivässä), jostain verkkokaupasta vuotaneiden korttitietojen takia.

 

[Honzo]

Kyllä, tämä on se suurin syy, mutta tämän lisäksi nuo mitä mainitsin.

Eipä nykyään kortejja paljo skimmailla. Sirullisia taitaa kaikki olla ja sirun skimmaus ei taida oikein onnistua? Olen maksanut aina kortilla ulkomailla kun mahdollista ja ostoskertoja on useita satoja. Koskaan ei ole ollut korttien kanssa ongelmia. Ja siis sirullahan kaikkialla nykyään maksut menevät.

Takavuosina (>10v sitten) pariin-kolmeen kertaan on mennyt kortti uusiksi (pankista otettu yhteyttä ja uusi kortti kourassa parissa päivässä), jostain verkkokaupasta vuotaneiden korttitietojen takia.

 

[china]

Joo, kyllä ne skimmausajat on olleet ja menneet. Olen käynyt tänä vuonna varmaan 15-20 maassa, Lähi-Idässä, Kauko-Idässä ja Jenkeissä ja joka paikassa olen pärjännyt 100% Applepaylla.

 

[Admiral General Aladeen]

Toki persulle tämä on varmasti ihan ok kunhan pääsee rahallisesti hyötymään.

Ai nyt tämä menee tähän...
Miksi en ole edes yllättynyt

 

[kilroy1]

Vakioparturini (ulkomaalaistaustainen) on kelpuuttanut kortit aina ja välillä (käytännössä aina) joutuu jonottamaan niin huomannut aika tarkkaan 100% asiakkaista maksaa kortilla.. ei tuo rahanpesu/verojenkierto kaikkia koske, turha yleistää.. yhden-kahdenmiehen autokorjaamot (siis nämä suomalaistaustaiset) kyllä kelpuuttavat mielummin käteisen maksuksi eikä ole kuitteja paljoa näkynyt..

 

[Tonnin Seteli]

Vakioparturini (ulkomaalaistaustainen) on kelpuuttanut kortit aina ja välillä (käytännössä aina) joutuu jonottamaan niin huomannut aika tarkkaan 100% asiakkaista maksaa kortilla.. ei tuo rahanpesu/verojenkierto kaikkia koske, turha yleistää.. yhden-kahdenmiehen autokorjaamot (siis nämä suomalaistaustaiset) kyllä kelpuuttavat mielummin käteisen maksuksi eikä ole kuitteja paljoa näkynyt..

Veronkiertohan (kassan ohi myynnillä) ei tosiaan onnistu jos kaikki maksavat kortilla. Rahanpesu taas onnistuu nimenomaan silloin.

 

[No Future]

Vakioparturini (ulkomaalaistaustainen) on kelpuuttanut kortit aina ja välillä (käytännössä aina) joutuu jonottamaan niin huomannut aika tarkkaan 100% asiakkaista maksaa kortilla.. ei tuo rahanpesu/verojenkierto kaikkia koske, turha yleistää.. yhden-kahdenmiehen autokorjaamot (siis nämä suomalaistaustaiset) kyllä kelpuuttavat mielummin käteisen maksuksi eikä ole kuitteja paljoa näkynyt..

Meidän vakiautohuoltamo pyörii julkisten tietojen perusteella niin pienellä liikevaihdolla, että meidän ja muutaman muun firman lisäksi siellä ei moni asiakas kuitilla maksa. Just tollasen suomalaisen persvakoäijän lafka, mutta asiallinen mesta muuten.

 

[takomo]

Ei kyllä tulisi mieleenkään puljata käteisellä kaikkia ostoksia, mikä se konkreettinen hyöty tuosta on? "Kävin kaupassa, nyt on enää sentin nippu rahaa"?

Käteisellä maksaessa pysyy välittömästi kärryillä siitä, miten paljon rahaa kuluu. Sen näkee milloin vain lompakosta tarvitsematta käydä jossain verkkopalvelussa. Tämä toimii yhtä lailla niin, että nostaa pari kertaa kuussa rahaa automaatista ... tai tankkaa käteiskassasta. Ainakin itselleni on arvo sinänsä, että pystyy itsenäisesti seuraamaan rahankäyttöä.

Ylläpitämällä keinotekoista niukkuutta, pystyy ihan kohtuullisesti rajoittamaan satunnaiskulutusta ("törsäämistä"). Tästä on käsittääkseni ihan tutkimustakin olemassa, että konkreettinen maksaminen aiheuttaa enemmän mielipahaa kuin abstrakti kortin vinguttaminen tmv. Itse en voi sietää lähimaksua ollenkaan, koska se on liian helppoa. Käteisellä säilyy suora tuntuma siihen, mihin rahaa uppoaa merkittäviä määriä ja mikä on kohinaa.

Välitön syy 100% käteiseen siirtymiseen onkin lähimaksun pakottaminen. En vain halua korttia, jolla voi maksaa huomaamatta ja pankki ei tarjoa muuta kuin lähimaksukortteja. Missään ei voi maksaa PIN:llä tai lähimaksu aktivoituu.

Pätevä vaihtoehto kulutuksen seuraamiseen on myös luottokortti. Helppo katsoa, että paljonko sitä on käyttänyt, ilman että tililtä lähtevät laskut sekoittavat lukuja.

Tämä on jälkikäteisseurantaa, joka ei aseta rajoitteita heräteostoille. On toki mahdollista asettaa päiväkohtaiset rajat tiukiksi... mutta sitten kortti ei kelpaa, kun sillä pitäisi maksaa joku auton huolto, tjsp.

Mä jokusen vuosi sitten kokeilin käteismaksamista, kun olin lukenut kerta toisensa jälkeen jutuista että se helpottaa rahan käytön seuraamista.
...
Noh, se on aika vihoviimeistä puuhaa. Ensin sun täytyy arvioida mitä ne ostokset maksaa, jotta sä saat laskeuttua osapuilleen oikean summan rahaa annettavaksi kassalle. Sitten sun vielä pitäisi katsoa erikseen että saat oikean määrän vaihtorahaa takaisin.

En oikein hahmota, mikä tässä on oikein ollut ongelma. Kyllähän kassa kertoo mitä ostokset maksavat, ja sitten vain antaa suuremman määrän käteistä kassalle. Vaihtorahat pitää toki tarkistaa, mutta jos ostokset on olleet 37,25 ja on maksanut 100€ setelillä, niin jokseenkin aina kassakuitista näkee, että takaisin olisi pitänyt saada 62,75.

Tässä ei ole koskaan ongelmia mutta jos alkaa optimoida vaihtorahoja ja maksaakin esin. 52,30, niin kassa voi hetken nikotella ennen kuin oivaltaa, että takaisin tulee 15,05. Täydet kympit vielä menee, mutta vitosten kanssa alkaa tulla haasteita

Käteisellä ei mitään tuosta näe ellei näe hemmetisti ylimääräistä vaivaa.

Käteinen on hyvä lyhyen aikavälin seurantaan - välitön palaute. Pitkän aikavälin trendit näkyy sitten siinä, miten tilin saldo kehittyy ajan mittaan. Pankista näkyy kokonaisuus makrotasolla: paljonko kivijalkaan (ts. käteisnostot), laskuihin ja automaattimenoihin menee.

Minusta arjen mikrotaso ei kuulu pankille eikä kenellekään muulle sivulliselle vaan se menee yksityisyydensuojan piiriin. Mikrotaso ei pysy omissa käsissä mitenkään muuten kuin laajalla käteisen käytöllä.

Hankaluus varmaan riippuu siitäkin kuinka isoja ostoksia tekee. Johonkin 100+ ruokakauppaostokseen vaikka alkaa kaivelemaan erilaisia seteleitä ja kolikoita niin onhan siinä enemmän vaivaa kuin johonkin 5-10 e kertaostokseen. Käteisestä kokonaan luopumisen vaaroja tuossa jo aiemmin käytiinkin läpi ja jo siitä periaatteellisesta syystä ainakin silloin tällöin maksan käteisellä. Nämä valvonta- ja rajoitusdystopiat eivät sattuneesta syystä tunnu enää kovin kaukaisilta.. jos käteisen säilyttäminen meinaa että joku pizzeria tai parturi ei lyö summaa kassaan niin so be it.

Käteinen on siitä kivaa, että eri maksutilanteisiin löytyy eri kokoisia seteleitä. Isoja ruokakauppaostoksia voi hyvin maksella 50-200€ seteleillä. Yhtä kahvikuppia taas voi olla sopivampaa maksaa kolikoilla tai 5-10€ setelillä ettei käy näin


Käteisen suurimpia etuja onkin kansainvälisen käsimerkin näyttäminen seurantadystopioille. Tehokkain tapa karttaa tietojen väärinkäyttöä on olla muodostamatta turhaa tietoa.

Mitä itse ketjun teemaan tulee, niin minusta aktiivinen käteisen käyttäminen on tehokas tapa edesauttamaan sitä, että pakollisten menojen jälkeen jää enemmän kuin mitä rahaa kuluu. Rahaa jää säästöönkin. Mitä useampia sähköisiä, varsinkin luotollisia, maksutapoja on aktiivikäytössä, sitä helpompaa on hämärtää todelliset menot, jolloin on riskinä, että kokonaisuus kääntyy velkaantumisen puolelle. Jos luottotiedot on kunnossa, kulutusvelkaa voi ehtiä kertyä paljonkin, ennen kuin on pakko ruveta korjaaviin liikkeisiin.

 

[leffo]

En oikein hahmota, mikä tässä on oikein ollut ongelma. Kyllähän kassa kertoo mitä ostokset maksavat, ja sitten vain antaa suuremman määrän käteistä kassalle. Vaihtorahat pitää toki tarkistaa, mutta jos ostokset on olleet 37,25 ja on maksanut 100€ setelillä, niin jokseenkin aina kassakuitista näkee, että takaisin olisi pitänyt saada 62,75.

Moni oli olettanut että mä maksan 50 euron setelillä, ja nyt vielä satasella. S-pankissa on juuri huoltokatko ja en pysty tarkistamaan, mutta ulkomuistista mun ostokseni on väliltä 0,2e-25e. Keskimäärin varmaan jotain 1,5e-3e. Käyn noin 20 päivänä kaupassa kuukaudessa ja useimmiten kahdessa tai joskus kolmessakin, joten siitä tulee kivasti korttitapahtumia ja nämä ovat väkisin melko pieniä.

Fakta kuitenkin oli että kun kokeilin käteisellä maksamista, niissä kuiteissa oli merkattu annetuksi rahaksi ostosten summa pyöristetynä, vaikka lähes aina sain vaihtorahaa. Jos ne kassahenkilöt käyttivät kassakonetta vaihtorahan laskemiseen, mikä kuulostaa uskottavalta, niin niitä maksettuja summia ja vaihtorahoja ei kuitenkaan lyöty sellaisenaan kuittiin. Ja tää kokeilu tapahtui joskus 5-10 vuotta sitten muutaman kuukauden ajan, ja rajoittui pääasiassa Lidliin ja K-supermarkettiin, koska S-marketissa mä sain kortilla maksaessa pienen alennuksen josta ei kiinnostanut luopua.

Maksoin pääasiassa kolikoilla koska kolikot eivät kulu taskun pohjalla, ja vitosiakin yrittäessä käyttää, tulisi aina sen verran vaihtorahaa että mitä ihmettä niillä sitten tekisi. Ihan samoin jos joku maksaa 37 euron ostokset satasella niin mistä ihmeestä sillä henkilöllä niitä satasia riittää, ja mitä ihmettä hän tekee niille vaihtorahoilla? Kyllä ne pitää käyttää kanssa.

 

[Grez]

Mitä useampia sähköisiä, varsinkin luotollisia, maksutapoja on aktiivikäytössä, sitä helpompaa on hämärtää todelliset menot, jolloin on riskinä, että kokonaisuus kääntyy velkaantumisen puolelle. Jos luottotiedot on kunnossa, kulutusvelkaa voi ehtiä kertyä paljonkin, ennen kuin on pakko ruveta korjaaviin liikkeisiin.

Olen sinänsä samaa mieltä että joillekin henkilöille voi soveltua pelkän käteisen käyttö. Omalle kohdalle en pidä mahdollisena että kulutusvelkaa voisi alkaa kertyä "huomaamatta". Mutta ehkä sitten jos vanhana iskee vaikka jokin muistisairaus tai muu hankaluus, niin tuo käteiseen siirtyminen voi olla hyvä ajatus.

Toisaalta ei minulla ole aktiivikäytössä yksityismenoihin kuin kolme maksutapaa. Käteinen ja luottokortti (jota käytän maksuaikakorttina) omiin humputuksiin ja debit-kortti ("ruokatili") perheen yhteisiin kuluihin. Eli ehkä tämä ei olekaan vielä sellainen määrä, joka "hämärtäisi todellisia menoja".

 

[null0]

Käteisellä maksaessa pysyy välittömästi kärryillä siitä, miten paljon rahaa kuluu. Sen näkee milloin vain lompakosta tarvitsematta käydä jossain verkkopalvelussa. Tämä toimii yhtä lailla niin, että nostaa pari kertaa kuussa rahaa automaatista ... tai tankkaa käteiskassasta. Ainakin itselleni on arvo sinänsä, että pystyy itsenäisesti seuraamaan rahankäyttöä.

Jaa a. Mä olen kokenut helpommaksi kurkata siitä pankin puhelinappista tilanteen kuin ruveta setelitukkoa pläräämään. Ei tarvi automaatilla käydä ja käteisen kanssa puljata tiskillä.

Ylläpitämällä keinotekoista niukkuutta, pystyy ihan kohtuullisesti rajoittamaan satunnaiskulutusta ("törsäämistä").

Eikö keinotekoinen niukkuus onnistu myös niin, että käyttötililtä siirtyy automaattisesti johonkin korkeakorkoisemmalle säästötilille tai sijoituksiin iso osa tilistä ja käyttötilille jää vaan se pieni käyttövara millä yrittää tulla toimeen.

Tästä on käsittääkseni ihan tutkimustakin olemassa, että konkreettinen maksaminen aiheuttaa enemmän mielipahaa kuin abstrakti kortin vinguttaminen tmv.

Varmasti näin. En kuitenkaan usko, että sillä välttämättä on vaikutusta ostoskäyttäytymiseen kuin ehkä osalla väestöstä.

Itse en voi sietää lähimaksua ollenkaan, koska se on liian helppoa. Käteisellä säilyy suora tuntuma siihen, mihin rahaa uppoaa merkittäviä määriä ja mikä on kohinaa.

Mä taas nautin lähimaksamisesta. Se maksaminen on kuitenkin lähes aina "välttämätön paha", joten mitä kivuttomammin se hoituu, sen parempi.

Välitön syy 100% käteiseen siirtymiseen onkin lähimaksun pakottaminen. En vain halua korttia, jolla voi maksaa huomaamatta ja pankki ei tarjoa muuta kuin lähimaksukortteja. Missään ei voi maksaa PIN:llä tai lähimaksu aktivoituu.

Tämä on jälkikäteisseurantaa, joka ei aseta rajoitteita heräteostoille. On toki mahdollista asettaa päiväkohtaiset rajat tiukiksi... mutta sitten kortti ei kelpaa, kun sillä pitäisi maksaa joku auton huolto, tjsp.

Mä näen nämä sun tavat hyvinä tapoina silloin kun on ongelmaa rahankäytössä ja jonkunlaista impulsiivista heräteostostentekoa taustalla. Sen takia sitten taas minun on itse hirveän vaikea samaistua, koska haen kaupasta aina sen mitä olen aikonut enkä ikinä muuta. Vihaan kaupassakäyntiä lähtökohtaisesti, joten haluan sen olevan mahdollisimman kivutonta. Eli aina lähimaksu, jos summat sen sallii. Ei ikinä käteistä.

Käteinen on hyvä lyhyen aikavälin seurantaan - välitön palaute. Pitkän aikavälin trendit näkyy sitten siinä, miten tilin saldo kehittyy ajan mittaan. Pankista näkyy kokonaisuus makrotasolla: paljonko kivijalkaan (ts. käteisnostot), laskuihin ja automaattimenoihin menee.

Minusta arjen mikrotaso ei kuulu pankille eikä kenellekään muulle sivulliselle vaan se menee yksityisyydensuojan piiriin. Mikrotaso ei pysy omissa käsissä mitenkään muuten kuin laajalla käteisen käytöllä.

Samaa mieltä siitä, että eihän se asia pankille kuulu. Muusta en niinkään.

Käteisen suurimpia etuja onkin kansainvälisen käsimerkin näyttäminen seurantadystopioille. Tehokkain tapa karttaa tietojen väärinkäyttöä on olla muodostamatta turhaa tietoa.

Tätä kannatan. Toisaalta onhan ne setelit numeroituja. En tiedä seurataanko niitä ja miten.

Mitä itse ketjun teemaan tulee, niin minusta aktiivinen käteisen käyttäminen on tehokas tapa edesauttamaan sitä, että pakollisten menojen jälkeen jää enemmän kuin mitä rahaa kuluu. Rahaa jää säästöönkin. Mitä useampia sähköisiä, varsinkin luotollisia, maksutapoja on aktiivikäytössä, sitä helpompaa on hämärtää todelliset menot, jolloin on riskinä, että kokonaisuus kääntyy velkaantumisen puolelle. Jos luottotiedot on kunnossa, kulutusvelkaa voi ehtiä kertyä paljonkin, ennen kuin on pakko ruveta korjaaviin liikkeisiin.

Kuten jo vähän ylempänä vihjasin, on tapasi varmasti toimiva silloin, jos ei sitä kulutusta muuten pysty pitämään kontrollissa. En kuitenkaan usko, että itse kuluttaisin yhtään toisin, jos käyttäisin käteistä maksukorttien sijaan. Eli se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella.

 

[Grez]

Välitön syy 100% käteiseen siirtymiseen onkin lähimaksun pakottaminen. En vain halua korttia, jolla voi maksaa huomaamatta ja pankki ei tarjoa muuta kuin lähimaksukortteja. Missään ei voi maksaa PIN:llä tai lähimaksu aktivoituu.

Sinänsä lähimaksukortista on aika triviaalia katkaista se lähimaksuantenni, jolloin se toimii vain lähimaksuttomana siruorttina. Ihan siis vaan vinkkinä kaikille jotka haluaa kortin ilman siruominaisuuttaa.

Jos vielä hankkii läpinäkyvän kortin niin homma on entistäkin helpompaa

 

[Francis Ford Mondeo]

Käteisen käyttö tai lähimaksamisen välttäminen (heräte)ostosten hillitsijänä toimii varmaankin osalle ihmisistä, jotka kaipaavat jonkinlaista konkretiaa rahankulutuksen seurantaan.

Velkaantumisen hillitsemisen osalta tuo on nykyaikana vähän niin ja näin. Taitaapi vaan nykyään olla niin, että iso osa porukasta onnistuu velkaantumaan verkko-ostoksilla. Toki nämäkin tapaukset onnistuvat tuhlaamaan rahojaan ihan perus Prisma-reissuillakin ties mihin turhuuteen.

 

[Joku_242]

Käteisen käyttö tai lähimaksamisen välttäminen (heräte)ostosten hillitsijänä toimii varmaankin osalle ihmisistä, jotka kaipaavat jonkinlaista konkretiaa rahankulutuksen seurantaan.

Mustakin rahan kulumisen seuranta on helpompaa käteisellä, erityisesti silloin kun on paljon pieniä arjen ostoksia, vaikken ole mitenkään impulsiivinen rahankäyttäjä.

 

[pasi-ipa]

Sinänsä lähimaksukortista on aika triviaalia katkaista se lähimaksuantenni, jolloin se toimii vain lähimaksuttomana siruorttina. Ihan siis vaan vinkkinä kaikille jotka haluaa kortin ilman siruominaisuuttaa.

Jos vielä hankkii läpinäkyvän kortin niin homma on entistäkin helpompaa

Tavallisesta kortistakin näkee ihan hyvin läpi antennin johtimet, kun valaisee sitä takapuolelta tarpeeksi kirkkaalla taskulampulla. Sitten vain poraa pienen reiän ja poikkasee antennin.

 

[pähk1nä]

Käteisellä maksaessa pysyy välittömästi kärryillä siitä, miten paljon rahaa kuluu. Sen näkee milloin vain lompakosta tarvitsematta käydä jossain verkkopalvelussa. Tämä toimii yhtä lailla niin, että nostaa pari kertaa kuussa rahaa automaatista ... tai tankkaa käteiskassasta. Ainakin itselleni on arvo sinänsä, että pystyy itsenäisesti seuraamaan rahankäyttöä.

Ylläpitämällä keinotekoista niukkuutta, pystyy ihan kohtuullisesti rajoittamaan satunnaiskulutusta ("törsäämistä"). Tästä on käsittääkseni ihan tutkimustakin olemassa, että konkreettinen maksaminen aiheuttaa enemmän mielipahaa kuin abstrakti kortin vinguttaminen tmv. Itse en voi sietää lähimaksua ollenkaan, koska se on liian helppoa. Käteisellä säilyy suora tuntuma siihen, mihin rahaa uppoaa merkittäviä määriä ja mikä on kohinaa.

Välitön syy 100% käteiseen siirtymiseen onkin lähimaksun pakottaminen. En vain halua korttia, jolla voi maksaa huomaamatta ja pankki ei tarjoa muuta kuin lähimaksukortteja. Missään ei voi maksaa PIN:llä tai lähimaksu aktivoituu.

Tämä on jälkikäteisseurantaa, joka ei aseta rajoitteita heräteostoille. On toki mahdollista asettaa päiväkohtaiset rajat tiukiksi... mutta sitten kortti ei kelpaa, kun sillä pitäisi maksaa joku auton huolto, tjsp.

En oikein hahmota, mikä tässä on oikein ollut ongelma. Kyllähän kassa kertoo mitä ostokset maksavat, ja sitten vain antaa suuremman määrän käteistä kassalle. Vaihtorahat pitää toki tarkistaa, mutta jos ostokset on olleet 37,25 ja on maksanut 100€ setelillä, niin jokseenkin aina kassakuitista näkee, että takaisin olisi pitänyt saada 62,75.

Tässä ei ole koskaan ongelmia mutta jos alkaa optimoida vaihtorahoja ja maksaakin esin. 52,30, niin kassa voi hetken nikotella ennen kuin oivaltaa, että takaisin tulee 15,05. Täydet kympit vielä menee, mutta vitosten kanssa alkaa tulla haasteita


Käteinen on hyvä lyhyen aikavälin seurantaan - välitön palaute. Pitkän aikavälin trendit näkyy sitten siinä, miten tilin saldo kehittyy ajan mittaan. Pankista näkyy kokonaisuus makrotasolla: paljonko kivijalkaan (ts. käteisnostot), laskuihin ja automaattimenoihin menee.

Minusta arjen mikrotaso ei kuulu pankille eikä kenellekään muulle sivulliselle vaan se menee yksityisyydensuojan piiriin. Mikrotaso ei pysy omissa käsissä mitenkään muuten kuin laajalla käteisen käytöllä.

Käteinen on siitä kivaa, että eri maksutilanteisiin löytyy eri kokoisia seteleitä. Isoja ruokakauppaostoksia voi hyvin maksella 50-200€ seteleillä. Yhtä kahvikuppia taas voi olla sopivampaa maksaa kolikoilla tai 5-10€ setelillä ettei käy näin


Käteisen suurimpia etuja onkin kansainvälisen käsimerkin näyttäminen seurantadystopioille. Tehokkain tapa karttaa tietojen väärinkäyttöä on olla muodostamatta turhaa tietoa.

Mitä itse ketjun teemaan tulee, niin minusta aktiivinen käteisen käyttäminen on tehokas tapa edesauttamaan sitä, että pakollisten menojen jälkeen jää enemmän kuin mitä rahaa kuluu. Rahaa jää säästöönkin. Mitä useampia sähköisiä, varsinkin luotollisia, maksutapoja on aktiivikäytössä, sitä helpompaa on hämärtää todelliset menot, jolloin on riskinä, että kokonaisuus kääntyy velkaantumisen puolelle. Jos luottotiedot on kunnossa, kulutusvelkaa voi ehtiä kertyä paljonkin, ennen kuin on pakko ruveta korjaaviin liikkeisiin.

Jos jonkun ulkopuolisen suorittama kulutustottumusten seuranta on ongelma, niin oletettavasti et sitten käytä mitään kauppojen omia bonus-järjestelmiä? Se taas tarkoittaa, että maksat ostoksistasi enemmän, joka tietysti sotii säästämistä vastaan.

 

[OscarK]

Käteisellä maksaessa pysyy välittömästi kärryillä siitä, miten paljon rahaa kuluu. Sen näkee milloin vain lompakosta tarvitsematta käydä jossain verkkopalvelussa.

Tähän täytyy sanoa eriävä mielipide. Väitän, että on nopeampi vilkaista kännykällä tilin saldo, kuin alkaa laskea seteleitä ja kolikoita lompakosta. Tuossa juuri randomisti kokeilin, niin 6 sekuntia meni aikaa kun otin kännykän taskusta, avasin lukituksen, avasin mobiilipankin ja tunnistamisen jälkeen olikin jo saldo näytöllä.

 

[Joku_242]

Tähän täytyy sanoa eriävä mielipide. Väitän, että on nopeampi vilkaista kännykällä tilin saldo, kuin alkaa laskea seteleitä ja kolikoita lompakosta. Tuossa juuri randomisti kokeilin, niin 6 sekuntia meni aikaa kun otin kännykän taskusta, avasin lukituksen, avasin mobiilipankin ja tunnistamisen jälkeen olikin jo saldo näytöllä.

Niin näkee paljonko rahaa on, mutta ei että paljonko sitä on kulunut. Jos vaikka nostaa muutaman satasen käteistä kerralla niin huomaa että koska ne on kulunut.

 

[OscarK]

Niin näkee paljonko rahaa on, mutta ei että paljonko sitä on kulunut. Jos vaikka nostaa muutaman satasen käteistä kerralla niin huomaa että koska ne on kulunut.

No jos minä palkkapäivänä kun palkka on tullut tilille ja maksan sen kuun laskut ja tilille jää esim. 1500 euroa, niin helposti tiedän paljonko rahaa on kulunut. Jos vilkaisen randomisti sovelluksesta, että siellä on 1100 euroa, niin 400 euroa on kulunut.

 

[bonekuukkeli]

Niin näkee paljonko rahaa on, mutta ei että paljonko sitä on kulunut. Jos vaikka nostaa muutaman satasen käteistä kerralla niin huomaa että koska ne on kulunut.

Eiköhän sen muutaman satasen kulumisen näe ihan tilitiedoistakin, ilman sitä paperiseksi muuttamisen välivaihetta? Ja näkee vieläpä ne aiemmatkin kulut, jos selaa tilitapahtumia.

Minä ainakin seuraan enemmän tilille kuukausittain jäävää määrää, kuin tarkkaa määrää kuluneesta summasta. Jos tuo määrä jatkaa kasvamistaan ja voi välillä laitella rahaa sivuun sijoituksiin tai toiselle säästötilille, niin suunta on ihan hyvä. Käyttötilillä ei siis pidetä kaikkia rahoja kerrallaan, vaan käyttöön tarkoitetut. Kyllä sen huomaisi samaan tapaan, kuin satasien loppumisen lompakosta.

Halutessaan sitten voi verkkopankin kautta selata tapahtumia ja yhteenvetoja siitä, mihin ne rahat on menneet ja missä olisi parannettavaa.

Enemmän koen tuollaisen fyysisen rahan rajoitteena käyttämisen sellaisten keinoiksi, jotka elävät kädestä suuhun ja eivät hallitse rahankäyttöään. Vähän sama kuin siinä, että laitetaan kauppojen alkomyynti kiinni illalla, että saadaan muodostettua keinotekoinen fyysinen este ostotapahtumalle.

 

[OscarK]

Keksin minä yhden hyvän puolen käteisessä. Minulla kertyy aina välillä käteistä laatikkoon, jos jostain syystä saan käteistä jotain kautta. Lompakkoa minulla ei edes ole, joten jos minulle päätyy käteistä niin laitan sen laatikkoon. Välillä kun sinne kertyy enemmän, niin ostan niillä jotain. Viimeksi isompina ostoksina ostin uuden iPhonen ja ruohonleikkurin. Tällöin tulee hyvä mieli siitä, kun voi ajatella että tuote oli "ilmainen", kun tilin saldo ei pudonnut yhtään

 

[Hyrava]

Niin näkee paljonko rahaa on, mutta ei että paljonko sitä on kulunut. Jos vaikka nostaa muutaman satasen käteistä kerralla niin huomaa että koska ne on kulunut.

Niin, mutta verkkopankissa kun klikkaa tuon saldon näkymisen jälkeen vielä kerran niin ruudulle tulee tiliote josta näkee että "eilen meni 47e Prismaan ja 21 e Alkoon, pari päivää sitten 36e Cittariin ja katoskatos, maanantaina olisikin tilipäivä ja tilille tulee x euroa ja tiistailla olisikin pari laskua, y euroa ja z euroa.

En näe että käteisellä saisi seurattua tilannetta noin helposti. Toki näkee että lompakon setelitukku alkaa oleman loppu mutta mihin ne nyt menikään...

 

[Grez]

Jos vaikka nostaa muutaman satasen käteistä kerralla niin huomaa että koska ne on kulunut.

Voihan sitä tililläkin tehdä että siirtää satasen pari kerrallaan jemmatililtä käyttötilille. Mutta itse palaisin vahvasti siihen että kullakin voi olla oma itselle sopiva tyyli hoitaa asiat.

Tavallisesta kortistakin näkee ihan hyvin läpi antennin johtimet, kun valaisee sitä takapuolelta tarpeeksi kirkkaalla taskulampulla. Sitten vain poraa pienen reiän ja poikkasee antennin.

Niin ehkä vinkkinä voisi olla, että kannattaa hankkia vaalea kortti. Testasin pari kymmentä korttia ja hopeista / kultaista pintaa olevissa tai tummapintaisissa korteissa näkyi kirkkaalla valolla selvästi huonommin kuin vaaleista korteista ja kortista joka oli molemmilta puolita musta ei nähnyt käytössäni olleella valolla yhtään mitään.

Läpinäkyvässä kortissa ei tarvitse edes valoa. Mutta laitoin sen läpinäkyvän kortin lähinnä siksi että siitä näkee jo valokuvastakin millainen antenni on - en luodakseni kuvitelmaa että se olisi kohtuuttoman vaikeaa "tavallisellakaan" kortilla.

 

[Joku_242]

Niin, mutta verkkopankissa kun klikkaa tuon saldon näkymisen jälkeen vielä kerran niin ruudulle tulee tiliote josta näkee että "eilen meni 47e Prismaan ja 21 e Alkoon, pari päivää sitten 36e Cittariin ja katoskatos, maanantaina olisikin tilipäivä ja tilille tulee x euroa ja tiistailla olisikin pari laskua, y euroa ja z euroa.

En näe että käteisellä saisi seurattua tilannetta noin helposti. Toki näkee että lompakon setelitukku alkaa oleman loppu mutta mihin ne nyt menikään...

No mutta verkkopankista tarvii sitten laskea seasta noita yhteen, että mikä meni tuollaisiin ja mikä sitten laskuihin yms. Sillä että mitä meni mihinkin kauppaan ei ole yleensä niin väliä, kun ne kuitenkin on arjen kuluja, eikä pelkästä summasta pysty päättelemään mitään järkevää vaan siihen tarvisi kuittia.

 

[Mikkos]

Kyllä se joillan on hankalaa.
Itse jaan tosiaan tilin kahteen osaan josta puolet siirrän tilipäivänä toiselle tilille ja näin nään suoraan paljonko mulla on rahaa käytettävissä seuraavaksi kahdeksi viikoksi ja pyöreästi 100e menee isoon ruokakauppaan viikossa joten tilillä olevasta rahasta 200e pois niin siinä mulla on budjetti paljonko seuraavan 2 viikon aikana voi maksimissaan kuluttaa. En tiedä montako kertaa jengi käy kaupassa tai ostoksilla viikossa jos menee ostoksissa sekaisin mutta itsellä ei tällä konstilla ole mitään ongelmia pitää kirjaa kuluista.

 

[Grez]

Toi käteisen käyttö ja käteisbudjetointi on ilmeisesti iso muoti-ilmiö Z-sukupolven keskuudessa ainakin ameriikoissa. Joku näköjään tienaa hyvät rahat myymällä tarvikkeita hommaan:

Voihan tuosta hyötyäkin olla ihmisille, joiden on vaikea hahmottaa abstrakteja asioita ja joilla on (ehkä osittain siitä johtuen) vaikeuksia rahankäytön hallinnassa.

 

[Joku_242]

Kyllä se joillan on hankalaa.
Itse jaan tosiaan tilin kahteen osaan josta puolet siirrän tilipäivänä toiselle tilille ja näin nään suoraan paljonko mulla on rahaa käytettävissä seuraavaksi kahdeksi viikoksi ja pyöreästi 100e menee isoon ruokakauppaan viikossa joten tilillä olevasta rahasta 200e pois niin siinä mulla on budjetti paljonko seuraavan 2 viikon aikana voi maksimissaan kuluttaa. En tiedä montako kertaa jengi käy kaupassa tai ostoksilla viikossa jos menee ostoksissa sekaisin mutta itsellä ei tällä konstilla ole mitään ongelmia pitää kirjaa kuluista.

No kaikki on mahdollista, ei siitä ole kyse. Vaan enemmän siitä, että ainakin itse hahmotan rahan kulumisen helpommin ilman verkkopankin selailua käteisellä kuin kortilla.

 

[elmo]

Toi käteisen käyttö ja käteisbudjetointi on ilmeisesti iso muoti-ilmiö Z-sukupolven keskuudessa ainakin ameriikoissa. Joku näköjään tienaa hyvät rahat myymällä tarvikkeita hommaan:

Voihan tuosta hyötyäkin olla ihmisille, joiden on vaikea hahmottaa abstrakteja asioita ja joilla on (ehkä osittain siitä johtuen) vaikeuksia rahankäytön hallinnassa.

Huhu.

Jos haluaa räpeltää niin ennemmin miljoona eri verkkopankki tiliä ja sitä kautta limitöi ja seuraa käyttöä. Esim. ei luottokorttia ja kaikki menot debit puolelta ja pitää siellä vaan jonkun minimi summan. Sitten ziljoona eri tiliä eri tarkoituksiin kuten tuossa videossa noita käteistaskuja. En keksi mitään hyötyä pitää käteistä esim. autovakuutusta varten jemmassa kun se kuitenkin maksetaan sähköisesti? Maksetaanko jenkeissä käteisellä laskuja? Tai kai siellä on niitä laskunmaksu automaatteja vielä olemassa jotka täältä hävitettiin 10v sitten pankkien eteisistä? Ne varmaan imee käteistä myös.

 

[TommiZeliard]

Käteisellä maksaessa pysyy välittömästi kärryillä siitä, miten paljon rahaa kuluu. Sen näkee milloin vain lompakosta tarvitsematta käydä jossain verkkopalvelussa. Tämä toimii yhtä lailla niin, että nostaa pari kertaa kuussa rahaa automaatista ... tai tankkaa käteiskassasta. Ainakin itselleni on arvo sinänsä, että pystyy itsenäisesti seuraamaan rahankäyttöä.
.
.

Perheellisen on helpompi ottaa sohvalla löhötessään taskusta mobiilipankin ruokatilin saldo esiin 10 sekunnissa, kuin nousta hakemaan lompakkoa lipaston päältä ja huhuilemaan vaimoa lompakkoineen yläkerrasta/maailmalta kolikoita ja seteleitä yhdessä räknäämään.

Jos ruokatilin saldo sattui vilkaisun hetkellä olemaan 1 600 €, niin perheen valitsemaa niukkuutta/tilinylitysbufferia on jäljellä samaiset 1 600 €. Niin simppeliä.

Jos taas haluaa tietää paljonko ruokatililtä on sinä kuukautena kulunut rahaa, pitää suorittaa yksi vähennyslasku. Perheen tienaajat täyttävät päättämällään jakosuhteella (50/50 tai 60/40 jne.) ruokatiliä palkkatileiltään kerran kuukaudessa sen verran, että saldo on kuun vaihteessa esim. 3 000 €. Jos nyt myöhemmin saman kuukauden aikana tarkistaa saldon olevan 1 600 €, tietää rahaa kuluneen 3 000 € - 1 600 € = 1 400 €. Niin simppeliä.

Minä en saldoa juuri tarkastele muuten kuin kuun vaihteessa. Silloin selaan kuukauden tapahtumat läpi ja ihmettelen 0-1 kpl outoja saajan nimiä. Sitten tajuan sen olevan se pikkukahvila, josta veneellä ostettiin mustikkamuffinsit. Jos saldo on 1 600 €, teen vähennyslaskun 3 000 € - 1 600 € = 1 400 € kulunut sinä kuukautena. Jaan summan kahtia, ja lähetän vaimolle tekstarin: "Lokakuun ruokatili 700 €, mäkkäriä, uusi jakkara, hoplop. Pus.". Sen jälkeen siirrän käyttötililtäni 700 € ruokatilille. Vaimo tekee siirron yleensä samana iltana. Näin ruokatilillä on jälleen 3 000 € valmiina vastikkeisiin ja muuhun.

Jokaisen kuun vaihteessa näkee eurolleen, paljonko meni rahaa. Alkusaldo miinus saldo. Ruokatilin saldo kannattaa mahdollisuuksien mukaan säätää niin reiluksi, ettei sitä tarvitse kesken kuukautta kurkkia saati tule tilinylitysmaksua. Meillä tuli kerran ~10 v sitten, kun bufferi oli liian niukka ja samaan kuukauteen osui vakuutuksia ja koiran kuluja. Säädimme summaa ylöspäin, jonka jälkeen ei ole mennyt yli, eikä tarvitse kurkkia.

Yhteiseltä ruokatililtä menee kaikki muut, paitsi minun pieni asuntolaina (muita lainoja ei ole) ja molempien omat vaatteet, lääkärikulut ja harrastukset.

Tuon ruokatilin lisäksi käytössäni on tili, jolle ei tule mitään tuloja, mutta sieltä lyhenee asuntolaina automaattisesti. Sen tilin tasaan kerran kuukaudessa 2 500 euroon. Siis sen jälkeen kun olen siirtänyt ruokatilille sen vaikkapa 700 €. Jos saldo tuon, asuntolainan ja omien menojen jälkeen on 1 200 €, niin 2 500 € - 1 200 € = 1 300 €. Kyseisenä kuukautena kului yhteensä 1 300 €. Siirrän sen summan lainahoitotilille, jonka jälkeen siellä on taas 2 500 € valmiina kuukauden tapahtumiin.

Lainahoitotilille siirrän rahaa tililtä, jossa on tuloja. Ylimääräinen raha saa jäädä tuolle tilille, koska se on säästötili. Jos ylimääräisen rahan tilillä on liikaa ylimääräistä, ostan maailma ETF/suoria.

Perheellinen tarvitsee vähintään kolme tiliä:

1. Korollinen säästötili jonne tulee tulot, ja josta siirretään omalle kokonaiskulutuksen tilille haluttu saldotaso kerran kuukaudessa. Pointtina saada ylimääräiselle korkoa.

2. Oman kokonaiskulutuksen tili, josta hoidetaan laina, omat jutut ja siirto ruokatilille kerran kuukaudessa. Pointtina nähdä joka kuukausi eurolleen, paljonko itseltä meni rahaa.

3. Yhteinen ruokatili, jota täytetään kerran kuukaudessa halutulle saldotasolle halutulla puolisoiden välisellä jakosuhteella. Pointtina välttää puljaaminen ja pähkiminen kuka maksaa mitäkin. Jakosuhdetta voi harvakseltaan päivittää, jos tuloihin tulisi muutoksia. Molemmille pitää jäädä ruokatilin täyttämisen lisäksi omaa käyttörahaa, jotta parisuhde voi hyvin. Lisäpointtina näkee yhteiset menot joka kuukausi, kun täyttää aina samalle saldotasolle kerran kuukaudessa.

No mutta verkkopankista tarvii sitten laskea seasta noita yhteen, että mikä meni tuollaisiin ja mikä sitten laskuihin yms. Sillä että mitä meni mihinkin kauppaan ei ole yleensä niin väliä, kun ne kuitenkin on arjen kuluja, eikä pelkästä summasta pysty päättelemään mitään järkevää vaan siihen tarvisi kuittia.

Meillä verkkopankki näyttää halutun aikavälin erittelyn ihan tapahtumalajeittain (olen laskuihin valinnut tapahtumalajin, esim. vakuutus, puheli kulut jne. Loput pankki ehkä päättelee.

Liitteenä kokonainen koronavuosi ruokatililtä, joka ei sisällä asuntolaina ja omia menoja. Mitään muuta en ole itse syöttänyt, kuin joskus laskun/e-laskun valmiista vaihtoehdoista oikea tapahtumalaji. Liitteen mukainen näkymä putkahtaa esiin ihan vain S-pankin tulojen ja menojen seurantaa klikkaamalla. On se nykyään helpoksi mennyt seuranta.

 

[Grez]

Huhu.

Jos haluaa räpeltää niin ennemmin miljoona eri verkkopankki tiliä ja sitä kautta limitöi ja seuraa käyttöä.

Voi olla, että jenkkilässä ei noin vaan avata miljoonaa verkkopankkitiliä tai ne saattaa ainakin olla maksullisia.

Toki budjetointia voi tehdä vaikka Excelissä. Tuossa käteisbudjetoinnissa on pointtina kuitenkin se, että raha olisi konkreettisemman tuntuista. Luulen myöskin että ihmisille, joille abstraktit asiat on vaikeita on helpompi myydä tuollaisia välineitä ja esim. seminaareja yms. Ja kun tuossa villityksessä rahaa liikkuu niin silloin tietenkin sitä myös markkinoidaan.

En keksi mitään hyötyä pitää käteistä esim. autovakuutusta varten jemmassa kun se kuitenkin maksetaan sähköisesti? Maksetaanko jenkeissä käteisellä laskuja? Tai kai siellä on niitä laskunmaksu automaatteja vielä olemassa jotka täältä hävitettiin 10v sitten pankkien eteisistä? Ne varmaan imee käteistä myös.

No sen käteisenhän voi viedä pankkiin kun haluaa maksaa laskun

Ei siellä mitään automaatteja ole ja käteisellä ei olekaan kovin kätevää maksaa laskua. Paljonhan ne maksaa shekeillä, mutta myös suoraveloituksena, nettipankissa ja luottokorteilla.

Käteisellä maksamisesta paikallinen kuluttajansuoviranomainen listaa eduiksi

• Usein maksutonta (ei palvelupalkkioita)
• Kun käytät käteistä, et kerrytä velkaa
• Ei riskiä tilin ylityksestä

Ja haitoiksi:

• Kaikkia laskuja ei voi maksaa käteisellä
• Saattaa olla vaivalloista ja kallista matkustaa yrityksen toimipaikkaan maksamaan lasku
• Maksun todistaminen voi olla vaikeaa ellet saa kuittia
• Käteistä ei saa takaisin jos sen kadottaa, se tuhoutuu tai se varastetaan
• Lasku täytyy muistaa maksaa aina kun se on ajankohtainen (ei automatisoitavissa)

 

[ttm]

Itse en voi sietää lähimaksua ollenkaan, koska se on liian helppoa. Käteisellä säilyy suora tuntuma siihen, mihin rahaa uppoaa merkittäviä määriä ja mikä on kohinaa.

Mitä hyötyä siitä maksutilanteen vaikeudesta tarkalleen ottaen siis on? Itse ajattelen ostosten hinnan euroissa enkä eri kokoisten setelien määrässä, niin sen kyllä huomaa kassalla siitä loppusummasta, että tuliko kalliit vai halvat ostokset - ihan riippumatta siitä, millä maksuvälineellä rahanvaihto tapahtuu.

edit: siis ylipäätään, tuo on kyllä usein kuultu väite, että käteinen jotenkin helpottaisi seuraamaan rahankulutusta, mutta mitään järkevää selitystä sille en ole kuullut, että miksi se pitäisi paikkaansa. Itse ymmärrän ihan yhtä helposti, että rahat on loppumassa, jos tilillä on kymppi tai käteisenä on kymppi. Ymmärrän yhtä helposti, että rahat eivät ole loppumassa jos tilillä on tonni tai käteisenä on tonni. Jos tiedän, että kuussa on käytettävissä x euroa, niin ihan yhtä helposti tiedän, että budjetti paukkuu, jos neljänneskuun jälkeen on enää x/4 e jäljellä, olipa se tilillä tai käteisenä. Jos haluan tietää, paljonko rahaa on, kertoo täsmällinen luku sen yhdellä silmäyksellä paljon paremmin kuin setelien ja kolikoiden laskeminen.

 

[Joku_242]

Meillä verkkopankki näyttää halutun aikavälin erittelyn ihan tapahtumalajeittain (olen laskuihin valinnut tapahtumalajin, esim. vakuutus, puheli kulut jne. Loput pankki ehkä päättelee.

Liitteenä kokonainen koronavuosi ruokatililtä, joka ei sisällä asuntolaina ja omia menoja. Mitään muuta en ole itse syöttänyt, kuin joskus laskun/e-laskun valmiista vaihtoehdoista oikea tapahtumalaji. Liitteen mukainen näkymä putkahtaa esiin ihan vain S-pankin tulojen ja menojen seurantaa klikkaamalla. On se nykyään helpoksi mennyt seuranta.

En ole huomannut että OP:llä olisi tuollaista, enpä toisaalta ole etsinytkään.

Mutta varmasti tuollaisia voi katsella JÄLKIKÄTEEN. Se, mitä yritän hakea on että käteisellä kulumisen huomaa esim. viikon kuluessa tai vaikka baari-illan aikana ilman erillistä verkkopankin tarkkailua.

 

[OscarK]

Se, mitä yritän hakea on että käteisellä kulumisen huomaa esim. viikon kuluessa tai vaikka baari-illan aikana ilman erillistä verkkopankin tarkkailua.

On tässä tullut jo pariin otteeseen sekin pointti esiin, että ei sitä kulumista käteisen kanssakaan niin helposti huomaa ilman että kaivat ne käteiset lompakosta ja lasket setelit ja kolikot.

 

[Joku_242]

On tässä tullut jo pariin otteeseen sekin pointti esiin, että ei sitä kulumista käteisen kanssakaan niin helposti huomaa ilman että kaivat ne käteiset lompakosta ja lasket setelit ja kolikot.

Ai jaa, itse ainakin huomaan sen karkeasti ilman laskemista kun maksaessa näkee että mitä siellä vielä on. Tosin en myöskään pidä kauhean isoa tukkoa mukana, jos jotain isompaa ostosta tulee niin sit toki maksan kortilla.

 

[Hyrava]

En ole huomannut että OP:llä olisi tuollaista, enpä toisaalta ole etsinytkään.

Mutta varmasti tuollaisia voi katsella JÄLKIKÄTEEN. Se, mitä yritän hakea on että käteisellä kulumisen huomaa esim. viikon kuluessa tai vaikka baari-illan aikana ilman erillistä verkkopankin tarkkailua.

Ja sitten yhtäkkiä oletkin käynyt pankkiautomaatilta hakemassa lisää käteistä kun on setelipinkka loppunut baarissa tai yhtäkkiä maksanutkin samasta syystä loppuillan kortilla. Sitten ei enää pelkkä lompakon katseleminen riitä. Tai sitten pitäisi jättää koko kortti kotiin baariin lähtiessään.

 

[Joku_242]

Ja sitten yhtäkkiä oletkin käynyt pankkiautomaatilta hakemassa lisää käteistä kun on setelipinkka loppunut baarissa tai yhtäkkiä maksanutkin samasta syystä loppuillan kortilla. Sitten ei enää pelkkä lompakon katseleminen riitä. Tai sitten pitäisi jättää koko kortti kotiin baariin lähtiessään.

Eipä juurikaan käy tuollaista.

 

[Grez]

Tuossa olisi kyllä ihan hyvä innovaatio apple payhin ja google payhin, että näyttäisi joka maksutapahtuman yhteydessä jäljellä olevan saldon tai "kulutuslimiitin", jonka käyttäjä voisi itse määritellä.

 

[N4llukka]

En ole huomannut että OP:llä olisi tuollaista, enpä toisaalta ole etsinytkään.

Ainakin mobiiliaplikaatiosta tuollainen löytyy "My financial balance", mitälie suomeksi, alta. Todennäköisesti löytyy myös ihan verkkopankista. Joskus joutuu jotain tapahtumien laatuja muuttamaan oikeiksi, jotta tuo näyttää oikein mutta pitkälti se osaa automaattisesti hoitaa nuo.

 

[OscarK]

Ai jaa, itse ainakin huomaan sen karkeasti ilman laskemista kun maksaessa näkee että mitä siellä vielä on. Tosin en myöskään pidä kauhean isoa tukkoa mukana, jos jotain isompaa ostosta tulee niin sit toki maksan kortilla.

No mistä sinä sitten tiedät paljonko sitä rahaa on jäljellä, jos kaikki käteiset eivät edes ole mukanasi vaan kotona jemmassa? Eli yrität sitten muistella paljonko kotona on jemmassa ja siihen sitten lasket päälle ne mitä nopeasti näet lompakossa olevan? Kyllä tuo vaan edelleen kuulostaa siltä, että helpompi ja nopeampi vilkaista kännykällä tilin saldo.

 

[TommiZeliard]

En ole huomannut että OP:llä olisi tuollaista, enpä toisaalta ole etsinytkään.

Mutta varmasti tuollaisia voi katsella JÄLKIKÄTEEN. Se, mitä yritän hakea on että käteisellä kulumisen huomaa esim. viikon kuluessa tai vaikka baari-illan aikana ilman erillistä verkkopankin tarkkailua.

Verkkopankkiin ei tarvitse mennä. Mobiilipankin saldo tulee näkyviin 10 sekunnissa sovelluksen kuvakkeen klikkaamisen jälkeen.

Lompakosta kuukauden käteisen hupenemisen seuraaminen onnistuu, jos on sinkku, kantaa lompakkoa mukanaan ja uskaltaa pitää siellä koko kuukauden rahoja. Minua vähän jännittäisi alkukuusta.

Mobiilipankin saldon seuraaminen on kätevämpi tapa, jos on perheellinen (osa perheen kuukauden käyttörahoista sijaitsee toisen lompakossa ties missä) ja ei kanna erillistä lompakkoa mukanaan (vain kännykkä lähimaksamiseen, vihreä kortti, ajokortti), eikä uskalla kantaa puolta perheen kuukauden rahoista mukanaan.

Toki joillekin käteisestä saldon seuraaminen on liki välttämätöntä. Sen sijaan perheellinen, jolla ei ole ongelmia rahankäytössä, pysyy helpoiten ja nopeiten tilanteen tasalla mobiilipankin ja yhteisen ruokatilin avulla, jota täytetään vakiosummaan kerran kuukaudessa.

Monella on nykyisin kännykkä lähempänä kuin lompakko. Vaikka lompakko sattuisikin olemaan valmiina kädessä, niin kuukauden rahatukon laskemiseen mennee yli 10 s, eikä siinä ole kuin puolitotuus, jos on parisuhteessa.

Jos on sinkku, joka pitää lompakkoa valmiina kädessään ja hakee automaatista vain muutamia seteleitä kerrallaan, niin silloin laskeminen voi sujua alle 10 sekunnissa. Tällöinkin kolikot jäävät huomioimatta ja automaatille pitää mennä ja jonotella yli kerran kuukaudessa, joten ajansäästöä ja helppoutta on vaikea nähdä vs. mobiilipankin saldo 10 sekunnissa ja kerran kuussa yksi vähennyslasku + tilisiirto, jolla tilin saldo täytetään vakiosummaan.

 

[BongisKhan]

Toki tuo seurantapaska nyt on yleisesti ottaen negatiivinen ilmiö, mutta aika absurdia kyllä kirkkain silmin väittää, että käteisen kanssa puljaamalla pysyisi oikeasti jotenkin paremmin selvillä rahankulutuksesta kuin sähkörahalla, jota käyttämällä saa nykyään jokaisesta pankista sentin tarkkuudella kaiken rahaliikenteen analysointia kulukohteittain jne. sen sijaan että tarvitsisi ruveta mitään kuitteja plääräämään ja kolikoita ynnäilemään tms.

Mutta kuten sanottua, jos abstrakti ajattelu tuottaa haasteita ja impulssikontrolli on tasolla "Pärinä-Eero" niin ehkä tuosta käteisen kanssa kikkailusta jotain näennäistä hallinnan tunnetta tulee.

 

[Joku_242]

No mistä sinä sitten tiedät paljonko sitä rahaa on jäljellä, jos kaikki käteiset eivät edes ole mukanasi vaan kotona jemmassa? Eli yrität sitten muistella paljonko kotona on jemmassa ja siihen sitten lasket päälle ne mitä nopeasti näet lompakossa olevan? Kyllä tuo vaan edelleen kuulostaa siltä, että helpompi ja nopeampi vilkaista kännykällä tilin saldo.

Muistaa sen yleensä karkeasti, ja vaikkei tarkkaan muistaisi niin ei oleellista ole niinkään paljonko sitä on jäljellä vaan se, että kuinka nopeaa sitä kuluu.

Verkkopankkiin ei tarvitse mennä. Mobiilipankin saldo tulee näkyviin 10 sekunnissa sovelluksen kuvakkeen klikkaamisen jälkeen.

Itse en käytä mobiilipankkia, koska en ihan periaatteesta halua että kännykällä voi mitenkään päästä rahoihin käsiksi. Ei siksi että olisin itse impulsiivinen rahankäyttäjä, vaan jos sieltä kaivettaisiin esim. väkivallalla uhaten rahaa tjsp. Epätodennäköistä mutta kuitenkin mahdollista.

Lompakosta kuukauden käteisen hupenemisen seuraaminen onnistuu, jos on sinkku, kantaa lompakkoa mukanaan ja uskaltaa pitää siellä koko kuukauden rahoja. Minua vähän jännittäisi alkukuusta.

Mobiilipankin saldon seuraaminen on kätevämpi tapa, jos on perheellinen (osa perheen kuukauden käyttörahoista sijaitsee toisen lompakossa ties missä) ja ei kanna erillistä lompakkoa mukanaan (vain kännykkä lähimaksamiseen, vihreä kortti, ajokortti), eikä uskalla kantaa puolta perheen kuukauden rahoista mukanaan.

Toki joillekin käteisestä saldon seuraaminen on liki välttämätöntä. Sen sijaan perheellinen, jolla ei ole ongelmia rahankäytössä, pysyy helpoiten ja nopeiten tilanteen tasalla mobiilipankin ja yhteisen ruokatilin avulla, jota täytetään vakiosummaan kerran kuukaudessa.

Monella on nykyisin kännykkä lähempänä kuin lompakko. Vaikka lompakko sattuisikin olemaan valmiina kädessä, niin kuukauden rahatukon laskemiseen mennee yli 10 s, eikä siinä ole kuin puolitotuus, jos on parisuhteessa.

Jos on sinkku, joka pitää lompakkoa valmiina kädessään ja hakee automaatista vain muutamia seteleitä kerrallaan, niin silloin laskeminen voi sujua alle 10 sekunnissa. Tällöinkin kolikot jäävät huomioimatta ja automaatille pitää mennä ja jonotella yli kerran kuukaudessa, joten ajansäästöä ja helppoutta on vaikea nähdä vs. mobiilipankin saldo 10 sekunnissa ja kerran kuussa yksi vähennyslasku + tilisiirto, jolla tilin saldo täytetään vakiosummaan.

Miksi ihmeessä kaikki rahat pitäisi olla lompsassa eikä pääosin esim. kotona laatikossa? Mutta seurannan osalta varmaan pitääkin paikkansa perheelliselle.

Toki tuo seurantapaska nyt on yleisesti ottaen negatiivinen ilmiö, mutta aika absurdia kyllä kirkkain silmin väittää, että käteisen kanssa puljaamalla pysyisi oikeasti jotenkin paremmin selvillä rahankulutuksesta kuin sähkörahalla, jota käyttämällä saa nykyään jokaisesta pankista sentin tarkkuudella kaiken rahaliikenteen analysointia kulukohteittain jne. sen sijaan että tarvitsisi ruveta mitään kuitteja plääräämään ja kolikoita ynnäilemään tms.

Mutta kuten sanottua, jos abstrakti ajattelu tuottaa haasteita ja impulssikontrolli on tasolla "Pärinä-Eero" niin ehkä tuosta käteisen kanssa kikkailusta jotain näennäistä hallinnan tunnetta tulee.

Seuranta on edelleen JÄLKIseurantaa mikä on vähän eri asia, mutta mistä sää kuittien pläräilyn revit?

 

[ttm]

Seuranta on edelleen JÄLKIseurantaa mikä on vähän eri asia, mutta mistä sää kuittien pläräilyn revit?

Miksi se on jotenkin enemmän jälkiseurantaa katsoa tilin saldoa kuin setelinipun paksuutta? Erona on ainoastaan se, että tilin saldosta näkee yhdellä silmäyksellä täsmälleen paljonko sitä rahaa on.

 

[Joku_242]

Miksi se on jotenkin enemmän jälkiseurantaa katsoa tilin saldoa kuin setelinipun paksuutta? Erona on ainoastaan se, että tilin saldosta näkee yhdellä silmäyksellä täsmälleen paljonko sitä rahaa on.

Siksi koska lompakon sisällön näkee maksaessa, kun taas tilin saldoa pitää erikseen katsoa, vaikka olisikin mobiilipankki käytössä. Katseleeko ihmiset muka jatkuvasti pankkitilin saldoa esim. ostaessaan kaljan baarissa tai käydessään kaupassa tjsp?

 

[Mikkos]

Siksi koska lompakon sisällön näkee maksaessa, kun taas tilin saldoa pitää erikseen katsoa, vaikka olisikin mobiilipankki käytössä. Katseleeko ihmiset muka jatkuvasti pankkitilin saldoa esim. ostaessaan kaljan baarissa tai käydessään kaupassa tjsp?

Eli sä menet kassalle ja maksaessa katsot onko sinulla tarpeeksi rahaa?
Ja kyllä, minä vilkuilen mobiilipankkia useamman kerran päivässä, en tosin saldon takia van muiden asioiden ja siinä näkee saldon samalla.
Ja jos on epäilyksiä niin se on se 10s niin saldo on katsottu.

 

[Joku_242]

Eli sä menet kassalle ja maksaessa katsot onko sinulla tarpeeksi rahaa?
Ja kyllä, minä vilkuilen mobiilipankkia useamman kerran päivässä, en tosin saldon takia van muiden asioiden ja siinä näkee saldon samalla.
Ja jos on epäilyksiä niin se on se 10s niin saldo on katsottu.

No totta kai kauppaan mennessä on sen verran rahaa mukana että se varmasti riittää, ja jos haluaa niin varmuuden vuoksi myös on kortti mukana?

 

[ttm]

Siksi koska lompakon sisällön näkee maksaessa, kun taas tilin saldoa pitää erikseen katsoa, vaikka olisikin mobiilipankki käytössä. Katseleeko ihmiset muka jatkuvasti pankkitilin saldoa?

Aivan. No, kyllähän siitä sen summittaisen summan näkee, mutta ei sitä kulutusta siitä sen paremmin pysty seuraamaan. Varmaan useimmilla toimii muisti sen verran, että summittainen summa pysyy mielessä muutenkin, ja saldoa katsellaan varmaankin samalla tavalla kuin setelin laskijoilla tulee se varsinainen laskemishetki?

 

[Joku_242]

Aivan. No, kyllähän siitä sen summittaisen summan näkee, mutta ei sitä kulutusta siitä sen paremmin pysty seuraamaan. Varmaan useimmilla toimii muisti sen verran, että summittainen summa pysyy mielessä muutenkin, ja saldoa katsellaan varmaankin samalla tavalla kuin setelin laskijoilla tulee se varsinainen laskemishetki?

Miten niin ei pysty, edelleenkään tarkat sentilleen olevat summat EIVÄT yleensä ole oleellisia? Ja mikä ihmeen laskemisheti? Ei käteistä tarvi laskea, vaan sen kulumisen huomaa helposti siitä, kuinka usein tarvii täyttää lompakkoa kotona olevasta stäshistä tjsp.

 

[OscarK]

Siksi koska lompakon sisällön näkee maksaessa, kun taas tilin saldoa pitää erikseen katsoa, vaikka olisikin mobiilipankki käytössä. Katseleeko ihmiset muka jatkuvasti pankkitilin saldoa esim. ostaessaan kaljan baarissa tai käydessään kaupassa tjsp?

No ei sitä lompakossa olevaa rahan määrää siitä nyt suoraan näe, vaan kyllä ne setelit pitää laskea. Mutta en nyt ymmärrä tuota logiikkaa että miten se rahan kulumisen seuranta käteisellä maksamiseen liittyy mitenkään. Kun jos sinä kaupan kassalla maksat 30 euron ostokset, niin kyllähän sinä nyt tiedät että 30 euroa tässä kului, maksoitpa sen sitten seteleillä tai kortilla. Eikä siihen tietoon "30 euroa kului" tarvitse katsoa paljonko on tilin saldo tai lompakossa olevan setelinipun paksuus.

Eli en nyt oikeasti pääse oikein kiinni siihen, mitä sinä tällä prosessilla ajat takaa. Vai onko tässä taustalla sellainen rahankulutusmalli, että lähdetään kotoa ja käydään kymmenissä eri paikoissa käyttämässä rahaa, jolloin lompakosta näkee silmämääräisesti automaattisesti että "hei, nyt rahat loppuu", kun taas jos kortilla makselet näissä kymmenissä paikoissa, niin on hankalampi pitää mielessä paljonko sitä rahaa vielä on jäljellä? Tuon kulman tuosta ymmärränkin, mutta se taas on ristiriidassa sen kanssa kun juuri äsken sanoit että ei se ole pointti paljonko rahaa on jäljellä vaan se, että kuinka nopeaa sitä kuluu.