Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[zepi]

Telian osari oli karmeaa luettavaa. Siellä oli vain kaikenlaisia alaskirjauksia ja negatiivista kassavirtaa noista erilaisista lahjussakoista ja divestoinneista. Siihen on ihan syynsä että kurssia lyödään kun laajentumiset korruptiomarkkinoille ovat epäonnistuneet ja niistä tulee persnettoa.

Itse en usko dipeistä ostamiseen tai muihinkaan vastaaviin temppuiluihin. Tieteelliset näytöt ostojen ajoittamisen onnistumisesta kertovat yksiselitteisesti sen, että mitään toivoa onnistumisesta ei tavallisella pulliaisella ole.

 

[Gize]

Kiitos mielipiteistä Tokmannia koskien

Itse uskon että sille on vielä hyvinkin markkinarakoa halpakauppaketjuna, mikäköhän se honkkarin tilanne muuten tätänykyä on, onko joku seurannut? Kuitenkin Tokmannilla on (mielestäni) vielä suhteellisen hyvin markkinoita, ajatellen vielä sitä kuinka käy jos koko halpamarkkinaketjut alkavat käydä tiukemmalle, niin vahvin tulee tod.näk. selviämään ja valtaamaan elintilaa alallaan.

Enkä ole ylipäätään aikeissa lähteä minkään pikavoittojen perässä mihinkään, hauska harrastushan tämä on mitä nyt vasta alkuun päässyt

@tuoppi´ eikös lähes aina uudessa myymälässä vähintään vuosi pidä varata, että se alkaa oikeasti tuottamaan

 

[Pezqu]

Telian osari oli karmeaa luettavaa. Siellä oli vain kaikenlaisia alaskirjauksia ja negatiivista kassavirtaa noista erilaisista lahjussakoista ja divestoinneista. Siihen on ihan syynsä että kurssia lyödään kun laajentumiset korruptiomarkkinoille ovat epäonnistuneet ja niistä tulee persnettoa.

Itse en usko dipeistä ostamiseen tai muihinkaan vastaaviin temppuiluihin. Tieteelliset näytöt ostojen ajoittamisen onnistumisesta kertovat yksiselitteisesti sen, että mitään toivoa onnistumisesta ei tavallisella pulliaisella ole.

Telialla on ongelmansa ja siksi se onkin niin halpa, mutta kun alaskirjaukset on jo tehty ja disinvestoinnit etenee, niin ei kurssi tuosta enää oman näkemykseni mukaan paljoa laske, jos kruunun vaihtelu poistetaan on pohja 3,5€. 2x1 SEK osinko kustantaa Telialle vuodessa yhteensä 8,66 miljardia kruunua. Viimeisimmässä osarissa (https://www.teliacompany.com/link/fa3c2da1c8d047559f1a30fe4e146282.aspx) jatkuvien toimintojen (pohjoismaat & baltia) oikaistu liiketulos oli kvartaalilla 3,8 miljardia kruunua, joka on linjassa nykyisen tuloksentekokyvyn kanssa. Tuolla liiketuloksella 2 SEK osinko on turvattu ja velkaa päästään lyhentämään; lisäksi divestoinneilla velkaa saadaan lyhennettyä lisää. Mielestäni siis 0,2€ osingolla 3,7€ kurssilla Telia on halpa; kurssi voi tippua heikentyvän kruunun takia, mutta osingon odotettu maltillinen kasvaminen pitää osingon euromääräisesti tuossa 0,20€.

On totta, että indeksisijoittaminen on yleensä paras ja turvallinen tapa, enkä ala toisin väittämäänkään enkä ala väittämään, että itse voisin indeksin peitota. Sijoittamani rahat eivät kuitenkaan ole vielä "eläkesäästöjä" vaikka moni osakkeista voi pitkään salkussa ollakin, joten elän mieluusti ainakin siinä uskossa, että valikoivilla ostoillani saan toisaalta suojattua rahojani kurssien(&indeksin) laskiessa tietäen kuitenkin sen, että nousevissa kursseissa en todennäköisesti saa samaa hyötyä kuin indeksisijoittajat. Sinänsä verovaikutuksenkin takia suora osakesijoittaminen on pitkällä tähtäimellä "tyhmää", mutta en toisaalta halua nähdä rahojeni sulavan samassa mitassa kuin indeksi voi sukeltaa (okei, voin hävitä paljon jos joku sijoituksistani menee konkurssiin/todella huonoon jamaan), koska vaikka olenkin valmis häviämään kaiken sijoittamani omaisuuden niin silti sijoitukseni eivät ole ns. ylimääräisiä pennosia, joiden kanssa voisin odottaa niitä epävarmoja eläkepäiviä.

 

[tuoppi´]

@tuoppi´ eikös lähes aina uudessa myymälässä vähintään vuosi pidä varata, että se alkaa oikeasti tuottamaan

Kukapa noista oikeasti tietäis. Luulisi kuitenkin että sitä varten noita uusia myymälöitä on pykätty pystyyn että niistä saatais lisätuottoa.

 

[jhalmu]

Kukapa noista oikeasti tietäis. Luulisi kuitenkin että sitä varten noita uusia myymälöitä on pykätty pystyyn että niistä saatais lisätuottoa.

Kunhan ne saa laajentumisintonsa päätökseen ja sitten vaikka tavaraa niihin kauppoihin ja muutakin pohdintaa että asiakkaat viihtyis ostelemassa. Ja lämmin kesä, mutta se ei taida olla optio.

 

[Ashrakki]

Jaha, google finance pilattu aivan täysin. Olisko yahoosta korvaajaksi? Toiveissa nähdä kurssit ilman kirjaantumista ja realiajasta plussaa.

 

[jhalmu]

Jaha, google finance pilattu aivan täysin. Olisko yahoosta korvaajaksi? Toiveissa nähdä kurssit ilman kirjaantumista ja realiajasta plussaa.

Yahoota käytänyt siitä lähtien kun ilmoittivat muutoksista. Oikein mainiosti toiminut.

 

[jhalmu]

Mistä sä löysit tuon 1K, on kyllä hyvin piiloitettu, sillä itsekin muistelen/olen varma että tuo ei ole kk-maksuton (tai ei ainakaan ole ennen ollut) jos tilin saldo on alle rajan X, mutta X:ää en enää löydä vaikka kuinka etsein.

Eli varmistettu tänään Sijoitusmessuilla että minimi on 1K, sitä alle menee 1$ kuukausimaksu. Siis että avaavat tilin. Tuosta treidaamisesta en kysynyt, mutta mieluitenhan siellä se enempi raha on ettei mene alle 1000 rahaa/instrumentteja. Oikein mukava asiakaspalvelu tuolla, chatissä aiemmin kyselin kaikenlaista.

 

[jhalmu]

Testasin teoriaa että "osta kun kukaan muu ei halua" ja salkkuun tuli Teliaa ja Oriola B:tä. Avattu taas Suoami-osakkeet Nordenttiin ja Ameriikanosakkeet menee jatkossa sitten muualle.

 

[-Cone-]

Tulipas ostettua ensimmäinen "uusi" Suomalainen firma salkkuun sitten vuoden 2015. Ostin pienen erän Cramoa, koska arvostus alkaa olla hyvällä tasolla. Sikäli hieman koomista, koska myös Cramot pois 2011 19 euron hintaan, nyt ostohinta oli hieman päälle 18 euroa.

Jos Orion laskettelee vielä 25 euron paikkeille, voisin ostaa myös sen takaisin salkkuun. Aika monta firmaa löytyy jo OMXH:sta, joiden arvostuksesta on pahin kupla puhjennut.

 

[psxgamer]

Osaako joku vinkata johonkin laskuriin jolla voisi laskea pitkällä tähtäimellä kuukausisäästämisen tuottoja. Laskurista pitäisi löytyä ainakin kuukausisäästettävä summa, aikaväli vuosina, ja tuotto-odotukset ja kulut, jälkinmäinen sadasosien tarkkuudella prosenteissa. Yllättävän vaikea löytää kunnollista...

 

[jinx1980]

tämä täyttää speksit, aika vuoden välein, tuotot 0,5% välein ja kulut 0,01 tarkkuudella
Seligson & Co - Tuottolaskuri

 

[nakkirakki]

Osaako joku vinkata johonkin laskuriin jolla voisi laskea pitkällä tähtäimellä kuukausisäästämisen tuottoja. Laskurista pitäisi löytyä ainakin kuukausisäästettävä summa, aikaväli vuosina, ja tuotto-odotukset ja kulut, jälkinmäinen sadasosien tarkkuudella prosenteissa. Yllättävän vaikea löytää kunnollista...

Jos tuotto-odotus on prosentissa ja kulut myös, niin etkö voi niiden erotusta laskea valmiiksi? Laskureita löytyy, kun pistät Googleen "korkoa korolle laskuri".

Edit: hidas

 

[psxgamer]

Tuota Seligsonin laskuria olen käyttänyt, mutta se ei anna laittaa vaikka tuottoa sadas osiin ja on muutenkin vähän kömpelö. Mutta kyllä tuolla kulujen vaikutusta pitkällä tähtäimellä hieman laskee ja se lieneekin sen tarkoitus.

 

[Wemps]

Terveystalo se vaan jatkaa sukeltamistaan... Noh eiköhän se sieltä ajan kuluessa nouse takaisin, eikai sairaat tästä maailmasta lopu tulevaisuudessakaan.

Jotenkin koko salkku mennyt muutenkin yli viisi prosenttia miinukselle parissa kuukaudessa, vaikka pienen Nokia-siivun lisäksi lisäksi ei mitään varsinaisia pommeja salkusta löydykkään. No, eikai sitä kannata miettiä tuollaisia pieniä nousuja ja laskuja kun sijoitushorisontti on kuitenkin vähintään se 15-20 vuotta.

 

[Prime]

Osaako joku sanoa miten Nordnetin etf-kuukausisäästö toimii tilanteessa, jossa tilille tulee rahaa vain murto-osa siitä mitä koko paketin ja pyydetyn jakauman toteuttaminen vaatii?

Esimerkiksi jos tilille saapuu satanen kuussa ja säästöohjelmalta pyydetään esimerkiksi jenkkejä, eurooppaa, japania ja kehitysmaita. Osaako tuo jakaa säästön niin, että tuota parin huntin hintaista jenkki SRX8 etf:ää ostetaan vain pari kertaa vuodessa?

 

[valexi]

@Wemps mikä nikki Sharevillessä? Ei tosiaan kannata katsoa päivittäin/viikoittain.

 

[Berzza]

Osaako joku sanoa miten Nordnetin etf-kuukausisäästö toimii tilanteessa, jossa tilille tulee rahaa vain murto-osa siitä mitä koko paketin ja pyydetyn jakauman toteuttaminen vaatii?

Esimerkiksi jos tilille saapuu satanen kuussa ja säästöohjelmalta pyydetään esimerkiksi jenkkejä, eurooppaa, japania ja kehitysmaita. Osaako tuo jakaa säästön niin, että tuota parin huntin hintaista jenkki SRX8 etf:ää ostetaan vain pari kertaa vuodessa?

Taitaa olla niin, että se ETF säästäminen on vaan "yksi tapahtuma" ja jos ei ole tarpeeksi rahaa tilillä, niin ei osta silloin mitään. Eli jos vaikka on neljää ETF:ää, joista olisi rahat vaikka kahteen, ei silti osta yhtäkään niistä, eli tarvitaan rahat siihen 100% pakettiin.

 

[Alensia]

Mielenkiintoista tietoa aloittelijoille eilisessä (Pe 1.12.2017) Ykkösaamussa, Veronpalautukset poikimaan | Ykkösaamu

 

[Wemps]

@Wemps mikä nikki Sharevillessä? Ei tosiaan kannata katsoa päivittäin/viikoittain.

En ole ainakaan tähän mennessä käyttänyt.

Mielenkiintoista tietoa aloittelijoille eilisessä (Pe 1.12.2017) Ykkösaamussa, Veronpalautukset poikimaan | Ykkösaamu

Jotain tiivistelmää tästä?

 

[Mooses]

Osaako joku sanoa miten Nordnetin etf-kuukausisäästö toimii tilanteessa, jossa tilille tulee rahaa vain murto-osa siitä mitä koko paketin ja pyydetyn jakauman toteuttaminen vaatii?

Esimerkiksi jos tilille saapuu satanen kuussa ja säästöohjelmalta pyydetään esimerkiksi jenkkejä, eurooppaa, japania ja kehitysmaita. Osaako tuo jakaa säästön niin, että tuota parin huntin hintaista jenkki SRX8 etf:ää ostetaan vain pari kertaa vuodessa?

Taitaa olla niin, että se ETF säästäminen on vaan "yksi tapahtuma" ja jos ei ole tarpeeksi rahaa tilillä, niin ei osta silloin mitään. Eli jos vaikka on neljää ETF:ää, joista olisi rahat vaikka kahteen, ei silti osta yhtäkään niistä, eli tarvitaan rahat siihen 100% pakettiin.

Ei pidä paikkaansa tuo jälkimmäinnen. Nordnetin algoritmi pyrkii täyttämään toimeksiannon mahdollisimman kattavasti, eli oletetavasti laskee kaikki yhdistelmät, joihin on varaa, ja ostaa niistä kalleimman. Ja uskoisin niin, että jos hinnat pysyisi samana, ostaisi aina saman setin, vaikka tällöin pitkällä tähtäimellä ei toivottu jakauma toteutuisi ollenkaan. Tästä en ole kyllä varma, koska itsellä on tämä tilanne käynyt vain niin, että on vain yhtä ETF:ää listalla. Ja varoituksena vielä, että idioottimaisesti nordnetin vehje ei katso eurotilin saldoa, vaan kokonaissaldoa ja se vie eurotilin miinukselle, jos muilla tileillä olisi vielä valuuttaa, kun eurot ei riitä. Ja sitten kehtaavat kieltää etf-säästämisen tilillä, jolla on superluottoa.

 

[Berzza]

Ei pidä paikkaansa tuo jälkimmäinnen. Nordnetin algoritmi pyrkii täyttämään toimeksiannon mahdollisimman kattavasti, eli oletetavasti laskee kaikki yhdistelmät, joihin on varaa, ja ostaa niistä kalleimman. Ja uskoisin niin, että jos hinnat pysyisi samana, ostaisi aina saman setin, vaikka tällöin pitkällä tähtäimellä ei toivottu jakauma toteutuisi ollenkaan. Tästä en ole kyllä varma, koska itsellä on tämä tilanne käynyt vain niin, että on vain yhtä ETF:ää listalla. Ja varoituksena vielä, että idioottimaisesti nordnetin vehje ei katso eurotilin saldoa, vaan kokonaissaldoa ja se vie eurotilin miinukselle, jos muilla tileillä olisi vielä valuuttaa, kun eurot ei riitä. Ja sitten kehtaavat kieltää etf-säästämisen tilillä, jolla on superluottoa.

Ok, olin sitten väärässä.

 

[valexi]

Ja sitten kehtaavat kieltää etf-säästämisen tilillä, jolla on superluottoa.

Mitä? Tarkoittaako tämä sitä, että koska minulla on superluotto aktivoitu, niin en voi ETF kuukausisäästää? Mitä helvettiä Nordnet?

 

[njs]

Mitä? Tarkoittaako tämä sitä, että koska minulla on superluotto aktivoitu, niin en voi ETF kuukausisäästää? Mitä helvettiä Nordnet?

Ei, vaan sitä, että jos on luottoa käytössä eli tili miinuksella niin kk-säästäminen ei toimi.

 

[Formica]

Mielenkiintoista tietoa aloittelijoille eilisessä (Pe 1.12.2017) Ykkösaamussa, Veronpalautukset poikimaan | Ykkösaamu

Jotain tiivistelmää tästä?

Kannustettiin sijoittamaan rahat pankkitilillä seisottamisen sijaan, aloittamaan heti ja hajauttamaan.

Pörssisäätiön Lounasmeri kehoitti kiinnittämään huomiota rahastojen kuluihin ja veti rajan 1%:iin. Nordean, jolla ei juurikaan sellaisia löydy, Kärkkäinen yritti pelastaa tilannetta selittelemällä aktiivisuudesta ja antoi takaisin suosittelemalla maantieteellistä hajautusta, eli käytännössä sijoittamista Suomen pörssiyhtiöiden ulkopuolelle.

 

[Gadus morhua]

Mitä? Tarkoittaako tämä sitä, että koska minulla on superluotto aktivoitu, niin en voi ETF kuukausisäästää? Mitä helvettiä Nordnet?

Lienee kuitenkin salkku- eikä tilikohtaista?

 

[psxgamer]

Kysytääs täälläkin mietteitä. Oma sijoitussuunnitelma pitkälle aikavälille on siis melkein valmis, mutta mietin vielä eri vaihtoehtoja ja mikä niistä olisi ehkä minulle sopivin. Tarkoitus on siis säästää ainakin aluksi 250 euroa kuukaudessa aikavälillä 20-30 vuotta, myöhemmin mahdollisesti isommillakin summilla, mutta tämän ollessa minimi. Olen miettinyt itselleni kolme eri vaihtoehtoa Nordnetin kautta säästäessä:

Vaihtoehto A:
Handelsbanken Usa Indeksi 100€/kk
Handelsbanken Eurooppa Indeksi 50€/kk
IS3N iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF noin 50€/kk
Nordnet Superrahasto Suomi 50€/kk

Rahastoihinhan voi pistää ihan sen summan minkä haluaa. Lisäksi Handelssin hallinnointi on aika edullista, vain 0,20%, lunastusta ja merkintää ei. Huonona puolena käytetty MSCI USA ja MSCI Europe indeksi on kestävän kehityksen mukaan ja kukaan ei tiedä muuttaako Handels taas joskus tulevaisuudessa mielivaltaisesti indeksiään. IS3N kehittyvien markkinoiden rahasto mukana tässäkin vaihtoehdossa koska se on edullisempi kuin mikään nousevien markkinoiden rahasto ja myös halpa kappale ostohinnaltaan.

Vaihtoehto B:
EUNL iShares Core MSCI World UCITS ETF noin 150€/kk
IS3N iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF noin 50€/kk
Nordnet Superrahasto Suomi 50€/kk

Eli täysin ETF sijoituksilla. EUNL:n hinta on sen verran edullinen, että saisin noin 3 osaketta kuukaudessa. Kehittyviin menisi IS3N:n kautta noin kaksi osaketta kuukaudessa. Nordnetin Suomi mukana tässäkin täysin kuluttomana vaihtoehtona. Kulut ovat kyllä aika lähellä samaa kun vaihtoehto A:ssa, koska EUNL:n hallinnointi maksaa 0,20%. Etuna sitten selvästi isompi hajautus kuin pelkällä Handelsin USA ja Eurooppa rahastolla ja pitkällä vuosikymmenien tähtäimellä tämä iSHares Core World voisi seurata maailman markkinoiden arvoa paljon paremmin jos esim. Eurooppa ja USA jättääkin osakemarkkinoilla vähän taakse. Huonona puolena kulut ovat samat kuin Handelssin rahastoissa ja lunastus toki ETF:ssä maksaa.

Vaihtoehto C:
SXR8 iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD noin 150€/kk
DXET db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF noin 50€/kk
IS3N iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF noin 50€/kk
Nordnet Superrahasto Suomi 50€/kk

Tässä vaihtoehdossa kulut ovat selvästi pienimmät, SXR8:ssa vain 0,07 ja DXET:ssä 0,09. Hajautus ei taida olla aivan EUNL -luokkaa, mutta S&P500 indeksi on aina viehättänyt minua. Huonona puolena se on niin kallis, että 250€ kuukausittaisella keskisijoituksella Nordnetin ETF kuukausisäästämisen algoritmi saattaa jättää yli 200€ hintaisen SXR8:n ostamatta kokonaan (n. 150€ hinnalla saisi vain yhden osakkeen joka kolmas kuukausi)? Ja toki kuten vaihtoehdossa B, jos EU ja USA jättävät vähän parin vuosikymmenen jänteellä, ei tämä myöskään ollut kovin hyvä veikkaus, koska painottuu USA / EU akselille vahvasti.

Summa summarum:
Rahastoihin saisi kiinteät summat joka kuukausi ja sijoittaminen olisi tasaista kuukaudesta toiseen. ETF:n kulut ovat matalammat, mutta niihin ei saa välttämättä samalla tasaisella syötöllä sijoittamista, eritoten kalliiseen SXR8:iin. Toisaalta Morningstartin sivuilla tehty vertailu eri rahastoista paljastaa miten ETF:t ovat pesseet Handelssin rahastot tuotoissa (lajiteltu 10-vuoden tuoton mukaan viimeinen sarake):
Dropbox - morningstar.PNG

Sitä en tiedä, ottaako Morningstar huomioon kulut ei vai. Jos ei ota, on ero vielä tuotakin isompi ETF:n hyväksi. Olen yrittänyt laskea kulujen ja tuoton eroa pitkällä tähtäimellä, mutta vähän laihoilla tuloksilla. Netistä on yllättävän vaikea löytää laskuria johon sai kulut, säästömäärän ja tuotot sadasosan tarkkuksilla jotta näkisi kulujen ja tuoton eron pitkällä tähätimellä (Seligsonin laskuriin ei saa). Varmaan tuo Suomi Superrahasto pitäisi myös pilkkoa eri Pohjoismaiden kesken 25/25/25/25 -suhteella.

 

[Berzza]

Itse aloitin pari kuukautta sitten EUNL + IS3N kuukausisäästämisen. Taitaa olla aika yleinen combo. Sopivaan aikaan tuli aloitettua, kun nyt 4% miinuksella. Lähinnä itse otin nuo, koska olen laiska.

 

[tuoppi´]

Kysytääs täälläkin mietteitä. Oma sijoitussuunnitelma pitkälle aikavälille on siis melkein valmis, mutta mietin vielä eri vaihtoehtoja ja mikä niistä olisi ehkä minulle sopivin. Tarkoitus on siis säästää ainakin aluksi 250 euroa kuukaudessa aikavälillä 20-30 vuotta, myöhemmin mahdollisesti isommillakin summilla, mutta tämän ollessa minimi.

Kannattaisi vain aloittaa jollain. Ihan turhaan mietit asiaa liikaa, lasket ennusteita sadaosien tarkkuudella ja yrität kehittää jotain täydellistä sijoitusstrategiaa. Täydellistä strategiaa ei ole, tärkeintä on vaan aloittaa. Parantelet sitten strategiaa sitä mukaa kun saat uutta tietoa ja näet miten sun sijoitukset alkaa toimimaan ja tuottamaan.

 

[amzn]

Nyt kun tänne eksyy aloittelijoita, jotka tekevät helposti ne samat virheet uudestaan ja uudestaan, niin toistetaanpa vanhat viisaudet:

• Jos seuraat salkkusi arvonkehitystä päivittäin tai viikoittain ja stressaannut jos arvo on laskenut --> suosittelen että joko harkitset määräaikaista säästötiliä tai automatisoit kuukausisäästöt niin, että ikinä ei tarvitse loggautua sisään. Mitä vähemmän annat itsellesi mahdollisuuksia sählätä välissä, sen parempi.
• Jos joku osake on laskenut, kyse ei ole pikavoittomahdollisuudesta vaan joku yrityksen tuloksentekokyvyssä, tulevaisuuden näkymissä tai makroympäristössä on muuttunut --> osakkeen ostopäätöstä ei saa ikinä tehdä kurssihistorian perusteella. Jos joku tekee tällaisella hieman enemmän rahaa, kyse on korkeamman riskin ottamisesta (korkeampi riski = isompi tuottomahdollisuus).
• Edellisen pointin mukaisesti, määritä oma riskitasosi. Jos teet suoraa osakekauppaa ja haluat pitää salkussa korkeampaa riskiä, hajauta 5-7 eri osakkeeseen. Jos haluat keskimääräistä tuottoa, osta matalakuluisia osingot uudelleensijoittavia (=kasvuosuus) rahastoja/ETF:iä tai hajauta suorat osakeostot vähän sinne sun tänne (tästä toki aiheutuu pitkässä juoksussa huonompi tuotto epäsuotuisamman osinkojen verokohtelun takia).

Eli pikaohjeena: 1. Aloita hyvin mietitty kuukausisäästö 2. laita vastaavat summat Nordnetin suuntaan kerran kuussa toistuvana siirtona 3. hukkaa tunnarit tai kiellä itseltäsi sisäänkirjautuminen

Noilla ohjeilla päihität jo 80% muista sijoittajista, jotka sähläävät tuottonsa veroihin ja kuluihin tai myyvät heti ensimmäisessä dipissä kaikki tappiolla pois.

 

[Wemps]

Nyt kun tänne eksyy aloittelijoita, jotka tekevät helposti ne samat virheet uudestaan ja uudestaan, niin toistetaanpa vanhat viisaudet:

• Jos seuraat salkkusi arvonkehitystä päivittäin tai viikoittain ja stressaannut jos arvo on laskenut --> suosittelen että joko harkitset määräaikaista säästötiliä tai automatisoit kuukausisäästöt niin, että ikinä ei tarvitse loggautua sisään. Mitä vähemmän annat itsellesi mahdollisuuksia sählätä välissä, sen parempi.
• Jos joku osake on laskenut, kyse ei ole pikavoittomahdollisuudesta vaan joku yrityksen tuloksentekokyvyssä, tulevaisuuden näkymissä tai makroympäristössä on muuttunut --> osakkeen ostopäätöstä ei saa ikinä tehdä kurssihistorian perusteella. Jos joku tekee tällaisella hieman enemmän rahaa, kyse on korkeamman riskin ottamisesta (korkeampi riski = isompi tuottomahdollisuus).
• Edellisen pointin mukaisesti, määritä oma riskitasosi. Jos teet suoraa osakekauppaa ja haluat pitää salkussa korkeampaa riskiä, hajauta 5-7 eri osakkeeseen. Jos haluat keskimääräistä tuottoa, osta matalakuluisia osingot uudelleensijoittavia (=kasvuosuus) rahastoja/ETF:iä tai hajauta suorat osakeostot vähän sinne sun tänne (tästä toki aiheutuu pitkässä juoksussa huonompi tuotto epäsuotuisamman osinkojen verokohtelun takia).

Eli pikaohjeena: 1. Aloita hyvin mietitty kuukausisäästö 2. laita vastaavat summat Nordnetin suuntaan kerran kuussa toistuvana siirtona 3. hukkaa tunnarit tai kiellä itseltäsi sisäänkirjautuminen

Noilla ohjeilla päihität jo 80% muista sijoittajista, jotka sähläävät tuottonsa veroihin ja kuluihin tai myyvät heti ensimmäisessä dipissä kaikki tappiolla pois.

Hyviä ohjeita. Itse vielä täydentäisin:

• Aika on hajautuksen ohella varsinkin piensijoittajan tärkein valtti. Piensijoittajille sijoittaminen ei ole mitään Wolf of the Wallstreet -meininkiä jossa osakkeita päiväkaupataan hurjalla tahdilla, vaan osta ja unohda on suurimmassa osassa tapauksista täysin pätevä taktiikka.
  
• Edelliseen liittyen, mieti oma sijoitushorisonttisi valmiiksi. Mitä pidemmän aikaa osakkeiden arvon antaa kasvaa, sitä suurempi on korkoa korolle -ilmiö. Vaikkapa 15-30 vuoden sijoitushorisontti ja ajallinen hajautus tasoittavat ylä- ja alamäet hyvin tehokkaasti, joten ei kannata stressaantua jos kuukauden jälkeen salkku on pari prossaa miinuksella.
  
• Minimoi ylimääräiset kustannukset. Yksittäisen osto- tai myyntierän täytyy olla todella suuri, että vaikkapa 10-15€ sijoituskuluissa on mitään järkeä. Preferoi matalakustannuksellisia sijoituskohteita, kuten Nordnetin ETF-kuukausisäästämistä tai superrahastoja. Muista myös 1000€ verovapausraja.
• Jos haluat syystä tai toisesta pitää likvidejä varoja tilillä valmiina, tarjoaa Norwegianin säästötilin 1,75% korko suhteellisen hyvän suojan inflaatiota vastaan, ainakin nykyisellä inflaation tasolla.
• Pitkällä aikavälillä ja kunnon hajautuksella on paljon todennäköisempää rikastua kuin köyhtyä. Monilla sijoittamiseen perehtymättömillä tuntuu olevan pelko, että yhtäkkiä tapahtuu jotain ja kaikki sijoitukset menettävät totaalisesti arvonsa. Todellisuudessa indeksi on noussut melko tasaisesti koko historian ajan, joten lienee todennäköistä ettei asia tule yhtäkkiä muuttumaan. Tietysti aina on mahdollisuus vaikkapa kolmanteen maailmansotaan ja koko maailma ydintuhoutuu, mutta silloin on jo suurempiakin ongelmia käsillä. Esim. vuoden 2008 kriisistä selvitiin kuudessa vuodessa, The Great Depressionista 25 vuodessa. Jos taas et sijoita vaan makuutat rahoja nollakorolla jäävät lähes varmat tuotot saamatta täydellä varmuudella.

Jos haluaa kokea äkkirikastumisia (tai rutiköyhtymisiä) kannattaa suunnata suosiolla pörssin sijasta kasinolle. Tai sitten ostaa kryptovaluuttoja

 

[heisulivei]

Onko merkitystä ostaako jotain osinko-osaketta esim jenkkien, saksan taikka ruotsin pörssistä? Verotuksellisesti menee varmaa eri tavalla eri pörsseistä? Onko muuta merkitystä, esim likvidisyyden kannalta? Valuuttariski?

 

[Paapaa]

Onko merkitystä ostaako jotain osinko-osaketta esim jenkkien, saksan taikka ruotsin pörssistä? Verotuksellisesti menee varmaa eri tavalla eri pörsseistä? Onko muuta merkitystä, esim likvidisyyden kannalta? Valuuttariski?

Verotus on yksi asia. Joidenkin maiden kohdalla ennakkopidätetään väärä (eri kuin verosopimuksen) prosentti. Ja koska Suomen valtio ei ota huomioon kuin mitä oikeasti olisi pitänyt pidättää, pitää erotus periä takaisin sieltä maasta. Esim. Saksa on tässä ongelma.

Valuuttariski liittyy lähinnä siihen, missä se firma sitä bisnestä pyörittää, ei niinkään siihen, missä valuutassa osakkeita ostetaan tai mistä pörssistä.

Likviditeetti on aina ihan hyvä miettiä. Mutta se tuskin on ongelma ellei jotai tuntematonta nakkikioskia osta.

Mitä tarkoitat 'osinko-osakkeella'? Osaketta, jolla korkea osinkoprosentti? Kannattaa miettiä syytä sille. Se harvoin tarkoittaa, että satuit löytämään aarteen....

Ja viimeisenä. Ulkom. osingot ja hyvitykset voivat aiheuttaa hassun tilanteen jos on paljon esim. asuntolainan korkovähennyksiä. Käykin niin että vähennysten takia ei ole pääomaveroja, jolloin ei saakaan hyvityksiä. Nykyään tuskin iso ongelma koska korot nollassa ja vähennysoikeus laskenut.

 

[Kukkaruukku 123]

Mitä suosittelisitte tilanteessa, jossa 20v lukion läpikäyneellä on säästöjen ja työnteon jälkeen noin kasassa 20 000€? Summan olisi tarkoitus auttaa opintovuosien läpi, eli rahan pitää pysyä suhteellisen helposti likvidoitavissa ja kovin suuria riskejä ei ole mahdollista ottaa. Toisaalta ei huvittaisi pitää nollakorkotililläkään haihtumassa ilmaan. Onko Norwegianin lisäksi muita "turvallisia" sijoituskohteita mihin tuon voisi upottaa?

Jos sijoittaisin rahastoihin / osakkeisiin niin miten opintotuet ja niiden tulorajat suhtautuvat mahdollisiin myynteihin / realisoimiseen?

 

[plösöpulla]

Mitä suosittelisitte tilanteessa, jossa 20v lukion läpikäyneellä on säästöjen ja työnteon jälkeen noin kasassa 20 000€? Summan olisi tarkoitus auttaa opintovuosien läpi, eli rahan pitää pysyä suhteellisen helposti likvidoitavissa ja kovin suuria riskejä ei ole mahdollista ottaa. Toisaalta ei huvittaisi pitää nollakorkotililläkään haihtumassa ilmaan. Onko Norwegianin lisäksi muita "turvallisia" sijoituskohteita mihin tuon voisi upottaa?

Jos sijoittaisin rahastoihin / osakkeisiin niin miten opintotuet ja niiden tulorajat suhtautuvat mahdollisiin myynteihin / realisoimiseen?

Tuohon voisi olla muutama vaihtoehto:
A) Sijoita tuo 20 000 euroa pitkällä aikatähtäimellä osakkeisiin ja osakerahastoihin. Tällöin niiden realisointi ei ole välttämättä järkevää opiskeluaikana, koska lyhyellä aikavälillä sijoitusten arvo voi heilahdella ja myyntivoitto vähentää opintotukea. Voit kuitenkin elää ns. normaalia opiskelijaelämää, eli rahoitat opiskelusi tuilla, kesätöillä ja opintolainalla. Jos et koske sijoituksiisi opintoaikana ne eivät vaikuta tukiin. 5 vuoden päästä voi arvonnousu olla kovakin. Odotettu tuotto on kuitenkin kovempi kuin esimerkiksi opintolainan korko.
B) Sijoita tuo 20 000 euroa Bank Norwegianiin, ja nostele hieman jos tarvitset. Säästöt eivät tuota opiskeluaikana mitään, mutta valmistut velattomana ja 20 000 euroa säästössä. Laskin äkkiä että 20 000 euron sijoitus BN:än tuo 1,75 % korolla 300 euroa pääomatuloja/vuosi, joka pienentää tulorajaa.
C) Yhdistelmä edellisiä, ehkä 4000 euron hätäkassa opiskelujen varalle BN ja loput osakkeisiin?

Itse valitsisin A tai C.

 

[heisulivei]

Verotus on yksi asia. Joidenkin maiden kohdalla ennakkopidätetään väärä (eri kuin verosopimuksen) prosentti. Ja koska Suomen valtio ei ota huomioon kuin mitä oikeasti olisi pitänyt pidättää, pitää erotus periä takaisin sieltä maasta. Esim. Saksa on tässä ongelma.

Valuuttariski liittyy lähinnä siihen, missä se firma sitä bisnestä pyörittää, ei niinkään siihen, missä valuutassa osakkeita ostetaan tai mistä pörssistä.

Likviditeetti on aina ihan hyvä miettiä. Mutta se tuskin on ongelma ellei jotai tuntematonta nakkikioskia osta.

Mitä tarkoitat 'osinko-osakkeella'? Osaketta, jolla korkea osinkoprosentti? Kannattaa miettiä syytä sille. Se harvoin tarkoittaa, että satuit löytämään aarteen....

Osinko-osakkeella tarkoitin osinko aristokraattia.

Ja siis esim jos ostaisin sanotaan vaikka General Motorssia, kannattaako mun ostaa osaketta Xetrasta vai New Yorkin pörssistä? Toinen EUR ja toinen Dollareissa.

Nordealla oletettavasti menee valuutanvaihtokulu jos osinkoja tulee dollareissa (dollareista -> euroiksi -> dollareiksi, jos siis uudelleen sijoittaa osingot) eli kannattaisi tämän mukaan ostaa saksan pörssistä? Vai olenko ihan kuistilla?

Toisaalta jos euro on vahva, kannattaisi ostaa jenkki pörssistä, koska valuutanvaihdossa "jää voitolle"?

Saksan ja jenkkien lähdevero taitaa olla sama 15% eli verotuksen kannalta ei pitäisi olla eroa?

 

[Pezqu]

Kuten plösöpulla sanoikin, Bank Norwegianilta saadut korkotulot ovat pääomatuloa. Jos laitat rahat säästötilille esim. TF Bank (korko 1,3%) jolla on Suomessa (virallinen) sivuliike, niin silloin korkotulot ovat lähdeveronalaisia, jolloin niitä ei oteta huomioon opintotuen tulorajoissa.

 

[Paapaa]

Ja siis esim jos ostaisin sanotaan vaikka General Motorssia, kannattaako mun ostaa osaketta Xetrasta vai New Yorkin pörssistä? Toinen EUR ja toinen Dollareissa.

Valuuttariskin kannalta ei mitään eroa.

Nordealla oletettavasti menee valuutanvaihtokulu jos osinkoja tulee dollareissa (dollareista -> euroiksi -> dollareiksi, jos siis uudelleen sijoittaa osingot) eli kannattaisi tämän mukaan ostaa saksan pörssistä? Vai olenko ihan kuistilla?

Voi olla näin, jos oikein muistan miten Nordea tuon hoitaa. Mutta Saksa on ongelmallinen verojen takia.

Toisaalta jos euro on vahva, kannattaisi ostaa jenkki pörssistä, koska valuutanvaihdossa "jää voitolle"?

Ei mitään vaikutusta ostatko dollareissa vai euroissa samaa osaketta. Jäät kummassakin ihan yhtä paljon voitolle tai tappiolle. Valuuttariski ei synny siitä, missä valuutassa se osake on listattu, vaan siitä, millaista bisnestä se firma tekee. Arbitraasi pitää huolen siitä, että GM:n osaketta voi ostaa kummastakin pörssistä.

Saksan ja jenkkien lähdevero taitaa olla sama 15% eli verotuksen kannalta ei pitäisi olla eroa?

Niin, paperilla. Mutta kun Saksa pidättää osingonmaksussa enemmän kuin 15%, mutta Suomen valtio hyväksilukee vain tuon 15%.

Saksalaiset lähdeverot takaisin, parempi mieli - johdatus lomakkeisiin - Nordnet Blogi

Saksa näyttäisi perivän 26,4% veroa. 11,4% pitää siis lomakkeilla periä itse takaisin. En osaa sanoa, kuinka helposti onnistuu.

 

[heisulivei]

Voi olla näin, jos oikein muistan miten Nordea tuon hoitaa. Mutta Saksa on ongelmallinen verojen takia.



Ei mitään vaikutusta ostatko dollareissa vai euroissa samaa osaketta. Jäät kummassakin ihan yhtä paljon voitolle tai tappiolle. Valuuttariski ei synny siitä, missä valuutassa se osake on listattu, vaan siitä, millaista bisnestä se firma tekee. Arbitraasi pitää huolen siitä, että GM:n osaketta voi ostaa kummastakin pörssistä.

Kiitos! Juu, nordea taitaa ottaa sen 1% valuutanvaihdon välistä. Nordnetillähän nämä saa omalla valuuttatilille, joten ei väliä.

Tuota valuuttakurssia mietin vielä, että eikös yleensäkkin jenkki osakkeet ole "halvempia" kun euro on vahva. Eli ostaa sitten vaikka ATT:tä tai mitä tahansa, niin sillon on "kannattavaa" ostaa kun eurolla saa paljon noita dollareita? Olettaen että valuutanvaihto tapahtuu osto toimeksiannon yhteydessä? Eikös sama pätisi tähän?

Ja toisaalta, kun osinkoja tulee, niin eikös tavallaa riskinhallinnan takia (oletetaan että osingot menee valuuttatilille nordnetissä) olisi parempi ostaa tuota dollarissa listattua ja täten saada osingot dollareina? Olettaen että oman salkun osingoista suurin osa tulee suomen pörssistä ja täten euroina. Näin saataisiin vähän valuutta "hajautusta"?

Mutta summa summaarum, nordean asiakkaana varmaan kannattaa suosia tuota euro määräistä, jotta tuota valuutanvaihto kulua ei tule?
edit: vai onko sittenkin +-0, koska saksan perii sitä veroa sen verran enemmän. Kuitenkaan tule niitä koskaan lähdettyy perimään itse takaisin kun niin pienistä summista kyse

"What would you do?"

 

[Paapaa]

Tuota valuuttakurssia mietin vielä, että eikös yleensäkkin jenkki osakkeet ole "halvempia" kun euro on vahva. Eli ostaa sitten vaikka ATT:tä tai mitä tahansa, niin sillon on "kannattavaa" ostaa kun eurolla saa paljon noita dollareita? Olettaen että valuutanvaihto tapahtuu osto toimeksiannon yhteydessä? Eikös sama pätisi tähän?

Tuo termi "jenkkiosake" on huono. Tämä kannattaa sisäistää: valuuttariski ei riipu siitä, missä se firma on listattu. Eli jos sulla on Ranen Snägäri -firma listattuna sekä Helsinkiin ja NYSE:een, on aivan sama valuuttariskin näkökulmasta, kummasta ne osakkeet ostat. Leikitään, että 1e = $1 ja osakkeen kurssi on 10e. Sen kurssi on NYSEssä siis $10. Snägäri maksaa 1e osinkoa, koska makkispökkikset menevät hyvin kaupaksi talvipakkasessa. Tällä kurssilla osinkoa tulee jenkkiosakkeille myös $1.

Jos nyt dollari heikkenee niin, että 1e = $1.5, on jatkossa kurssi luultavasti yhä 10e Helsingissä ja osinko sama 1e (sillä perunat ja maggarat ostetaan lähimarketista, valuuttakurssi ei Ranen pisnekseen vaikuta ja humalaisia on saman verran kuin ennenkin), mutta NYSEssä kurssi onkin $15. Mites osinko? Osinko onkin $1.5 (sillä pääkonttori Suomessa ja osinko on se 1e). Osinkoprosentti on ihan sama. On siis sijoittajan kannalta yhä aivan sama, mistä sen osakkeen ostaa.

Valuuttariski ei siis määrity listauspaikan mukaan, vaan sen, millaista pisnestä Rane pörittää. Jos Ranella tulisi iso osa tuloksesta Venäjältä ja ruplan kurssi romahtaisi, romahtaisi myös euromääräinen tulos. Tällöin Ranella olisi ruplariskiä (ja yhä olisi aivan sama, ostaako osakkeet Helsingistä vai NYSE:stä).

Jos siis valuutariski kiinnostaa, katso, missä se GM toimii ja miten valuuttakurssit vaikuttavat sen tulokseen. Moni jenkkijätti on aika hajautettu. Jonkun P&G:n tuotteita myydään paljon muuallakin kuin vain jenkeissä. Eli siinä saa hyvän valuuttahajautuksen. (Vaikka sen PG:n osakkeen ostaisi Moskovan pörssistä - jos se olisi listattu siellä).

Ja toisaalta, kun osinkoja tulee, niin eikös tavallaa riskinhallinnan takia (oletetaan että osingot menee valuuttatilille nordnetissä) olisi parempi ostaa tuota dollarissa listattua ja täten saada osingot dollareina? Olettaen että oman salkun osingoista suurin osa tulee suomen pörssistä ja täten euroina. Näin saataisiin vähän valuutta "hajautusta"?

Taas kerran osinkojen valuutalla ei ole merkitystä. Saat vaihdettua euro-osingot koska tahansa dollareiksi, jos koet että kannattaa hamstrata dollareita. Voit siis hajauttaa dollareihin riippumatta siitä, missä valuutassa saat osinkoja. Toki jos ostaa osaketta, joka maksaa dollariosinkoja, ei asiaa tarvitse miettiä tai itse tehdä valuutanvaihtoja.

Ja toisaalta Nordea muuntaa dollarit heti osingoiksi, joten sen avulla ei tuo hamstraus onnistu. Tosin, ei ehkä kauheasti kannata muutoinkaan pitää käteisenä omaisuuttaan vaan keskittyä juurikin bisneksien hajauttamiseen: osta siis firmoja, jotka toimvat jenkeissä.

Mutta summa summaarum, nordean asiakkaana varmaan kannattaa suosia tuota euro määräistä, jotta tuota valuutanvaihto kulua ei tule?

Kyllä, jos verotus on kunnossa. Itse en ehkä Saksasta ostaisi verotuksen takia. Tai sitten pitää päättää, että hoitaa sen takaisinperinnän ja näkee siihen liittyvän vaivan.

(Tästäkin syystä ETF:t ja rahastot ovat niin kivoja. Saa hajautuksen ja verohyödyt, eikä tarvitse nähdä vaivaa).

 

[heisulivei]

Joo, selventyi tuo valuuttahommeli nyt

Toki jos ostaa osaketta, joka maksaa dollariosinkoja, ei asiaa tarvitse miettiä tai itse tehdä valuutanvaihtoja.

Tätä juuri hain tässä, että saattaisi juuri olla ns. laiskanmiehen kikkana hyvä. Toki nordealla nyt ei ainakaan vielä onnistu.

Eli käytännössä nyt omasta mieltymyksestä kiinni, eli haluanko maksaa saksasta tulevista osingoista isomman veron vai tuon nordean tekemän valuutanvaihto palkkion?

 

[Paapaa]

Eli käytännössä nyt omasta mieltymyksestä kiinni, eli haluanko maksaa saksasta tulevista osingoista isomman veron vai tuon nordean tekemän valuutanvaihto palkkion?

Joop. Ja toi Nordean epämääräisyys valuuttakulujen suhteen on musta aika alhaista touhua. Hinnoittelun läpinäkyvyys pitäisi olla aina tärkeää, eikä asiakkaita pitäisi aliarvioida ja toivoa, ettei asiakas huomaa maksavansa ylisuuria kuluja. Toivon, että mahd. moni laittaa palautetta tuosta asiasta ja että valuuttakulut tulevat reiluiksi, näkyviksi (ja edullisiksi).

 

[heisulivei]

Näinhän tuo on, todella vaikeasti (jos ollenkaan) tuosta edes kerrotaan. Onneksi joku bloggaaja tai jollain foorumilla oli onneksi tajunnut kysyä/huomannut asian. Toivotaan, että tulee jonkinnäköistä muutosta asiaan.

Thanks vielä, että jaksoit vääntää.

 

[amzn]

Mitä suosittelisitte tilanteessa, jossa 20v lukion läpikäyneellä on säästöjen ja työnteon jälkeen noin kasassa 20 000€? Summan olisi tarkoitus auttaa opintovuosien läpi, eli rahan pitää pysyä suhteellisen helposti likvidoitavissa ja kovin suuria riskejä ei ole mahdollista ottaa. Toisaalta ei huvittaisi pitää nollakorkotililläkään haihtumassa ilmaan. Onko Norwegianin lisäksi muita "turvallisia" sijoituskohteita mihin tuon voisi upottaa?

Jos sijoittaisin rahastoihin / osakkeisiin niin miten opintotuet ja niiden tulorajat suhtautuvat mahdollisiin myynteihin / realisoimiseen?

Suosittelen nyt ASP-tiliä osana jotain BankNor + rahastot/ETF komboa, vaikka tuon ASP-tilin mahdollinen likvidointi tarkoittaakin lisäkoron menetystä ja tilin sulkemista. Eli jotenkin siihen malliin, että se puskuriraha, jonka pitää tarpeen tullen olla saatavissa omaan käyttöön menee Norwegianiin, ASP-tilille sitten ei-niin-helposti likvidoitavat mutta riskittömät summat (1%+4% veroton korkotulo), ja muut (riskipitoiset) oman riskinsietokyvyn mukaan.

Voisit myös ottaa opintolainaa maksimit, ja yrittää saada paperit ulos tavoiteajassa, niin nettoat siitäkin monta tonnia opintolainahyvityksenä. Lisäksi tuonkin voi tietty sijoittaa edellisessä kappaleessa mainitun kaavan mukaisesti.

ASP-tilin hyödyn maksimointi toki vaatisi, että ostat valmistumisen jälkeen kämpän itsellesi. Tuon tilin ansiosta sen lainoitus on aika läpihuutojuttu, joten kyse on lähinnä omasta halusta.

 

[TommiZeliard]

Tuohon voisi olla muutama vaihtoehto:
A) Sijoita tuo 20 000 euroa pitkällä aikatähtäimellä osakkeisiin ja osakerahastoihin. Tällöin niiden realisointi ei ole välttämättä järkevää opiskeluaikana, koska lyhyellä aikavälillä sijoitusten arvo voi heilahdella ja myyntivoitto vähentää opintotukea. Voit kuitenkin elää ns. normaalia opiskelijaelämää, eli rahoitat opiskelusi tuilla, kesätöillä ja opintolainalla. Jos et koske sijoituksiisi opintoaikana ne eivät vaikuta tukiin. 5 vuoden päästä voi arvonnousu olla kovakin. Odotettu tuotto on kuitenkin kovempi kuin esimerkiksi opintolainan korko.
B) Sijoita tuo 20 000 euroa Bank Norwegianiin, ja nostele hieman jos tarvitset. Säästöt eivät tuota opiskeluaikana mitään, mutta valmistut velattomana ja 20 000 euroa säästössä. Laskin äkkiä että 20 000 euron sijoitus BN:än tuo 1,75 % korolla 300 euroa pääomatuloja/vuosi, joka pienentää tulorajaa.
C) Yhdistelmä edellisiä, ehkä 4000 euron hätäkassa opiskelujen varalle BN ja loput osakkeisiin?

Itse valitsisin A tai C.

Pieni tarkennus A-kohtaan. Osakkeille maksettavan osingon veronalainen osuus (85%) melko todennäköisesti vähentää yhden tukikuukauden. Tuollainen 20ke salkku saattaa pahimmillaan tuottaa liki 1ke veronalaista pääomatuloa. Yhden tukikuukauden menettää aina jokaista tienattua 1164 e/a kohti, jos liikutaan alueella noin 7-22ke/a. Salkun osinkotuotto on niin lähellä tuota arvoa, että osinkojen takia lähes varmasti menettää yhden tukikuukauden.

Esim.
A) Kesäisinkin opiskeleva 12kk tukea nostava ja ansiotöistä 7,14-8,13ke/a tienaava saisi muuten pitää 12 kpl tukia, mutta osinkojen takia joutuu palauttamaan yhden.

B) Normaalit 9kk nostava ja 11,07-12,06ke/a tienaava joutuu palauttamaan yhden.

C) Vain 1kk nostava ja 21,55-22,54ke/a tienaava joutuu osinkojen takia palauttamaan sen ainokaisenkin tuen takaisin.

Harva päätoiminen opiskelija tienaa ansiotuloja yli 22550 e/a. Jos tienaa yli tuon, niin silloin ei tarvitse pelätä osinkoja, koska ei muutenkaan saisi tukea. Aika moni ympärivuotisesti työskentelevä on kuitenkin vaaravyöhykkeellä, mikä alkaa 7-11ke kohdilla riippuen kesäkuukausien opiskeluista.

Itsekin menetin opiskeluaikana joka vuosi muutaman tukikuukauden ja sen päälle vielä muutaman osinkojen takia. Mukava maksella 6kk tuet takaisin. Jos olisi ollut kasvurahastoja, niin olisin saanut pitää 6kpl tukia kolmen sijaan, eli tämä asia kannattaa ottaa huomioon, jos sijoittaa opiskelijana.

 

[plösöpulla]

Pieni tarkennus A-kohtaan. Osakkeille maksettavan osingon veronalainen osuus (85%) melko todennäköisesti vähentää yhden tukikuukauden. Tuollainen 20ke salkku saattaa pahimmillaan tuottaa liki 1ke veronalaista pääomatuloa. Yhden tukikuukauden menettää aina jokaista tienattua 1164 e/a kohti, jos liikutaan alueella noin 7-22ke/a. Salkun osinkotuotto on niin lähellä tuota arvoa, että osinkojen takia lähes varmasti menettää yhden tukikuukauden.

Esim.
A) Kesäisinkin opiskeleva 12kk tukea nostava ja ansiotöistä 7,14-8,13ke/a tienaava saisi muuten pitää 12 kpl tukia, mutta osinkojen takia joutuu palauttamaan yhden.

B) Normaalit 9kk nostava ja 11,07-12,06ke/a tienaava joutuu palauttamaan yhden.

C) Vain 1kk nostava ja 21,55-22,54ke/a tienaava joutuu osinkojen takia palauttamaan sen ainokaisenkin tuen takaisin.

Harva päätoiminen opiskelija tienaa ansiotuloja yli 22550 e/a. Jos tienaa yli tuon, niin silloin ei tarvitse pelätä osinkoja, koska ei muutenkaan saisi tukea. Aika moni ympärivuotisesti työskentelevä on kuitenkin vaaravyöhykkeellä, mikä alkaa 7-11ke kohdilla riippuen kesäkuukausien opiskeluista.

Itsekin menetin opiskeluaikana joka vuosi muutaman tukikuukauden ja sen päälle vielä muutaman osinkojen takia. Mukava maksella 6kk tuet takaisin. Jos olisi ollut kasvurahastoja, niin olisin saanut pitää 6kpl tukia kolmen sijaan, eli tämä asia kannattaa ottaa huomioon, jos sijoittaa opiskelijana.

Totta. Itse sijoitankin siis suoraan ETF-indeksirahastoihin (kasvuosuudet) niin en tajunnut huomioida osinkoja.

 

[Kukkaruukku 123]

Tuohon voisi olla muutama vaihtoehto:
A) Sijoita tuo 20 000 euroa pitkällä aikatähtäimellä osakkeisiin ja osakerahastoihin. Tällöin niiden realisointi ei ole välttämättä järkevää opiskeluaikana, koska lyhyellä aikavälillä sijoitusten arvo voi heilahdella ja myyntivoitto vähentää opintotukea. Voit kuitenkin elää ns. normaalia opiskelijaelämää, eli rahoitat opiskelusi tuilla, kesätöillä ja opintolainalla. Jos et koske sijoituksiisi opintoaikana ne eivät vaikuta tukiin. 5 vuoden päästä voi arvonnousu olla kovakin. Odotettu tuotto on kuitenkin kovempi kuin esimerkiksi opintolainan korko.
B) Sijoita tuo 20 000 euroa Bank Norwegianiin, ja nostele hieman jos tarvitset. Säästöt eivät tuota opiskeluaikana mitään, mutta valmistut velattomana ja 20 000 euroa säästössä. Laskin äkkiä että 20 000 euron sijoitus BN:än tuo 1,75 % korolla 300 euroa pääomatuloja/vuosi, joka pienentää tulorajaa.
C) Yhdistelmä edellisiä, ehkä 4000 euron hätäkassa opiskelujen varalle BN ja loput osakkeisiin?

Itse valitsisin A tai C.

Vaihtoehto C kuulostaa ihan hyvältä. Minkälainen ajallinen hajautus olisi paras, 16k€ suoraan johonkin vai pienemmissä erissä?

Suosittelen nyt ASP-tiliä osana jotain BankNor + rahastot/ETF komboa, vaikka tuon ASP-tilin mahdollinen likvidointi tarkoittaakin lisäkoron menetystä ja tilin sulkemista. Eli jotenkin siihen malliin, että se puskuriraha, jonka pitää tarpeen tullen olla saatavissa omaan käyttöön menee Norwegianiin, ASP-tilille sitten ei-niin-helposti likvidoitavat mutta riskittömät summat (1%+4% veroton korkotulo), ja muut (riskipitoiset) oman riskinsietokyvyn mukaan.

Voisit myös ottaa opintolainaa maksimit, ja yrittää saada paperit ulos tavoiteajassa, niin nettoat siitäkin monta tonnia opintolainahyvityksenä. Lisäksi tuonkin voi tietty sijoittaa edellisessä kappaleessa mainitun kaavan mukaisesti.

ASP-tilin hyödyn maksimointi toki vaatisi, että ostat valmistumisen jälkeen kämpän itsellesi. Tuon tilin ansiosta sen lainoitus on aika läpihuutojuttu, joten kyse on lähinnä omasta halusta.

Itse haaveilen vielä ainakin tässä vaiheessa että lähtisin opintojen jälkeen mahdollisuuksien mukaan ulkomaille töihin, jolloin oma asunto jäisi odottamaan pidemmälle tulevaisuuteen. Toisaalta 5% varma ja verovapaa tuotto kuulostaa kyllä ihan kivalta, jos ei muuta niin voisihan sitä kai ostaa itselle "ensiasunnon" Suomestakin ihan sijoituksena vaikka ulkomailla itse asuisinkin.

Pieni tarkennus A-kohtaan. Osakkeille maksettavan osingon veronalainen osuus (85%) melko todennäköisesti vähentää yhden tukikuukauden. Tuollainen 20ke salkku saattaa pahimmillaan tuottaa liki 1ke veronalaista pääomatuloa. Yhden tukikuukauden menettää aina jokaista tienattua 1164 e/a kohti, jos liikutaan alueella noin 7-22ke/a. Salkun osinkotuotto on niin lähellä tuota arvoa, että osinkojen takia lähes varmasti menettää yhden tukikuukauden.

Esim.
A) Kesäisinkin opiskeleva 12kk tukea nostava ja ansiotöistä 7,14-8,13ke/a tienaava saisi muuten pitää 12 kpl tukia, mutta osinkojen takia joutuu palauttamaan yhden.

B) Normaalit 9kk nostava ja 11,07-12,06ke/a tienaava joutuu palauttamaan yhden.

C) Vain 1kk nostava ja 21,55-22,54ke/a tienaava joutuu osinkojen takia palauttamaan sen ainokaisenkin tuen takaisin.

Harva päätoiminen opiskelija tienaa ansiotuloja yli 22550 e/a. Jos tienaa yli tuon, niin silloin ei tarvitse pelätä osinkoja, koska ei muutenkaan saisi tukea. Aika moni ympärivuotisesti työskentelevä on kuitenkin vaaravyöhykkeellä, mikä alkaa 7-11ke kohdilla riippuen kesäkuukausien opiskeluista.

Itsekin menetin opiskeluaikana joka vuosi muutaman tukikuukauden ja sen päälle vielä muutaman osinkojen takia. Mukava maksella 6kk tuet takaisin. Jos olisi ollut kasvurahastoja, niin olisin saanut pitää 6kpl tukia kolmen sijaan, eli tämä asia kannattaa ottaa huomioon, jos sijoittaa opiskelijana.

Eli jos sijoitan vaikka noihin Nordnetin ETF-kuukausisäästöihin niin ei tule ongelmia osinkojen kanssa? Entäpä superrahastot?

 

[TommiZeliard]

Eli jos sijoitan vaikka noihin Nordnetin ETF-kuukausisäästöihin niin ei tule ongelmia osinkojen kanssa? Entäpä superrahastot?

Tyttärelle olen hankkinut Superrahastoja, ettei toista isän virheitä. Niissä osingot sijoitetaan automaattisesti takaisin, eli ei tule veronalaista pääomatuloa, joten sekä verottaja että opintotuen takaisinperijä jäävät nuolemaan näppejään. Päivähoitomaksukin on pienempi, jos ei jo valmiiksi maksa nollaa tai maksimia.

Onko ETF-kksäästössä tuottotyyppisiä tuotteita? Jos on, ja tuotot ovat veronalaisia, niin silloin ne vaikuttavat opintotukiin.

 

[jinx1980]

Ja siis esim jos ostaisin sanotaan vaikka General Motorssia, kannattaako mun ostaa osaketta Xetrasta vai New Yorkin pörssistä? Toinen EUR ja toinen Dollareissa.

Eli käytännössä nyt omasta mieltymyksestä kiinni, eli haluanko maksaa saksasta tulevista osingoista isomman veron vai tuon nordean tekemän valuutanvaihto palkkion?

Tässä on nyt pakko olla joku ajatusvirhe. Jos ostat GE:tä Saksasta (onko se siellä listattuna) euroilla, niin ymmärtääkseni ne osingot tulevat silti taaloissa ja tämän lisäksi verotus menee oikein (**) koska se on yhtiön kotipaikka joka ratkaisee verotuksen ei se mistä pörssistä ne on ostettu.

Eli kääntäen sama, jos ostat saksalaista firmaa NYSE:stä niin Saksa pidättää osinkojen lähdeverot persiilleen (**) ja ne osingot tulevat euroissa.

**: Välittäjäsi voi osinkojen lähtömaahan päin näyttää sinun kansalaisuutesi väärin, joten osingot voidaan sitäkin kautta ennakonpidättää väärin lähtömaassa...

Toivotaan, että tulee jonkinnäköistä muutosta asiaan.

En pidättäisi hengitystäni ja jos voisin niin melkein löisin vetoa sen puolesta että helvetti jäätyy ensin.

 

[Paapaa]

Tässä on nyt pakko olla joku ajatusvirhe. Jos ostat GE:tä Saksasta (onko se siellä listattuna) euroilla, niin ymmärtääkseni ne osingot tulevat silti taaloissa ja tämän lisäksi verotus menee oikein (**) koska se on yhtiön kotipaikka joka ratkaisee verotuksen ei se mistä pörssistä ne on ostettu.

Eirttäin hyvä huomio! Ei mitään hajua, miten käytännössä menee Saksan kohdalla. Joku toki voisi testata ja rapsata tänne.