-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Onko köyhyys oma vika? Köyhyys Suomessa
- Keskustelun aloittaja Optimist
- Aloitettu
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
En mä usko, että se kansalaispalkka olisi 2ke/netto tai edes 2ke brutto. Kansalaispalkka olisi aika pieni summa. Otetaan ne rahat mitkä menee nykyisten himmelien pyörittämiseen ja siitä lohkaistaan kansalaispalkaksi. Ei lisätä eikä poisteta rahaa olemassaolevasta pajatsosta.
Todennäköisesti kansalaispalkka olisi niin pieni, että sillä tulee nippanappa yksiössä toimeen syrjässä tai helsingissä joutuu asumaan jossain 4 hengen kommuunissa. Kansalaispalkka realistisesti on niin pieni, että kannattaa tehdä mitä tahansa duunia, mukaanlukien poimia kolikot ja pullot mukaan kaduilta.
En usko, että kansalaispalkka olisi passivoiva juttu. Pikemminkin päinvastoin, kun yhtäkkiä se työnteko kiinnostaa paremman elintason saavuttamiseksi. Passivoivat tukihimmelit(aka. porsaanreiät, jos niitä on) veks ja tilalle motivoivampi ratkaisu, jolla kuitenkin vielä voi jotenkuten elää.
Jos suomella menisi ihan superhyvin vrt. norjan öljyrahat niin siinä tilanteessa voitaisiin toki nostaa kansalaispalkka sellaiseksi ettei ketään enää kiinnosta tehdä duunia. Eli sidotaan se kansalaispalkka suomen taloudelliseen menestykseen kiinni.
Tämä on hyvä perustelu ja yksi syy miksi en kannata sitä.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Tuolla on jonkin vuoden takaa yksi asiantuntijan analyysi:
Tässä muutamia poimintoja:
Pitkäaikaisesti sosiaaliturvan piirissä oleva
ryhmä on vähäinen murto-osa kaikista työttömistä tai toimeentulotuen käyt-
täjistä. Samalla havaitaan, että pitkäaikaisissa toimeentulotuen asiakkaissa on
ainakin kaksi selkeästi erilaista kategoriaa riippuen siitä, miten yksilö kiinnit-
tyy työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.
Suuri osa viimesijaisen turvan tarvitsijoista ovat siis muita kuin pitkä-
aikaisasiakkaita, mikä on toki havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa. Huoles-
tuttava piirre on kuitenkin erityisesti tulottomien määrän kasvu ja sitä kautta
lisääntyvä syrjäytymisriskissä olevien määrä, johon muun muassa Pertti Hon-
kanen (2011) on kiinnittänyt huomiota jo joitakin vuosia sitten. Tulottomuus
koskettaa erityisesti nuorimpia ikäluokkia (joskin enenevässä määrin myös
eläkeikäänsä lähestyviä henkilöitä) ja tuensaannin pitkittymistä onkin havait-
tu erityisesti 18–19-vuotiaiden keskuudessa (Haapola 2004; Kauppinen ym.
2013; Ilmakunnas ym. 2015). 44 Yhtenä keskeisenä syynä tulottomien henki-
löiden kasvavaan määrään näyttäisivät olevan työvoimapolitiikan muutokset
ja niihin liittyen sanktioiden lisääntyminen (Honkanen 2011), joskaan nämä
politiikkamuutokset ja sosiaaliturvan aktivoivien elementtien lisääminen ei-
vät ole työllistämisvaikutuksiltaan osoittautuneet kovinkaan tehokkaiksi
(Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Hämäläinen & Tuomaala 2008; Hämäläinen
ym. 2009; Kokko ym. 2013).
ja
Viimesijaisen toimeentuloturvan näkökulmasta
toinen merkittävä muutos on maahanmuuttajin määrän kasvu (ks. esim. Kui-
valainen 2013), joka odotettavasti osaltaan lisää pitkäaikaisten asiakkuuksien
määrää. Pitkäaikaisesta asiakkuudesta irtautumiseen tarvittaneen lisäänty-
vien pakkotoimien sijaan muita keinoja. Panostukset yksilöiden hyvinvointia
lisäävään pitkäkestoiseen, räätälöityyn ja kokonaisvaltaiseen tukeen sekä eri-
laisten koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen mahdollistamiseen näyttäisivät
toimivan sanktioita paremmin (ks. esim. Marttila ym. 2013).
ja
Toimeentulotuen saamisen toistuvuutta kuvaavissa sekvenssianalyyseis-
sään Kauppinen ym. (2013) havaitsivat pienen (alle viisi prosenttia seuranta-
vuosina toimeentulotukea saaneista) ryhmän, jolla tuen tarve toistui kaikkina
kymmenenä seurantavuonna. Työttömyysturva- ja tulottomat-ryhmiin pää-
tyneet ihmiset jäävätkin tutkimuksemme mukaan tuohon sekvenssiin, josta
pois pääseminen on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Havainnot toi-
meentulotuen ”kaksoistehtävästä” (Haapola & Kauppinen 2007; Kauppinen
ym. 2013) pätevät siten huonosti työttömyysturva- ja tulottomat-ryhmissä ja
jäljelle jää ainoastaan tehtävä pitkäaikaisena vähimmäistoimeentulon tarjoaja-
na.
Eli tutkimustietoa löytyy mutta silti edelleen halutaan mennä ideologia edellä. Mielestäni tämä ei ole yllättävää. Voidanaa puhua ihan oikeasta vihasta työttömiä kohtaa. Tällöin halutaan muka esittää jotain muutoksia jolla "työttömiä" voitaisiin aktivoida työnottamiseen, vaikka oikeasti tarkoituksena on vain työttömän elämän huonontaminen. Kirjoittihan yksikin tuonne perustulokokeilu-ketjuun että jos voidaan valita kahdesta sosiaaliturvamallista, niin parempi valita se, joka tuottaa enemmän mielenterveysongelmia. Kertoo hyvin paljon, missä ne prioriteetit ovat. Eli eivät ne ainakaan työllisyystilanteen parantamisessa ole.
Lainaukset jatkuvat, nyt puhutaan toimintakykyä rajoittavista mekanismeista:
Tässä yhteydessä näistä tekijöistä tarkastellaan sopeutumista, kimmoisuuden
menettämistä, niukkuutta ja riippuvuuksia.
Sopeutumisella eli adaptaatiolla tarkoitetaan ihmisten (ja ryhmien) sopeu-
tumista tiettyyn elämäntilanteeseen tavalla, jossa he eivät enää aktiivisesti etsi
myönteisiä siirtymiä, mikä alentaa heidän toimintakykyään ja kimmoisuut-
taan. Vakiintunutta tilannetta kyseenalaistaviin tekijöihin suhtaudutaan vä-
linpitämättömästi tai kielteisesti.
ja
Niukkuus puolestaan viittaa tulojen ja menojen pysyvästä epätasapainosta
aiheutuvaan sosiaaliseen ja psyykkiseen kuormitukseen, joka estää tai rajoit-
taa viimesijaisella turvalla elävän henkilön hakeutumista koulutukseen, kun-
toutukseen tai työelämään. Toimintakykyä alentava niukkuus voi vaikuttaa
kahdella tavalla. Perinteisempi tulkinta kiinnittää huomion koulutukseen,
kuntoutukseen tai työelämään hakeutumisesta aiheutuviin taloudellisiin ja
sosiaalisiin kustannuksiin. Tämä tulee lähelle mahdollisuusrakenteita koske-
vaa keskustelua ja lukeutuu enemmänkin sen piiriin. Uudemmassa tutkimuk-
sessa on kiinnitetty systemaattista huomiota jatkuvan niukkuuden päätöksen-
teko- ja toimintakykyä heikentävään vaikutukseen, joka aiheutuu niukkuuden
aiheuttamasta jatkuvasta kuormituksesta.
Kansanomaisesti ilmaistuna niukkuudesta jatkuvasti kärsivän viimesijai-
sen sosiaaliturvan asiakkaan kaikki energia kuluu jokapäiväisten kiireellisten
asioiden hoitamiseen. Näitä ovat etuuksia ja palveluja koskevien hakemusten
tekeminen, odottaminen, täydentäminen ja korjaaminen, lainalyhennysten ja
ulosottojen järjestely pankkien, lainaajien ja viranomaisten kanssa, yllättävien
menojen kattaminen ja sosiaaliset normit täyttävien vaatteiden ja tavaroiden
hankkiminen. Näiden jälkeen ei jää aikaa ja energiaa koulutukseen, kuntou-
tukseen ja työelämään hakeutumiseen.
ja
Kimmoisuuden eli resilienssin menettäminen on vielä vakiintumaton käsi-
te, jolla viitataan ihmisten arjen rakenteita pirstoviin tapahtumiin, jotka hei-
kentävät yksilön tai ryhmän kykyä selviytyviä haastavissa elämäntilanteissa.
Tapahtumat voivat olla toistuvia (kuten toistuvat epäonnistumiset koulutus-,
kuntoutus- ja työpaikan haussa) tai kerran tapahtuvia (sairastuminen, ero, on-
nettomuus, ennakoimaton lasku), mutta niitä yhdistää niistä aiheutuva kuor-
mitus, joka heikentää ihmisen toimintakykyä ja kimmoisuutta. Ennakko-ole-
tus on, että viimesijaisella sosiaaliturvalla elämiseen liittyy enemmän kolhuja
kuin vaikkapa vakaassa työsuhteessa olemiseen.
Viimesijaisella sosiaaliturvalla elävien ihmisten monimutkainen ja epäjat-
kuva elämäntilanne itsessään altistaa erilaisille epämiellyttäville kokemuksille.
Samalla ihmisten oma-aloitteisuuteen perustuvat mahdollisuudet suojautua
erilaisilta kolhuilta ovat heikentyneet erilaisten ”puskureiden” tyhjentymisen
ja ”aitojen” heikentymisen vuoksi. Tavanomainen esimerkki puskurista on
säästötili, jossa on varoja muutamaksi kuukaudeksi, mikä riittää etuuden tai
palvelujen saannin odottamisen ajaksi. Vastaavasti esimerkki aitaamisesta on
työsuhdelainsäädäntö, joka asettaa työsuhteelle sen kestoa, laatua ja sisältöä
koskevat ehdot, vahvistaa työntekijän neuvotteluasetelmaa ja vähentää vuoro-
vaikutukseen liittyvän harkintavallan merkitystä.
ja
Pitkäaikainen elämi-
nen viimesijaisella turvalla lisää addiktioiden kehittymisen todennäköisyyttä,
millä on puolestaan toimintakykyä ja kimmoisuutta alentava vaikutus.
Paljon tuolla on muutakin mielenkiintoista tekstiä. Aika selvästi sanotaan kuitenkin että kepillä ei työllisyys parane. Tosin eipä se monilla olekaan näiden aktiivimallien tarkoitus, tarkoitus on se kurmotus.
Tässä muutamia poimintoja:
Pitkäaikaisesti sosiaaliturvan piirissä oleva
ryhmä on vähäinen murto-osa kaikista työttömistä tai toimeentulotuen käyt-
täjistä. Samalla havaitaan, että pitkäaikaisissa toimeentulotuen asiakkaissa on
ainakin kaksi selkeästi erilaista kategoriaa riippuen siitä, miten yksilö kiinnit-
tyy työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.
Suuri osa viimesijaisen turvan tarvitsijoista ovat siis muita kuin pitkä-
aikaisasiakkaita, mikä on toki havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa. Huoles-
tuttava piirre on kuitenkin erityisesti tulottomien määrän kasvu ja sitä kautta
lisääntyvä syrjäytymisriskissä olevien määrä, johon muun muassa Pertti Hon-
kanen (2011) on kiinnittänyt huomiota jo joitakin vuosia sitten. Tulottomuus
koskettaa erityisesti nuorimpia ikäluokkia (joskin enenevässä määrin myös
eläkeikäänsä lähestyviä henkilöitä) ja tuensaannin pitkittymistä onkin havait-
tu erityisesti 18–19-vuotiaiden keskuudessa (Haapola 2004; Kauppinen ym.
2013; Ilmakunnas ym. 2015). 44 Yhtenä keskeisenä syynä tulottomien henki-
löiden kasvavaan määrään näyttäisivät olevan työvoimapolitiikan muutokset
ja niihin liittyen sanktioiden lisääntyminen (Honkanen 2011), joskaan nämä
politiikkamuutokset ja sosiaaliturvan aktivoivien elementtien lisääminen ei-
vät ole työllistämisvaikutuksiltaan osoittautuneet kovinkaan tehokkaiksi
(Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Hämäläinen & Tuomaala 2008; Hämäläinen
ym. 2009; Kokko ym. 2013).
ja
Viimesijaisen toimeentuloturvan näkökulmasta
toinen merkittävä muutos on maahanmuuttajin määrän kasvu (ks. esim. Kui-
valainen 2013), joka odotettavasti osaltaan lisää pitkäaikaisten asiakkuuksien
määrää. Pitkäaikaisesta asiakkuudesta irtautumiseen tarvittaneen lisäänty-
vien pakkotoimien sijaan muita keinoja. Panostukset yksilöiden hyvinvointia
lisäävään pitkäkestoiseen, räätälöityyn ja kokonaisvaltaiseen tukeen sekä eri-
laisten koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen mahdollistamiseen näyttäisivät
toimivan sanktioita paremmin (ks. esim. Marttila ym. 2013).
ja
Toimeentulotuen saamisen toistuvuutta kuvaavissa sekvenssianalyyseis-
sään Kauppinen ym. (2013) havaitsivat pienen (alle viisi prosenttia seuranta-
vuosina toimeentulotukea saaneista) ryhmän, jolla tuen tarve toistui kaikkina
kymmenenä seurantavuonna. Työttömyysturva- ja tulottomat-ryhmiin pää-
tyneet ihmiset jäävätkin tutkimuksemme mukaan tuohon sekvenssiin, josta
pois pääseminen on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Havainnot toi-
meentulotuen ”kaksoistehtävästä” (Haapola & Kauppinen 2007; Kauppinen
ym. 2013) pätevät siten huonosti työttömyysturva- ja tulottomat-ryhmissä ja
jäljelle jää ainoastaan tehtävä pitkäaikaisena vähimmäistoimeentulon tarjoaja-
na.
Eli tutkimustietoa löytyy mutta silti edelleen halutaan mennä ideologia edellä. Mielestäni tämä ei ole yllättävää. Voidanaa puhua ihan oikeasta vihasta työttömiä kohtaa. Tällöin halutaan muka esittää jotain muutoksia jolla "työttömiä" voitaisiin aktivoida työnottamiseen, vaikka oikeasti tarkoituksena on vain työttömän elämän huonontaminen. Kirjoittihan yksikin tuonne perustulokokeilu-ketjuun että jos voidaan valita kahdesta sosiaaliturvamallista, niin parempi valita se, joka tuottaa enemmän mielenterveysongelmia. Kertoo hyvin paljon, missä ne prioriteetit ovat. Eli eivät ne ainakaan työllisyystilanteen parantamisessa ole.
Lainaukset jatkuvat, nyt puhutaan toimintakykyä rajoittavista mekanismeista:
Tässä yhteydessä näistä tekijöistä tarkastellaan sopeutumista, kimmoisuuden
menettämistä, niukkuutta ja riippuvuuksia.
Sopeutumisella eli adaptaatiolla tarkoitetaan ihmisten (ja ryhmien) sopeu-
tumista tiettyyn elämäntilanteeseen tavalla, jossa he eivät enää aktiivisesti etsi
myönteisiä siirtymiä, mikä alentaa heidän toimintakykyään ja kimmoisuut-
taan. Vakiintunutta tilannetta kyseenalaistaviin tekijöihin suhtaudutaan vä-
linpitämättömästi tai kielteisesti.
ja
Niukkuus puolestaan viittaa tulojen ja menojen pysyvästä epätasapainosta
aiheutuvaan sosiaaliseen ja psyykkiseen kuormitukseen, joka estää tai rajoit-
taa viimesijaisella turvalla elävän henkilön hakeutumista koulutukseen, kun-
toutukseen tai työelämään. Toimintakykyä alentava niukkuus voi vaikuttaa
kahdella tavalla. Perinteisempi tulkinta kiinnittää huomion koulutukseen,
kuntoutukseen tai työelämään hakeutumisesta aiheutuviin taloudellisiin ja
sosiaalisiin kustannuksiin. Tämä tulee lähelle mahdollisuusrakenteita koske-
vaa keskustelua ja lukeutuu enemmänkin sen piiriin. Uudemmassa tutkimuk-
sessa on kiinnitetty systemaattista huomiota jatkuvan niukkuuden päätöksen-
teko- ja toimintakykyä heikentävään vaikutukseen, joka aiheutuu niukkuuden
aiheuttamasta jatkuvasta kuormituksesta.
Kansanomaisesti ilmaistuna niukkuudesta jatkuvasti kärsivän viimesijai-
sen sosiaaliturvan asiakkaan kaikki energia kuluu jokapäiväisten kiireellisten
asioiden hoitamiseen. Näitä ovat etuuksia ja palveluja koskevien hakemusten
tekeminen, odottaminen, täydentäminen ja korjaaminen, lainalyhennysten ja
ulosottojen järjestely pankkien, lainaajien ja viranomaisten kanssa, yllättävien
menojen kattaminen ja sosiaaliset normit täyttävien vaatteiden ja tavaroiden
hankkiminen. Näiden jälkeen ei jää aikaa ja energiaa koulutukseen, kuntou-
tukseen ja työelämään hakeutumiseen.
ja
Kimmoisuuden eli resilienssin menettäminen on vielä vakiintumaton käsi-
te, jolla viitataan ihmisten arjen rakenteita pirstoviin tapahtumiin, jotka hei-
kentävät yksilön tai ryhmän kykyä selviytyviä haastavissa elämäntilanteissa.
Tapahtumat voivat olla toistuvia (kuten toistuvat epäonnistumiset koulutus-,
kuntoutus- ja työpaikan haussa) tai kerran tapahtuvia (sairastuminen, ero, on-
nettomuus, ennakoimaton lasku), mutta niitä yhdistää niistä aiheutuva kuor-
mitus, joka heikentää ihmisen toimintakykyä ja kimmoisuutta. Ennakko-ole-
tus on, että viimesijaisella sosiaaliturvalla elämiseen liittyy enemmän kolhuja
kuin vaikkapa vakaassa työsuhteessa olemiseen.
Viimesijaisella sosiaaliturvalla elävien ihmisten monimutkainen ja epäjat-
kuva elämäntilanne itsessään altistaa erilaisille epämiellyttäville kokemuksille.
Samalla ihmisten oma-aloitteisuuteen perustuvat mahdollisuudet suojautua
erilaisilta kolhuilta ovat heikentyneet erilaisten ”puskureiden” tyhjentymisen
ja ”aitojen” heikentymisen vuoksi. Tavanomainen esimerkki puskurista on
säästötili, jossa on varoja muutamaksi kuukaudeksi, mikä riittää etuuden tai
palvelujen saannin odottamisen ajaksi. Vastaavasti esimerkki aitaamisesta on
työsuhdelainsäädäntö, joka asettaa työsuhteelle sen kestoa, laatua ja sisältöä
koskevat ehdot, vahvistaa työntekijän neuvotteluasetelmaa ja vähentää vuoro-
vaikutukseen liittyvän harkintavallan merkitystä.
ja
Pitkäaikainen elämi-
nen viimesijaisella turvalla lisää addiktioiden kehittymisen todennäköisyyttä,
millä on puolestaan toimintakykyä ja kimmoisuutta alentava vaikutus.
Paljon tuolla on muutakin mielenkiintoista tekstiä. Aika selvästi sanotaan kuitenkin että kepillä ei työllisyys parane. Tosin eipä se monilla olekaan näiden aktiivimallien tarkoitus, tarkoitus on se kurmotus.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Niin ja menttää edun saada "köyhiä" nopeammin perusterveydenhoitoa. Toki kyllähän ainakin osa yrittäjistäkin ymmärtää nopean terveydenhoidon olevan yrittäjänkin etu, "koneet pitää olla rasvattuina".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
=Aktiivimalli. Ja sehän oli täysi epäonnistuminen, ellei sitten puhuta vain työttömien kyykytyksestä, missä se oli erittäin hyvä.
Kannattaa katsoa vaikka niitä perustulokokeilun tuloksia. Ei kansalaispalkka vähennä ihmisten työhaluja. Tämä sun teksti on sitä ihan peruslässytystä mitä nämä kesksutelut on täynnä. Työtön ei mene töihin kuin pakolla, keppi on ainoa asia joka toimii jne. ihmiset haluavat vain maata tekemättä mitään. Jos asiat olisivat niinkuin väität (mitäänhän et voi todistaa koska kaikki kirjoittamasi on täysin omaa keksintöäsi), olisi työllisyys romahtanut perustulokokeilussa. Ei käynyt niin ollenkaan. Työllisyys parani siinä lyhyessä ajassa hitusen vrt. se keppimalli.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
Mä en ainakaan halua ketään rankaista. Uskon, että yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä systeemi toimisi paremmin.
Mun mielessä iso uhkakuva on, että suomesta jonain päivänä loppuu rahat ja viimeinen laittaa valot kiinni. Joku muu tekee päätökset siinä kohtaa suomen puolesta. Jos suomi voi velkaantua maailmanloppuun asti tai jos talous oikeasti lähtisi kasvamaan niin toki voidaan maksaa vaikka kaikille suomalaisille makeat oltavat kotiin ilman, että kukaan käy töissä.
Näen myös niin, että tyhmähän se olisi joka ei poimisi rusinoita pullasta ja optimoisi omaa etua. Oli se edunoptimoija sitten työtön, himmelinpyörittäjä(virkamies, byrokraatti, poliitikko), nettomaksaja joka poistuu suomesta tai yrityksiä veroparatiisissa pyörittävä. Yksinkertaisemmat järjestelmät voisivat olla reilumpia, kun jäisi vähemmän porsaanreikiä hyväksikäytettäväksi. Samalla menisi vähemmän rahaa himmelinpyörittämiseen. Toki himmelinpyörittäjät optimoivat omaa etua ja himmeleitä ei edes haluta purkaa.
Mun mielessä iso uhkakuva on, että suomesta jonain päivänä loppuu rahat ja viimeinen laittaa valot kiinni. Joku muu tekee päätökset siinä kohtaa suomen puolesta. Jos suomi voi velkaantua maailmanloppuun asti tai jos talous oikeasti lähtisi kasvamaan niin toki voidaan maksaa vaikka kaikille suomalaisille makeat oltavat kotiin ilman, että kukaan käy töissä.
Näen myös niin, että tyhmähän se olisi joka ei poimisi rusinoita pullasta ja optimoisi omaa etua. Oli se edunoptimoija sitten työtön, himmelinpyörittäjä(virkamies, byrokraatti, poliitikko), nettomaksaja joka poistuu suomesta tai yrityksiä veroparatiisissa pyörittävä. Yksinkertaisemmat järjestelmät voisivat olla reilumpia, kun jäisi vähemmän porsaanreikiä hyväksikäytettäväksi. Samalla menisi vähemmän rahaa himmelinpyörittämiseen. Toki himmelinpyörittäjät optimoivat omaa etua ja himmeleitä ei edes haluta purkaa.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Porsaanreiätkö tämän nykyisen systeemin suurimmat ongelmat mielestäsi ovat?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
Mun mielestä nykyisen suomen suurin vika on velaksi eläminen. Pitäisi miettiä miten saadaan talous suomessa kestävälle pohjalle. Jos vastaus on veroja kiristämällä niin onnea vain sillä tiellä
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Mitä edes teet tässä keskustelussa, jos koko ajan siirrät keskustelun aiheen ihan täysin muihin asioihin?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
Sillä että paljonko suomella on varoja käytössä on hyvin paljon merkitystä sen kannalta miten köyhyyttä voidaan tänäpäivänä ja tulevaisuudessa hoitaa. Tyhjästä voi olla vaikea nyhjäistä tulevaisuudessa.
Mitä mieltä olet tulevasta aktiivimalli kakkosesta?
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Tuosta monet ovat kanssasi samaa mieltä, erot tuleekin sitten siitä miten asiantilaa pitäisi korjata. Pitkässä juokussa näin valtava velkaantumien ei ole kestävä tie.Mun mielestä nykyisen suomen suurin vika on velaksi eläminen. Pitäisi miettiä miten saadaan talous suomessa kestävälle pohjalle. Jos vastaus on veroja kiristämällä niin onnea vain sillä tiellä
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Ei vaan hän on juuri asian ytimessä. Tulot ja menot pitää olla tasapainossa, ne vaikuttavat hyvin paljon tulevaisuudessa myös köyhien elintasoon.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
No mielestäni tässä keskustelussa pitäisi puhua siitä mitä sillä rahalla tehdään. Se mistä se raha tulee on oma kysymyksensä ja on täysin irrelevanttia. Oli sitten aktiviimalli, nykymalli tai perustulo niin jokainen vaatii jonkun verran rahaa ja se raha voi olla täsin käyttötavasta riippumatta lainaa, verojen kiristelyä tai tukien leikkaamista. Jokainen nyt kuitenkin tajuaa että se raha tulee jostakin. Se raha pitäisi kuitenkin käyttää fiksusti, jotta siitä saadaan paras hyöty. Millä mallilla paras hyöty saadaan? Ei ainakaan aktiivimallilla.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
Tuohon mun mielestä vastaus on mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä joka
- on kaikkien helppo ymmärtää ja on läpinäkyvä
- raha joka menee himmelinpyörittämiseen on minimoitu. Raha asiakkaille, himmelinpyörittäjät hyödyllisempiin töihin. Tän asian voi hoitaa automaatiolla ja minimaalisella byrokratialla versus ziljoona ihmistä ja eri luukkua ja erikoistilannetta
- järjestelmä on sidottu suomen taloudelliseen tilanteeseen, joustaa molempiin suuntiin
- Jos raha ei riitä niin sitten pitää palata siihen keskusteluun, että mistä raha tulee ja minne se menee
Kansalaispalkka on yksi tapa yksinkertaistaa. Sillä voidaan korvata esimerkiksi lapsilisät, asumistuki opintotuki, kansalaiseläke, sossu(kaikkinensa),... Helppo ymmärtää mitä saa käteen, jos ei tee mitään. Kansalaispalkka voidaan sitoa jossain määrin ikään niin on helpompi korvata sillä lapsilisä ja opintotuki. Yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä järjestelmässä on asiakkaan helppo tehdä valintoja. Ei myöskään passivoi, kunhan verotus on hoidettu fiksusti. Lisätulosta tulee jäädä hyvin käteen(tuloloukut pois, kaiken työn pitäisi kannattaa). On varmasti muitakin tapoja parantaa järjestelmää kuin kansalaispalkka. Koska järjestelmä on yksinkertainen ja läpinäkyvä vaaleissa on poliitikkojen/kansan helppo tehdä arvovalintoja sen suhteen miten potti jaetaan.
Kansalaispalkan päälle toki sitten verotuettuja tapoja säästää lisäeläkettä(vrt. amerikka 401k,roth ira, ira) ja vapaaehtoista lisävakuutusta työttömyyden varalle(yksityinen, ei valtion budjetista) jne.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
No miten se nykyinen systeemi on epä-läpinäkyvä? Mitä tarkoitat läpinäkyvällä tuella? Miksi läpinäkyvyys on tärkeää?
Mitä nämä himmelinpyörityskulut ovat ja miksi ne ovat merkittäviä? Osaat varmaan ihan lukujakin antaa, kun tämä tuntuu olevan ajatuksesi keskiössä.
Ja mitä ihmettä tämäkin tarkoittaa käytännössä? Tuet romahtaa kun tulee korona tai jenkit saavat taas pelattua taloutensa katuojaan. Tämä samalla kun työttömien määrä nousee? Mikä hyöty tällä joustolla saadaan? Miksi kannattaa maksaa silloin enemmän (vai vähemmän) tukea kun talous vetää/takkuaa?
Tämän tekstin voi laittaa vaikka minkä asian perään ja se ei lopulta kerro yhtään mitään kenellekään.
Kuulostaa siltä että lapsilisät poistetaan, "sossu" poistetaan ja annetaan kaikille sama määrä rahaa. Mikä ongelma tuossa ratkeaa jos 4 lapsen yh saa saman kuin 24vee yksinasuva? Ja jos lapsilisät jotenkin korottaa tai laskee kansalaislisää niin sinä edelleen tarvit sen himmenlinpyörittämisen, koska jotenkinhan se raha jonkun pitää jakaa ja päättää kenelle menee, tarkista ja periä takaisin. Jolloin se yksinkertaisuus muuttuu lähinnä epätäydelliseksi suojaverkoksi joka on täynnä ihmisen kokoisia reikiä.
Miten verotuettu lisäeläke ei ole pois valtion budjetista?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 12 706
Väärä threadi tän asian puimiseen pidemmälle. Palataan ketjun aiheeseen. Sulla selkeästi on parempia ratkaisuja tarjota kysymykseen onko köyhyys suomessa oma vika vai ei kuin minulla. Ehkä haluat avata mikä vastaus on ja miten tilannetta parannetaan? Tai ehkä tilanne on jo täydellinen ja parannettavaa ei ole?
edit. Ja yksinkertainen vastaus kysymyksiin on, että automaatin maksama kansalaispalkka on läpinäkyvämpi ja halvempi systeemi pyörittää kuin eri luukut opintotuelle, lapsilisille, eläkkeelle, sossulle jne jne. Himmelinpyörittäjiä ovat poliitikot, virkamiehet ja työntekijät joita tarvitaan nykysysteemin pyörittämiseen. Kansalaispalkassa heitä ei tarvittaisi, koska automaatti maksaa annettujen sääntöjen pohjalta. Ei ole poikkeuksia tai paperisotaa edun anomiseksi/saamiseksi tai luukkua missä pitää käydä teeskentelemässä työnhakemista. En ole ottamassa rahaa järjestelmästä pois, muuttamassa vain tapaa miten se jaetaan hyvin yksinkertaisesti könttäsummana joka kuukausi joka kansalaiselle. Läpinäkyvyys tulee siitä, että säännöt mihin könttäsumma perustuu ovat yksinkertaiset. Lisävakuutukset kuten 401k kaltainen eläke ovat vapaaehtoisia ja yksityisesti säästettäviä. Valtio ei tarjoa "eläkettä", valtiontarjoama eläke on kansalaispalkka. Jos haluaa enemmän eläkettä säästää itse ihan samalla tapaa kuin voi ottaa autoon lisävakuutusta. En väitä, että tämä toimisi. Mutta tuo on yksi vaihtoehto minkä voisi purkaa oikeasti auki ja miettiä mitä se tarkoittaisi. Mä edes yritän tarjota vaihtoehtoja.
Viimeksi muokattu:
Kylhä nytkin voi saada työsuhde-etuna Edenredin, jolla voi maksaa lounaita. Edenredille ladatut rahat vähennetään sit palkasta, mut niihin saa veroedun. Jonkun tuon kaltaisen systeemin, ku rakentas tohonki, ni rahat tulis työntekijälle. Vois vaik joka vuoden alussa valita, et ottaako sairasvakuutuksen, vaiko ei. Jos ottaa, ni sit se summa vähennettäisiin palkasta, mutta siihen saisi veroedun.
En tosin tiedä, kuinka suuri summa se sairasvakuutus on per pää esimerkiksi Mehiläisellä, tai Terveystalossa. Tämäkin olis ihan mielenkiintoista tietoa, jos jollain sitä olisi täällä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Lusmuilta pitäisikin leikata tukia. Kaupungin keskustassa asumisen ei saisi olla noille mahdollista.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 698
Tuollainen työtä nopeuttava kone on usein melko kallis investointi yritykselle, ja omistaja joutuu ottamaan ison riskin tuossa investoinnissa. Tiedän ihan lähisukulaisen, jonka firma investoi isoon automaattiseen työstökoneeseen, johon ei tuossa kohtaa pienen kasvavan firman vakuudet ja kone itsessään riittäneet suoraan lainan vakuudeksi vaan omistaja joutui takaamaan myös yli 100k€ henkilökohtaisesta omaisuudesta. Tuossa kohtaa ei tule varmasti mieleen, että nostetaampa nyt kaikkien palkkoja. Jälkeenpäin tuo kone on maksanut itsensä moninkerroin takaisin ja yritys kasvanut sekä työllistänyt myös moninkertaisen määrän työntekijöitäkin. Tietenkin halvempana investointina jotkut käsityökalutkin nopeuttavat työtä, mutta sellaiset helpot investoinnit on yleensä tehty ajat sitten työtehokkuuden parantamiseksi.
Mutta nopean ja yksityisen työterveyden järjestäminen on myös yrittäjälle etu. Mikäli työntekijät makaisivat tuntitolkulla maanantaiaamuisin siellä ylikuormittuneen julkisen puolen arvauskeskuksen jonossa, niin ei sekään pidemmän päälle olisi yritykselle kannattavaa. Ja julkinen puoli kuormittuisi vain entisestään ja sitä kautta terveydenhuollon kustannukset näkyisivät korkeampina veroina.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
Tässä taas on toinen ajatusvirhe automaatiota ja koneita ei kannata hankkia jos se johtaa siihen, että markkinat kokonaisuutena joutuvat palkkaamaan entistä enemmän työvoimaa kuin aikaisemmin. Esimerkiksi jos maailmassa on miljoona perunankuorinta työntekijää ja firma A ostaa koneen joka kuorii perunoita miljoonan ihmisen edestä jonka pyörittämiseen tarvitaan vaikka 100 työntekijää. Tottakai se firma A kehuu kaikille, että nyt palkattiin sata uutta työntekijää, mutta jättää kertomatta sen, että ne miljoona aikaisempaa perunankuorijaa muissa firmoissa saivat kenkää, koska perunankuorintakonetta pyörittävä firma A kaappasi kaikki perunankuorinta markkinat itselleen, koska koneensa avulla kuorii perunoita tehokkaammin kuin muut. Jos perunankuorinta kone pakottaisi firman A kasvattamaan koko markkinoiden työvoiman määrää ei sitä konetta olisi kannattanut koskaan hankkia. Eikä sen koneen avulla olisi voinut kaapata markkinoita ja työpaikkoja pois niiltä aikaisemmilta miljoonalta kuorijalta.
Tämä sama pätee kaikkeen robotiikkaan ja automaatioon yksittäisen firman tilanne ei kerro mitään siitä mitä se automaatio aiheuttaa koko markkinoiden tasolla ihmisille, jotka joutuvat kilpailemaan koneita vastaan muissa firmoissa. Kun automaatiota otetaan käyttöön pitäisi aina tehdä kokonaisarvio siitä mitä se aiheuttaa koko markkinoilla työpaikkojen kokonaismäärälle.
Yks asia. Suomessa on niin hiton korkeet vuokrat keskeisissä kaupungeissa.
Sit käsketään muuttaa kauemmas.
Seuraavaks pitäis hommata auto ja ajo-oikeus jos sellaista ei vielä ole. Ja nekin pitäis vaihtaa päästöjen vuoksi kalliisiin hybrideihin tai täyssähköihin.
Sit käsketään muuttaa kauemmas.
Seuraavaks pitäis hommata auto ja ajo-oikeus jos sellaista ei vielä ole. Ja nekin pitäis vaihtaa päästöjen vuoksi kalliisiin hybrideihin tai täyssähköihin.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
Ainakin itse olen todennut, että eipä tuolla helsingin keskustassa pelkällä työtä tekemällä ole varaa asua pitää olla siihen päälle isot osinkotulot tai muuta sijoitustuloa muuten ei riitä rahat mitenkään asumiskuluihin ja pakollisiin menoihin. Yksiöt on sellaista 800€ kuussa ja kolmiot 1500€ kuussa vuokrat. Suomalaisilla nettopalkoilla ei oikein mitään toivoa maksella tuollaisia vuokria kun ihmisellä on muitakin menoja kun asuminen. Ainakaan itse en halua elää siten, että täysipäiväisestä työstä jää käteen sen verran, että kaikki menee mitä tulee vaikka maksaa vain pakolliset menot.
Tampereella alkaa oleen samoja lukuja. Perustellaan ratikalla, vaikka ei edes käyttäis koko vehjettä. Fakta on että kaupunkien keskustoissa ne vuokrat vaan nousee ja jatkaa nousua. En usko että mikään pysäyttää sitä.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Mitä tulee nyt ihan asumiseen yleensä niin asumisen kulut ovat ihan yleisesti nousseet koko ajan.
yle.fi
Vuoteen 1990 verrattuna asumisen kulut ovat nousseet noin 18 prosentista 28 prosentiin kokonaistuloista. +56%. Palkat ovat nousseet 27% mutta esimerkiksi toimeentulotuen perusosan määrä on samassa ajassa noussut vain 4%. Tästä luvusta en onnistunut löytämään hyvää tilastoa. Mutta kun valitetaan että tuet on liian hyvät niin kyllä se on ihan valetta numeroiden valossa. Selvää on, että palkat alapäässä laahaavat perässä, jolloin kohtuu surkeat tuet ovat kuitenkin verrannollisesti melkein ok.
Huomattavaa on myös että tuon artikkelin mukaan osa-aikaisten työsuhteiden määrä on Suomessa noussut nopeammin mitä EU:ssa. Samalla ilmaistyön määrä on kasvanut. Sitäkin tekee jo puoli miljoonaa suomalaista. Näistä 173 tuhatta on erilaisissa te-keskuksen järjestämissä tukihommissa ja 270 tuhatta on ammatti- ja ammattikorkeakoulujen oppilaita.
Yleisellä tasolla Suomessa on tuon artikkelin mukaan menty lyhyessä ajassa omavaraistaloudesta palkkatalouteen. Seuraava askel onkin sitten robottiautomaatio, joka pyyhkii todella paljon työpaikkoja pois. Edes ilmaistyövoima ei kelpaa kun koneet tekee nopeammin ja halvemmin. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeämpää, että yrittäjyys olisi kannattavaa ja mahdollista. Nykyinen tukijärjestelmä sen sijaan pyrkii tätä "ehkäisemään" todella tehokkaasti. Työttömiä edelleen pyöritellään ilmaistyössä (mitä se sana vastikkeeton nyt tarkoittikaan?) ja tukijärjestelmät on rakennettu siten, että kaikenlainen yrittäminen ja kouluttaminen on käytännössä estetty. Tein joku aika sitten noita helsin yliopiston javakursseja harrastuksena ja huomasin sieltä että joiltakin on te-keskus evännyt tuet, koska kurssin tekeminen, vaikka harrastusmielessä, tulkittiin kouluttautumiseksi
.Työtön on aina väärässä. Jos tekee jotain niin tuet menee. Jos et tee niin olet laiska.
Sen sijaan että työttömiä kyykytetään ja tukia leikataan, eli työttömiä passivoidaan, pitäisi suuntautua siihen, että työtön voisi olla esimerkiksi osa-aikayrittäjä ja osa-aikapalkkatyöläinen, jonka tuen tarve voi vaihdella paljon. Tällaiseen byrokratiahelvettiin ei vaan kukaan nykysysteemissä edes pakolla suostu, ellei ole jo valmiiksi varakas. Tässä tuo perustulo näyttää kyntensä. Pienikin ihminen voi haalia tulonsa helposti monesta eri paikasta. Kun palkkatyöstä siirrytään seuraavaan talousjärjestelmään niin se mitä siinä tarvitaan eniten on aktiivisia ihmisiä, joita ei ole poljettu kasaan te-keskuksen kättelykursseilla. Jos suurin este ihmisen toimeentulolle on byrokratia, niin miksi sitä halutaan vain koko ajan lisää ja "aktivoimemmin"?
Näkökulma: Suomi on nyt hyvin erilainen kuin 30 vuotta sitten – mutta arki kulkee samoja latuja
Maailma 30 vuotta sitten, nyt ja 30 vuoden päästä.
yle.fi
Huomattavaa on myös että tuon artikkelin mukaan osa-aikaisten työsuhteiden määrä on Suomessa noussut nopeammin mitä EU:ssa. Samalla ilmaistyön määrä on kasvanut. Sitäkin tekee jo puoli miljoonaa suomalaista. Näistä 173 tuhatta on erilaisissa te-keskuksen järjestämissä tukihommissa ja 270 tuhatta on ammatti- ja ammattikorkeakoulujen oppilaita.
Yleisellä tasolla Suomessa on tuon artikkelin mukaan menty lyhyessä ajassa omavaraistaloudesta palkkatalouteen. Seuraava askel onkin sitten robottiautomaatio, joka pyyhkii todella paljon työpaikkoja pois. Edes ilmaistyövoima ei kelpaa kun koneet tekee nopeammin ja halvemmin. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeämpää, että yrittäjyys olisi kannattavaa ja mahdollista. Nykyinen tukijärjestelmä sen sijaan pyrkii tätä "ehkäisemään" todella tehokkaasti. Työttömiä edelleen pyöritellään ilmaistyössä (mitä se sana vastikkeeton nyt tarkoittikaan?) ja tukijärjestelmät on rakennettu siten, että kaikenlainen yrittäminen ja kouluttaminen on käytännössä estetty. Tein joku aika sitten noita helsin yliopiston javakursseja harrastuksena ja huomasin sieltä että joiltakin on te-keskus evännyt tuet, koska kurssin tekeminen, vaikka harrastusmielessä, tulkittiin kouluttautumiseksi
.Työtön on aina väärässä. Jos tekee jotain niin tuet menee. Jos et tee niin olet laiska.Sen sijaan että työttömiä kyykytetään ja tukia leikataan, eli työttömiä passivoidaan, pitäisi suuntautua siihen, että työtön voisi olla esimerkiksi osa-aikayrittäjä ja osa-aikapalkkatyöläinen, jonka tuen tarve voi vaihdella paljon. Tällaiseen byrokratiahelvettiin ei vaan kukaan nykysysteemissä edes pakolla suostu, ellei ole jo valmiiksi varakas. Tässä tuo perustulo näyttää kyntensä. Pienikin ihminen voi haalia tulonsa helposti monesta eri paikasta. Kun palkkatyöstä siirrytään seuraavaan talousjärjestelmään niin se mitä siinä tarvitaan eniten on aktiivisia ihmisiä, joita ei ole poljettu kasaan te-keskuksen kättelykursseilla. Jos suurin este ihmisen toimeentulolle on byrokratia, niin miksi sitä halutaan vain koko ajan lisää ja "aktivoimemmin"?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.07.2018
- Viestejä
- 1 533
Koko homma on helvetin paradoksi. Käsketään porukkaa muuttamaan landelta sinne isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, missä ei sitten ole varaa elää sillä palkalla kun vuokrat ja asuntojen hinnat on mitä on.
Ja viherkokoomuslaiset korkeakoulutetut haluaa polkea palkkoja kun "ne trukkikuskin palkat ei vastaa työn arvoa"
Se on hienoa sieltä omasta ilmastoidusta toimistosta päteä että oma työ kyllä vastaa palkkaa, mutta duunariportaan työ ei.
Kukapa sitä omaa palkkaa laskisi vapaaehtoisesti.
Olisivat nyt vittu edes tyytyväisiä että ihmiset käy töissä sen sijaan että maleksivat kotona.
Se trukkikuski ei kävisi töissä jos se ei olisi kannattavaa.
Mutta otetaan lisää maahanmuutajia kehitysmaista tekemään työt sitä työn arvoa vastaavaa palkkaa vastaan kokoomuslaisella politiikalla.
Sieltä kyllä mansikanpoimijoita ja siivoojia riittää kun oleskelulupa siitä riippuu. Pääasasia että hengissä säilyy.
Sitten voi haukkua Jormaa 42v että miks et mennyt orjapalkalla töihin.
Ja siinä vaiheessa kun se työn tekeminen ei ole kannattavaa, sitä ei kannata tehdä ja repiä persettään ruvelle.
Töissä käydään että voi elää, ei päinvastoin.
Aktiivimallit sun muut on ihan naurettavia, käytännössä laitetaan porukkaa orjatöihin karenssin uhalla.
Aktiivimallit ei luo työpaikkoja tai aktivoi työttömiä töihin, se on vain yks vitun piiska millä ruoskitaan työttömiä.
Kuten joku edellä jo mainitsi, niin asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet ihan pilviin viime vuosina, ja tulevat nousemaan vielä enemmän tämän nykyisen vihreän siirtymän ansiosta.
Palkat ei nouse minnekään.
T: duunari vuodesta 2006 lähtien.
Ja viherkokoomuslaiset korkeakoulutetut haluaa polkea palkkoja kun "ne trukkikuskin palkat ei vastaa työn arvoa"
Se on hienoa sieltä omasta ilmastoidusta toimistosta päteä että oma työ kyllä vastaa palkkaa, mutta duunariportaan työ ei.
Kukapa sitä omaa palkkaa laskisi vapaaehtoisesti.
Olisivat nyt vittu edes tyytyväisiä että ihmiset käy töissä sen sijaan että maleksivat kotona.
Se trukkikuski ei kävisi töissä jos se ei olisi kannattavaa.
Mutta otetaan lisää maahanmuutajia kehitysmaista tekemään työt sitä työn arvoa vastaavaa palkkaa vastaan kokoomuslaisella politiikalla.
Sieltä kyllä mansikanpoimijoita ja siivoojia riittää kun oleskelulupa siitä riippuu. Pääasasia että hengissä säilyy.
Sitten voi haukkua Jormaa 42v että miks et mennyt orjapalkalla töihin.
Ja siinä vaiheessa kun se työn tekeminen ei ole kannattavaa, sitä ei kannata tehdä ja repiä persettään ruvelle.
Töissä käydään että voi elää, ei päinvastoin.
Aktiivimallit sun muut on ihan naurettavia, käytännössä laitetaan porukkaa orjatöihin karenssin uhalla.
Aktiivimallit ei luo työpaikkoja tai aktivoi työttömiä töihin, se on vain yks vitun piiska millä ruoskitaan työttömiä.
Kuten joku edellä jo mainitsi, niin asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet ihan pilviin viime vuosina, ja tulevat nousemaan vielä enemmän tämän nykyisen vihreän siirtymän ansiosta.
Palkat ei nouse minnekään.
T: duunari vuodesta 2006 lähtien.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Samaa olen huomannut. Osa ensin haukkuu kun joku on työtön ja sitten kun saa työpaikan, niin haukutaan kun on "paskatyöpaikassa", jota ei itse koskaan suostuisi tekemään.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Miten niin ei haluta puhua? Kyllä asumistuen vaikutuksista on puhuttu, sen sijaan Ara-asuntojen tuista ei juurikaan:
VATT:n tutkimus3 viittaa kuitenkin siihen, että ainakaan markkina-alueen sisäiset erot erilaisten asuntojen asumistuissa eivät juuri vaikuta niiden vuokriin. VATT:n aiemman tutkimuksen4 tulosten perusteella oli arvioitu, että vuokravaikutukset voivat olla suuria. Tämän aikaisemman tutkimuksen tulosten luotettavuus on kuitenkin kyseenalainen, sillä tuloksia ei onnistuttu toistamaan.
Varsinaisen asumistuen lisäksi asumismenoja katetaan toimeentulotuesta kunnittain määräytyvään vuokranormiin asti. Perustoimeentulotuen vuokranormien on arveltu muodostavan vuokrille alarajan, jota vähempää vuokranantajat eivät peri. Tutkimuksessamme havaittiin kuitenkin, että merkittävä osa tuensaajista asuu normeja edullisemmin
Miksi erot erilaisten asuntojen asumistuissa eivät näytä heijastuvan niiden vuokriin? Tukijaksot ovat usein lyhyitä verrattuna vuokrasuhteiden pituuteen. Tällöin tukijärjestelmän vaikutus asumisvalintoihin ja vuokriin voi jäädä pieneksi. Asumisvalintoja tarkasteltaessa havaitaankin, että tuensaajat eivät näytä hakeutuvan tukijärjestelmän kannusteiden mukaisiin asuntoihin.6 Asumistuen vuokranormit ovat myös matalat suhteessa markkinavuokriin, jolloin kalliimpaan asuntoon muuttaminen ei yleensä kasvata tukea.
ja
Toisin kuin vaikkapa ansiotuloverotus, vuokratulojen verotus perustuu vuokranantajien omiin ilmoituksiin vuokratuloistaan ja kuluistaan, mikä mahdollistaa virheet ja veronkierron. Olemme tutkineet yhteistyössä verohallinnon kanssa tapoja ohjata vuokranantajia ilmoittamaan vuokratuloistaan oikein.
On myös mielestäni pelkästään hyvä asia, että köyhiä ja työttömiä ei pakkomuuteta joihinkin tiettyihin paikkoihin, koska näin estetään ghettoutumista. Toisaalta eipä tässä ole onnistuttu, rahat on kyllä saatu sirrettyä syvempiin taskuihin:
(asumis)Tuen kohdentamista myös hyvätuloisille voidaan perustella sosiaalisen sekoittamisen politiikalla eli halulla ehkäistä köyhien kotitalouksien kasautumista tietyille asuinalueille ja rakennuksiin. Tästä syystä tutkimuksessa vertailtiin pienituloisten kaupungin vuokralaisten ja pienituloisten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien naapurustoja ja rakennuksia. Vertailun tulos oli, että pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat naapurustoissa ja rakennuksissa, joissa asukkaiden tulotaso on selvästi alempi ja joissa asuu vähemmän korkeasti koulutettuja. Tuen kanavoiminen hyvätuloisille ei siis näyttäisi ainakaan nykymuodossaan olevan tehokas tapa ehkäistä asuinalueiden tai rakennusten eriytymistä.
Tuossa on myös mielenkiintoinen artikkeli asumistuin vaikutuksista:
Kaupungistuminen haastaa asumisen tukijärjestelmän | Sosiaalivakuutus
Asumisen tukemisesta on tullut monimuotoinen verkko, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kelan asumistuen vaikutus vuokrien hintatasoon ei välttämättä ole niin suuri kuin luullaan.
sosiaalivakuutus.fi
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
Elämä nyt vain on sellaista, että aika iso osa ihmisistä yrittää houkutella muita ihmisiä kohtelemaan itseään huonosti. Ihmiset jotka tekevät tätä kokoajan ja kaikkialla eivät koskaan edes muutu, josta syystä he ovat hyvin ennalta arvattavia. Tämä on myös se suurin syy miksi en äänestä persujen kaltaisia puolueita, koska pitkien pohdintojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että mitään hyvää ei tule siitä jos tälläisille ihmisille antaa lisää keinoja käyttöön kiusata muita siis sen lisäksi miten paljon kaikissa rakenteissa jo ennestään on kaikkia keinoja kyykyttää muita.
Itselläni ei oikein ole Suomessa puoluetta mitä äänestää RKP on ehkä lähimpänä poliittista linjaani ns. miedosti konservatiivisena sivistyspuolueena, mutta kyseinen puolue on liian kielipuolue, että voisin äänestää sitä eikä suomalaisissa puolueissa ole vastinetta sille. Sivistys on paras keino kertoa se miten synnytetään vaurautta. Sivistys ei kuitenkaan takaa vapautta ainakaan kaikille ihmisille, koska sivistykseen myös liittyy aina keinoja alistaa muita ihmisiä. Sivistys pyrkii aina jollain tasolle tekemään yksilöstä tahdottoman orjan, koska ihmisyyteen kuuluu aina alkukantaisia eläimellisiä tekijöitä. Tästä syystä sivistynyt mies jää helposti parisuhteettomaksi kun paikalle tulee alkukantaisemmin käyttäytyvä maahanmuutaja, joka ei ole omaksunut sivistyksen orjuuttavia piirteitä osaksi persoonaansa. Toisaalta sivistystä ei voi täysin hylätä tai yhteiskunta taantuu todella köyhäksi, koska alkukantainen käyttäytyminen synnyttää huonosti vaurautta.
No tulisko se arvon määrittely ja oman liksan oikeutus vaikkapa sitä kautta, että sille esimerkkisi duunarille pitää maksaa lakien ja liittojen määräämä hinta, oli sillä työllä miten alhainen arvo tahansa kun taas sen koulutetun palkka on työnantajien vapaaehtoisesti maksama summa selvästi minimin yli eikä minkään taulukon sanelema?
"Oma" on siis markkinoiden hinnoittelema, "duunarin" se, mikä on pakko maksaa koska liitto ja lait.
Mun puolesta kaikki pitkäaikaistyöttömät voitaisiin lähettää jonnekkin Kainuuseen. Sielä vähemmällä tuellakin selvitään arjesta. Sitten kun rupee tarpeeks vituttamaan asua keskellä ei mitään niin kyllä laiskempikin motivoituu tekemään töitä tai tekemään jotain sen eteen, että saa töitä.
Viimeksi muokattu:
Mahtais Kainuun asukasluku raketoida ja sinne kannattais perustaa yrityksiä.
Mut joo, Helsingissä ne tuet mitä maksetaan asumiseen on todella isoja. Puhutaan melkein tuhannesta eurosta.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
Jos siis oletetaan, että tuollainen siirto olisi laillinen vaikka se ei ole, mutta jos olisi. Kainuulta loppuisi rahat laajentaa terveyskeskuksia,hammaslääkäreitä, kouluja ja muita palveluita asukaslukua vastaavaksi jos sinne siirrettäisiin suuri määrä työttömiä. Myös asunnot pitäisi rakentaa jostain työttömillä tuskin on rahaa joten ne asunnot pitäisi maksaa julkisen sektorin toimesta. Veikkaan, että hintalappu siiroille olisi useita satojatuhansia per työtön. Se on vain niin helppo heitellä näitä juttuja kun ei omaa mitään kosketuspohjaa kuntien tehtäviin ja siihen mitä mikäkin oikeasti maksaa.
Sellainen ei ole mahdollista suomessa, että jos ihmisiä muuttaa jollekin alueelle suuri määrä, että kunta ei rakenna omiin lainmukaisiin tehtäviinsä kuuluvia palveluita riittävää määrää. Jos kunnalta loppuu rahat sen jälkeen valtion pitää alkaa kaivaa kuvetta ja nostaa veroja tai ottaa lainaa rakentaa sinne kainuuseen ne palvelut. Sen jälkeen kun kaikki työttömät on siirretty kainuuseen pitää Kainuun ylläpitään kaikkia palveluita ilman verotuloja, koska työttömät eivät maksa kunnallisveroa ja taas pitää valtion kaivaa kuvetta ja maksella lisää edellisten kulujen päälle, jotta kunnan lakisääteisten tehtävien ylläpito onnistuu.
EDIT: Jos kaikki 400 000 työtöntä muuttaisi johonkin perimmäiseen lapin kuntaan vaatimaan palveluita Suomi menisi nopeasti konkurssiin sen takia, että lain mukaan sinne pitää järjestää ne palvelut vaikka jatkuvilla valtionavuilla työttömät eivät juurikaan maksa kunnallisveroa, jolla kyseinen kunta voisi rakentaa ja ylläpitää palveluita. Joten sinne pitäisi ruiskuttaa miljardeja valtionapua joka vuosi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Tästähän on niin hyvin jo tarjollakin tilastotietoa miten kainuussa kainuun olosuhteet suorastaan motivoivat työttömät rakettimaiseen nousukiitoon työmarkkinoilla... Ehkä tarkoitit kirjoittaa että muutto kainuuseen olisi sopiva rangaistus työttömyydestä? Tässä taas esitetään motivointia jonkinlaisena tavoitteena vaikka sokeakin tajuaa että tarkoitus on vaan nöyryyttää ja alistaa. Mitä niille kainuun työttömille siten pitäisi tehdä että heidänkin motivaatio raketoisi? Muutto Utsjoelle? Entä Utsjokilaiset työttömät? Työleirille Lapin erämaahan?
Muutenkin olisi upea tietää mikä näitä keppiuskovaisia oikein motivoi, kun jo aktiivimallissa nähtiin että kepillä ja etuja leikkaamalla ei työllisyys parane. Vaikka on selkeää faktaa ja tilastoa todella paljon niin silti vaan halutaan tarjota keppiä keppiä? Ehkä se työllistäminen ei kiinnosta näitä ginitejä ollenkaan, kunhan pääsee omaa asemaansa edes vähän parantamaan kun pääsee toista polkemaan. Ehkä kyseessä on jonkinlainen viha tai inho työttömiä kohtaa? Ehkä näille giniteille työttömyys onkin puhtaasti moraali-ideologinen ongelma? Työttömyyden talousjutut ei pahemmin lopulta kiinnosta ollenkaan, kunhan työttömiä vaan rangaistaan ja tehdään elämä vaikeaksi, se riittää turvaamaan oman moraalisen yliaseman sinne norsunluutorniin, joka nyt kuitenkin tuskin montaa senttiä korkeammalla on perustallaaja...
Niin no, yksi syy sille, miksi itse käyn töissä on se, että työttömyydestä ei saa muodostettua moraalilakia, tai hyvettä. Tästä syystä ainakin elämäntapatyöttömiä voisi pitää tavallaan moraalittomina, tai ainakin kykenemättöminä tunnistamaan moraalisen ongelman olemassaoloa - aika harva varmaan lopulta pohtii sitä, että jos kaikki toimisivat niin, kuin he, niin yhteiskunta ei pyörisi.
Hoitajien tilanne (potentiaalinen pakkotyö, lakkoilun estäminen, irtisanoutumisen estäminen jne) oli tässä ketjussa aiemmin keskustelun aiheena. Jos jollakin on vielä vaikeuksia uskoa, että tämän työn tekijät halutaan pitää keinoja kaihtamatta pienellä palkalla JA töissä, luulisi viimepäiväisen uutisoinnin siitä, miten Helsinki on sopimuksilla yksityisten terveydenhuoltoyhtiöiden kanssa estänyt hoitajia vaihtamasta paremmin maksaville. Saa nähdä, millainen sotku tästä tulee ja joutuuko joku virkamies/poliitikko vielä tilille.
Koska olemme Suomessa, niin tuskin. Jossain muuallla se olisi mahdollista.
- Liittynyt
- 15.10.2019
- Viestejä
- 2 056
Kyllähän se varmaan näin on, mutta sekin pitää muistaa että myös tuilla pyöritetään yhteiskuntaa ja niistä maksetaan veroja. Työttömien tuet menee samantien kulutukseen, aika harva noita pystyy sukanvarteen laittamaan, jos niitä lähettäisiin leikkaamaan niin en tiedä että olisiko se kenenkään etu.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
Tutkimusten mukaan suurin osa pitkäaikaistyöttömyydestä johtuu toimintakykyä alentavista sairauksista. Ihminen ei voi sairastumiselle mitään joten kovemman kohtelun vaatiminen ihmisille asiasta jolle he eivät voi mitään ei ole kovinkaan moraalista. Erityisesti työttömiin miehiin kohdistuu paljon syrjitää terveydenhuollossa, joten he eivät välttämättä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka oikeasti kuuluisivat sinne terveyden perusteella tästä OECD on antanut suomella huomatuksia. Toinen iso ryhmä pitkäaikaistyöttömiä ovat sitä sen takia, että heihin kohdistuu jonkinlaista syrjintää esimerkiksi aspergerin syndrooman omaavista 80% prosenttia on työttömiä, jopa heistä joilla on yliopistotutkinto, koska työnantajat eivät halua antaa heille mahdollisuuttakaan ja tässäkin on kyse ominaisuudesta jolle ihminen ei itse voi mitään vaan hän on syntynyt sellaiseksi. Syrjintää voi kohdistua myös monesta muusta syystä. Kolmas iso ryhmä pitkäaikaistyöttömiä on erilaisista mielenterveysongelmista kärsivät ja taaskaan ihminen ei voi valita sairastuuko hän usein mielenterveysongelmien taustalla on rikkinäisiä perheitä, rajua koulukiusaamista lapsi ei ole voinut valita, että hänet lähetetään kouluun päivittäin hakattavaksi tai perhettä missä kohdellaan kaltoin.
Sellaiset ammattihuijarit sosiaaliturva huijarit ovat hyvin pieni vähemmistö työttömistä paljon tavallisempaa on, että ihmiset eivät hae kaikkia tukia mihin he lain mukaan olisivat oikeutettuja tilanteessaan. Ihmiset, jotka vaativat kovaa kohtelua heikko-osaisia kohtaan ovat aika lyhytnäköisiä, koska se heikkoosaisuus kukaan kun ei pysy ikuisesti vahvana ja terveenä se heikompi vaihe voi koska vain osua omalle kohdalle sen jälkeen saa itse maistaa sitä kovaa kohtelua jos onnistuu saamaan ne vaatimuksensa läpi. Tottakai köyhät voidaan pakottaa kerjäämällä elättämään itsensä aivan kuin romanikerjäläisille tehdään muualla euroopassa, mutta paremmaksi se ei maailmaa muuta eikä köyhyydestä ja huono-osaisuudesta tulla ikinä pääsemään mitenkään eroon, joten joku ratkaisu sille on aina keksittävä, joko nykyinen sosiaaliturva tai joku muu. Nämä lähetetään kaikki köyhät jonnekin maaseudulle ei myöskään tule yhtään halvemmaksi julkiselle sektorille, koska palvelu infran rakentaminen sinne maaseudulle maksaa valtavasti, koska laki vaatii tietyn julkisen sektorin palveluverkoston rakentamista sinne missä ihmiset asuvat.
Lähteitä jäin kaipaamaan noille monille väitteille. Niitä odotellessa voisin sanoa, että töiden vieroksujiakin on. Ja jos sairastaa, niin kyllä silloin saa sairaudesta lääkärintodistuksen. Jos ei saa, se ei ole työvoimapoliittinen ongelma, vaan ongelma jossain muualla.
Amerikkalaisilla foorumeilla tavataan sanoa, että esimerkiksi ahdistukseen auttaa, että altistaa itseään. Jos ei ole mitään pakkoa altistaa itseään, ei parane, vaan jää kotia surkuttelemaan sosiaalisia pelkojaan, koska pystyy siihen: vanhempien rahoilla, tai suomalaisessa kontekstissa tukien muodossa. Ei toi tietenkään kaikkiin sairauksiin päde, mut joihinkin mahdollisesti voi päteä. Jos aletaan miettimään, niin kuinka paljon masentuneita on esimerkiksi Afganistanissa, jossa elämä on päivittäistä eloonjäämiskamppailua? Ei siel kerkeä edes miettimään mitään sellaista, koska Maslowin hierarkiassa on alempia tasoja tyydyttämättä. Mutta tämä on amerikkalaisen foorumin näkökulma.
Nii, kyl kai melko suuri osa työttömille kulkeutuvista rahoista valuu veroina takaisin valtiolle. Voi myös olla, että tuo on parempi tapa tukea päivittäistavarakauppoja, vuokran antajia, suoratoistopalveluita yms., kuin suora tuki, sillä siinä sivussa työtön saa rahaa ja pysyy elossa. Mikään ei kuitenkaan takaa, että raha menee suomalaisille firmoille, jolloin se on poissa Suomen sisäisestä kierrosta, joka heikentää kansantaloutta.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
No, suurin osa menee asumiseen, toiseksi suurin ruokaan ja sitten loput palveluihin (mm. netti, puhelin) ja vaatteisiin. Aika pieni osa menee johonkin netflixeihin. Vaikka niitä netflixejä olisi 5 erilaista niin se jotain 50 euroa vasta. Ruokakulut jos saat 50 euroon kuussa, et kovin monipuolisesti enää ainakaan syö... Suurempi osa menee varmaan osamaksuihin, koska säästäminen on tehty mahdottomaksi ja mitään ei voi oikein hankkia suoraan vain ostamalla, koska tuki on niin pieni.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 380
"Runsas kymmenen vuotta sitten OECD arvioi Suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisimmaksi tutkituista 22 maasta — tai tulkinnasta riippuen kolmanneksi eriarvoisimmaksi Meksikon ja Yhdysvaltojen jälkeen. Sen jälkeen eriarvoisuus on vain kasvanut, koska työssä käyvät käyttävät yhä enemmän työterveyshuoltoa ja terveyskeskuksiin pääsy on vaikeutunut lääkäripulan ja aliresursoinnin vuoksi."
Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto
www.soininvaara.fi
Suomessa terveydenhoito on jaettu "tarpeellisten kansalaisten" työterveydenhoitoon, josta lähetteet erikoisairaanhoitoon ja palveluihin onnistuu saman tien ja "hyödyttömien kansalaisten" terveyskeskuksiin, jossa kuulustellaan ajanvarauksesta lähtien sinne hakeutuvaa, että järjestetäänkö aikaa ollenkaan. Sen jälkeen sairaanhoitaja kuulustelee, että onko vaiva varmasti sellainen, että voi jonkun nopean lääkäri ajan antaa kuukausien päähän antaa ja siihen päälle lääkäri kuulustelee vielä, että onko syy varmasti sellainen, että erikoisairaanhoitoon voi lähetteen kirjoittaa vuosien päähän. Jostain syystä erityisesti työttömät miehet eivät tästä "kuulustelu" putkesta tahdo saada mitään apua ja jäävät viisikertaa useammin kokonaan hoitamatta kuin muut ryhmät (vaikka tilastojen mukaan heillä esiintyy sairauksia yhtä usein tai useammin kuin muilla paremmin hoitoon pääsevillä ryhmillä). OECD on huomattunut suomea rakenteellisen syrjinnän perusteella tästä. Tätä samaa ilmiötä ei samassa mitassa esiinny muissa maissa joten kyseessä on Suomalainen ilmiö. Päättäjiä ei kiinnosta asiaa korjata, koska he itse käyttävät sitä "tarpeellisten ihmisten" nopeaa työterveyttä hoitopolkuna.
Sitten on näitä jotpa putoavat lääkärintodistuksesta huolimatta työvomapolitiikan ja sosiaaliipolitiikan väliin:
Susanna Koski tapasi työttömän Anna-Maija Tikkasen, eikä suostunut vertaamaan tuloja: "Tässä työssähän pystyy elämään viikkokausia käymättä ruokakaupassa"
Viime syksynä kansanedustaja Susanna Koski liikuttui, kun hän kuuli köyhän työttömän Anna-Maija Tikkasen tarinan. Toukokuussa he tapasivat uudestaan – nyt oli toinen ääni kellossa. Juttu on julkaistu toukokuussa 2018.
yle.fi
Anna-Maija, 55, antoi kasvot köyhyydelle astuessaan Ylen lähetykseen toukokuussa – näin hänellä menee nyt
– Mihin on kadonnut maailmasta kaikki inhimillisyys, Anna-Maija Tikkanen kysyy.
www.is.fi
Vastata mihin? Siihenkö onko köyhyys oma vika? Joskus. Suomessa on todella hyvät mahdollisuudet opiskella ja sitä kautta saada parempaa palkkaa ja päästä pois köyhyydestä. On myös tapauksia(ääriesimerkki mielenterveyspotilas jolla on pitkäaikaissairaus) ettei millään kykene elättämään itseään työllä.Jurppii ei omien puheidensa mukaan näe (saattoi olla hänelle liian arka aihe -keskustelussa onko köyhyys oma vika, joten sanoi tähän ketjuun sovivasti "poistaneensa minut", on sentään periaatteen henkilö
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Tää on väärä ketju. Kerroin miksi Räsänen osallistui Masket singer kisaa, jota jurppii kysyi sinulta, mutta ei näe viestiäni, joten jos haluat voit kertoa jurppiille mitä kerroin Räsäsen kertoneen. Jurppiihan on minut poistanut hänelle somimattomana keskustelukumppanina, joten hän ei näe vastaustani.
Näinkö se menee se köyhyys Suomessa?
yle.fi
Turha niistä kengänkiillottajien ja risujen keräilijöiden hommista on olkiukkoilla kun normaali työ tessin mukaisella palkalla ei kiinnosta.
Ulkomaisena esimerkkinä Brexit-UK kipuilee vielä pahemmin. Ulkomailta ei saa enää helpolla tulla töihin mutta paikallisia ei kiinnosta edelleenkään:
www.hs.fi
Noin Suomeen suhteuttaen, tuntuu jotenkin erittäin kaukaiselta ajatus, että vaikkapa meikäläinen pitkäaikaistyötön lähtisi kausihommiin peltotöihin.
Suomessa:
edit: tänään näitä riittääkin:
www.hs.fi
Oulu kärsii harvinaisesta työvoimapulasta ja samalla suuresta työttömyydestä – osaan työpaikoista riittää, että "silmät liikkuvat"
Oulun työttömyysluvut ovat yhä korkeat, mutta samalla kaupungissa kärsitään yllättävästä työvoimapulasta. Yritykset ovat tottuneet, että tekijät löytyvät yleensä nopeasti. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut.
yle.fi
Turha niistä kengänkiillottajien ja risujen keräilijöiden hommista on olkiukkoilla kun normaali työ tessin mukaisella palkalla ei kiinnosta.
Ulkomaisena esimerkkinä Brexit-UK kipuilee vielä pahemmin. Ulkomailta ei saa enää helpolla tulla töihin mutta paikallisia ei kiinnosta edelleenkään:
Brexit | 75 prosenttia Bostonin asukkaista kannatti brexitiä, ja nyt sadonkorjuukin tehdään vajaamiehityksellä – ”Työntekijöitä on yksinkertaisesti mahdotonta löytää”
Bostonin kaupungissa brexitiä kannatti yli 75 prosenttia äänestäjistä. Kun brexit-arki alkoi, ei alueen tehtaille ja maatiloille riitä enää työntekijöitä. ”Englantilaiset eivät tee peltotöitä näillä palkoilla”, nauraa parsakaalipellolla uurastava ukrainalainen.
www.hs.fi
Noin Suomeen suhteuttaen, tuntuu jotenkin erittäin kaukaiselta ajatus, että vaikkapa meikäläinen pitkäaikaistyötön lähtisi kausihommiin peltotöihin.
Suomessa:
edit: tänään näitä riittääkin:
Kuljetusala | Loppuunpalaminen on kuljetusalalla ”pelottava riski”, sanoo kolmannen polven yrittäjä – Selvitys: Kuljetusyritykset eivät tahdo löytää pätevää työvoimaa
Suomen kuljetus ja logistiikka ry:n Kuljetusbarometrin mukaan osaavan työvoiman pula estää yrityksiä kasvamasta.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
-
LIVE: io-techin hyväntekeväisyysstriimi 2025 joulukeräykseen klo 19:00
21.12.2025 12:44
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2025)
19.12.2025 10:53
Uusimmat viestit
-
Kaupankäynnin kiistatilanteet (hintavirheet, takuut, palautukset jne.)- Viimeisin: LovelyWhore
-
