Tällä on nyt paineltu melkein 1500km eli ajamiseen, ei tallissa seisottamiseen hankittu "urheiluauto"
Hauska auto!
Huolimatta moottorinäänien puutteesta (keinotekoisuus -> ei kiinnosta ajella ”Sport” -moodissa jossa niitä tulvisi kajareista) autolla on viihdyttävää ajaa. Entinen seiska (740Le 2018) oli omalla tavallaan upea auto, siinä istui ikään kuin kotisohvalla tai ykkösluokassa matkustajana. Tämän kanssa ajaminen puolestaan on jälleen ajamista. Varsinkin autojen painoeron (2100kg vs 1500kg) tuntee aivan joka paikassa, sekä hyvässä että huonossa. Tämä tuntuu 10x ketterämmältä sekä ajettavammalta, mutta samalla melua ja tärinää on paljon, myös kaikenlaisia teiden ja katujen epätasaisuuksia joutuu pitkästä aikaa varomaan todella paljon, eli oikeasti keskittymään ajamiseen. Lisäksi kun istuu paljon matalammalla niin vaikka tämä on paljon lyhyempi auto niin auton ulottuvuuksien arviointi on haasteellista, varsinkin pitkä ja matala keula häviää näkökentästä heti tuulilasin jälkeen. Meikällä pituutta 180cm enkä istu laisinkaan penkki alimmassa asennossa. Hauskana knoppina tämä on 4cm leveämpi kuin mitä 7-sarjalaiseni oli; 190,2cm vs 194,2cm. Näin siis sivupeilit sisään käännettyinä, peilit ”auki” tämä on huimat ~222cm leveä. Kapeilla kaduilla saa olla todella tarkkana ja pysäköidessä peilit kannattaa kääntää aina sisään.
Tuli testattua myös Launch Control ja kyllä sähkömoottori tukee hyvin sellaista tiettyä (nelivetoisen) polttomoottoriauton LC:n … voiko sanoa kyykkäämistä. Tuo on ehkä väärä termi, mutta siis kun ei ole mitään lagia, ei niin minkäänlaista. Ripeä lähtö ilman LC:kin on todella sähköautomainen, tästä tykkäsin jo seiskassa. Viiveettömyydestä, tuntuu että kaasupoljin olisi jollain tapaa yhtä voimalinjan kanssa – hankala pukea sanoiksi mutta hybridi / sähköautoilijat tietää tunteen. Tuo yhdistettynä verraten kevyeeseen plugariin, 1485kg, tekee liikkumisesta melko vaivatonta. Huvittavaa kuinka jokin silmämääräisesti pieni plugarihybridi, vaikkapa VW Golf GTE 2017, painaa sekin lähteistä riippuen 1615kg ja tuon uusin korimalli jo päälle +1700kg
Väri.
Aluksi pidin tumman harmaata, kahdella eri harmaan sävyllä sävytettyä autoa tylsän värisenä, mutta auringon paisteessa tämä ”Sophisto Grau” -metalliväri pääsee oikeuksiinsa. Maalissa on paljon sellaista hilettä joka kaiketi tekee siitä … noh todella syvän tumman harmaan, auringossa melkein ruskehtavan. Kolmikerrosväri, on nätti sävy! Auto on livenä auringossa aivan erilainen ”tumman harmaa” kuin kuvissa liki samansävyinen entinen MX-5 oli.
Lokinsiipiovet.
Aivan sairaan nätti ominaisuus, niiden avaamiseen tuskin kyllästyy koskaan. Tavalliset ihmiset tuntuu olevan melko hölmistyneinä, iso osa ihmisistä ei ole varmaan ikinä eläessään nähnyt auton oven avautuvan taivasta kohden. Melko turha erikoisuus mutta samalla tekee autosta kertaluokkaa spesiaalimman eikä ne avattuina tarvitse niin paljoa tilaa kuin normaalit coupe-korimallisen auton pitkät ovet. Lisäksi oviin tottui melko nopeasti ja suht kevytrakenteisena miehenä autoon sisään ja ulos käyminen käy todella helposti, opittuani oikean tekniikan. Huomasin myös että jos ovi ei ole umpirapainen / kaatosademärkä niin vesi valuu alareunaa pitkin eturenkaan taakse eikä suinkaan valu noroina kuskin päälle.
Asiaa sivuten auton totaalinen hiljaisuus tuntuu hämmentävän ihmisiä. Jengi on varmaan niin tottunut siihen, että urheiluauto = äänekäs. Mutta sen sijaan tämä lipuu lähiöissä, parkkialueilla ym. ääneti tuottaen sellaista jännää scifimäista hurinaa. Ääni on ihan erilainen kuin normaali sähköautojen ”humina” tai jalankulkijoiden varoittamista varten joistain sähkiksistä tuleva ääni.
Muutenkin olin jo seiskan kanssa unohtanut sellaisen tietynlaisen huomion keskipisteenä olemisen, mutta tämän kanssa saa jälleen olla tarkkana, en halua ainakaan voimistaa tämän upean merkin "ennakkoluuloja" tien päällä. Päät kääntyy, tosin ei läheskään entisen Ferrarini kaltaisesti (rähinä-äänet ja pirteä väri puuttuu) mutta kuitenkin. Arjen liikenteessä tullut jo tähän mennessä ainakin puolenkymmentä peukutusta ja jengi ottaa ihan pokkana kuvia, jutullekin on tultu.
Penkit / ajoasento.
Nämä ovat aivan 5/5p! Kuskin penkillä tuntuu yllättävän kotoisalta jopa seiskan kaltaisen luksusauton jälkeen. Penkkien nahkakaan ei ole sellaista bemareiden tuttua hinnat alkaen, muovista, liukasta ja kovaa ”Daytona” kuraa, muttei toisaalta myöskään seiskan ”nappanahkaa” vaan jotain näiden väliltä? Penkeissähän ei ole ristiseläntuen säätöä eikä edes bemareista tuttua reisituen pituussäätöä, mutta silti näissä voisi istua varmasti ”kusematta lappiin”. Olen yllättynyt mutta samalla alan ymmärtämään miksi monissa YT-arvosteluissa ja koeajoraporteissa tätä on haukuttu / kehuttu GT-autoksi, ei niinkään urheiluraaseriksi.
Kunnollinen ”moottorijarrutus”.
Muistan kuinka 7-bemarin kanssa ärsytti se, että autossa ei ole juurikaan moottorijarrutusta / kaipasin siihen voimakkaampaa regeniä. Joka paikkaan piti seistä jarrulla vaikka kuinka ennakoin -> missään omistamassani autossa ei ole ollut yhtä jarrupölystä likaiset vanteet kuin seiskassa oli. Tällä i8:lla regenin aikaansaama ”moottorijarrutus” on aivan kuten manuaalivaihteisessa autossa -> pystyn ajamaan tutut rampit ja muut hidastamiset pelkällä regenillä -> jarrupölyä ei kerry juuri yhtään. Toki tämä on sen 600kg kevyempi kuin seiska oli. Tuo on todella huima määrä kiloja, kuusi ISOA miestä kyydistä pois ja sitä painoerojen takapuolituntumaa sekä auton yleistä "ketteryyttä" ei kavenna minkäänlaiset huippuunsa koodatut ESP:t tai muut sähkömoottorien yksittäiset voimanjaot. Sporttisissa ajajan autoissa alipaino vain nyt on ylivoimaa. Sanokaa mitä sanotte ja anteeksi jos joku loukkaantuu, mutta ei tullut hetkeksikään mieleen hankkia esimerkiksi saman merkin i4 M50 -vehjettä, ei todellakaan.
Innokkaan regenroinnin kääntöpuoli on sitten se, että tämä ei missään ajomoodissa ”coastaa” (rullaa vapaalla) niin kuin seiska teki. Eli ajaminen on sellaista minua hieman ärsyttävää ”yhden polkimen ajamista” sillä sähkömoottorin vastusta kaasulta nostamisen jälkeen on maantienopeuksissakin enemmän kuin polttisautoissa. Joidenkin mielestä hienoa, minusta ei. Edes melko jyrkissä lähiöiden alamäissä tämä ei valu vapaalla vaan tässä joutuu painamaan hieman kaasua jotta nopeus edes säilyisi samana (40-50km/h), saatika että se kasvaisi.
Ohjaamon etälämmitys/viilennys.
Jos joskus pitää hybridi/täyssähköautoilusta luopua niin tätä jää kaipaamaan eniten. Aivan lyömätön mukavuusvaruste! Ja nimenomaan toteutettuna siten, ettei auton tarvitse olla lataustöpselissä vaan riittää, että akustossa on virtaa.
Kulutus.
Äskeisellä tankillisella mentiin 1397km ja sen jälkeen sinne meni 36,45L. Tuskin kovin monia kiinnostaa, urheiluautoilijana pitäisi vain tankata "kuluttaa minkä kuluttaa", mutta meikää ei yksinkertaisesti kiinnosta (vituttaa) tukea Marinin & co ilmastoesimerkkejä tankkaamalla +2 euron hintaista gasoa 50-60-70L viikon välein. Hallitus vaihtuu juuri, mutta sama skeida vain jatkuu ja jatkuu. Samaan aikaan autoilija saa nauttia aivan rupukunnossa olevista teistä. Mielummin juon ne fyrkat, tai sytytän saunan niillä, ainakin saan nautintoa palaneesta €€€ :stä. Tämä menee murto-osalla aiemmista urheiluautoistani ja se kelpaa vallan hyvin korvikkeena teennäisistä 3-pyttysen tuhnuäänistä.
Auton ominaisuuksissa … ”ärsyttää” ~1500km kokemuksella:
-Moottori … jos se olisi suora-6 tai edes korkealle kiertävä 4-syl, mutta ei … En aja käytännössä yhtään Sport -moodilla (teennäiset äänet), mutta pystyn elämään tämän asian kanssa. Nää on niitä kuuluisia valintoja.
-Ettei autossa ole jarrupolkimella ”holdia” vaan jarrua pitää itse pitää painettuna liikennevaloissa.
-Vuoden 2014 iDrive -käyttöjärjestelmän totaalinen antiikkisuus, melko työlästä on se, ettei tässä ole kosketusnäyttöä eikä monia ID6:ssa olleita toiminnallisuuksia. Tähän ei esimerkiksi pysty ennakkoon lähettämään My BMW -äppistä osoitetta johon olisi lähdössä ajamaan. Tai voi, mutta se ilmestyy laitteen naviin joskus vuorokauden (!!) kuluttua. Lisäksi akuston latauksen tasoa ei voi prosentuaalisesti varata ”hold” tiettyyn tasoon (tätä toiminallisuutta käytin paljon seiskassa) vaan sen pystyy varaamaan nappia painamalla vain napin painalluksen hetkiseen tasoon -> vaatii viitseliäisyyttä miettiä hyvissä ajoin missä kannattaa ajaa polttiksella ja missä antaa navin arpoa sähkön ja polttiksen väliltä.
-Penkit eivät suostu pysymään coupe -autojen malliin ”eteenpäin kaadettuina” sen aikaa kun nostelen tavaraa taakse -> toisella kädellä joutuu pitämään penkkiä kallistettuna ja toisella yrittää nostaa tavaraa takapenkille, B-pilarista tulevan turvavyön yli/ali. Toisaalta takaosaston yleiskunnosta päätellen penkkejä ei varmaankaan olla juuri ikinä käännelty ees-taas.
-Vaikka tässä ei ”takaluukku” (eli sellainen moottoritilan lasikansi) rapaannukkaan niin kaipaan sähkötoimista takaluukkua, se oli yhtä juhlaa.
-Autossa ei ole ”comfort entryä”, siihen tottuneena tuntuu vaivalloiselta kaivella kaukosäädintä taskuista ja availla / lukita ovia kädet puolillaan kantamuksia.
-Äänentoisto; ainakin tämän auton Harman / Kardon on suht ala-arvoinen esitys vrt. ex 7-sarjalaiseni Bowers & Wilkins, siis ilman että järjestelmää edes luukuttaa.
Pikkujuttuja ottaen huomioon auton suunnittelukategorian, urheiluauto, mutta tämä on mulla nyt ainakin jonkin aikaa puhtaasti käyttöautona.
Melko sattuma, väriä myöden sama 
Sulla musta sisustus?
