Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[jm82]

Dodiin..

Tulipahan maakaasulasku.. Talossa siis yhdistelmäkattila ja pääasiallinen lähde on maakaasu..

Uusimmassa laskussa pakkasten ollessa siellä 0-20 välimaastossa aikalailla ja vesikiertoset energiatehottomat suurimmaks osaks ikivanhat patterit + vääriä ouman eh 800 asetuksia ym, summaksi löytyi kuukaudelta 688 e ja risat.. eli asetusten hakua talvea varten..
Talossa neliöitä 280+, asun yksin ja pattereita 17 kpl. koska energiatehottomia vanhoja pattereita joissa yhdessäkään ei ole termaria vaan vanhanliiton käsikopelo kierrettävät mallit niin niissä pyörii lämmin vesi.. eikä uskalla suurinta osaa ees mennä hirveesti sääteleen koska talon edelliset omistajat pitäneet niin kauan pyörittelemättä auki että jumittuneet ja osa ruvennut vuotamaan kun mennyt koskemaan..

Kulutus tässä 11/2021 laskussa alle 4 MWh ja hintaa 688e.. lämpötilat siellä 0-20
Kulutus esimerkki Helmikuu 2/2021 6.55 MWh ja kovempia pakkasia.. Hinta kuukaudelle 584 €

Kaikki muut hinnat samoja paitti myynti.. tässähän kävi kaasunkin kanssa sama kun pörssisähkönki kanssa että hinnat raketoi..
Helmikuussa myynti 29.5 € / MWh
Marraskuu myynti 99.36 € / MWh

Tulipa siis huomattavasti suurempi lasku huomattavasti pienemmällä kulutuksella eikä oo vielä ollut edes kunnon pakkasjaksoa.. alkuvuotta mielenkiinnolla odotellessa..


Sattuukos kellään olemaan Jäspin kattiloita? Koittanut tuossa starttailla sähkövastusta mutta ei se tahdo lähtee starttaamaan.. Onko siinä jotain jippoja? Oma mallini on 1 tai 2S tupla..
Jotai se napsahtelee kun lämpötilaa koittaa säätää mut mitään ei tapahu eikä merkkivalotkaan syty päälle eikä rupee lämmittämään kun kaasupolttimen pyynni tiputtaa ja sähkövastuksen pyynnin nostaa yli kaasun pyynnin..

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

 

[WestCoast]

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

Itellä Jäspi on kanssa sellanen kaksois kattila.. Löytyy puu sekä kaasu/öljy.. Saap ite valita polttimensa siihen.. Sähkövastuksen luulin olevan toimintakuntonen ja ajattelin kanssa kokeill tuota sähköllä veden lämmitystä koska mikä tahansa muu halvempaa tällä hetkellä kun maakaasu
Ei vaan lähteny toimimaan kun tänään koitin että starttaako.. Siellä pitäs olla vastus mutta sitä ei oo koskaan tarvittu joten ei käryä mikä häntä vaivaa..

Tällee talvella ei vissii noita termareita passaa paljoo ruveta vaihtelee ellei sit käytä jäädytys metodia ettei tarttee järjestelmää tyhjentää? Onkos siihen muita tapoja?

Torpassa on 2 x Mitsun FH 35 sia mutta nekin huoltamattomia.. Sähkö kelpaa mutta ei maistu lämmittää juurikaan.. Kesällä tuumasin etten huollata niitä kun en talvella meinaa niitä käyttää lämmitykseen muutenkaan, senverran sokkeloinen talo etten koe että niistä olisi mitään hyötyä ja saap niistäki säästetyt sähkölaskun rahat kaasulle jossa kattavampi lämmitysmäärä koko talolle..

Mistä sit taas päässään kysymykseen että tuleeko niistä sitten edes tarpeellisia jos sattus tulemaan maalämpö ja kylmä kanssa..

 

[PornReindeer]

Mikäs sinulla on paluuveden lämpö Mlp paluusta mitattuna?

Voin hakea uudet tiedot jossain välissä, pumppu autotallissa johon kuljetaan ulkokautta niin vaatii "käymistä". Toki nyt ulkolämpötila puolittunut eilisestä...

 

[jm82]

Torpassa on 2 x Mitsun FH 35 sia mutta nekin huoltamattomia.. Sähkö kelpaa mutta ei maistu lämmittää juurikaan.. Kesällä tuumasin etten huollata niitä kun en talvella meinaa niitä käyttää lämmitykseen muutenkaan, senverran sokkeloinen talo etten koe että niistä olisi mitään hyötyä ja saap niistäki säästetyt sähkölaskun rahat kaasulle jossa kattavampi lämmitysmäärä koko talolle..

Mistä sit taas päässään kysymykseen että tuleeko niistä sitten edes tarpeellisia jos

Maalämmössä ja vilp:issä ilmeisesti myös on sähkövastus apuna. Ainakin maalämmössä menee niin, että kompressori on päällä ja jos sen teho ei riitä, niin sähkövastus kytkeytyy päällä 1kW portaissa. Kompura ja sähkövasus on siis samanaikaisesti päällä. Oikea lämpökäyrä sitten säätelee lämmitysveden sopivaa lämpötilaa.

Maalämmössä voi olla esim niin, että maalämpö lämmittää patterivettä 7C tai ehkä 10C. Kannattaisi siis mitata ainakin pattereilele menevä kuuma vesi ja sen olitkin jo tehnyt.

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

 

[PornReindeer]

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

 

[jm82]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Jep. Esim Nibe 1255-12KW (3-12kW) olisi 1000€ halvempi, 8490€. Halppis Nibe F1226-12kW olisi 7190€. En noita hintoja huomannut verrata. Vähän on maalämpöpumppujen hinnat nousseet siitä kun viimeksi katsoin.

Tuossa vanhassa nibessä on aika paljon säätöjä ja valikkoja, vaikka onkin sen aikainen halppis malli sekin (F1217-10kW). Löytyy kompuran käynnistykset ja käyntiaika ja vastuksen käyttöaika. Uudemmissa toki on energiatehokkaampi liuos ja kiertovesipummpu sekä parempi käyttövesivaraaja. Pumput olisi mahdollista vaihtaakin, mutta en ole nähnyt silti järkeväksi.

Viimeisimmät lukemat mitkä olen laskenut (asteminuutit pitäisi olla -60), patterilämmitys:

Kävin lukemassa niben tiedot 29.1.2019. Sähkönkulutusta ei ole nyt tiedossa.
Käynn 39 860
Aika 19 352

Edelliset lukemat 27.11.2017
+1611 käynnistystä
+1995 tuntia käynnissä
Käyntiaika 1 h 14 min

Edit:
Nibe oli siis käytetty ja aluksi oli tullut melko paljon käynnistyksiä.

 

[tietokonerikki]

~ Pumpun riittävyys tai pullonkaulaa putkistossa on ihan mahollisia syitä kyllä.. Pannuhuoneessa jostain syystä tehty putken pienennyksiä pumpun jälkeen missä mahis et hieman ahistaa.
Patterit on ilmattu ja viimoseen patteriin tulee näillä lämmöillä lämmintä vettä mutta reilusti haaleemmalla ei välttämättä tulis

Jotain outoa sulla on, jos kerran meno-paluulämmöt tippuu vain asteen.
Toi viittais siihen, että sinne viimeiseen ei riitä enää lämpöä, mutta paluuvesi kyllä kylmenesi!
(vesi siirtyy yläosasta alas ja sieltä paluuvesirunkoon, jos oikein kytketty?)

tai sulla ei siitä patteriveden pumpussa teho?
tai sulla on se viimeinen patteri tukossa? Kun kesällä? vaihdat sen säätöventtiilin kaada siitä vedet pois (mustaa ja huuhtele se ulkona kunnon vesipaineella) JOS se on oikein paksua töhnää
niin sitten harkinnan mukaan koko patteristo.

 

[tietokonerikki]

Sattuukos kellään olemaan Jäspin kattiloita? Koittanut tuossa starttailla sähkövastusta mutta ei se tahdo lähtee starttaamaan.. Onko siinä jotain jippoja? Oma mallini on 1 tai 2S tupla..
Jotai se napsahtelee kun lämpötilaa koittaa säätää mut mitään ei tapahu eikä merkkivalotkaan syty päälle eikä rupee lämmittämään kun kaasupolttimen pyynni tiputtaa ja sähkövastuksen pyynnin nostaa yli kaasun pyynnin..

Vaikuttas siltä, ettei sitä ole kytketty käyttöön? Oisko sulla turvakytkin off-asennossa? Sori, jos oli tyhmä kysymys. Toi napsuminen pitäis johtua siitä, että termostaatti toteaa lämpötilan saavuttaneen on tai off kynnyksen, siellä ollee joku rele joka sitten kytkee sen vastuksen päälle.
Edit tai se on väärin kytketty, ne on helppo osaavan tarkistaa.

 

[tietokonerikki]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Ei toi 16kW 280m2 70-luvun talossa lämmittämiseen ylimitoitettu olle, ellei vastuksilla haluta lämmittää. Mä luultavasti porauttaisin koivoakin lähemmäs 300m, varsinkin jos ollaa pohjoisessa.

Sulla kyllä on aika pienen kuuloinen toi teho, lämmittänet vastuksella kylminpinä kuukausina. Tosin nythän ei moneen vuoteen etelässä ollut kunnon talvea. Käyttöveden tarvekin merkitsee noissa paljon.

 

[tietokonerikki]

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

Ymmärsinkö oikein, että sulla on maalämpöpumppu. Jätitkö ton öljy/puukattilan varalle ja jos niin hyödynsitkö sen vesitilaa (ollee jotain 180-200 litraa) laajentamaan verkostossa olevaa veden määrää, mistä Mlp tykkää?

 

[WestCoast]

Maalämmössä ja vilp:issä ilmeisesti myös on sähkövastus apuna. Ainakin maalämmössä menee niin, että kompressori on päällä ja jos sen teho ei riitä, niin sähkövastus kytkeytyy päällä 1kW portaissa. Kompura ja sähkövasus on siis samanaikaisesti päällä. Oikea lämpökäyrä sitten säätelee lämmitysveden sopivaa lämpötilaa.

Maalämmössä voi olla esim niin, että maalämpö lämmittää patterivettä 7C tai ehkä 10C. Kannattaisi siis mitata ainakin pattereilele menevä kuuma vesi ja sen olitkin jo tehnyt.

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

Jotain tuommosta järeempää masiinaahan se pitäs ensisijaisesti kahtella.. Onneks ei ihan pohjosessa olla, vois tilanne olla vielä huonompi.. Imatralla ollaan täällä itärajalla Pjutinin naapurissa.

Maakylmä jos samalla laittas niin niin ilpithän ilmeisesti vois heittää menemään tai jättää norkoilemaan jos maakylmä ei riitä viilentämään? En tiedä miten tehokkaita maakylmät on, torpassa kuitenkin kesällä erittäin iso lämpökuorma koska paljon isoja ikkunoita osottaa etelään, lämpökuorma toki pienenee jos pitää kaihtimia kiinni mutta haluaako sitä aina sitten kauniilla kelillä pidellä kiinni.

Jotain outoa sulla on, jos kerran meno-paluulämmöt tippuu vain asteen.
Toi viittais siihen, että sinne viimeiseen ei riitä enää lämpöä, mutta paluuvesi kyllä kylmenesi!
(vesi siirtyy yläosasta alas ja sieltä paluuvesirunkoon, jos oikein kytketty?)

tai sulla ei siitä patteriveden pumpussa teho?
tai sulla on se viimeinen patteri tukossa? Kun kesällä? vaihdat sen säätöventtiilin kaada siitä vedet pois (mustaa ja huuhtele se ulkona kunnon vesipaineella) JOS se on oikein paksua töhnää
niin sitten harkinnan mukaan koko patteristo.

Mittailin tuossa uusiks noita lämpötiloja ja eri paikoista.. kupariputki anto pienempiä lukuja mitä vanhempi rautaputki..
Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29
vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37
Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Vaihdoin pumpun nopeuden 2 lle 3 selta.. saap nähä miten vaikuttaa.. ero oli kuparista mitattuna tuo aikasempi pienempi ero kun 3 nopeudella ajoi..

Menee sinne viimosenkii nyt patteri kuumempaa ku tarpeeks kuumaa antaa verkkoon..

Pumpun koko on Grundfossin 25-40 180 eli ei ihan tehokkaimmasta päästä ja mielestäni hieman alimitotettu.. fiksummat korjatkoon.

Vaikuttas siltä, ettei sitä ole kytketty käyttöön? Oisko sulla turvakytkin off-asennossa? Sori, jos oli tyhmä kysymys. Toi napsuminen pitäis johtua siitä, että termostaatti toteaa lämpötilan saavuttaneen on tai off kynnyksen, siellä ollee joku rele joka sitten kytkee sen vastuksen päälle.
Edit tai se on väärin kytketty, ne on helppo osaavan tarkistaa.

Ei täällä tyhmiä kysymyksiä ole.. Tässä kohtaan täytyy osaamattomuuteni tunnustaa ja sanoa että ei mitään hajua onko kytketty tai onko siellä oikeasti edes koko vastusta.. Ollut siinä uskossa kokoajan että siellä on.. Eilen kokeilin silleen että lasken kaasun lämpötilanpyyntiä reilusti alemmaks 75 -> 60 astetta ja nostin sähkönvastuksen pyyntiä 40 stä -> sinne +70 ja kokeili tapahtuuko mitää jos heittää tappiinki yli 80 pyyntöö.. ei syttyny aktiivi valotkaan että ois toiminnassa ja vedenlämpö vaan jatku tippumista..
Seinällä oleva turvakytkin on On asennossa kattilalle, Jos kattilassa itessään joku turvakytkin sähkölle niin se kytkin ei vielä ole itselle tuttu

Ei toi 16kW 280m2 70-luvun talossa lämmittämiseen ylimitoitettu olle, ellei vastuksilla haluta lämmittää. Mä luultavasti porauttaisin koivoakin lähemmäs 300m, varsinkin jos ollaa pohjoisessa.

En kanssa usko että olisi hirveän ylimitotettu tälläseen torppaan + jos haluaisi jonain päivänä liittää vielä 50 neliötä autotallia samaan piiriin niin täytyy se koittaa ylimitottaa hieman senkin takia.. mielummin pikkasen enemmän kaivoa ja parempaa/tehokkaampaa pumppua kaupasta niin todennäkösesti ei kaduta jälkeenpäin se että ois muutaman tontun säästäny pienemmillä.. Tykkään mennä sillä ajatuksella että köyhän ei kannata ostaa paskaa

Omalla kohdalla torppa sijaitsee järven rannalla, ei omaa rantaa, ja talon pohja on vanhaa savimaata ties kuinka syvälle.. sellasta kunnon teräs savea.. Muistelisin että joku kylän mies kertoi että naapuri oli joutunut tosi syvän kaivon porauttamaan kun niitä näitä tarinoitiin, tarkkaa metrimäärää en muista mitä kertoi mutta paljon se oli..

 

[tietokonerikki]

Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29

vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37

Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Tää on kyllä mysteeri, jos meno kattilasta lähteässä kiertoon on 40 astetta, ei sinne mitenkään voi mennä 46-asteista vettä?

Vaihdoin pumpun nopeuden 2 lle 3 selta.. saap nähä miten vaikuttaa.. ero oli kuparista mitattuna tuo aikasempi pienempi ero kun 3 nopeudella ajoi..

Tarkkaile mitä tapahtuu ja palauta tarvittasessa ennalleen.

Menee sinne viimosenkii nyt patteri kuumempaa ku tarpeeks kuumaa antaa verkkoon..
Pumpun koko on Grundfossin 25-40 180 eli ei ihan tehokkaimmasta päästä ja mielestäni hieman alimitotettu.. fiksummat korjatkoon.

Toi on kansankielellä ns. 4m pumpu eli Dn25 (kytkentä tuuman putkelle) 40 on toi 4m max. nostokorkeus (virallisesti se on jotain paine-eroa juttuja) ja 180mm putkien väli mihin se kytketään. Kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa on yläkerta pumppu on 25-60-180.

Muuten ei vesi ylhäällä enää lämpiä.

 

[WestCoast]

Tää on kyllä mysteeri, jos meno kattilasta lähteässä kiertoon on 40 astetta, ei sinne mitenkään voi mennä 46-asteista vettä?


Tarkkaile mitä tapahtuu ja palauta tarvittasessa ennalleen.


Toi on kansankielellä ns. 4m pumpu eli Dn25 (kytkentä tuuman putkelle) 40 on toi 4m max. nostokorkeus (virallisesti se on jotain paine-eroa juttuja) ja 180mm putkien väli mihin se kytketään. Kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa on yläkerta pumppu on 25-60-180.

Muuten ei vesi ylhäällä enää lämpiä.

Kattilassa on siis 75 astetta veden lämpötilan pyynti.. Oumanin mittari joka on rautaputkessa kiinni, näkee menevän veden lämpötilaks 46 astetta, ilmeisesti siitä anturista se sen ottaa eikä ite laitteen venttiilistä..
Ja laseri ottaa putkien pinnoista sitten noita lukuja..

Kun tiputti 3 sesta 2 nopeudelle niin pinnasta laserilla otetut arvot tippuvat..

Nyt kun hetken ollut 2 tasolla nopeus niin arvot on

Kupari: Meno: 30-31 Paluu: 29.5
Rauta: Meno: 42-43 Paluu: 38-39

Oumani näyttää menoveden lämmöks pattereille 48.. Oumanissa myös kuitenkin pinta anturi putkessa joten vähän hassuahan tuo on..

Ulkona lämpötila alle -20

Ja talo on vanha paritalo josta tehty yksi asunto.. kerroksia on 2 joista alempi osittain maan alla.. rinteessä siis.. eli varmaan parempi vaan käyttää tuota 3 nopeutta jatkuvasti

 

[jm82]

Ymmärsinkö oikein, että sulla on maalämpöpumppu. Jätitkö ton öljy/puukattilan varalle ja jos niin hyödynsitkö sen vesitilaa (ollee jotain 180-200 litraa) laajentamaan verkostossa olevaa veden määrää, mistä Mlp tykkää?

Mulla on kaksi eri taloa ja vuokralla olevassa on maalämpö. Siellä on vielä alkuperäinen öljy/puu kattila. Itse oon polttanut kattilassa roskat ja samalla vähän polttopuuta joukkoon. Käyttövesikierukka on kattilassa. Takkakin on, mutta ei siellä kannata tietenkään roskia polttaa.

Siinä on sitten vähän uudempi 500l varaaja (puskurivaraajana), jossa olisi myös 3x2kW sähkövastukset, mutta nyt nuo vastukset on kytkemättä. Vastusten tilalla on maalämpö ja 20A x3 sulakkeet, eli sulakkeet kestää myös maalämmön sähkövastuksen. Pääsulakkeet 25A x3. Tuossa 500l puskurivaraajassa on myös käyttövesikierukka. Eli käyttövesi menee kahden kierukan läpi ja siitä mlp käyttövesivaraajaan. Ei ole enää öljysäiliötä, eli se on hävitetty.


Toisessa talossa on uudempi öljykattila. Ja tuli laitettua reilu pari vuotta sitten Mitsu LN35 ilp. Eli ennen muuttoa jo oli ilp asennus. Öljypolttimelle ei ole tarvinnut tehdä mitään. Eli vielä pelittää. Ilpin hyöty tietysti, että pystyy tarvittaessa kesällä jäähdyttämään.

 

[stabbulamus]

Mittailin tuossa uusiks noita lämpötiloja ja eri paikoista.. kupariputki anto pienempiä lukuja mitä vanhempi rautaputki..
Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29
vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37
Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Kuulostaa nyt siltä, että kyseessä on semmoinen infrapunamittari mikä vaatinee pätkän teippiä tms. putken pintaan, että siitä saa jotain järkeviä lukemia mitattua mittarilla

 

[tietokonerikki]

Kattilassa on siis 75 astetta veden lämpötilan pyynti.. Oumanin mittari joka on rautaputkessa kiinni, näkee menevän veden lämpötilaks 46 astetta, ilmeisesti siitä anturista se sen ottaa eikä ite laitteen venttiilistä..
Ja laseri ottaa putkien pinnoista sitten noita lukuja..

Kun tiputti 3 sesta 2 nopeudelle niin pinnasta laserilla otetut arvot tippuvat..

Nyt kun hetken ollut 2 tasolla nopeus niin arvot on

Kupari: Meno: 30-31 Paluu: 29.5
Rauta: Meno: 42-43 Paluu: 38-39

Oumani näyttää menoveden lämmöks pattereille 48.. Oumanissa myös kuitenkin pinta anturi putkessa joten vähän hassuahan tuo on..

Ulkona lämpötila alle -20

Ja talo on vanha paritalo josta tehty yksi asunto.. kerroksia on 2 joista alempi osittain maan alla.. rinteessä siis.. eli varmaan parempi vaan käyttää tuota 3 nopeutta jatkuvasti

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

 

[tietokonerikki]

Mulla on kaksi eri taloa ja vuokralla olevassa on maalämpö. Siellä on vielä alkuperäinen öljy/puu kattila. Itse oon polttanut kattilassa roskat ja samalla vähän polttopuuta joukkoon. Käyttövesikierukka on kattilassa. Takkakin on, mutta ei siellä kannata tietenkään roskia polttaa.

Olisi kiva saada tosta lämmityksen kytkentäkaavio, kiinnoistais tietää miten tuo kattilasi on huomiotu maalämmityksen yhtydessä. Mietin tässä miten sitä hyödyntäisi vaiko jättäis kokonaan erilliseksi suluin. purkaahan sitä ei kannata jos vain mahtuu jäämään.

Öljylämmitys on kyllä ollut todella helppo, suuttimen vaihto n. 5000 litran välein ja muistaa tilata ja kilpailuttaa hinnan. Sekä malttaa odottaa että tankkauksen jälkeen sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Harmi, kun öljy on nyt sähköäkin kalliimpaa (paitsi nyt se pörssisähkö).

 

[PornReindeer]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Ja puhuin ihan paskaa, 11kW meillä

Mikäs sinulla on paluuveden lämpö Mlp paluusta mitattuna?

~48°C lähtevä, 29°C paluu. Jos nimenomaan mlp paluu kiinnostaa niin oli 44°C...

 

[tietokonerikki]

Ja puhuin ihan paskaa, 11kW meillä



~48°C lähtevä, 29°C paluu. Jos nimenomaan mlp paluu kiinnostaa niin oli 44°C...

Joo toi mlp paluuta kyselin eli sullakin noin 4 asteella tippuu, kun patterivesi kiertää. Hyvä kun korjasit ton tehon, aloin jo hetken epäilee omia "laskelmiani" pumpun tarpeesta.

 

[WestCoast]

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

Liitin kuvia selkeyttääkseni tilanne ni ei mee omat sekavat selitykset ihan hötöks
Eli tuossa näkkyy noita kuparisia putkiakii pumpun ja vanhan patteriverkoston isompien putkien välillä.

Eikä se laseri välttis tarkin oo mutta suuntaa antava..

Tuli tuossa muuteltua asetuksia ja saap ny nähä että kui käy.

Lämmittelin tuossa kattilaa puillakin hieman mut sekin kohtuu turhaa jos ei oo lämmittääs aamusta iltaan jatkuvasti ja heittää puuta kun ei sitä varaajaa ole..

Pitäs vaan saada tän talven kaasun kulutus joteki hallintaa niin ei nuo laskut paukkus tällä hintakehityksellä lähemmäks tonnii kuussa.

Tammikuussa viimeistään sitten lähettävä sumplimaan tuota maalämpö puolta.. Ei nimittäin perse kestä pitemmän tälläsiä pörssi hintasia kaasun hintoja

 

[Lumimies]

En jaksanut lukea kaikkea mutta.
Lähtisin ensin vaihtamaan ne patteriventtiilit ja tasapainottamaan lämmitysverkoston. Tasapainoitus saattaa vaatia linjasäätöventtiileiden lisäystä (ainakin 1 pitäisi olla että saa kokonaisvirtaaman kohdilleen). Tämän jälkeen jos tarvitsee niin harkitsee muita toimenpiteitä.
Vaikka tuo 28mm kupari ja 1" eli dn25 mustaputki näyttää eri kokoisilta niin ne vastaavat toisiaan (esim. nestesisältö 28mm kuparilla 0,515 l/m kun teräsputkella dn25 (keskiraskas/raskas) 0,581/0,515 l/m )

 

[tietokonerikki]

Liitin kuvia selkeyttääkseni tilanne ni ei mee omat sekavat selitykset ihan hötöks
Eli tuossa näkkyy noita kuparisia putkiakii pumpun ja vanhan patteriverkoston isompien putkien välillä.

Eikä se laseri välttis tarkin oo mutta suuntaa antava..

Tuli tuossa muuteltua asetuksia ja saap ny nähä että kui käy.

Lämmittelin tuossa kattilaa puillakin hieman mut sekin kohtuu turhaa jos ei oo lämmittääs aamusta iltaan jatkuvasti ja heittää puuta kun ei sitä varaajaa ole..

Pitäs vaan saada tän talven kaasun kulutus joteki hallintaa niin ei nuo laskut paukkus tällä hintakehityksellä lähemmäks tonnii kuussa.

Tammikuussa viimeistään sitten lähettävä sumplimaan tuota maalämpö puolta.. Ei nimittäin perse kestä pitemmän tälläsiä pörssi hintasia kaasun hintoja

Kiitos kuvista selkeytti puheitasi, laitatko vielä kuvat niin, että näkyy mitä muuta sulla tuolla on sekä se termasisi. Nythän tossa ei näy kuin puupuolen turhake (polttoilman automaattinen säädin) tai pitäskö kirjoittaa "kattilan tervaamislaite"

Onkos sulla muuta varaajaa kuin toi kattilan varaaja?
Sulla on tossa pumpussasi 2-asennossa hivenen vähemmän virrankultusta, jos se riittää pitämään lämmön yllä siellä kauimmaisessakin, säästät muutaman euron vuodessa ja vesi kiertää putkissa hitaammin. Vaikea sanoa onko siitä kokonaisuudessa hyötyä?

 

[NxTH]

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. (Joku MUH Ilmava) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / 'kevyttä' katuporaa. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.

 

[WestCoast]

En jaksanut lukea kaikkea mutta.
Lähtisin ensin vaihtamaan ne patteriventtiilit ja tasapainottamaan lämmitysverkoston. Tasapainoitus saattaa vaatia linjasäätöventtiileiden lisäystä (ainakin 1 pitäisi olla että saa kokonaisvirtaaman kohdilleen). Tämän jälkeen jos tarvitsee niin harkitsee muita toimenpiteitä.
Vaikka tuo 28mm kupari ja 1" eli dn25 mustaputki näyttää eri kokoisilta niin ne vastaavat toisiaan (esim. nestesisältö 28mm kuparilla 0,515 l/m kun teräsputkella dn25 (keskiraskas/raskas) 0,581/0,515 l/m )

Dänks! Enpähä ois ite osannu putkista sanoa noin paljoa..
Termarit menee varmasti ens kesänä vaihtoon.. Tänä vuonna piti jo vaihella mutta olin liian myöhässä liikkeellä ja lvi firmoilla oli jo pitkälle kalenterit täynnä ja ois menny lämmityskaudelle jo..
Tästä oppineena ollaan ajoissa liikkeellä ens vuonna.

Kiitos kuvista selkeytti puheitasi, laitatko vielä kuvat niin, että näkyy mitä muuta sulla tuolla on sekä se termasisi. Nythän tossa ei näy kuin puupuolen turhake (polttoilman automaattinen säädin) tai pitäskö kirjoittaa "kattilan tervaamislaite"

Onkos sulla muuta varaajaa kuin toi kattilan varaaja?
Sulla on tossa pumpussasi 2-asennossa hivenen vähemmän virrankultusta, jos se riittää pitämään lämmön yllä siellä kauimmaisessakin, säästät muutaman euron vuodessa ja vesi kiertää putkissa hitaammin. Vaikea sanoa onko siitä kokonaisuudessa hyötyä?

Eipä tuolla kummosempaa oo muuta.. Ei oo varaajaa vaan ainoastaan se mitä on kattilassa on.. Tähän hättää ei mitää koko kuvaa löydy pannuhuoneesta ja töissä pittää olla..

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. (Joku MUH Ilmava) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / 'kevyttä' katuporaa. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.

Itellä kans ilmava.. Ota siitä levy pois ja kato mitä on syöny..

 

[NxTH]

Dänks! Enpähä ois ite osannu putkista sanoa noin paljoa..
Termarit menee varmasti ens kesänä vaihtoon.. Tänä vuonna piti jo vaihella mutta olin liian myöhässä liikkeellä ja lvi firmoilla oli jo pitkälle kalenterit täynnä ja ois menny lämmityskaudelle jo..
Tästä oppineena ollaan ajoissa liikkeellä ens vuonna.



Eipä tuolla kummosempaa oo muuta.. Ei oo varaajaa vaan ainoastaan se mitä on kattilassa on.. Tähän hättää ei mitää koko kuvaa löydy pannuhuoneesta ja töissä pittää olla..

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..



Itellä kans ilmava.. Ota siitä levy pois ja kato mitä on syöny..

Juuri vaihdoin suodattimet viikko sitten, en tiedä mitä sieltä muuta etsin. Hankala löytää lähdettä. Tuo lienee ilmava 100, jostain 90-luvulta.

 

[WestCoast]

Juuri vaihdoin suodattimet viikko sitten, en tiedä mitä sieltä muuta etsin. Hankala löytää lähdettä. Tuo lienee ilmava 100, jostain 90-luvulta.

Siin pitäs olla sellanen nappi millä saat sen päälle vaikka olis luukku auki..

 

[NxTH]

Siin pitäs olla sellanen nappi millä saat sen päälle vaikka olis luukku auki..

Kyllä se päällä on. Valonkatkasimesta saa pois ja päälle. Hankala silti ymmärtää mistä se meteli tulee.

 

[WestCoast]

Kyllä se päällä on. Valonkatkasimesta saa pois ja päälle. Hankala silti ymmärtää mistä se meteli tulee.

Ei muka kuulu siinä sitten kun levy auki? Lähteekö se ääni sitten edes koneesta?
Vois noilla tiedoilla olla puhaltimen laakeritkii mitkä levinny jos koneesta ääni lähtee.. Siellä ei hirveesti liikkuvia osia kuitenkaa oo..
Nuo puhaltimien laakerit on sellasia kestää sen minkä kestää tyyppisiä

 

[jm82]

Olisi kiva saada tosta lämmityksen kytkentäkaavio, kiinnoistais tietää miten tuo kattilasi on huomiotu maalämmityksen yhtydessä. Mietin tässä miten sitä hyödyntäisi vaiko jättäis kokonaan erilliseksi suluin. purkaahan sitä ei kannata jos vain mahtuu jäämään.

Öljylämmitys on kyllä ollut todella helppo, suuttimen vaihto n. 5000 litran välein ja muistaa tilata ja kilpailuttaa hinnan. Sekä malttaa odottaa että tankkauksen jälkeen sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Harmi, kun öljy on nyt sähköäkin kalliimpaa (paitsi nyt se pörssisähkö).

Tuossa esimerkki kuva puskurivaraajan kytkennästä. Omasta mielestä varaaja voisi olla vaikka 200-500 litrainen (10kW pumppu). Nibestä sitten vain menolämpötila-anturi tuonne puskurivaraajan jälkeiseen kuumaan ylhäällä olevaan putkeen.

Öljy/puu kattila on sulkuhanalla kiinni, eli maalämpö lämmittää vain tuota 500l puskuria ja sitä kautta pattereita ja pesuhuoneen/vessan lattialämpöä. Mutta käyttövesikierukka on vieläkin käytössä kattilassa (1) ja puskurivaraajassa (2) ja siitä siis menee maalämmön käyttövesivaraajaan (3). Pattereille ei ole erillistä kiertovesipumppua, vaan tuo maalämmön oma pumppu riittää.




Tässä toisessa ilp (Mitsu LN35) talossa tuli just sähkölasku marraskuulta. Pesuhuone on lämpeää osittain suoralla sähköllä ja osittain öljyllä, ehkä 50/50. 120 neliötä (3 makkaria) ja 1966. 698kWh. 23.3kWh päivä. Etelä-Pohjanmaa. Kaksi asukasta.

 

[tietokonerikki]

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..

Ei juuri tota kattilaa, mutta toi sähkövastus siinä hyvin todennäköisesti on.
Kiinnitin huomiota, että vaikuttais siltä kuin sinulla olisi molemmat pellit (puu ja öljy) auki vaiko kiinni?
Jos auki niin siitä menee lämpöä harakoille turhaan siltä puolen mitä ei käytetä

Ton nopeudenhan vaikutuksen näet kun kokeilet. Lämpöhän huoneeseen tulee siitä kuinka kauan se patteri minkin asteisena siellä säteilee. Eli se kokonaisenergian luovutus aikayksikköä kohti on ratkaiseva. Kuumenpana luulis veden tarvitsevan olla siellä vähemmän aikaa? Ihan mutua.

 

[WestCoast]

Ei juuri tota kattilaa, mutta toi sähkövastus siinä hyvin todennäköisesti on.
Kiinnitin huomiota, että vaikuttais siltä kuin sinulla olisi molemmat pellit (puu ja öljy) auki vaiko kiinni?
Jos auki niin siitä menee lämpöä harakoille turhaan siltä puolen mitä ei käytetä

Ton nopeudenhan vaikutuksen näet kun kokeilet. Lämpöhän huoneeseen tulee siitä kuinka kauan se patteri minkin asteisena siellä säteilee. Eli se kokonaisenergian luovutus aikayksikköä kohti on ratkaiseva. Kuumenpana luulis veden tarvitsevan olla siellä vähemmän aikaa? Ihan mutua.

Jos siellä vastus on niin joko se ei toimi tai sitten se tulee päälle ainoastaan jos ylikuumenemis sulake poksahtaa päälle.. ei mitään käryä tästä kun siihen ei oo koskaan kukaan kiinnittäny muuten huomioo kun olettamuksena että siellä sellanen on.

Puupuolella oli kyllä pelti auki kun eilen polttelin roskia ja puita.. en oo ollut ihan varma et kummin se pitäs olla.. auki vai kiinni.. Ilmeisesti sekin nyt selvis eli kiinni kannattas olla puupuoli aina kun ei puuta polta?
Polttimen puolella ei oo peltiä vai oonko nyt ihan kujalla? :o

Jos ajatellaan että vesi kulkee hitaammin verkossa, luovuttaa enemmän lämpöä sinä aikana jolloin myös jäähtyy enemmän sinä aikana niin eikös poltin sitten joudu tekemään enemmän työtäkin kun viileämmän veden määrä on suurempi paluussa ja joutuu uusiks lämmittelee?

 

[tietokonerikki]

Tuossa esimerkki kuva puskurivaraajan kytkennästä. Omasta mielestä varaaja voisi olla vaikka 200-500 litrainen (10kW pumppu). Nibestä sitten vain menolämpötila-anturi tuonne puskurivaraajan jälkeiseen kuumaan ylhäällä olevaan putkeen.

Öljy/puu kattila on sulkuhanalla kiinni, eli maalämpö lämmittää vain tuota 500l puskuria ja sitä kautta pattereita ja pesuhuoneen/vessan lattialämpöä. Mutta käyttövesikierukka on vieläkin käytössä kattilassa (1) ja puskurivaraajassa (2) ja siitä siis menee maalämmön käyttövesivaraajaan (3). Pattereille ei ole erillistä kiertovesipumppua, vaan tuo maalämmön oma pumppu riittää.




Tässä toisessa ilp (Mitsu LN35) talossa tuli just sähkölasku marraskuulta. Pesuhuone on lämpeää osittain suoralla sähköllä ja osittain öljyllä, ehkä 50/50. 120 neliötä (3 makkaria) ja 1966. 698kWh. 23.3kWh päivä. Etelä-Pohjanmaa. Kaksi asukasta.

Eikös toi käyttövesikierukka kattilassa (heikommin eristetty kuin varaaja?) tuhlaa energiaa? Sehän säteilee sitä sinne kattilan vesitilaan lämmmittäen sitä tai jos se on tyhjä sitä kattilaa. Kattilassahan alunperin tilanne oli päinvastoin eli kattilavesi lämmitti sitä kierrukan sisällä olevaa vettä.

Kattilan hyödyntämistä mietin lähinnä sen käytössä puskurivaraajana patterilämmölle => mlp kävisi pitemmän ajan.

 

[tietokonerikki]

Jos siellä vastus on niin joko se ei toimi tai sitten se tulee päälle ainoastaan jos ylikuumenemis sulake poksahtaa päälle.. ei mitään käryä tästä kun siihen ei oo koskaan kukaan kiinnittäny muuten huomioo kun olettamuksena että siellä sellanen on.

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Puupuolella oli kyllä pelti auki kun eilen polttelin roskia ja puita.. en oo ollut ihan varma et kummin se pitäs olla.. auki vai kiinni.. Ilmeisesti sekin nyt selvis eli kiinni kannattas olla puupuoli aina kun ei puuta polta?
Polttimen puolella ei oo peltiä vai oonko nyt ihan kujalla? :o

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Jos ajatellaan että vesi kulkee hitaammin verkossa, luovuttaa enemmän lämpöä sinä aikana jolloin myös jäähtyy enemmän sinä aikana niin eikös poltin sitten joudu tekemään enemmän työtäkin kun viileämmän veden määrä on suurempi paluussa ja joutuu uusiks lämmittelee?

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

 

[WestCoast]

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

No sitten tässä tulee se ongelma ettei mitään käryä polttimen pellistä koska tuossa nuo puolet yhdistyy, menee samaa piippuu ja ainut korvausilmaki mitä tulee, on tuon puupesän kautta..

Olihan siinä nappi näköjää.. Ei ruvennu toimiin nopealla kokeilulla ku hetken paino.. Pittää koittaa vähä lissää kuhan työt helpottaa ja enemmän aikaa

 

[tietokonerikki]

No sitten tässä tulee se ongelma ettei mitään käryä polttimen pellistä koska tuossa nuo puolet yhdistyy, menee samaa piippuu ja ainut korvausilmaki mitä tulee, on tuon puupesän kautta..

Toinen noista mustista kahvoista ollee polttimella ja toinen puulle. Pistä puupuolle palaa vaikka vähän paperia ja sulje (nosta se kahva ylös) noi molemmat pellit => uskon, että huomaat kumpi on puulle, avaat sitten jos on tarvetta.

Se poltin imee sen tarvitseman korvausilman huoneesta pyöriessään.

Olihan siinä nappi näköjää.. Ei ruvennu toimiin nopealla kokeilulla ku hetken paino.. Pittää koittaa vähä lissää kuhan työt helpottaa ja enemmän aikaa

Voi olla, ettei sulla ollut kattilassa riittävän kylmää vettä. Yleensä noi toimii niin, että säädät sen 70 se sammuu silloin ja alkaa uudestaan lämmittää kun lämpö kattilassa putoa jonnekin 50-55 asteeseen

 

[WestCoast]

Toinen noista mustista kahvoista ollee polttimella ja toinen puulle. Pistä puupuolle palaa vaikka vähän paperia ja sulje (nosta se kahva ylös) noi molemmat pellit => uskon, että huomaat kumpi on puulle, avaat sitten jos on tarvetta.

Se poltin imee sen tarvitseman korvausilman huoneesta pyöriessään.

Voi olla, ettei sulla ollut kattilassa riittävän kylmää vettä. Yleensä noi toimii niin, että säädät sen 70 se sammuu silloin ja alkaa uudestaan lämmittää kun lämpö kattilassa putoa jonnekin 50-55 asteeseen

Jos tarkotat noita vasemmalla olevia 2 kahvaa niin molemmat on puulle.. alemmasta happee ja tuhkat veks ja toinen puun täyttö ja siivousluukku.. Muista pelleistä ja vivuista en nyt kyllä tuosta ymmärrä et missä ois polttimelle erillistä peltiä.. Puuta kun polttelee tuossa niin kaasu menee automaattisesti pois päältä ja kun veden lämpötila laskee alle halutun niin taas kaasu lähtee päälle mut ei tuolla tietääkseni peltejä ole millä noita jollain tavalla vois hallita.. Myös puupuolen pintojen puhtaana pito vaikuttaa hieman kaasun energiatehokkuuteen kuulemma..

Kyllä tämä laitteiston sielunelämä on sitten ihanaa Ainaki tässä samalla opitaan uusia asioita..

 

[tietokonerikki]

Jos tarkotat noita vasemmalla olevia 2 kahvaa niin molemmat on puulle.. alemmasta happee ja tuhkat veks ja toinen puun täyttö ja siivousluukku.. Muista pelleistä ja vivuista en nyt kyllä tuosta ymmärrä et missä ois polttimelle erillistä peltiä.. Puuta kun polttelee tuossa niin kaasu menee automaattisesti pois päältä ja kun veden lämpötila laskee alle halutun niin taas kaasu lähtee päälle mut ei tuolla tietääkseni peltejä ole millä noita jollain tavalla vois hallita.. Myös puupuolen pintojen puhtaana pito vaikuttaa hieman kaasun energiatehokkuuteen kuulemma..

Kyllä tämä laitteiston sielunelämä on sitten ihanaa Ainaki tässä samalla opitaan uusia asioita..

Joo niitä tarkoitin, ei ole tota kattilaa joten arvailuksi menee, mutta outoa on, jos ei missään ole peltiä (/peltejä) millä suljetaan ilmankierto savupiippuun??
Jämässä puu/öljykattilassa on molemmille puolin omansa. Kun se öljypumppu palaa se siirtää paljon ilmaa ja sen on kattilasta päästävä pois. Puupoltto nyt on meille kaikille itsestään selvä, että pannuhuone on täynnä savua, jos ei vedä

Mutta joo tossa sun kattilan leikkauskuvassa ei peltejä ole esitetty. Sen mukaan sulla menee öljypuolelta poisto puukattilan puolelle ja sieltä savuhormiin. => Se puupuolen nokisuus estää savukaasujen lämmönjontavuutta, joten se kannattaa pitää puhtaana parantaa kaasun polton hyötysuhdetta. Suosittelen polttamaan kunnon liekillä savukaasut siellä 250 kieppeillä niin ei tervaa kattialaa ja syö tehoa myös tuolta kaasu/öljy puolella.

Katsot vaan ettei kattila ala keittämään, eli kannattaa opetella kattilan tavat eli alussa vähän varovaisemmin niitä puita. Itse pudotan kattilan lämmöt jonnekin 50 asteeseen niin voi vähän huolettomammin poltella, tosin harvoin tulee poltettua.

Mitenkäs se sähkövastus saitko siitä mittään tolkkua?



Mitenkäs sulla toi kaasupuoli muuten toimii. Millainen se kaasusäiliö on kooltaan ja missä se sijaitsee ja mitä maksoi? Mäkin voin tässä oppia

 

[WestCoast]

Joo niitä tarkoitin, ei ole tota kattilaa joten arvailuksi menee, mutta outoa on, jos ei missään ole peltiä (/peltejä) millä suljetaan ilmankierto savupiippuun??
Jämässä puu/öljykattilassa on molemmille puolin omansa. Kun se öljypumppu palaa se siirtää paljon ilmaa ja sen on kattilasta päästävä pois. Puupoltto nyt on meille kaikille itsestään selvä, että pannuhuone on täynnä savua, jos ei vedä

Mutta joo tossa sun kattilan leikkauskuvassa ei peltejä ole esitetty. Sen mukaan sulla menee öljypuolelta poisto puukattilan puolelle ja sieltä savuhormiin. => Se puupuolen nokisuus estää savukaasujen lämmönjontavuutta, joten se kannattaa pitää puhtaana parantaa kaasun polton hyötysuhdetta. Suosittelen polttamaan kunnon liekillä savukaasut siellä 250 kieppeillä niin ei tervaa kattialaa ja syö tehoa myös tuolta kaasu/öljy puolella.

Katsot vaan ettei kattila ala keittämään, eli kannattaa opetella kattilan tavat eli alussa vähän varovaisemmin niitä puita. Itse pudotan kattilan lämmöt jonnekin 50 asteeseen niin voi vähän huolettomammin poltella, tosin harvoin tulee poltettua.

Mitenkäs se sähkövastus saitko siitä mittään tolkkua?



Mitenkäs sulla toi kaasupuoli muuten toimii. Millainen se kaasusäiliö on kooltaan ja missä se sijaitsee ja mitä maksoi? Mäkin voin tässä oppia

Ei oo yhtään räppänää millä sulkea kiertoa.. ei edes talon puolella.. ainut mikä tosiaan rajottaa palavuutta on tuo puupuolen ilman otto läppä.. Jos nostaa läppää pikkasen kaasunki palaessa niin kuulostaa että kaasukin palais tehokkaammin.. mene ja tiedä onko se sit vaan et kuuluu palo paremmin ku läppä auki vai saako vaan happea senver enemmän et palaa paremmin paremmalla happi määräällä?

Ohan tuota joskus sellanen virhe tehty että puun ja roskien poltot nouskii vähä rajummin ja napsahti lämpösuoja päältä keskellä talvea... polttelin illemmalla näitä ja enhän tommosesta tiennyt.. seuraavana aamuna oli torpassa hieman kylmä ja soittelin kaasulaitoksellekki et onko siel häsmäkkää kaasun toimituksessa, ei ollut ja sielt tuli tyypit sit kattelee et mikä homma.. Noh se suojahan sieltä oli sit napsahtanu liian korkeen vedenlämmön takia.. oisko ollu joku 110+ kovimmillaa mitä näin.. Otin opikseni.. ;D

Sähkövastukseen ei oo toistaseks tullu mittää tolkkua..

Kaasu toimii omalla kohdalla silleen että se tulee suoraan putkesta tarjoajalta ja menee mittarin kautta polttimeen.. ei sen kummosempi viritys siis.. Parin vuoden välein pitäs huollattaa ja viimeeks tuo pelkkä kaasupuolen huolto makso jotai vaille 350e..

 

[tietokonerikki]

Luulis, että asentaja olis säätänyt sen kaasun polton optimiksi sillä ilmalla mitä poltin antaa.
Varoittelin tosta veden kiehuttamisesta siksi, että se nostaa painetta kattilassa ja jos sun varoventtiili ei toimi se pahimillaan räjäyttää kattilan.
Niitä varoventtiilejä on hyvä välillä testata, että toimivat.
Varaajassa sitä on oikein Myytin murtajien toimesta testattukin. Lensi ilosesti puuhökkelin katosta läpi aika korkealle.

 

[WestCoast]

Luulis, että asentaja olis säätänyt sen kaasun polton optimiksi sillä ilmalla mitä poltin antaa.
Varoittelin tosta veden kiehuttamisesta siksi, että se nostaa painetta kattilassa ja jos sun varoventtiili ei toimi se pahimillaan räjäyttää kattilan.
Niitä varoventtiilejä on hyvä välillä testata, että toimivat.
Varaajassa sitä on oikein Myytin murtajien toimesta testattukin. Lensi ilosesti puuhökkelin katosta läpi aika korkealle.

Testattu joo ja onneks hyvin toimi ni ei sano poks..

Voihan se olla että se ilma kaasun palamiselle on optimiks säädetty sille skenaariolle että luukut kiinni niiku pitäs olla ja poltin saa happensa sit kuten pitääki normaali oloissa ja jos xtra happea tulee ni saap sit pikkasen lisää jenkaa.. en osaa tähän sanoa mittää..

Tällä hetkellä kaasun kulutus tältä kuulta on 2351 kWh ja ei olla vielä edes puolessa kuussa.. Toivottavasti nyt kun pakkanen putoaa ja toivottavasti säädötki auttas ni ei tulis tässä kuussa ihan tonnin kaasulaskua.. viime kuussa kun kuitenkin oli vajaasta 4000 kwh sitä laskua sen vaille 700e mitälie niin jos hintakehitys ja kulutus menis noin suurinpiirtein laskettuna ylöspäin sinne 5000-5200kwh niin ei se touhutonnika hirveen kaukana ois..

 

[tietokonerikki]

Testattu joo ja onneks hyvin toimi ni ei sano poks..

Voihan se olla että se ilma kaasun palamiselle on optimiks säädetty sille skenaariolle että luukut kiinni niiku pitäs olla ja poltin saa happensa sit kuten pitääki normaali oloissa ja jos xtra happea tulee ni saap sit pikkasen lisää jenkaa.. en osaa tähän sanoa mittää..

Tällä hetkellä kaasun kulutus tältä kuulta on 2351 kWh ja ei olla vielä edes puolessa kuussa.. Toivottavasti nyt kun pakkanen putoaa ja toivottavasti säädötki auttas ni ei tulis tässä kuussa ihan tonnin kaasulaskua.. viime kuussa kun kuitenkin oli vajaasta 4000 kwh sitä laskua sen vaille 700e mitälie niin jos hintakehitys ja kulutus menis noin suurinpiirtein laskettuna ylöspäin sinne 5000-5200kwh niin ei se touhutonnika hirveen kaukana ois..

Noin 17,5senttiä/ kW onko toi jotain pörssikaasua eli hinta vaihtelee?

 

[WestCoast]

Noin 17,5senttiä/ kW onko toi jotain pörssikaasua eli hinta vaihtelee?

Joo muuttivat vuoden vaihteessa laskutustyyppiä, alkuvuodesta helmikuun laskussa kun myyntihinta oli vielä jotai alta 25 e/MWh niin viime kuun laskussa se oli karvaa vaille 100€/ MWh.. Lokakuun laskussa se oli jotain about 75€ /MWh ja tuskin se ny talven aikana hirveesti tulee laskemaankaa.. Tiedä nyt sit oikeen et mitä tekis muuta ku toistaseks maksaa vaan täs vaiheessa.. puulla ei hirveesti toimita lämmittää ku ei oo varaajaa.. sähköstä en vielä tiedä.. ilmeisesti sekää ei ois mikään hirmu hyvä mut sekin ois riittävä jos ois parempi ku kaasu.. ILPit vaatis huollon eikä nekä yltäs ku osaan talosta.. Hieman sellanen pattitilanne siis

 

[tietokonerikki]

Onhan toi 0,1€/kWh vielä vähän halvempi kuin sähköllä, kun verot ja siirrot huomioi.
Jos kuluja haluaa pienentää, niin eipä siinä muuta voi kuin putsailla kattilaa ja miettiä onko sen ilmanvaihdon todella oltava niin hyvä kuin meille LVI suunnittelijat kertovat.
Varsinkaan, jos ei ole useita henkilöitä samassa tilassa. Ilman lämmöntalteenottoa ilmanvaihto muodostaa merkittävän osan lämmitysenergian kulutuksesta.

 

[PornReindeer]

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Tätä vähän pohdin asiaa ja kävin miettimään mitenköhän tuolla maalämpöpumpun pömpelin sisällä on lämmitysvastuksen kytkentä vedetty. Jos sopivasti johtoihin pääsee käsiksii niin voisihan tuonne tuupata virtamuuntajan vaikka Shelly EM:lla niin sillähän sen vastuksen käytön saisi mitattua

 

[tietokonerikki]

Tätä vähän pohdin asiaa ja kävin miettimään mitenköhän tuolla maalämpöpumpun pömpelin sisällä on lämmitysvastuksen kytkentä vedetty. Jos sopivasti johtoihin pääsee käsiksii niin voisihan tuonne tuupata virtamuuntajan vaikka Shelly EM:lla niin sillähän sen vastuksen käytön saisi mitattua

Minuakin asia kiinnostaa, Nibellä ainakin joissain malleissa on kytkentä vakiona 6kW vastukselle ja max. on 9kW, dip-kytkimillä voi sitten valita ottaako käyttöön 0-9kW.

Suosittavat Nibe F1145 10kW mlp koneelle Käytettäessä 7kW-vastusta lisälämmittämiseen sekä käyttää max 22 kW ja suosittaa 25A sulakketta , jos käytetään 9kW vastusta lisälämmittämiseen.

-vielä lisää 300litran erillisen lämminvesivaraajan 9kW pitää hankkia oma voimalaitos?

Tuohonhan pitää vielä lisäta keittiö, sauna ja sähköauto => 25A vanhat sulakkeet kutsuvat vaihtajaansa.
Mä varmaan ymmärrän jotain väärin?

Ton mukana tulee kyllä ne kulutusta seuraavat indikaattorit sisääntulojohtoihin talon sähkökeskukselle, mutta jos se itsensä sammuttaa kovalla pakkasella??? kun autoa lataa ja kaivo jäätyy...

 

[WestCoast]

Onhan toi 0,1€/kWh vielä vähän halvempi kuin sähköllä, kun verot ja siirrot huomioi.
Jos kuluja haluaa pienentää, niin eipä siinä muuta voi kuin putsailla kattilaa ja miettiä onko sen ilmanvaihdon todella oltava niin hyvä kuin meille LVI suunnittelijat kertovat.
Varsinkaan, jos ei ole useita henkilöitä samassa tilassa. Ilman lämmöntalteenottoa ilmanvaihto muodostaa merkittävän osan lämmitysenergian kulutuksesta.

Ohan tollanen 3914 kw/h / 688 € silti varsin suolanen.. varsiki ku Helmikuussa hinta oli yli 6000 kw/h määrällä about satkun halvempi
Rupeen kyllä olemaan senver täynnä tätä kaasua.. viime talvena kun talon edelliset omistajat oli laiminlyöny kattilan huollot useamman vuoden niin ei ollu hirveen halpa talvi lämmittää.. eikä tää talvi näytä hirveesti helpommalta, tosin toisesta syystä..
Ei auta kun tammikuussa kävellä kaupoille maalämmöstä neuvottelemaan, joskos nämä hinnat heilumiset jäis sitten siihen ja sais vähän kiinteemää kulua kuukausitasolla..

IV on omalla kohdalla koneellinen kera LTO ja pyörii tasolla 1/4 + sielläki iv boxissa lisälämpät(louhinnan jäähyt) lämmittääs ilmaa.. ei niilläkään tosin kuuhun päässä kovemmilla pakkasilla kun senverran pitkää putkea välikatossa että kerkeää hieman tulemaan häviötä matkalla kuiteskii..

 

[tietokonerikki]

Ohan tollanen 3914 kw/h / 688 € silti varsin suolanen.. varsiki ku Helmikuussa hinta oli yli 6000 kw/h määrällä about satkun halvempi
Rupeen kyllä olemaan senver täynnä tätä kaasua.. viime talvena kun talon edelliset omistajat oli laiminlyöny kattilan huollot useamman vuoden niin ei ollu hirveen halpa talvi lämmittää.. eikä tää talvi näytä hirveesti helpommalta, tosin toisesta syystä..
Ei auta kun tammikuussa kävellä kaupoille maalämmöstä neuvottelemaan, joskos nämä hinnat heilumiset jäis sitten siihen ja sais vähän kiinteemää kulua kuukausitasolla..

IV on omalla kohdalla koneellinen kera LTO ja pyörii tasolla 1/4 + sielläki iv boxissa lisälämpät(louhinnan jäähyt) lämmittääs ilmaa.. ei niilläkään tosin kuuhun päässä kovemmilla pakkasilla kun senverran pitkää putkea välikatossa että kerkeää hieman tulemaan häviötä matkalla kuiteskii..

Jos se putki on välikatossa (huoneet ylä ja alapuolella) lämpöhäviötä ei tule yhtään.
Pitää sitä maalämpöäkin ymmärttääkseni huolta. (Kestoikääkin on vaikea sanoa)
Kuten öljyäkin tosin öljy on aika helppohuoltoinen.
Mitäs siinä kaasussa pitää huoltaa, eikös siinäkin riitä suuttimen vaihto ja kattilan nuohous, jotka voi itsekin tehdä?

 

[Taneli-]

Pitää sitä maalämpöäkin ymmärttääkseni huolta. (Kestoikääkin on vaikea sanoa)

Maalämpöpumpun elinikä on useimmiten noin 20, ääritapauksissa jopa 30 vuotta. Maalämmön kompressorit kestävät useimmiten yli 10 vuotta.

Tässä vielä hieman tarkemmin avattuna:
"
Korkealaatuiset, kuten Boschin valmistamat maalämpöpumput, on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisestikaan kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa. Maalämpöpumput eivät olleet 1980–luvun alussa samalla kehitystasolla kuin tänä päivänä. Ainoat negatiiviset käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti peräisin tuolta ajanjaksolta. Nykypäivän maalämmöllä lämmittäjät ovat poikkeuksetta varsin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
"

Arviolta 4-7 vuodessa maalämpö maksaa itsensä takaisin (riippuu tietysti onko kyseessä iso taloyhtiö vai pieni mummonmökki, tai pystyykö sen edes hankkimaan jos peruskalliota ei löydy ei järveä, ei maata, ei jokea) ja jos hakee (sekä saa) ARA rahoitusta ( Energia-avustukset 2020-2022 ) saattaa saada max 50% takaisin maalämpöön siirtymisen kuluista (jos siirtyy esim. öljylämmöstä, eli tietyt ehdot täytyy täyttää). Sanoisin että järkevä päivitys jos tarkoitus asua pidempään samassa paikassa.

Vuosittain kannattaa laittaa säästöön noin 100-200e mahdollisiin juokseviin kuluihin ja sillä pitäisi olla hajoavat osat katettuina.
Tietysti riippuu mitä kaikkea katsot tuohon sisältyväksi. Esim. lämmin käyttövesi (ja vesiputkisto), patterit jne. Tosin jos vaihtaa öjystä luultavasti käyttää samoja pattereita sekä putkistoa (niin lämmitys kuin vesikin) nostaisivat jo hintaa merkittävästi.

 

[Niämine]

Arviolta 4-7 vuodessa maalämpö maksaa itsensä takaisin

Aijaa? Mitäs jos seitsemässä vuodessa ei saa (aikaisemmalla menetelmällä) kulumaan lämmitykseen (talon, veden, whatever) maalämmön hankintahintaa? Tottakai pidän maalämpöä erinomaisena vaihtoehtona, mutta ei nyt ehkä ihan tuolla aikataululla keskimäärin kuitenkaan voitolle aleta pääseen. Kieltämättä kyllä tuo virke minkä alusta lainauksen nappasin on senverran monitahoinen että en kaikista reunaehdoista välttämättä pysynyt kärryillä

 

[tietokonerikki]

Maalämpöpumpun elinikä on useimmiten noin 20, ääritapauksissa jopa 30 vuotta. Maalämmön kompressorit kestävät useimmiten yli 10 vuotta.

Olen yrittänyt perehtyä asiaa netin kautta ja sieltä joillain on Mlp hajonnut jo 5-vuoden päästä. Huoltokäyntejä on tarvittu useita ja lopuksi sitten päädytty laitteen vaihtoon, kun on ongelmiin kyllästytty. Ehkä semmonen 10-15 vuotta on realistisempi, edellyttäen että nämä uudet ovat kestäviä. Noista invertteripumpuista varoiteltiin vielä 8-vuotta sitten, toivottavasti ovat nyt jo luotettavampia.

Tässä vielä hieman tarkemmin avattuna:
"
Korkealaatuiset, kuten Boschin valmistamat maalämpöpumput, on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisestikaan kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa. Maalämpöpumput eivät olleet 1980–luvun alussa samalla kehitystasolla kuin tänä päivänä. Ainoat negatiiviset käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti peräisin tuolta ajanjaksolta. Nykypäivän maalämmöllä lämmittäjät ovat poikkeuksetta varsin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
"

Toi nyt kyllä ihan markkinointi juttua.
Bosch ei tossa mainitse mitään, että pumput ovat etäohjauksessa => rahastanevat asiasta jonkun ajan kuluttua, jos enää edes vanhempiin sitä tukea saa?
Sitä en tiedä, onko manuaalinen käyttäjän itsensä tekemänä ohjaus mahdollista? Eli saako sieltä logitietoa ulos kaikista toiminnoista. Ja pääseekö itse kaikkiin huoltovalikkoihin.

Koneessa on useita eri ohjauskortteja=> saako niitä enää 10-vuoden päästä ja jos saa niin millä hintaa ja mitä niiden vaihto/ vikojen selvittely maksaa.

Lämpökaivot lienevät aika kestäviä => niistäkin on jotkut romahtaneet lienee todella harvinaista?
Putkien kestoa eniten epäilen, kun ne sinne kaivoon työnnetään kukaan ei tiedä viistääkö esim. kallion terävä reuna niitä ohuemmiksi tai mitenkä se muovi käyttäytyy/kuluu 30-50 vuoden päästä. => joitain tapauksia on joissa kaivon putkista on päässyt alkoholi karkuun ja jouduttu poraamaan uusi kaivo.

Noiden kompuroiden käyttöön vaikuttaa mm. käynnistyskertojen määrä ja jos ei ymmärrä mlp sielunelämään voi ihan vahindossakin saada aikaan tilanteen jossa mlp kuluu normaalia nopeammin.
En nyt ihan kädetön ole, mutta paljon saa kyllä opetella, jos meinaa laitteistoa itse hoitaa.

Arviolta 4-7 vuodessa maalämpö maksaa itsensä takaisin (riippuu tietysti onko kyseessä iso taloyhtiö vai pieni mummonmökki, tai pystyykö sen edes hankkimaan jos peruskalliota ei löydy ei järveä, ei maata, ei jokea) ja jos hakee (sekä saa) ARA rahoitusta ( Energia-avustukset 2020-2022 ) saattaa saada max 50% takaisin maalämpöön siirtymisen kuluista (jos siirtyy esim. öljylämmöstä, eli tietyt ehdot täytyy täyttää). Sanoisin että järkevä päivitys jos tarkoitus asua pidempään samassa paikassa.

Aika optimistinen toi 50% jos kaksi henkeä hakee kotitalousvähennystä siinä lienee käytännön maksimi. Jos ajoittaa porauksen eri vuodelle, sitten ehkä vähän enemmän.

Tietysti riippuu mitä kaikkea katsot tuohon sisältyväksi. Esim. lämmin käyttövesi (ja vesiputkisto), patterit jne. Tosin jos vaihtaa öjystä luultavasti käyttää samoja pattereita sekä putkistoa (niin lämmitys kuin vesikin).

Katson kaiken sen mitä pitää tehdä, että homma toimii kuten ennenkin.
Eli maalämpöpumppu, lämminvesivaraaja, puskurisäiliö patteriverkkoa varten tarvittavat lisäsähkösyötöt, putkityöt paisuntasäiliöt venttiilit yms. sekä kaivo putkineen ja lupamaksut
ja vanhan toimivan laitteiston purku.
Ei taida etelässä saada 10kW järkestelmää alle 20000