Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[WestCoast]

Tuskin ovat mitenkään täysin auki ne sun patterit, itsellä ainakin virtaus nousi huomattavasti, kun pisti uudet ruuvattavat kulmat pattereihin, reikä uudessa kulmassa on paljon isompi kuin vanhassa 50-60-luvun venttiilissä. Osat ei maksa paljoa ja kun kerralla päästää järjestelmän tyhjäksi, niin vaihtotyö onnistuu kaikkiin pienellä vaivalla. Nuo rikkinäiset säädöttömät on se sun ongelma, siitä tulee merkittävä energiansäästö, jos pistät osan huoneista reilusti viileämmäksi, jos et niitä käytä. Patterin saa hyvin säädettäväksi ilman patterin vaihtoa. Et sä autoakaan vaihda samalla, jos haluat päivittää paremmat renkaat alle.

~ Sen mitä edellisen omistajan puheista ymmärsin niin kaikki on vedetty auki ja ouman hoitaa kaiken muun..
Ja voin kertoa ettei ennen minuu niihin yhteekä venttiilii oo ees hipastu.

Ja kyllähän ne rikkinäiset on ongelma, tänä vuonna ne piti vaihtaa mutta olin myöhässä liikenteessä ja aikataului firmoilla meni senver pitkälle että oli ja lämmityskausi päälläsä.. Ens vuonna sitten aikasemmin liikenteessä tämänkin asian kanssa..

Spoileri: Näitähän sun pitää uusia?

Patteriventtiili Oras Stabila 442010 DN10 suora ilman liitintä

Oras Stabila on esisäädettävä termostaattinen patteriventtiili, joka on tarkoitettu käytettäväksi pumppukiertoisessa kaksiputkijärjestelmässä. Venttiilin te

www.taloon.com

~ Näitähän se pitäis vaihdella.. Runkoineen päivineen kaikkiin pattereihin..



Patterien vaihdosta sun täytyy ymmärtää, että oli siellä sitten mikä perssuti tahansa sitä lämpöä tuottamassa, niin sama määrä lämpöä sinulla kuluu siihen lämmittämiseen. Pattereiden vaihdon hyöty tulee vain ja ainoastaan siitä, että a) säädettävyys paranee (ja tämän voit hoitaa ilman patterien vaihtoa, kts. yllä b) lämmönlähteesi hyötyy alhaisemmasta kiertolämpötilasta. Kaasunpolttimelle on lähes yks hailee minkälaista vettä sinne kiertoon menee. Jos saisit jollain ilveellä sen pannun 10-15 astetta alemmaksi lämmitettyä, niin merkittävin säästö tulisi sen pannun ulkopintojen lämpöhäviöiden pienenemisestä. Ja olettavasti ko. lämpöhäviöt menee jo nyt sun talon lämmityksen hyödyksi. Samaten kuin lattiassa/seinissä kiertävät putket. Mitätön osuus kokonaiskulutuksesta joka tapauksessa.

~ Eli vaikka patterit ovat ikivanhoja omalla kohdalla ja tosiaan yks levysiä ym mitä aikanaan oli muotia niin ei kuitenkaan varsinaista hyötyä tulis laittaa uusia vaan pelkän termarin ja rungon vaihto ois järkevämpi juttu ja nuo patterit itessään riittäs?

MLP pystyy helpolla tekemään 60-asteista vettä, se vain käyttää pienenä apuna ajoittain sähkövastuksia. Suurimman osan vuotta saat ajella pelkällä maalämmöllä ilman sähkövastuksia. Mun pumpussa on 30700 kWh tuotettuna, joista 30400 kWh on pukattu pelkällä pumpulla (nämä on sitten lämpömääriä). Karkeasti arvioituna jokainen kulutettu kWh on antanut mulle 3 kWh lämpöä kaupanpäälle.

~ Minkäslainen järjestelmä sinulla on ja miten iso torppa lämmitettävänä?

Mlp:llä ei taida olla merkitystä, mitä ulkolämpötila näyttää. Kaivosta nouseva litku pyörii siinä 0c ja 5c välillä. VILPillä alkaa tulla ongelmia, mutta siinä vaiheessa mennään jo vastuksilla. Pumpuilla tosiaan tarkoitus päästä mahdollisimman alhaisilla menolämmöillä.

Kuinkahan iso lämmitystarve kiinteistöllä on? Voisi tarkoittaa jo useampaa kaivoa.

~Kyllähän tuossa ois neliöitä on lämmitettävänä ja torppa 70 luvun vaihteessa rakennettu niin ei oo ihan maailman tiiveinkää torppa kyseessä.

Pittää vissii kammeta joku kaunis päivä tarinoimaan noiden paikallisten maalämpöratkasuiden toimittajien kanssa ja ruveta hieman tuumailemaan ja suunnittelemaan sitä vaihtoehtoa..

Tuo maakaasu kyllä ihan jees itessää mutta hinnalla ja markkinoilla pilattu

 

[Kvarkki]

51 astetta oli pyynti meidän alkuperäiseristeisessä ja -patterisessa purulinnassa -20 astetta kohdalla, sisälämpö 22+ astetta. MLP käyttää vastuksia vain, jos on samanaikaisesti pitkäkestoinen käyttöveden tarve (suihku feat 2 mukulaa). Jos ei nyt ihan napapiirillä asu, jossa -20 ja alle on normaali talvikeli, niin MLP pärjää kyllä hyvin.

e: Osta kunnolla sitä kaivoa sit, omat tarjoukset vaihtelivat 120-170 m välillä samoilla lähtötiedoilla. Ostin 180 metriä.

 

[tietokonerikki]

Eikö tuossa jutussa puhuta nimenomaan sähköpattereista vaikka kuvituskuva muuta vihjaakin...


Mutta haluttu lämmitysveden lämpötila riippuu ulkolämmöstä ja kovilla pakkaisilla tarvitaan sitä kuuminta vettä. Kuten jo mainittukin niin mlp saattaa tarvita vastuksia avuksi ja tähän auttaa paremmat patterit (kun pienempi lämpö vedelle riittää).

Minäkin ymmärsin sähköpattereiden olevan kyseessä-
Joo kyllä tuota ulkolämpötilaa tarvitaan siihen oikean säätökäyrän hallintaan. Ymmärtääkseni Mlp:ssa vastuksia käytetään lähinnä kun tarvitaan todella kuumaa vettä tai lämpökaivon teho on käytetty loppuun. Eli kannattanee porata vähän liian syvä kaivo kuin päinvastoin.

 

[tietokonerikki]

51 astetta oli pyynti meidän alkuperäiseristeisessä ja -patterisessa purulinnassa -20 astetta kohdalla, sisälämpö 22+ astetta. MLP käyttää vastuksia vain, jos on samanaikaisesti pitkäkestoinen käyttöveden tarve (suihku feat 2 mukulaa). Jos ei nyt ihan napapiirillä asu, jossa -20 ja alle on normaali talvikeli, niin MLP pärjää kyllä hyvin.

e: Osta kunnolla sitä kaivoa sit, omat tarjoukset vaihtelivat 120-170 m välillä samoilla lähtötiedoilla. Ostin 180 metriä.

Mikäs oli/ on meno ja paluuveden ero? -20 asteella tai mitä se nyt on?

 

[WestCoast]

48 astetta jo menovetenä on vielä siedettävä, mutta voisi olla vähemmänkin, meillä 39 astetta kun ulkonana -17. Siihen vaikuttanee myös miten nopeasti vesi siellä pattereissa kiertää, mitä hitaammin sitä kylmempänä palaa (kerkiää luovuttamaan enemmän enerkiaa tää MUTUA).
Sitten vielä onko "kattilasi" teho/vesitilavuus nyt riittävä.

~oma käsitykseni että ehdottomasti liian pien tuon kokoseen torppaa.. Varaajaa kaipais kaveriks


Mittaa paljonko sen veden lämpö muuttuu kun se palaa takaisin eli mittaat menon ja paluun.
Siitä voit sitten jotain päätellä. Minulla se on (käyrä oikein säädetty) n.3.5-4 astetta.

~Laserilla oon ottanu lämpötiloja kupariputkista kun paluussa ei ole omaa mittaria. Menon ja paluun ero ollu pien.. Puhutaan ihan plus miinus asteesta mitä viimeeks kattelin ja molemmat otettu laserilla samanlaisista putkista.

 

[tietokonerikki]

~Kyllähän tuossa ois neliöitä on lämmitettävänä ja torppa 70 luvun vaihteessa rakennettu niin ei oo ihan maailman tiiveinkää torppa kyseessä.

Pittää vissii kammeta joku kaunis päivä tarinoimaan noiden paikallisten maalämpöratkasuiden toimittajien kanssa ja ruveta hieman tuumailemaan ja suunnittelemaan sitä vaihtoehtoa..

Tuo maakaasu kyllä ihan jees itessää mutta hinnalla ja markkinoilla pilattu

kun tuota ikää on suosittelen näin pakkasella (helppoa) tarkistavaan tiivisteiden kunnon, jos lämpökameraa ei ole niin kädelläkin pahimmat tuntenee.

 

[Kvarkki]

Mikäs oli/ on meno ja paluuveden ero? -20 asteella tai mitä se nyt on?

En saa paluuta suoraan, kun siinä on puskurivaraaja välissä. Pelkälle menolle on ulkoinen (lisä)mittari. Öljypolttimo-aikoina mittailin paluukierron lämpöjä, 2-3 astetta tippui kierrossa. Ei pienintäkään hajua mikä ko. mittausten aikana oli ulkolämpötila. Ja pumppu oli mallia "turbo" tuohon nykyiseen pumppuun verrattuna.

 

[tietokonerikki]

~Laserilla oon ottanu lämpötiloja kupariputkista kun paluussa ei ole omaa mittaria. Menon ja paluun ero ollu pien.. Puhutaan ihan plus miinus asteesta mitä viimeeks kattelin ja molemmat otettu laserilla samanlaisista putkista.

Eikös sitä silloin voi pudottaa tuota menoveden lämpöä ja vähentää patteriveden kiertonopeutta. Eli se vesi kerkiäsi jäähtyä, toivottavasti ei mulla mennyt aivot solmuun
Tossa siis näyttä pattereissa olevan sitä lämmönluovutuskylyä?

 

[iltanen]

Mutta haluttu lämmitysveden lämpötila riippuu ulkolämmöstä ja kovilla pakkaisilla tarvitaan sitä kuuminta vettä. Kuten jo mainittukin niin mlp saattaa tarvita vastuksia avuksi ja tähän auttaa paremmat patterit (kun pienempi lämpö vedelle riittää).

Lähinnä siis tarkoitin, että pumpun lämmitysteho pysyy ~vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Vastaavasti VILPllä lämmitysteho laskee ulkolämpötilan laskiessa.

 

[tietokonerikki]

En saa paluuta suoraan, kun siinä on puskurivaraaja välissä. Pelkälle menolle on ulkoinen (lisä)mittari. Öljypolttimo-aikoina mittailin paluukierron lämpöjä, 2-3 astetta tippui kierrossa. Ei pienintäkään hajua mikä ko. mittausten aikana oli ulkolämpötila. Ja pumppu oli mallia "turbo" tuohon nykyiseen pumppuun verrattuna.

Mulla on vuosia sitten säädetty talokäyrä, joka pitää huoneet halutussa lämmössä. Viimeaikoina olen seurannut tuota meno ja paluuveden eroa ja se näyttäs aika vakiona pysyvän vaikka lämpötila ulkona muuttuu. Muistelen joskus kuulleeni, että jos pysyy jossain 4-5 asteen hujakoilla olis aika hyvä tilanne maalämpöpumpulle kunhan se menovesi ei ole paljon yli 45 astetta.
Edit:
Mikäs menopaluun ero on jos mittaat menon puskurivaraajan menosta ja paluun Mlp:n paluusta?

 

[PornReindeer]

51 astetta oli pyynti meidän alkuperäiseristeisessä ja -patterisessa purulinnassa -20 astetta kohdalla, sisälämpö 22+ astetta. MLP käyttää vastuksia vain, jos on samanaikaisesti pitkäkestoinen käyttöveden tarve (suihku feat 2 mukulaa). Jos ei nyt ihan napapiirillä asu, jossa -20 ja alle on normaali talvikeli, niin MLP pärjää kyllä hyvin.

Kävin katsomassa meidän lukemat niin -20.4 pihalla ja 50.1 menovesi. Reilut pari sataa neliötä 70-luvun talossa uusituilla pattereilla.

 

[WestCoast]

kun tuota ikää on suosittelen näin pakkasella (helppoa) tarkistavaan tiivisteiden kunnon, jos lämpökameraa ei ole niin kädelläkin pahimmat tuntenee.

On tuossa itseasiassa menossa vaihtoon niitäkin.. Makkarissa vuotaa tiivisteet ja mahollisesti vuotaa myös karmeista.. Kuhan saap nuo tiivisteet sieltä vaihdettua niin saa nähä nouseeko makkarissa lämmöt vai tuleeko tosiaan sieltä karmeistakin.
Makkarissa sellanen 15-17 astetta lämpötilaa.. Ihan hyvä nukkua tosin raikkaast ilmassa mut ehkä vähän turhan matala lämpötila kuiteki..

Eikös sitä silloin voi pudottaa tuota menoveden lämpöä ja vähentää patteriveden kiertonopeutta. Eli se vesi kerkiäsi jäähtyä, toivottavasti ei mulla mennyt aivot solmuun
Tossa siis näyttä pattereissa olevan sitä lämmönluovutuskylyä?

Miks sen pitäisi jäähtyä?
Hirveen pitkä kierto talossa ja ollut haasteellisempaa pienemmällä lämmöllä saaha riittämää se lämpö viimoseen patteriin asti, Oumanissa sillekkin tosin asetusta mutta hieman testailua ollu itellä vielä mitkä arvot toimis silleen että riittäs.

Edit: vesipumppu rullaa 3 lla/täysillä tällä hetkellä kiertoon vettä

 

[tietokonerikki]

On tuossa itseasiassa menossa vaihtoon niitäkin.. Makkarissa vuotaa tiivisteet ja mahollisesti vuotaa myös karmeista.. Kuhan saap nuo tiivisteet sieltä vaihdettua niin saa nähä nouseeko makkarissa lämmöt vai tuleeko tosiaan sieltä karmeistakin.
Makkarissa sellanen 15-17 astetta lämpötilaa.. Ihan hyvä nukkua tosin raikkaast ilmassa mut ehkä vähän turhan matala lämpötila kuiteki..

Varmasti nousee, jos termari ei toimi. Vuotoilma on vanhoissa taloissa verkittävä
lämmönhaaskaaja, tosin siinä sitten pitää tasapainoilla sen raittiin ilman riittävyyden kassa, jos siitä ei muuten ole huolehdittu. 17 astetta on makkariin sopiva.

Miks sen pitäisi jäähtyä?
Hirveen pitkä kierto talossa ja ollut haasteellisempaa pienemmällä lämmöllä saaha riittämää se lämpö viimoseen patteriin asti, Oumanissa sillekkin tosin asetusta mutta hieman testailua ollu itellä vielä mitkä arvot toimis silleen että riittäs.

Nyt ei minkään takia (jos sulla lämmitusteho riittää), mutta maalämmölle se olis hyvä olla alempi, jotta mlp kerkiää ottaa sen lämmön sieltä kaivosta. Oisko sulla liian heikko pumppu, ettei se jaksa painaa, jos kerran kierron aikana ei lämpöasteet laske yhtä enempää tai siellä päässä patterissa ilmaa?

 

[tietokonerikki]

Kävin katsomassa meidän lukemat niin -20.4 pihalla ja 50.1 menovesi. Reilut pari sataa neliötä 70-luvun talossa uusituilla pattereilla.

Mikäs sinulla on paluuveden lämpö Mlp paluusta mitattuna?

 

[WestCoast]

Varmasti nousee, jos termari ei toimi. Vuotoilma on vanhoissa taloissa verkittävä
lämmönhaaskaaja, tosin siinä sitten pitää tasapainoilla sen raittiin ilman riittävyyden kassa, jos siitä ei muuten ole huolehdittu. 17 astetta on makkariin sopiva.

~ Ei oo termaria ja seki käsiventtiili on rikki.. Rupee tiputtelemaan vettä jos menee koskemaan.. Tällä hetkellä se taitaa olla lähes kokonaan auki mihin sen viime talvena jätin..
Talossa koneellinen ilmanvaihto niin ei tartteis mistään väleistä tullu ylimäärästä raitist ilmaa.

Nyt ei minkään takia (jos sulla lämmitusteho riittää), mutta maalämmölle se olis hyvä olla alempi, jotta mlp kerkiää ottaa sen lämmön sieltä kaivosta. Oisko sulla liian heikko pumppu, ettei se jaksa painaa, jos kerran kierron aikana ei lämpöasteet laske yhtä enempää tai siellä päässä patterissa ilmaa?

~ Pumpun riittävyys tai pullonkaulaa putkistossa on ihan mahollisia syitä kyllä.. Pannuhuoneessa jostain syystä tehty putken pienennyksiä pumpun jälkeen missä mahis et hieman ahistaa.
Patterit on ilmattu ja viimoseen patteriin tulee näillä lämmöillä lämmintä vettä mutta reilusti haaleemmalla ei välttämättä tulis

 

[jm82]

1973 tehdyssä talossa yksi patteri oli tukkeentunut ja piti paineilmalla avata. Sitten rupesi sekin patteri lämpenemään.

Patterin alakulmassahan pitäisi olla "esisäätö", eli ekat patterit saisi olla pienemmällä virtauksella ja kauimmaiset vaikka täysin auki. Ja noissa uusissa patteriventtiileissä onkin se esisäätö valmiina.

Edit:
"Venttiilissä on erillinen esisäätöholkki, jolla säädetään patterikohtaisesti tehon edellyttämä vesimäärä."

 

[jm82]

Dodiin..

Tulipahan maakaasulasku.. Talossa siis yhdistelmäkattila ja pääasiallinen lähde on maakaasu..

Uusimmassa laskussa pakkasten ollessa siellä 0-20 välimaastossa aikalailla ja vesikiertoset energiatehottomat suurimmaks osaks ikivanhat patterit + vääriä ouman eh 800 asetuksia ym, summaksi löytyi kuukaudelta 688 e ja risat.. eli asetusten hakua talvea varten..
Talossa neliöitä 280+, asun yksin ja pattereita 17 kpl. koska energiatehottomia vanhoja pattereita joissa yhdessäkään ei ole termaria vaan vanhanliiton käsikopelo kierrettävät mallit niin niissä pyörii lämmin vesi.. eikä uskalla suurinta osaa ees mennä hirveesti sääteleen koska talon edelliset omistajat pitäneet niin kauan pyörittelemättä auki että jumittuneet ja osa ruvennut vuotamaan kun mennyt koskemaan..

Kulutus tässä 11/2021 laskussa alle 4 MWh ja hintaa 688e.. lämpötilat siellä 0-20
Kulutus esimerkki Helmikuu 2/2021 6.55 MWh ja kovempia pakkasia.. Hinta kuukaudelle 584 €

Kaikki muut hinnat samoja paitti myynti.. tässähän kävi kaasunkin kanssa sama kun pörssisähkönki kanssa että hinnat raketoi..
Helmikuussa myynti 29.5 € / MWh
Marraskuu myynti 99.36 € / MWh

Tulipa siis huomattavasti suurempi lasku huomattavasti pienemmällä kulutuksella eikä oo vielä ollut edes kunnon pakkasjaksoa.. alkuvuotta mielenkiinnolla odotellessa..


Sattuukos kellään olemaan Jäspin kattiloita? Koittanut tuossa starttailla sähkövastusta mutta ei se tahdo lähtee starttaamaan.. Onko siinä jotain jippoja? Oma mallini on 1 tai 2S tupla..
Jotai se napsahtelee kun lämpötilaa koittaa säätää mut mitään ei tapahu eikä merkkivalotkaan syty päälle eikä rupee lämmittämään kun kaasupolttimen pyynni tiputtaa ja sähkövastuksen pyynnin nostaa yli kaasun pyynnin..

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

 

[WestCoast]

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

Itellä Jäspi on kanssa sellanen kaksois kattila.. Löytyy puu sekä kaasu/öljy.. Saap ite valita polttimensa siihen.. Sähkövastuksen luulin olevan toimintakuntonen ja ajattelin kanssa kokeill tuota sähköllä veden lämmitystä koska mikä tahansa muu halvempaa tällä hetkellä kun maakaasu
Ei vaan lähteny toimimaan kun tänään koitin että starttaako.. Siellä pitäs olla vastus mutta sitä ei oo koskaan tarvittu joten ei käryä mikä häntä vaivaa..

Tällee talvella ei vissii noita termareita passaa paljoo ruveta vaihtelee ellei sit käytä jäädytys metodia ettei tarttee järjestelmää tyhjentää? Onkos siihen muita tapoja?

Torpassa on 2 x Mitsun FH 35 sia mutta nekin huoltamattomia.. Sähkö kelpaa mutta ei maistu lämmittää juurikaan.. Kesällä tuumasin etten huollata niitä kun en talvella meinaa niitä käyttää lämmitykseen muutenkaan, senverran sokkeloinen talo etten koe että niistä olisi mitään hyötyä ja saap niistäki säästetyt sähkölaskun rahat kaasulle jossa kattavampi lämmitysmäärä koko talolle..

Mistä sit taas päässään kysymykseen että tuleeko niistä sitten edes tarpeellisia jos sattus tulemaan maalämpö ja kylmä kanssa..

 

[PornReindeer]

Mikäs sinulla on paluuveden lämpö Mlp paluusta mitattuna?

Voin hakea uudet tiedot jossain välissä, pumppu autotallissa johon kuljetaan ulkokautta niin vaatii "käymistä". Toki nyt ulkolämpötila puolittunut eilisestä...

 

[jm82]

Torpassa on 2 x Mitsun FH 35 sia mutta nekin huoltamattomia.. Sähkö kelpaa mutta ei maistu lämmittää juurikaan.. Kesällä tuumasin etten huollata niitä kun en talvella meinaa niitä käyttää lämmitykseen muutenkaan, senverran sokkeloinen talo etten koe että niistä olisi mitään hyötyä ja saap niistäki säästetyt sähkölaskun rahat kaasulle jossa kattavampi lämmitysmäärä koko talolle..

Mistä sit taas päässään kysymykseen että tuleeko niistä sitten edes tarpeellisia jos

Maalämmössä ja vilp:issä ilmeisesti myös on sähkövastus apuna. Ainakin maalämmössä menee niin, että kompressori on päällä ja jos sen teho ei riitä, niin sähkövastus kytkeytyy päällä 1kW portaissa. Kompura ja sähkövasus on siis samanaikaisesti päällä. Oikea lämpökäyrä sitten säätelee lämmitysveden sopivaa lämpötilaa.

Maalämmössä voi olla esim niin, että maalämpö lämmittää patterivettä 7C tai ehkä 10C. Kannattaisi siis mitata ainakin pattereilele menevä kuuma vesi ja sen olitkin jo tehnyt.

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

 

[PornReindeer]

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

 

[jm82]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Jep. Esim Nibe 1255-12KW (3-12kW) olisi 1000€ halvempi, 8490€. Halppis Nibe F1226-12kW olisi 7190€. En noita hintoja huomannut verrata. Vähän on maalämpöpumppujen hinnat nousseet siitä kun viimeksi katsoin.

Tuossa vanhassa nibessä on aika paljon säätöjä ja valikkoja, vaikka onkin sen aikainen halppis malli sekin (F1217-10kW). Löytyy kompuran käynnistykset ja käyntiaika ja vastuksen käyttöaika. Uudemmissa toki on energiatehokkaampi liuos ja kiertovesipummpu sekä parempi käyttövesivaraaja. Pumput olisi mahdollista vaihtaakin, mutta en ole nähnyt silti järkeväksi.

Viimeisimmät lukemat mitkä olen laskenut (asteminuutit pitäisi olla -60), patterilämmitys:

Kävin lukemassa niben tiedot 29.1.2019. Sähkönkulutusta ei ole nyt tiedossa.
Käynn 39 860
Aika 19 352

Edelliset lukemat 27.11.2017
+1611 käynnistystä
+1995 tuntia käynnissä
Käyntiaika 1 h 14 min

Edit:
Nibe oli siis käytetty ja aluksi oli tullut melko paljon käynnistyksiä.

 

[tietokonerikki]

~ Pumpun riittävyys tai pullonkaulaa putkistossa on ihan mahollisia syitä kyllä.. Pannuhuoneessa jostain syystä tehty putken pienennyksiä pumpun jälkeen missä mahis et hieman ahistaa.
Patterit on ilmattu ja viimoseen patteriin tulee näillä lämmöillä lämmintä vettä mutta reilusti haaleemmalla ei välttämättä tulis

Jotain outoa sulla on, jos kerran meno-paluulämmöt tippuu vain asteen.
Toi viittais siihen, että sinne viimeiseen ei riitä enää lämpöä, mutta paluuvesi kyllä kylmenesi!
(vesi siirtyy yläosasta alas ja sieltä paluuvesirunkoon, jos oikein kytketty?)

tai sulla ei siitä patteriveden pumpussa teho?
tai sulla on se viimeinen patteri tukossa? Kun kesällä? vaihdat sen säätöventtiilin kaada siitä vedet pois (mustaa ja huuhtele se ulkona kunnon vesipaineella) JOS se on oikein paksua töhnää
niin sitten harkinnan mukaan koko patteristo.

 

[tietokonerikki]

Sattuukos kellään olemaan Jäspin kattiloita? Koittanut tuossa starttailla sähkövastusta mutta ei se tahdo lähtee starttaamaan.. Onko siinä jotain jippoja? Oma mallini on 1 tai 2S tupla..
Jotai se napsahtelee kun lämpötilaa koittaa säätää mut mitään ei tapahu eikä merkkivalotkaan syty päälle eikä rupee lämmittämään kun kaasupolttimen pyynni tiputtaa ja sähkövastuksen pyynnin nostaa yli kaasun pyynnin..

Vaikuttas siltä, ettei sitä ole kytketty käyttöön? Oisko sulla turvakytkin off-asennossa? Sori, jos oli tyhmä kysymys. Toi napsuminen pitäis johtua siitä, että termostaatti toteaa lämpötilan saavuttaneen on tai off kynnyksen, siellä ollee joku rele joka sitten kytkee sen vastuksen päälle.
Edit tai se on väärin kytketty, ne on helppo osaavan tarkistaa.

 

[tietokonerikki]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Ei toi 16kW 280m2 70-luvun talossa lämmittämiseen ylimitoitettu olle, ellei vastuksilla haluta lämmittää. Mä luultavasti porauttaisin koivoakin lähemmäs 300m, varsinkin jos ollaa pohjoisessa.

Sulla kyllä on aika pienen kuuloinen toi teho, lämmittänet vastuksella kylminpinä kuukausina. Tosin nythän ei moneen vuoteen etelässä ollut kunnon talvea. Käyttöveden tarvekin merkitsee noissa paljon.

 

[tietokonerikki]

Täällä saattaa olla kanssa Jäspi, mutta öljy/puu kattila. Jostain 1990 luvulta taitaa olla. Mutta siinä ei ole sähkövastuksia ollenkaan. Nythän meilläkin on vähän vajaa 2 vuotta sähkön hinta 4.95 snt/kWh ja kk maksu 0€. Eli sähkö olisi halpaa. En siis tiedä miksi teillä ei sähköllä lämmitä ja riittäisikö vastuksissa teho noin isoon taloon.

Tuli mieleen yksi vaihtoehto, että pattereihin toimivat säätöventtiilit ja termostaatit ja pari ILPiä hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Toki se maalämpö olisi hyvä, mutta sekin maksaa aika paljon ja varsinkin 280+ neliön taloon vaatii kalliin järjestelmän.

Ymmärsinkö oikein, että sulla on maalämpöpumppu. Jätitkö ton öljy/puukattilan varalle ja jos niin hyödynsitkö sen vesitilaa (ollee jotain 180-200 litraa) laajentamaan verkostossa olevaa veden määrää, mistä Mlp tykkää?

 

[WestCoast]

Maalämmössä ja vilp:issä ilmeisesti myös on sähkövastus apuna. Ainakin maalämmössä menee niin, että kompressori on päällä ja jos sen teho ei riitä, niin sähkövastus kytkeytyy päällä 1kW portaissa. Kompura ja sähkövasus on siis samanaikaisesti päällä. Oikea lämpökäyrä sitten säätelee lämmitysveden sopivaa lämpötilaa.

Maalämmössä voi olla esim niin, että maalämpö lämmittää patterivettä 7C tai ehkä 10C. Kannattaisi siis mitata ainakin pattereilele menevä kuuma vesi ja sen olitkin jo tehnyt.

En tiedä asuinpaikkaa, mutta vaikkapa 250m kaivo ja 16kW pumppu. Ihan noin summissa veikattuna.

Maalämpö Nibe | Suomen Maalämpötukku

Maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja markkinoiden paras lämpökerroin! NIBE F1255 on varustettu taajuusohjatulla kompressorilla Maalämpö , maalämpöpumppu , energiansäästö , porakaivo , maalämmitys , energiatehokas , lämpö

www.maalampotukku.fi

En usko että niistä ilp:stä olisi oikein hyötyä maalämmön kanssa. Viilennyksessä tietysti ihan hyviä.

Jotain tuommosta järeempää masiinaahan se pitäs ensisijaisesti kahtella.. Onneks ei ihan pohjosessa olla, vois tilanne olla vielä huonompi.. Imatralla ollaan täällä itärajalla Pjutinin naapurissa.

Maakylmä jos samalla laittas niin niin ilpithän ilmeisesti vois heittää menemään tai jättää norkoilemaan jos maakylmä ei riitä viilentämään? En tiedä miten tehokkaita maakylmät on, torpassa kuitenkin kesällä erittäin iso lämpökuorma koska paljon isoja ikkunoita osottaa etelään, lämpökuorma toki pienenee jos pitää kaihtimia kiinni mutta haluaako sitä aina sitten kauniilla kelillä pidellä kiinni.

Jotain outoa sulla on, jos kerran meno-paluulämmöt tippuu vain asteen.
Toi viittais siihen, että sinne viimeiseen ei riitä enää lämpöä, mutta paluuvesi kyllä kylmenesi!
(vesi siirtyy yläosasta alas ja sieltä paluuvesirunkoon, jos oikein kytketty?)

tai sulla ei siitä patteriveden pumpussa teho?
tai sulla on se viimeinen patteri tukossa? Kun kesällä? vaihdat sen säätöventtiilin kaada siitä vedet pois (mustaa ja huuhtele se ulkona kunnon vesipaineella) JOS se on oikein paksua töhnää
niin sitten harkinnan mukaan koko patteristo.

Mittailin tuossa uusiks noita lämpötiloja ja eri paikoista.. kupariputki anto pienempiä lukuja mitä vanhempi rautaputki..
Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29
vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37
Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Vaihdoin pumpun nopeuden 2 lle 3 selta.. saap nähä miten vaikuttaa.. ero oli kuparista mitattuna tuo aikasempi pienempi ero kun 3 nopeudella ajoi..

Menee sinne viimosenkii nyt patteri kuumempaa ku tarpeeks kuumaa antaa verkkoon..

Pumpun koko on Grundfossin 25-40 180 eli ei ihan tehokkaimmasta päästä ja mielestäni hieman alimitotettu.. fiksummat korjatkoon.

Vaikuttas siltä, ettei sitä ole kytketty käyttöön? Oisko sulla turvakytkin off-asennossa? Sori, jos oli tyhmä kysymys. Toi napsuminen pitäis johtua siitä, että termostaatti toteaa lämpötilan saavuttaneen on tai off kynnyksen, siellä ollee joku rele joka sitten kytkee sen vastuksen päälle.
Edit tai se on väärin kytketty, ne on helppo osaavan tarkistaa.

Ei täällä tyhmiä kysymyksiä ole.. Tässä kohtaan täytyy osaamattomuuteni tunnustaa ja sanoa että ei mitään hajua onko kytketty tai onko siellä oikeasti edes koko vastusta.. Ollut siinä uskossa kokoajan että siellä on.. Eilen kokeilin silleen että lasken kaasun lämpötilanpyyntiä reilusti alemmaks 75 -> 60 astetta ja nostin sähkönvastuksen pyyntiä 40 stä -> sinne +70 ja kokeili tapahtuuko mitää jos heittää tappiinki yli 80 pyyntöö.. ei syttyny aktiivi valotkaan että ois toiminnassa ja vedenlämpö vaan jatku tippumista..
Seinällä oleva turvakytkin on On asennossa kattilalle, Jos kattilassa itessään joku turvakytkin sähkölle niin se kytkin ei vielä ole itselle tuttu

Ei toi 16kW 280m2 70-luvun talossa lämmittämiseen ylimitoitettu olle, ellei vastuksilla haluta lämmittää. Mä luultavasti porauttaisin koivoakin lähemmäs 300m, varsinkin jos ollaa pohjoisessa.

En kanssa usko että olisi hirveän ylimitotettu tälläseen torppaan + jos haluaisi jonain päivänä liittää vielä 50 neliötä autotallia samaan piiriin niin täytyy se koittaa ylimitottaa hieman senkin takia.. mielummin pikkasen enemmän kaivoa ja parempaa/tehokkaampaa pumppua kaupasta niin todennäkösesti ei kaduta jälkeenpäin se että ois muutaman tontun säästäny pienemmillä.. Tykkään mennä sillä ajatuksella että köyhän ei kannata ostaa paskaa

Omalla kohdalla torppa sijaitsee järven rannalla, ei omaa rantaa, ja talon pohja on vanhaa savimaata ties kuinka syvälle.. sellasta kunnon teräs savea.. Muistelisin että joku kylän mies kertoi että naapuri oli joutunut tosi syvän kaivon porauttamaan kun niitä näitä tarinoitiin, tarkkaa metrimäärää en muista mitä kertoi mutta paljon se oli..

 

[tietokonerikki]

Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29

vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37

Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Tää on kyllä mysteeri, jos meno kattilasta lähteässä kiertoon on 40 astetta, ei sinne mitenkään voi mennä 46-asteista vettä?

Vaihdoin pumpun nopeuden 2 lle 3 selta.. saap nähä miten vaikuttaa.. ero oli kuparista mitattuna tuo aikasempi pienempi ero kun 3 nopeudella ajoi..

Tarkkaile mitä tapahtuu ja palauta tarvittasessa ennalleen.

Menee sinne viimosenkii nyt patteri kuumempaa ku tarpeeks kuumaa antaa verkkoon..
Pumpun koko on Grundfossin 25-40 180 eli ei ihan tehokkaimmasta päästä ja mielestäni hieman alimitotettu.. fiksummat korjatkoon.

Toi on kansankielellä ns. 4m pumpu eli Dn25 (kytkentä tuuman putkelle) 40 on toi 4m max. nostokorkeus (virallisesti se on jotain paine-eroa juttuja) ja 180mm putkien väli mihin se kytketään. Kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa on yläkerta pumppu on 25-60-180.

Muuten ei vesi ylhäällä enää lämpiä.

 

[WestCoast]

Tää on kyllä mysteeri, jos meno kattilasta lähteässä kiertoon on 40 astetta, ei sinne mitenkään voi mennä 46-asteista vettä?


Tarkkaile mitä tapahtuu ja palauta tarvittasessa ennalleen.


Toi on kansankielellä ns. 4m pumpu eli Dn25 (kytkentä tuuman putkelle) 40 on toi 4m max. nostokorkeus (virallisesti se on jotain paine-eroa juttuja) ja 180mm putkien väli mihin se kytketään. Kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa on yläkerta pumppu on 25-60-180.

Muuten ei vesi ylhäällä enää lämpiä.

Kattilassa on siis 75 astetta veden lämpötilan pyynti.. Oumanin mittari joka on rautaputkessa kiinni, näkee menevän veden lämpötilaks 46 astetta, ilmeisesti siitä anturista se sen ottaa eikä ite laitteen venttiilistä..
Ja laseri ottaa putkien pinnoista sitten noita lukuja..

Kun tiputti 3 sesta 2 nopeudelle niin pinnasta laserilla otetut arvot tippuvat..

Nyt kun hetken ollut 2 tasolla nopeus niin arvot on

Kupari: Meno: 30-31 Paluu: 29.5
Rauta: Meno: 42-43 Paluu: 38-39

Oumani näyttää menoveden lämmöks pattereille 48.. Oumanissa myös kuitenkin pinta anturi putkessa joten vähän hassuahan tuo on..

Ulkona lämpötila alle -20

Ja talo on vanha paritalo josta tehty yksi asunto.. kerroksia on 2 joista alempi osittain maan alla.. rinteessä siis.. eli varmaan parempi vaan käyttää tuota 3 nopeutta jatkuvasti

 

[jm82]

Ymmärsinkö oikein, että sulla on maalämpöpumppu. Jätitkö ton öljy/puukattilan varalle ja jos niin hyödynsitkö sen vesitilaa (ollee jotain 180-200 litraa) laajentamaan verkostossa olevaa veden määrää, mistä Mlp tykkää?

Mulla on kaksi eri taloa ja vuokralla olevassa on maalämpö. Siellä on vielä alkuperäinen öljy/puu kattila. Itse oon polttanut kattilassa roskat ja samalla vähän polttopuuta joukkoon. Käyttövesikierukka on kattilassa. Takkakin on, mutta ei siellä kannata tietenkään roskia polttaa.

Siinä on sitten vähän uudempi 500l varaaja (puskurivaraajana), jossa olisi myös 3x2kW sähkövastukset, mutta nyt nuo vastukset on kytkemättä. Vastusten tilalla on maalämpö ja 20A x3 sulakkeet, eli sulakkeet kestää myös maalämmön sähkövastuksen. Pääsulakkeet 25A x3. Tuossa 500l puskurivaraajassa on myös käyttövesikierukka. Eli käyttövesi menee kahden kierukan läpi ja siitä mlp käyttövesivaraajaan. Ei ole enää öljysäiliötä, eli se on hävitetty.


Toisessa talossa on uudempi öljykattila. Ja tuli laitettua reilu pari vuotta sitten Mitsu LN35 ilp. Eli ennen muuttoa jo oli ilp asennus. Öljypolttimelle ei ole tarvinnut tehdä mitään. Eli vielä pelittää. Ilpin hyöty tietysti, että pystyy tarvittaessa kesällä jäähdyttämään.

 

[stabbulamus]

Mittailin tuossa uusiks noita lämpötiloja ja eri paikoista.. kupariputki anto pienempiä lukuja mitä vanhempi rautaputki..
Kupariputki antoi lämpötiloiks laserilla meno: 31-32 paluu: 28-29
vanha rautaputki jossa myös menoveden mittari oumanille: meno: 39-40 paluu: 36-37
Ouman ilmottaa patterille menevän veden lämpötilan olevan 46 astetta

Kuulostaa nyt siltä, että kyseessä on semmoinen infrapunamittari mikä vaatinee pätkän teippiä tms. putken pintaan, että siitä saa jotain järkeviä lukemia mitattua mittarilla

 

[tietokonerikki]

Kattilassa on siis 75 astetta veden lämpötilan pyynti.. Oumanin mittari joka on rautaputkessa kiinni, näkee menevän veden lämpötilaks 46 astetta, ilmeisesti siitä anturista se sen ottaa eikä ite laitteen venttiilistä..
Ja laseri ottaa putkien pinnoista sitten noita lukuja..

Kun tiputti 3 sesta 2 nopeudelle niin pinnasta laserilla otetut arvot tippuvat..

Nyt kun hetken ollut 2 tasolla nopeus niin arvot on

Kupari: Meno: 30-31 Paluu: 29.5
Rauta: Meno: 42-43 Paluu: 38-39

Oumani näyttää menoveden lämmöks pattereille 48.. Oumanissa myös kuitenkin pinta anturi putkessa joten vähän hassuahan tuo on..

Ulkona lämpötila alle -20

Ja talo on vanha paritalo josta tehty yksi asunto.. kerroksia on 2 joista alempi osittain maan alla.. rinteessä siis.. eli varmaan parempi vaan käyttää tuota 3 nopeutta jatkuvasti

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

 

[tietokonerikki]

Mulla on kaksi eri taloa ja vuokralla olevassa on maalämpö. Siellä on vielä alkuperäinen öljy/puu kattila. Itse oon polttanut kattilassa roskat ja samalla vähän polttopuuta joukkoon. Käyttövesikierukka on kattilassa. Takkakin on, mutta ei siellä kannata tietenkään roskia polttaa.

Olisi kiva saada tosta lämmityksen kytkentäkaavio, kiinnoistais tietää miten tuo kattilasi on huomiotu maalämmityksen yhtydessä. Mietin tässä miten sitä hyödyntäisi vaiko jättäis kokonaan erilliseksi suluin. purkaahan sitä ei kannata jos vain mahtuu jäämään.

Öljylämmitys on kyllä ollut todella helppo, suuttimen vaihto n. 5000 litran välein ja muistaa tilata ja kilpailuttaa hinnan. Sekä malttaa odottaa että tankkauksen jälkeen sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Harmi, kun öljy on nyt sähköäkin kalliimpaa (paitsi nyt se pörssisähkö).

 

[PornReindeer]

Vaikka olikin veikattuna niin kuulostaa aika kovalta tuo 16 kW, meillä 9 kW ja se reilut 200 neliötä 70-luvun yksikerroksisessa talossa. Toki eteläisessä Suomessa ollaan...

Minua kyllä kovasti kiinnostaisi minkä verran vastusta käytetään vai käytetäänkö, mutta en kyllä Oilonista mitään statistiikkaa löydä

Ja puhuin ihan paskaa, 11kW meillä

Mikäs sinulla on paluuveden lämpö Mlp paluusta mitattuna?

~48°C lähtevä, 29°C paluu. Jos nimenomaan mlp paluu kiinnostaa niin oli 44°C...

 

[tietokonerikki]

Ja puhuin ihan paskaa, 11kW meillä



~48°C lähtevä, 29°C paluu. Jos nimenomaan mlp paluu kiinnostaa niin oli 44°C...

Joo toi mlp paluuta kyselin eli sullakin noin 4 asteella tippuu, kun patterivesi kiertää. Hyvä kun korjasit ton tehon, aloin jo hetken epäilee omia "laskelmiani" pumpun tarpeesta.

 

[WestCoast]

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

Tarkkaile miten se ongelmapatteri käyttäytyy ja riittääkkö lämmöt huoneessa.
Sulla ollee nostokorkeus vain jotain 2m (ymmärsin, että on kellari ja 1.krs eikä enää 2.krs:ta) joten sen puolesta ei pitäis olla ongelmia
En ymmärrä noita sun kupariputkia muuten kuin, että ne lämmittävät käyttövettä. Ja mustat ovat sitä patterivettä ja noissa oli se 4-asteen tiputus eli maalämmölle ollee ihan OK.

Toi lasermittari ei välttämättä ole tarkka noiden putkien lämmöm mittaukseen. Itselläni heittää 2-3 astetta, lämpökamera näyttäs mittaavan asteen tarkuudella.

Oumanhan ymmärtääkseni ottaa ne lämmöt siitä menovesiputken päällä olevasta anturista ja ulkoanturista.

Liitin kuvia selkeyttääkseni tilanne ni ei mee omat sekavat selitykset ihan hötöks
Eli tuossa näkkyy noita kuparisia putkiakii pumpun ja vanhan patteriverkoston isompien putkien välillä.

Eikä se laseri välttis tarkin oo mutta suuntaa antava..

Tuli tuossa muuteltua asetuksia ja saap ny nähä että kui käy.

Lämmittelin tuossa kattilaa puillakin hieman mut sekin kohtuu turhaa jos ei oo lämmittääs aamusta iltaan jatkuvasti ja heittää puuta kun ei sitä varaajaa ole..

Pitäs vaan saada tän talven kaasun kulutus joteki hallintaa niin ei nuo laskut paukkus tällä hintakehityksellä lähemmäks tonnii kuussa.

Tammikuussa viimeistään sitten lähettävä sumplimaan tuota maalämpö puolta.. Ei nimittäin perse kestä pitemmän tälläsiä pörssi hintasia kaasun hintoja

 

[Lumimies]

En jaksanut lukea kaikkea mutta.
Lähtisin ensin vaihtamaan ne patteriventtiilit ja tasapainottamaan lämmitysverkoston. Tasapainoitus saattaa vaatia linjasäätöventtiileiden lisäystä (ainakin 1 pitäisi olla että saa kokonaisvirtaaman kohdilleen). Tämän jälkeen jos tarvitsee niin harkitsee muita toimenpiteitä.
Vaikka tuo 28mm kupari ja 1" eli dn25 mustaputki näyttää eri kokoisilta niin ne vastaavat toisiaan (esim. nestesisältö 28mm kuparilla 0,515 l/m kun teräsputkella dn25 (keskiraskas/raskas) 0,581/0,515 l/m )

 

[tietokonerikki]

Liitin kuvia selkeyttääkseni tilanne ni ei mee omat sekavat selitykset ihan hötöks
Eli tuossa näkkyy noita kuparisia putkiakii pumpun ja vanhan patteriverkoston isompien putkien välillä.

Eikä se laseri välttis tarkin oo mutta suuntaa antava..

Tuli tuossa muuteltua asetuksia ja saap ny nähä että kui käy.

Lämmittelin tuossa kattilaa puillakin hieman mut sekin kohtuu turhaa jos ei oo lämmittääs aamusta iltaan jatkuvasti ja heittää puuta kun ei sitä varaajaa ole..

Pitäs vaan saada tän talven kaasun kulutus joteki hallintaa niin ei nuo laskut paukkus tällä hintakehityksellä lähemmäks tonnii kuussa.

Tammikuussa viimeistään sitten lähettävä sumplimaan tuota maalämpö puolta.. Ei nimittäin perse kestä pitemmän tälläsiä pörssi hintasia kaasun hintoja

Kiitos kuvista selkeytti puheitasi, laitatko vielä kuvat niin, että näkyy mitä muuta sulla tuolla on sekä se termasisi. Nythän tossa ei näy kuin puupuolen turhake (polttoilman automaattinen säädin) tai pitäskö kirjoittaa "kattilan tervaamislaite"

Onkos sulla muuta varaajaa kuin toi kattilan varaaja?
Sulla on tossa pumpussasi 2-asennossa hivenen vähemmän virrankultusta, jos se riittää pitämään lämmön yllä siellä kauimmaisessakin, säästät muutaman euron vuodessa ja vesi kiertää putkissa hitaammin. Vaikea sanoa onko siitä kokonaisuudessa hyötyä?

 

[NxTH]

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. (Joku MUH Ilmava) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / 'kevyttä' katuporaa. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.

 

[WestCoast]

En jaksanut lukea kaikkea mutta.
Lähtisin ensin vaihtamaan ne patteriventtiilit ja tasapainottamaan lämmitysverkoston. Tasapainoitus saattaa vaatia linjasäätöventtiileiden lisäystä (ainakin 1 pitäisi olla että saa kokonaisvirtaaman kohdilleen). Tämän jälkeen jos tarvitsee niin harkitsee muita toimenpiteitä.
Vaikka tuo 28mm kupari ja 1" eli dn25 mustaputki näyttää eri kokoisilta niin ne vastaavat toisiaan (esim. nestesisältö 28mm kuparilla 0,515 l/m kun teräsputkella dn25 (keskiraskas/raskas) 0,581/0,515 l/m )

Dänks! Enpähä ois ite osannu putkista sanoa noin paljoa..
Termarit menee varmasti ens kesänä vaihtoon.. Tänä vuonna piti jo vaihella mutta olin liian myöhässä liikkeellä ja lvi firmoilla oli jo pitkälle kalenterit täynnä ja ois menny lämmityskaudelle jo..
Tästä oppineena ollaan ajoissa liikkeellä ens vuonna.

Kiitos kuvista selkeytti puheitasi, laitatko vielä kuvat niin, että näkyy mitä muuta sulla tuolla on sekä se termasisi. Nythän tossa ei näy kuin puupuolen turhake (polttoilman automaattinen säädin) tai pitäskö kirjoittaa "kattilan tervaamislaite"

Onkos sulla muuta varaajaa kuin toi kattilan varaaja?
Sulla on tossa pumpussasi 2-asennossa hivenen vähemmän virrankultusta, jos se riittää pitämään lämmön yllä siellä kauimmaisessakin, säästät muutaman euron vuodessa ja vesi kiertää putkissa hitaammin. Vaikea sanoa onko siitä kokonaisuudessa hyötyä?

Eipä tuolla kummosempaa oo muuta.. Ei oo varaajaa vaan ainoastaan se mitä on kattilassa on.. Tähän hättää ei mitää koko kuvaa löydy pannuhuoneesta ja töissä pittää olla..

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. (Joku MUH Ilmava) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / 'kevyttä' katuporaa. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.

Itellä kans ilmava.. Ota siitä levy pois ja kato mitä on syöny..

 

[NxTH]

Dänks! Enpähä ois ite osannu putkista sanoa noin paljoa..
Termarit menee varmasti ens kesänä vaihtoon.. Tänä vuonna piti jo vaihella mutta olin liian myöhässä liikkeellä ja lvi firmoilla oli jo pitkälle kalenterit täynnä ja ois menny lämmityskaudelle jo..
Tästä oppineena ollaan ajoissa liikkeellä ens vuonna.



Eipä tuolla kummosempaa oo muuta.. Ei oo varaajaa vaan ainoastaan se mitä on kattilassa on.. Tähän hättää ei mitää koko kuvaa löydy pannuhuoneesta ja töissä pittää olla..

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..



Itellä kans ilmava.. Ota siitä levy pois ja kato mitä on syöny..

Juuri vaihdoin suodattimet viikko sitten, en tiedä mitä sieltä muuta etsin. Hankala löytää lähdettä. Tuo lienee ilmava 100, jostain 90-luvulta.

 

[WestCoast]

Juuri vaihdoin suodattimet viikko sitten, en tiedä mitä sieltä muuta etsin. Hankala löytää lähdettä. Tuo lienee ilmava 100, jostain 90-luvulta.

Siin pitäs olla sellanen nappi millä saat sen päälle vaikka olis luukku auki..

 

[NxTH]

Siin pitäs olla sellanen nappi millä saat sen päälle vaikka olis luukku auki..

Kyllä se päällä on. Valonkatkasimesta saa pois ja päälle. Hankala silti ymmärtää mistä se meteli tulee.

 

[WestCoast]

Kyllä se päällä on. Valonkatkasimesta saa pois ja päälle. Hankala silti ymmärtää mistä se meteli tulee.

Ei muka kuulu siinä sitten kun levy auki? Lähteekö se ääni sitten edes koneesta?
Vois noilla tiedoilla olla puhaltimen laakeritkii mitkä levinny jos koneesta ääni lähtee.. Siellä ei hirveesti liikkuvia osia kuitenkaa oo..
Nuo puhaltimien laakerit on sellasia kestää sen minkä kestää tyyppisiä

 

[jm82]

Olisi kiva saada tosta lämmityksen kytkentäkaavio, kiinnoistais tietää miten tuo kattilasi on huomiotu maalämmityksen yhtydessä. Mietin tässä miten sitä hyödyntäisi vaiko jättäis kokonaan erilliseksi suluin. purkaahan sitä ei kannata jos vain mahtuu jäämään.

Öljylämmitys on kyllä ollut todella helppo, suuttimen vaihto n. 5000 litran välein ja muistaa tilata ja kilpailuttaa hinnan. Sekä malttaa odottaa että tankkauksen jälkeen sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Harmi, kun öljy on nyt sähköäkin kalliimpaa (paitsi nyt se pörssisähkö).

Tuossa esimerkki kuva puskurivaraajan kytkennästä. Omasta mielestä varaaja voisi olla vaikka 200-500 litrainen (10kW pumppu). Nibestä sitten vain menolämpötila-anturi tuonne puskurivaraajan jälkeiseen kuumaan ylhäällä olevaan putkeen.

Öljy/puu kattila on sulkuhanalla kiinni, eli maalämpö lämmittää vain tuota 500l puskuria ja sitä kautta pattereita ja pesuhuoneen/vessan lattialämpöä. Mutta käyttövesikierukka on vieläkin käytössä kattilassa (1) ja puskurivaraajassa (2) ja siitä siis menee maalämmön käyttövesivaraajaan (3). Pattereille ei ole erillistä kiertovesipumppua, vaan tuo maalämmön oma pumppu riittää.




Tässä toisessa ilp (Mitsu LN35) talossa tuli just sähkölasku marraskuulta. Pesuhuone on lämpeää osittain suoralla sähköllä ja osittain öljyllä, ehkä 50/50. 120 neliötä (3 makkaria) ja 1966. 698kWh. 23.3kWh päivä. Etelä-Pohjanmaa. Kaksi asukasta.

 

[tietokonerikki]

Kattila kuitenkin tommonen kuin kuvassa on.. Voin ottaa kuvan kunhan töistä pääsen

Tuosta pumpun nopeudesta niin joku netissä väitti että kovemmalla nopeudella riittää pikkasen vähemmän vedenlämpöä kun liikkuu senver sukkelaa.. Mene ja tiedä onko siinä sitten mitään perää..

Ei juuri tota kattilaa, mutta toi sähkövastus siinä hyvin todennäköisesti on.
Kiinnitin huomiota, että vaikuttais siltä kuin sinulla olisi molemmat pellit (puu ja öljy) auki vaiko kiinni?
Jos auki niin siitä menee lämpöä harakoille turhaan siltä puolen mitä ei käytetä

Ton nopeudenhan vaikutuksen näet kun kokeilet. Lämpöhän huoneeseen tulee siitä kuinka kauan se patteri minkin asteisena siellä säteilee. Eli se kokonaisenergian luovutus aikayksikköä kohti on ratkaiseva. Kuumenpana luulis veden tarvitsevan olla siellä vähemmän aikaa? Ihan mutua.

 

[WestCoast]

Ei juuri tota kattilaa, mutta toi sähkövastus siinä hyvin todennäköisesti on.
Kiinnitin huomiota, että vaikuttais siltä kuin sinulla olisi molemmat pellit (puu ja öljy) auki vaiko kiinni?
Jos auki niin siitä menee lämpöä harakoille turhaan siltä puolen mitä ei käytetä

Ton nopeudenhan vaikutuksen näet kun kokeilet. Lämpöhän huoneeseen tulee siitä kuinka kauan se patteri minkin asteisena siellä säteilee. Eli se kokonaisenergian luovutus aikayksikköä kohti on ratkaiseva. Kuumenpana luulis veden tarvitsevan olla siellä vähemmän aikaa? Ihan mutua.

Jos siellä vastus on niin joko se ei toimi tai sitten se tulee päälle ainoastaan jos ylikuumenemis sulake poksahtaa päälle.. ei mitään käryä tästä kun siihen ei oo koskaan kukaan kiinnittäny muuten huomioo kun olettamuksena että siellä sellanen on.

Puupuolella oli kyllä pelti auki kun eilen polttelin roskia ja puita.. en oo ollut ihan varma et kummin se pitäs olla.. auki vai kiinni.. Ilmeisesti sekin nyt selvis eli kiinni kannattas olla puupuoli aina kun ei puuta polta?
Polttimen puolella ei oo peltiä vai oonko nyt ihan kujalla? :o

Jos ajatellaan että vesi kulkee hitaammin verkossa, luovuttaa enemmän lämpöä sinä aikana jolloin myös jäähtyy enemmän sinä aikana niin eikös poltin sitten joudu tekemään enemmän työtäkin kun viileämmän veden määrä on suurempi paluussa ja joutuu uusiks lämmittelee?

 

[tietokonerikki]

Tuossa esimerkki kuva puskurivaraajan kytkennästä. Omasta mielestä varaaja voisi olla vaikka 200-500 litrainen (10kW pumppu). Nibestä sitten vain menolämpötila-anturi tuonne puskurivaraajan jälkeiseen kuumaan ylhäällä olevaan putkeen.

Öljy/puu kattila on sulkuhanalla kiinni, eli maalämpö lämmittää vain tuota 500l puskuria ja sitä kautta pattereita ja pesuhuoneen/vessan lattialämpöä. Mutta käyttövesikierukka on vieläkin käytössä kattilassa (1) ja puskurivaraajassa (2) ja siitä siis menee maalämmön käyttövesivaraajaan (3). Pattereille ei ole erillistä kiertovesipumppua, vaan tuo maalämmön oma pumppu riittää.




Tässä toisessa ilp (Mitsu LN35) talossa tuli just sähkölasku marraskuulta. Pesuhuone on lämpeää osittain suoralla sähköllä ja osittain öljyllä, ehkä 50/50. 120 neliötä (3 makkaria) ja 1966. 698kWh. 23.3kWh päivä. Etelä-Pohjanmaa. Kaksi asukasta.

Eikös toi käyttövesikierukka kattilassa (heikommin eristetty kuin varaaja?) tuhlaa energiaa? Sehän säteilee sitä sinne kattilan vesitilaan lämmmittäen sitä tai jos se on tyhjä sitä kattilaa. Kattilassahan alunperin tilanne oli päinvastoin eli kattilavesi lämmitti sitä kierrukan sisällä olevaa vettä.

Kattilan hyödyntämistä mietin lähinnä sen käytössä puskurivaraajana patterilämmölle => mlp kävisi pitemmän ajan.

 

[tietokonerikki]

Jos siellä vastus on niin joko se ei toimi tai sitten se tulee päälle ainoastaan jos ylikuumenemis sulake poksahtaa päälle.. ei mitään käryä tästä kun siihen ei oo koskaan kukaan kiinnittäny muuten huomioo kun olettamuksena että siellä sellanen on.

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Puupuolella oli kyllä pelti auki kun eilen polttelin roskia ja puita.. en oo ollut ihan varma et kummin se pitäs olla.. auki vai kiinni.. Ilmeisesti sekin nyt selvis eli kiinni kannattas olla puupuoli aina kun ei puuta polta?
Polttimen puolella ei oo peltiä vai oonko nyt ihan kujalla? :o

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Jos ajatellaan että vesi kulkee hitaammin verkossa, luovuttaa enemmän lämpöä sinä aikana jolloin myös jäähtyy enemmän sinä aikana niin eikös poltin sitten joudu tekemään enemmän työtäkin kun viileämmän veden määrä on suurempi paluussa ja joutuu uusiks lämmittelee?

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

 

[WestCoast]

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

Joo toi on muuten hyvin todennäköinen syy. Sen vastuksen säätöpyörän vieressä on usein reikä, josta painamalla muutaman sekunnin se palauttaa sen ennalleen.
Edit: Katsoin kuvaa siinä näytti olevanreikä siinä säätöpyörän yläpuolella, kun katsot reikään siellä pitäisi olla joku "muovipala" mitä painamalla se palauttuu

Taidat olla, mihinkäs ne polttimon savukaasut muuten menis, jos se pelti ei olis auki.
Kun et polta puuta pelti kiinni, säästät paljon euroja. Ja kun poltat puita niin se polttimen pelti kiinni, ethän niitä yhtäaikaakäytä.. Itse laitoin ylös kumminpäin on auki, sen muuten saattaa unohtaa kun aikansa noita asentoja vaihtelee Sähköllä sitten molemmat kiinni.
=> silloin kannattanee vielä merkitä kumpi pelti on puulle.

Joo ei se kokonaisenerkian käyttöä muuta, paitsi sen kattilan vaipan kautta johtuu mitä johtuu?

No sitten tässä tulee se ongelma ettei mitään käryä polttimen pellistä koska tuossa nuo puolet yhdistyy, menee samaa piippuu ja ainut korvausilmaki mitä tulee, on tuon puupesän kautta..

Olihan siinä nappi näköjää.. Ei ruvennu toimiin nopealla kokeilulla ku hetken paino.. Pittää koittaa vähä lissää kuhan työt helpottaa ja enemmän aikaa