Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[kjns]

Aijaa? Mitäs jos seitsemässä vuodessa ei saa (aikaisemmalla menetelmällä) kulumaan lämmitykseen (talon, veden, whatever) maalämmön hankintahintaa? Tottakai pidän maalämpöä erinomaisena vaihtoehtona, mutta ei nyt ehkä ihan tuolla aikataululla keskimäärin kuitenkaan voitolle aleta pääseen. Kieltämättä kyllä tuo virke minkä alusta lainauksen nappasin on senverran monitahoinen että en kaikista reunaehdoista välttämättä pysynyt kärryillä

Riippuu vahvasti kohteesta ja monesta muusta muuttujasta. Omakohtaista kokemusta sen verran, että aiemmin asuttiin 15 asunnon rivariyhtiössä jossa oli öljylämmitys. Maalämpöremonttia varten otettiin lainaa ja siitä tuli rahoitusvastiketta 7 vuoden takaisinmaksuajalla saman verran kuin hoitovastiketta pystyttiin tiputtamaan alentuneiden lämmityskulujen ansiosta. Muutettiin noin vuosi tuon jälkeen pois, mutta laskelmat pitivät ainakin ensimmäisenä vuotena paikkansa. Itse asiassa säästö oli jopa vähän ennakoitua suurempi, mutta kukutuksethan vaihtelee vuodesta toiseen…

 

[jm82]

Pitää sitä maalämpöäkin ymmärttääkseni huolta. (Kestoikääkin on vaikea sanoa)
Kuten öljyäkin tosin öljy on aika helppohuoltoinen.
Mitäs siinä kaasussa pitää huoltaa, eikös siinäkin riitä suuttimen vaihto ja kattilan nuohous, jotka voi itsekin tehdä?

Isän kanssa tosiaan asennettiin maalämpö, eli ei ole välttämättä aivan mahdoton työ. Laitettiin kalvopaisuntasäiliö siihen 200m kaivoon. Paineistin isän jollain kastelupumpulla sitä maaläpönestettä lisää. Tuli myös painemittari. Ei ole tarvinnut lisätä maalämpönestettä. Siinä kaivolla on suodatin, mutta ei ole enää oikein tullut sakkaa, mitä pitäisi putsata pois. Myös 1973 vuoden patteriputkista lähti alkuun jotain mustaa töhnää ja siinä on siis toinen suodatin. Ei mene siis roskat maalämpöpumppuun asti (ei pitäisi rikkoontua). Siinäpä ne huollot taitaakin olla. Nibe 1217-10kW tehty 2008 taisi olla, eli 14 vuotta alkaa olla ikää. Vaihtoventtiiliä olen joskus vähän jumpannut pohjaan, mutta ei siinäkään mitään vikaa tai jumia vielä ollut. Ja jos/kun ei ole mitään kylmäainevuotoa, niin eipä mitään sellaista huoltoakaan tarvitse tehdä. Tuossa kompressorissa on joku pienehkö öljyn lämmitin (vastus), eli öljytkin pitäisi olla aina riittävän lämpimät. 20Ax3 sulakkeet on tuossa. 25Ax3 pääsulakkeet. Itse kompressorihan ei kovin paljoa vie sähköä.

Edit: Puskurivaraaja tosiaan jotain 500l joka pitentää käyntiaikaa ja pitentää tietysti myös sitä "sammuksissa" olo aikaa. Ilmeisesti kiertovesipumputkin on aika pitkäikäisiä myös. Niitä nyt on vain kaksi, eli pattereille ja kaivolle.

 

[Taneli-]

Koneessa on useita eri ohjauskortteja=> saako niitä enää 10-vuoden päästä ja jos saa niin millä hintaa ja mitä niiden vaihto/ vikojen selvittely maksaa.

Tästä todetaan riippuen vastaavasta seuraavaa:

”Kuitenkin jo noin 20 vuotta vanha laite alkaa olla kokonaan vaihtoiässä.”
+
"
Itse vaihtaisin 10 vuotta vanhaan laitteeseen kompressorin, mutta 15 vuotta vanha laite menisi jo kokonaan vaihtoon. Maalämpöpumput ovat tässä ajassa jo tekniikaltaan kehittyneet niin paljon. Ne ovat tehokkaampia ja nykyaikaisempia. Hintaero ei uuden kompressorin ja maalämpöpumpun välillä ole kuitenkaan niin suuri ja on todella kurjaa, jos kompressorivaihdon jälkeen pian hajoaa jokin muu osa.
"
+
"
Suomessa maalämpöpumppujen historia alkaa jo 1980-luvulta. Ensimmäisessä buumissa 1979–1984 myyntiin noin 10 000 maalämpöpumppua. Niille on ehkä vaihdettu kertaalleen kompressorit, mutta maalämpöpumppumyyjät kertovat, että niitä tulee edelleen vielä silloin tällöin vastaan.


Seuraavan kerran maalämpöpumppuja alettiin myydä 1990-luvulla, jolloin niitä asennettiin satoja vuodessa. Nyt nämä 1990-luvun lopun maalämpöpumput alkavat olla siinä iässä, että niiden kompressorit ovat tulleet käyttöikänsä päähän
"

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat - Rakennusmaailma

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää.

rakennusmaailma.fi

Samaten tietysti tuo "periaatteessa ikuinen" herättää itsessä kysymyksiä, mutta jos nyt esim. 100 vuotta kestää niin hyvin luultavasti (vaikka lääketiede miten kehittyisi) ei enää itse ole sitä ihmettelemässä joten...

 

[tietokonerikki]

Tästä todetaan riippuen vastaavasta seuraavaa:

”Kuitenkin jo noin 20 vuotta vanha laite alkaa olla kokonaan vaihtoiässä.”
+
"
Itse vaihtaisin 10 vuotta vanhaan laitteeseen kompressorin, mutta 15 vuotta vanha laite menisi jo kokonaan vaihtoon. Maalämpöpumput ovat tässä ajassa jo tekniikaltaan kehittyneet niin paljon. Ne ovat tehokkaampia ja nykyaikaisempia. Hintaero ei uuden kompressorin ja maalämpöpumpun välillä ole kuitenkaan niin suuri ja on todella kurjaa, jos kompressorivaihdon jälkeen pian hajoaa jokin muu osa.
"
+
"
Suomessa maalämpöpumppujen historia alkaa jo 1980-luvulta. Ensimmäisessä buumissa 1979–1984 myyntiin noin 10 000 maalämpöpumppua. Niille on ehkä vaihdettu kertaalleen kompressorit, mutta maalämpöpumppumyyjät kertovat, että niitä tulee edelleen vielä silloin tällöin vastaan.


Seuraavan kerran maalämpöpumppuja alettiin myydä 1990-luvulla, jolloin niitä asennettiin satoja vuodessa. Nyt nämä 1990-luvun lopun maalämpöpumput alkavat olla siinä iässä, että niiden kompressorit ovat tulleet käyttöikänsä päähän
"

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat - Rakennusmaailma

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää.

rakennusmaailma.fi

Samaten tietysti tuo "periaatteessa ikuinen" herättää itsessä kysymyksiä, mutta jos nyt esim. 100 vuotta kestää niin hyvin luultavasti (vaikka lääketiede miten kehittyisi) ei enää itse ole sitä ihmettelemässä joten...

Olen pessimisti-realisti ja huomannut, että nykyään ei laitteita (esim jääkaappipakastin) tehdä enää niin hyviksi kuin ennen, joten aika vasta näyttää kuinka kauan noi oikeasti kestää.
Takuunhan voi antaa pitkäksi kunhan kerää siinä välissä huolto yms. kuluina riittävän "varakasssan".

Luvatahan voi, kun ei tarvitse siitä vastata.

Isän kanssa tosiaan asennettiin maalämpö, eli ei ole välttämättä aivan mahdoton työ. Laitettiin kalvopaisuntasäiliö siihen 200m kaivoon. Paineistin isän jollain kastelupumpulla sitä maaläpönestettä lisää. Tuli myös painemittari. Ei ole tarvinnut lisätä maalämpönestettä. Siinä kaivolla on suodatin, mutta ei ole enää oikein tullut sakkaa, mitä pitäisi putsata pois. Myös 1973 vuoden patteriputkista lähti alkuun jotain mustaa töhnää ja siinä on siis toinen suodatin. Ei mene siis roskat maalämpöpumppuun asti (ei pitäisi rikkoontua). Siinäpä ne huollot taitaakin olla. Nibe 1217-10kW tehty 2008 taisi olla, eli 14 vuotta alkaa olla ikää. Vaihtoventtiiliä olen joskus vähän jumpannut pohjaan, mutta ei siinäkään mitään vikaa tai jumia vielä ollut. Ja jos/kun ei ole mitään kylmäainevuotoa, niin eipä mitään sellaista huoltoakaan tarvitse tehdä. Tuossa kompressorissa on joku pienehkö öljyn lämmitin (vastus), eli öljytkin pitäisi olla aina riittävän lämpimät. 20Ax3 sulakkeet on tuossa. 25Ax3 pääsulakkeet. Itse kompressorihan ei kovin paljoa vie sähköä.

Edit: Puskurivaraaja tosiaan jotain 500l joka pitentää käyntiaikaa ja pitentää tietysti myös sitä "sammuksissa" olo aikaa. Ilmeisesti kiertovesipumputkin on aika pitkäikäisiä myös. Niitä nyt on vain kaksi, eli pattereille ja kaivolle.

Lukemani mukaan toi puskurivaraaja on mlp ikää lisäävä tekijä, harmi vaan että se vie paljon tilaa eikä monellekaan sovi.

Tuo mlp joka sinulla on ollee vielä ns. yksinkertaista tekniikkaa eikä siinä ole näitä uusia elektronisia herkkuja (lue: mahdollisia vikakohteita). Toivotaan, että laite kestää.

Noi sähköt kiinnostaa. Onko sulla pannuhuoneessa erillinen sähköjakokeskus, jossa on 40A turvakytkin ja siitä 3x20A virrat menee tuolle mlp, jossa ollee sähkövastus jäätymisen varalta
siksi noin kova virtavaatimus. Erillistä lämminvesivaraajaako ei järjestelmässäsi ole?

 

[jm82]

Katson kaiken sen mitä pitää tehdä, että homma toimii kuten ennenkin.
Eli maalämpöpumppu, lämminvesivaraaja, puskurisäiliö patteriverkkoa varten tarvittavat lisäsähkösyötöt, putkityöt paisuntasäiliöt venttiilit yms. sekä kaivo putkineen ja lupamaksut
ja vanhan toimivan laitteiston purku.
Ei taida etelässä saada 10kW järkestelmää alle 20000

Googletin että Niben 10kW maalämpöpumpun kompressorin merkki olisi Benchmark. 3880€ olisi 10kW kylmäyksikkö, eli se maalämpöpumpun kaikkein tärkein "osa".

NIBE MLP Kylmäköt: F1X10/F1X15/F1X25/F1217

Nibe F1X10 / F1X15 / F1X25 / F1217 maalämpöpumppujen varaosat. Kylmäköt, kyldel sis. kompressorin ja vaihtimet

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

Esim uusi Nibe 1226-8kW maksaisi 6300€. Eli ehkä olisi ideaa vaihtaa koko pömpeli uuteen, jos hajoaa. Periaatteessa jäisi jotain varaosia rikkoontuneesta pumpusta, mutta taitaa olla jo siinä vaiheessa arvotonta romua.

 

[tietokonerikki]

Googletin että Niben 10kW maalämpöpumpun kompressorin merkki olisi Benchmark. 3880€ olisi 10kW kylmäyksikkö, eli se maalämpöpumpun kaikkein tärkein "osa".

NIBE MLP Kylmäköt: F1X10/F1X15/F1X25/F1217

Nibe F1X10 / F1X15 / F1X25 / F1217 maalämpöpumppujen varaosat. Kylmäköt, kyldel sis. kompressorin ja vaihtimet

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

Esim uusi Nibe 1226-8kW maksaisi 6300€. Eli ehkä olisi ideaa vaihtaa koko pömpeli uuteen, jos hajoaa. Periaatteessa jäisi jotain varaosia rikkoontuneesta pumpusta, mutta taitaa olla jo siinä vaiheessa arvotonta romua.

Ovatko noi uudet osat yhteensopivia vanhan mlp:si kanssa. Töineen toi on yli 4000, joten siinä sitä sitten joutuu miettimään, niiden vanhojen kuluneiden osien arvoa ja sen uuden laitteen todellista kestoikää. Saakos tuohon Nibeesi enää noita ohjauskortteja?

 

[jm82]

Lukemani mukaan toi puskurivaraaja on mlp ikää lisäävä tekijä, harmi vaan että se vie paljon tilaa eikä monellekaan sovi.

Tuo mlp joka sinulla on ollee vielä ns. yksinkertaista tekniikkaa eikä siinä ole näitä uusia elektronisia herkkuja (lue: mahdollisia vikakohteita). Toivotaan, että laite kestää.

Noi sähköt kiinnostaa. Onko sulla pannuhuoneessa erillinen sähköjakokeskus, jossa on 40A turvakytkin ja siitä 3x20A virrat menee tuolle mlp, jossa ollee sähkövastus jäätymisen varalta
siksi noin kova virtavaatimus. Erillistä lämminvesivaraajaako ei järjestelmässäsi ole?

Joo, kellarissa oli sattumoisin valmiina pieni sähköjakokeskus, kun normi kerroksessa on se alkuperäinen keskus. Pääsulakkeet ja sähkömittari on ulkona. Olikohan jopa 9kW sähkövastus maalämmössä, jos esim kompressori rikkoontuu, siksi tosiaan 20Ax3 vaatimus. Tuossa 1217-10 mallissa on käyttövesivaraaja (vanhahkoa mallia, mutta toimii), eli erillistä käyttövesivaraajaa ei tarvitse.

Ovatko noi uudet osat yhteensopivia vanhan mlp:si kanssa. Töineen toi on yli 4000, joten siinä sitä sitten joutuu miettimään, niiden vanhojen kuluneiden osien arvoa ja sen uuden laitteen todellista kestoikää. Saakos tuohon Nibeesi enää noita ohjauskortteja?

Ohjauskortista en tiedä 1217 malliin, ehkä sit ei enää saa. Kompuralle on ainakin pehmokäynnistin, eli "pehmentää virtapiikkiä". Ei siis valot välky, kun kompura käynnistyy.

Tuon nettisivun mukaan kylmäyksikkö olisi sama nolle malleille. Eli saatavissa olisi. "NIBE MLP KYLMÄKÖT: F1X10/F1X15/F1X25/F1217"

Joskus muistaakseni olen löytänyt jotain 500€ pelkän uuden kompressorin. Mahtoi olla jotkut ruotsin nettisivut.

458€ ilmeisesti olisi nibe 1217 CPU. Eli mahtaa löytyä sittenkin.

Nibe Näyttöyksikkö CPU

lp-varaosaksi.fi

 

[tietokonerikki]

Joo, kellarissa oli sattumoisin valmiina pieni sähköjakokeskus, kun normi kerroksessa on se alkuperäinen keskus. Pääsulakkeet ja sähkömittari on ulkona. Olikohan jopa 9kW sähkövastus maalämmössä, jos esim kompressori rikkoontuu, siksi tosiaan 20Ax3 vaatimus. Tuossa 1217-10 mallissa on käyttövesivaraaja (vanhahkoa mallia, mutta toimii), eli erillistä käyttövesivaraajaa ei tarvitse.


Ohjauskortista en tiedä 1217 malliin, ehkä sit ei enää saa. Kompuralle on ainakin pehmokäynnistin, eli "pehmentää virtapiikkiä". Ei siis valot välky, kun kompura käynnistyy.

Tuon nettisivun mukaan kylmäyksikkö olisi sama nolle malleille. Eli saatavissa olisi. "NIBE MLP KYLMÄKÖT: F1X10/F1X15/F1X25/F1217"

Joskus muistaakseni olen löytänyt jotain 500€ pelkän uuden kompressorin. Mahtoi olla jotkut ruotsin nettisivut.

458€ ilmeisesti olisi nibe 1217 CPU. Eli mahtaa löytyä sittenkin.

Nibe Näyttöyksikkö CPU

lp-varaosaksi.fi

Hyvä tietää, että noita piirikorttejakin on saatavilla. Mlp yleensä näyttäs pystyvän tekemään käyttövettä normaali tarpeeseen, mutta ammeen täyttö on haastava homma ilman erillistä varaajaa.

 

[WestCoast]

Jos se putki on välikatossa (huoneet ylä ja alapuolella) lämpöhäviötä ei tule yhtään.
Pitää sitä maalämpöäkin ymmärttääkseni huolta. (Kestoikääkin on vaikea sanoa)
Kuten öljyäkin tosin öljy on aika helppohuoltoinen.
Mitäs siinä kaasussa pitää huoltaa, eikös siinäkin riitä suuttimen vaihto ja kattilan nuohous, jotka voi itsekin tehdä?

tuolla se iv putki huitelee pitkin välikattoa eristettynä purujen päällä.. eristys ei ehkä ihan 100% mut lvi tyypin mukaan riittävä kuitenkin eikä välttämättä vaadi toimenpiteitä.

Kaasussa huoltosuositus ois parin vuoden välein ja perus putsinkin ja suuttiminen vaihto joo.. omalla kohdalla sitä ei oltu huollettu plus miinus 5 vuoteen ennen ku ite teetätin sen niin oli vähän heikossa hapessa.

 

[iltanen]

Oma arpani maalämpökeskusteluun:
Meillä tänä vuonna porattu 200m kaivo tuli maksamaan 9500€. Alussa 66m savea...

Kuinkahan monta prosenttia käyttöveden lämmityskustannukset nousevat, jos lämpimän veden nostaisi 44c-48c --> 48c-52c?

 

[pipo]

Kuinkahan monta prosenttia käyttöveden lämmityskustannukset nousevat, jos lämpimän veden nostaisi 44c-48c --> 48c-52c?

Prosenteista en osaa sanoa, mutta lämpimän veden riittävyys nousee merkittävästi ainakin pumppuun integroidun pienen varaajan kanssa. Tämä nostaa oleellisesti asuinmukavuutta, ainakin oman kokemukseni mukaan.

Alemmalla lämmöllä suihkuvesi loppuu herkästi ja korkeammalla taas useampikin henkilö käy mukavasti pesulla.

 

[kjns]

Oma arpani maalämpökeskusteluun:
Meillä tänä vuonna porattu 200m kaivo tuli maksamaan 9500€. Alussa 66m savea...

Kuinkahan monta prosenttia käyttöveden lämmityskustannukset nousevat, jos lämpimän veden nostaisi 44c-48c --> 48c-52c?

Siis onko sulla oikeasti lämminvesivaraaja alle 50 asteen? Siellähän kasvaa jo legionellat noissa lämmmöissä...

Veden lämpötila
Lämpötila on tärkeä legionellan kasvuun vaikuttava tekijä. Legionellat pystyvät lisääntymään vedessä, jonka lämpötila on 20–45 °C. Sitä kuumemmassa lämpötilassa legionellat alkavat vaurioitua ja suurin osa legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesi ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.

Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa vesijärjestelmissä lämpimän veden tulee olla ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) mukaan vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden on oltava huomattavasti kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)

Vuotta 2007 vanhemmissa kiinteistöissä noudatetaan yleisesti suositusta 50 °C:een minimilämpötilasta. Se lämpötilataso ei aina ole riittävä legionellan kasvun ja legionelloositapausten estämiseksi. Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi kannattaisi pitää noin 55–60 -asteisena järjestelmän iästä huolimatta. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi olla tarvetta nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een.

Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C legionellan kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi.

Lähde: Legionellan kasvuun vaikuttavat tekijät - THL

 

[iltanen]

Siis onko sulla oikeasti lämminvesivaraaja alle 50 asteen? Siellähän kasvaa jo legionellat noissa lämmmöissä...

Tuskin mikään lämpöpumpputalous pitää käyttövettä 55-60c. Ihan normaalia nostaa vain kerran viikossa lämmöt vastuksilla 60c.

 

[jm82]

Oma arpani maalämpökeskusteluun:
Meillä tänä vuonna porattu 200m kaivo tuli maksamaan 9500€. Alussa 66m savea...

Kuinkahan monta prosenttia käyttöveden lämmityskustannukset nousevat, jos lämpimän veden nostaisi 44c-48c --> 48c-52c?

Paljonko muuten oli metrihinta poraukselle? Ja paljonko maksoi tuo 66m rautaista suojaputkea? Seurailitko kaivon aktiivisyvyyttä, eli vedenpinnan tasoa?

Täällä (tai siis siellä toisessa talossa) 2014 oli 26€ metri ja sisälsi 18 metriä suojaputkea. Kallio tuli 11 metrin kohdalla (alku savea). Rikkonaisen kallion takia tuli 21 metriä suojaputkea, mutta eivät laskuttaneet. Bonuksena myös metri lisää, kun se menee vielä samalla ketäimellä (201m). Eli 67x3m. Vaakaputki kuului myös hintaan. Betoniseinän timanttiporaus taisi olla lisähintaan (jotain 50€). Vedenpinnan taso oli jostain aivan ylös ja vähän vuosi painekorkista. 5200€ oli ilman kotitalousvähennystä oli tuo vanha hinta. Hinnat toki nousseet? Tuo firma kävi poraamassa.

Maalämpö, lämpöpumput ja kiinteistöjen lämmitysratkaisut. | KS Geoenergi

www.ks-geoenergi.fi

Sitä maaporausta ei tosiaan oikein tiedä. Paitsi ehkä naapureilta kyselemällä niiden maalämpökaivoista.

 

[iltanen]

Paljonko muuten oli metrihinta poraukselle? Ja paljonko maksoi tuo 66m rautaista suojaputkea? Seurailitko kaivon aktiivisyvyyttä, eli vedenpinnan tasoa?

Täällä (tai siis siellä toisessa talossa) 2014 oli 26€ metri ja sisälsi 18 metriä suojaputkea. Kallio tuli 11 metrin kohdalla (alku savea). Rikkonaisen kallion takia tuli 21 metriä suojaputkea, mutta eivät laskuttaneet. Bonuksena myös metri lisää, kun se menee vielä samalla ketäimellä (201m). Eli 67x3m. Vaakaputki kuului myös hintaan. Betoniseinän timanttiporaus taisi olla lisähintaan (jotain 50€). Vedenpinnan taso oli jostain aivan ylös ja vähän vuosi painekorkista. 5200€ oli ilman kotitalousvähennystä oli tuo vanha hinta. Hinnat toki nousseet? Tuo firma kävi poraamassa.

Maalämpö, lämpöpumput ja kiinteistöjen lämmitysratkaisut. | KS Geoenergi

www.ks-geoenergi.fi

Sitä maaporausta ei tosiaan oikein tiedä. Paitsi ehkä naapureilta kyselemällä niiden maalämpökaivoista.

Kolme päivää kesti poraus, kun ilmeisesti terä katkeili muutamaan otteeseen. Kävin kahtena ekana päivänä katselemassa, kun hitsaaja oli polvea myöden mudassa hommissa. Ihan hirveän näköistä hommaa
Suurin piirtein 29€/m + putki 50€/m + 500 € vaakavedot, ei vähennysmahdollisuutta.

Olettaisin veden nousevan lähelle pintaa, sillä tontin vieressä on oja.

Työn teki paikallinen Satakuntalainen firma. Eipä noita montaa ole. Kannattaa tilata mahdollisuuksien mukaan kaivo ja pumppu erikseen.

 

[Illotus]

Prosenteista en osaa sanoa, mutta lämpimän veden riittävyys nousee merkittävästi ainakin pumppuun integroidun pienen varaajan kanssa. Tämä nostaa oleellisesti asuinmukavuutta, ainakin oman kokemukseni mukaan.

Alemmalla lämmöllä suihkuvesi loppuu herkästi ja korkeammalla taas useampikin henkilö käy mukavasti pesulla.

Tuo veden loppuminen on kyllä jännä juttu, edellisessä talossa oli yksi suihku ja 290l varaaja sähköllä(n. 60c), niin ei vesi loppunut. Nyt on maalämmöllä n. 290l tjsp. varaaja(50c) ja pari sadesuihkua, niin kyllä tuosta on saanut jo veden loppumaan, kun oli vieraita saunomassa. Vielä tuli otettua tuo erillinen varaaja integroidun sijaan, että ei loppuisi. Onneksi ei sentään oman perheen kesken ole vielä loppunut. Harmittavasti ainakaan Niben integroidulla varaajalla olevat mallit ei ostoaikaan tukeneet erillistä varaajaa(maalämmöllistä) rinnalle, muuten olisin ostanut, kun saman kokoinen se pönttö on oli siinä varaajaa tai ei. Lisävaraajiakaan ei tekniseen tilaan mahdu(nykyisen varaajan vaihto tulee aikanaan edellyttämään maalämpökoneen irrotusta tieltä).

 

[JaniKari]

Oma arpani maalämpökeskusteluun:
Meillä tänä vuonna porattu 200m kaivo tuli maksamaan 9500€. Alussa 66m savea...

Kuinkahan monta prosenttia käyttöveden lämmityskustannukset nousevat, jos lämpimän veden nostaisi 44c-48c --> 48c-52c?

45->50C muutoksella COP muuttuu noin 4.0-3.6. Lähinnä lämpimänveden riittävyyttä tuolla voi kasvattaa. Monessa pumpussa voi tilapäisesti nostaa käyttöveden lämpötilaa jos on vaikka vieraita käymässä.

 

[iltanen]

Meidän taloudessa vettä tuntuu säästyvän, jos tulee saunavieraita. Tai kuka nyt suihkuttelee vartin verran vieraiden kanssa, mutta yksin vartti tuntuu olevan lyhyt aika vaimolla.

 

[tietokonerikki]

tuolla se iv putki huitelee pitkin välikattoa eristettynä purujen päällä.. eristys ei ehkä ihan 100% mut lvi tyypin mukaan riittävä kuitenkin eikä välttämättä vaadi toimenpiteitä.

Kaasussa huoltosuositus ois parin vuoden välein ja perus putsinkin ja suuttiminen vaihto joo.. omalla kohdalla sitä ei oltu huollettu plus miinus 5 vuoteen ennen ku ite teetätin sen niin oli vähän heikossa hapessa.

Kaasupuolesta en tiedä, mutta poltin on todella helppohoitoinen, mutta se kattila kannattaa puhdistaa väh. vuoden välein ja jos poltat kituen niitä puita, niin luultavasti jopa useammin nuohoojan tai omasta toimesta.

 

[Kvarkki]

Tuskin mikään lämpöpumpputalous pitää käyttövettä 55-60c. Ihan normaalia nostaa vain kerran viikossa lämmöt vastuksilla 60c.

Jämän vakioasetus on 53 astetta integroidun varaajan yläosassa ja 48-49 alaosassa. 14 pv välein legionellatappo 60 asteeseen. Tuon välin/ajan pystyy itse säätämään, olen sen tyypilliseen suihkuiltaan ajastanut, niin tulee suoraan hyödyksi. Isommalla porukalla pistän tilapäisen korotuksen 60-asteeseen, niin varaajan vesi riittää. 53-asetuksella 3-4 hengen tienoilla alkaa hyytyä.

 

[veikkaaja]

Mites kun öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, ylimääräiseksi jää 1500l muovinen valuma-altaalla oleva säiliö, saako sen myydä puhdistamatta?
Jotkut sanoo, että pitää puhdistaa, mutta jos myy samaan käyttötarkoitukseen, on mielestäni aika turhaa?
Ymmärrän, jos veisi kaatopaikalle, niin vaativat puhdistustodistuksen.

Vanhemmat siis vaihtavat kaukolämpöön ja jos itse ton säiliön "ostaisin" esim. hallin lämmitykseen, tuntuu turhalta vanhempien maksaa monta sataa euroa puhdistuksesta. Samaa tavaraa sinne sisälle kuitenkin tankattaisiin.

 

[Kvarkki]

Kannattaa sieltä varmaan pohjalta ottaa pahimmat paskat pois (jos on), mutta muuten tuntuu hullun hommalta putsata, jos ja kun paikat tulpataan siirton ajaksi.

 

[tietokonerikki]

Mites kun öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, ylimääräiseksi jää 1500l muovinen valuma-altaalla oleva säiliö, saako sen myydä puhdistamatta?
Jotkut sanoo, että pitää puhdistaa, mutta jos myy samaan käyttötarkoitukseen, on mielestäni aika turhaa?
Ymmärrän, jos veisi kaatopaikalle, niin vaativat puhdistustodistuksen.

Vanhemmat siis vaihtavat kaukolämpöön ja jos itse ton säiliön "ostaisin" esim. hallin lämmitykseen, tuntuu turhalta vanhempien maksaa monta sataa euroa puhdistuksesta. Samaa tavaraa sinne sisälle kuitenkin tankattaisiin.

Varma en ole, mutta eihän siinä mitää järkeä ole, toki ne sakat kannattaa sieltä pohjalta pyrkiä poistamaan. Hölskyttää säiliötä ja kaataa öljyn astiaan tiheän metalliverkon läpi. (Sinne säliöön jää aina vähän öljyä, jos on oikein asennettu.)
Eli kunhan huolehtii, ettei ympäristöongelmia tule.

Onkos sulla tarvetta useammallekin säiliölle samaan hintaan?

 

[veikkaaja]

Varma en ole, mutta eihän siinä mitää järkeä ole, toki ne sakat kannattaa sieltä pohjalta pyrkiä poistamaan. Hölskyttää säiliötä ja kaataa öljyn astiaan tiheän metalliverkon läpi. (Sinne säliöön jää aina vähän öljyä, jos on oikein asennettu.)
Eli kunhan huolehtii, ettei ympäristöongelmia tule.

Onkos sulla tarvetta useammallekin säiliölle samaan hintaan?

Joo siis tyhjennettiin tänään jämät säiliöstä pois. Ja paskat(viimeiset 30l) tuli eri kannuun imettyä.
Lähinnä tarkoitin, voiko joku taho vaatia sitä puhdistusta oikeen jonkun firman kautta, jolla on pätevyydet siihen, vaikka säiliö jatkaa samaa käyttötarkoitusta.
Ja tällä taholla ajattelen esimerkiksi tota kaukolämpöfirmaa, josta vanhemmat osti kaukolämmön.

Edit: Ei ole tarvetta muille säiliöille.

 

[Kvarkki]

Tuskin kaukolämpöfirmaa kiinnostaa. MLP asennuksen yhteydessä kaupungin setä muistaakseni oli pistänyt lupaehdon, että säiliö poistettava käytöstä. Siihen pistin todistuksen putsauksesta, mut kauppakirjan olisin pistänyt jos olis mennyt käyttöön eteenpäin.

 

[tietokonerikki]

Joo siis tyhjennettiin tänään jämät säiliöstä pois. Ja paskat(viimeiset 30l) tuli eri kannuun imettyä.
Lähinnä tarkoitin, voiko joku taho vaatia sitä puhdistusta oikeen jonkun firman kautta, jolla on pätevyydet siihen, vaikka säiliö jatkaa samaa käyttötarkoitusta.
Ja tällä taholla ajattelen esimerkiksi tota kaukolämpöfirmaa, josta vanhemmat osti kaukolämmön.

Edit: Ei ole tarvetta muille säiliöille.

Mites sen tyhjensitte? Eli millä imitte sen pohjalla olevan sakkaisen öljyn?
Kysymykseesi Suomessa on aika iso tekemisen vapaus, joten jos sen itse itselleen voi ympäristöä likaamatta tehdä, niin epäilen varsinkaan ton kaukolämpöyhtiön toimesta.

Onko kenelläkään tietoa kun noita hävitetään poltetaanko ne vain haudataan maahan?
Yleensähän noi ovat :Nylon Polyamidia ja sen
Leimahduspiste >400
Syttymislämpötila-Terminen hajoaminen>300

 

[veikkaaja]

Mites sen tyhjensitte? Eli millä imitte sen pohjalla olevan sakkaisen öljyn?

Ihan polttoaineen kuljetussäiliöstä otettiin 12voltilla toimiva tankkauspumppu irti ja vaihdettiin sopivan mittainen imuletku siihen. Letkun pää vaa sitten säiliöön sisään ja imuroimaan. Mitään sakkaa siellä ei kyllä ollut, jotain satunnaisia mustia hiekanjyvän kokoisia roskia.

 

[Lumimies]

Ainankin maanalaisen öljysäiliön käytöstä poistosta pitää lähettää pöytäkirja pelastusviranomaisille.

 

[tietokonerikki]

Ainankin maanalaisen öljysäiliön käytöstä poistosta pitää lähettää pöytäkirja pelastusviranomaisille.

Toi siitä syystä, että ne maanalaiset ovat yleensä ruostuvia terässäiliöitä ja yritetään ehkäistä ympäristövahingoja, kun niiden todellista kuntoa ei tiedetä ilman tarkastuksia.- Noi muovisäiliöt ovat ainakin pääosin maan päällä näkyvissä. Olisi mielenkiintoista tietää miten noi muovisäiliöt hävitetään? Haudataan maahan, poltetaan vaiko rouhitaan uusiokäyttöön?

Ihan polttoaineen kuljetussäiliöstä otettiin 12voltilla toimiva tankkauspumppu irti ja vaihdettiin sopivan mittainen imuletku siihen. Letkun pää vaa sitten säiliöön sisään ja imuroimaan. Mitään sakkaa siellä ei kyllä ollut, jotain satunnaisia mustia hiekanjyvän kokoisia roskia.

Ton sakan määrää mäkin oletan olevan aika pienen, koska öljy on jo vuosikymmeniä ollut hyvälaatuista kuten tankkiautotkin.
Tonhan voinee imeä öljypolttimon öljypumpullakin, irti polttimosta ja porakoneella pyörittää, jos DIY hemmoja on.

 

[sonof]

Tyhjennetty, mutta pesemätön säiliö on suurempi riski kuin täysi. Sinne mahtuu koko säiliön tilavuudelta räjähdysherkkää kaasua.

Edit: Ei taida sittenkään

 

[Kvarkki]

Noinkohan se kevyt polttoöljy tuottaa räjähtävän seoksen...

 

[Serbetli]

Tyhjiä muovisia öljysäiliöitä käsitellään samalla tavalla kuin vaikkapa tyhjiä mehukanistereita. Niitä myyvät ja ostavat yksityiset tai sitten ne vain hävitetään. Usein päätyvät molemmat vesistöön: öljysäiliö kannattelemaan laituria ja kanisteri katiskan merkiksi. Ketään ei kiinnosta, mihin päätyvät. Vastaavasti niitä päätyy kaatopaikalle, eikä ole tarve murehtia Mehukatti-kanisterin leimahduspistettä tai muita hurjia juttuja. Vaikka olen nähnyt rannoilla auringonpaisteessa pullistuneita kanistereita, en ole sen enempää pelännyt niitä kuin vanhoja öljysäiliöitäkään, eikä ole edes tullut mieleen, että sisällä voisi olla räjähtävä seos. Luulen Torissa pääsevän helposti eroon vanhasta säiliöstä. Jos moinen ei kiinnosta, kelpaa valuma-allas metallin kiettätykseen ja muovipönttö kaatopaikalle. Turha repiä sen enempää dramatiikkaa vanhasta muovipurkista.

 

[tietokonerikki]

Tyhjennetty, mutta pesemätön säiliö on suurempi riski kuin täysi. Sinne mahtuu koko säiliön tilavuudelta räjähdysherkkää kaasua.

En nyt ihan hevillä tuohon usko, bensa kyllä kaasuuntuu sopivalla hapella räjähtäväksi, mutta yhtään kevytöljysäiliön räjähdystä en tiedä ja säiliöt yleensä käytetään lähes tyhjiksi ennen uuden tilaamista.

 

[WestCoast]

Kaasupuolesta en tiedä, mutta poltin on todella helppohoitoinen, mutta se kattila kannattaa puhdistaa väh. vuoden välein ja jos poltat kituen niitä puita, niin luultavasti jopa useammin nuohoojan tai omasta toimesta.

puu puolen osaan ite putsaa kyllä mutta tuo kaasupuoli on hieman kysymysmerkki..
Kaasussa huoltoväli ois suositeltava olevan 2 vuotta, tosin jos nyt se maalämpö ittesä sattuu löytään tähän torppaan niin opetellaan sitten sitä maalämpöä.

Tällä hetkellä onneks lämpötilat läks paukkumaan plussan puolelle mikä toki tarkoittaa myös pienempää kulutusta lämmitykselle.. parhimmillaan tuossa oli 300 kwh päivässä laskettuna mikä hurja määrä, se oli tuossa viime viikolla kovimmilla pakkasilla, nyt onneks saanu tiputettua kulutuksen sinne 100 kwh paikkeille..

En tiiä vuotaako tuo kattila lämpöä sitten niin paljon sen lisäks et joku asetus tuolla nyt hankaa vielä vastaan että sais asetukset ihan tikkiin mutta kulutuksen suunta nyt onneks toistaseks alaspäi..
Vertailukelposia sitten toki kunhan pakkaset taas nousee..

 

[Farendlöse]

Noinkohan se kevyt polttoöljy tuottaa räjähtävän seoksen...

Ei kyllä räjähdä prkl ei sitten millään. Pikku poikana yritettiin räjäyttää 20l kanisteri, jossa oli polttoöljyä pohjalla. Paha mieli vaan jäi.

 

[tietokonerikki]

puu puolen osaan ite putsaa kyllä mutta tuo kaasupuoli on hieman kysymysmerkki..
Kaasussa huoltoväli ois suositeltava olevan 2 vuotta, tosin jos nyt se maalämpö ittesä sattuu löytään tähän torppaan niin opetellaan sitten sitä maalämpöä.

Tällä hetkellä onneks lämpötilat läks paukkumaan plussan puolelle mikä toki tarkoittaa myös pienempää kulutusta lämmitykselle.. parhimmillaan tuossa oli 300 kwh päivässä laskettuna mikä hurja määrä, se oli tuossa viime viikolla kovimmilla pakkasilla, nyt onneks saanu tiputettua kulutuksen sinne 100 kwh paikkeille..

En tiiä vuotaako tuo kattila lämpöä sitten niin paljon sen lisäks et joku asetus tuolla nyt hankaa vielä vastaan että sais asetukset ihan tikkiin mutta kulutuksen suunta nyt onneks toistaseks alaspäi..
Vertailukelposia sitten toki kunhan pakkaset taas nousee..

Se putsataan ihan samalla tavalla kuin puupuolikin, avaat noi "luukut" ja vedät ne todennäköisesti irrotettavat lämmönkeräimet sieltä ulost, kts. niiden asento.
Putsaat ne teräsharjalla sekä sen kattila pesän myös se polttimen palopesä.
Näet onko tarvetta eli jos pinta on nokinen (noki on lämmöneriste)
Helppoa kuin heinän teko, toki suosittelen hyvää pölysuojaa esim. AirAce
hyväksi todettu, , en ole sen myyjä

Taisivat ensi viikoksi luvata pakkasia, joten nyt olis aikasopiva aika, jos ei ole jo putsattu.
Katsot sitten, että luukut jäävät tiiviiksi, niin ei mene hukkalämmöksi.

 

[WestCoast]

Se putsataan ihan samalla tavalla kuin puupuolikin, avaat noi "luukut" ja vedät ne todennäköisesti irrotettavat lämmönkeräimet sieltä ulost, kts. niiden asento.
Putsaat ne teräsharjalla sekä sen kattila pesän myös se polttimen palopesä.
Näet onko tarvetta eli jos pinta on nokinen (noki on lämmöneriste)
Helppoa kuin heinän teko, toki suosittelen hyvää pölysuojaa esim. AirAce
hyväksi todettu, , en ole sen myyjä

Taisivat ensi viikoksi luvata pakkasia, joten nyt olis aikasopiva aika, jos ei ole jo putsattu.
Katsot sitten, että luukut jäävät tiiviiksi, niin ei mene hukkalämmöksi.

Ei siis sen hankalempaa sekään.. Kunhan laittaa kaasuhanasta kaasut veks ekaks ;D Dänks!

Viimeks putsattu huollossa helmikuun lopussa niin taidan jättää sen homma tekemättä tän talven osalta.. tuskin siellä hirveesti on mitää kerenny kertyä, eikös kaasunki pitäs palaa ihan riittävän puhtaasti ettei nokea kerry?

 

[tietokonerikki]

Ei siis sen hankalempaa sekään.. Kunhan laittaa kaasuhanasta kaasut veks ekaks ;D Dänks!

Viimeks putsattu huollossa helmikuun lopussa niin taidan jättää sen homma tekemättä tän talven osalta.. tuskin siellä hirveesti on mitää kerenny kertyä, eikös kaasunki pitäs palaa ihan riittävän puhtaasti ettei nokea kerry?

Ei mitään hajua tosta kaasun nokeamisesta, mutta sulla se puukattila nokeaa myös sitä kaasupuolta siellä ylhäällä, varsinkin jos käytät sitä puun palamisilman (lue:tervan teko) säädintä.

 

[WestCoast]

Ei mitään hajua tosta kaasun nokeamisesta, mutta sulla se puukattila nokeaa myös sitä kaasupuolta siellä ylhäällä, varsinkin jos käytät sitä puun palamisilman (lue:tervan teko) säädintä.

Saahan siitä luukun ottaa auki ja vilassa.. eihän se mittää maksa eikä oo iso homma

 

[WestCoast]

Käykö tämä nytten sitten mitenkään järkeensä?

Kokeilin hieman noita kiertovesipumpun nopeuksia..

Tuohon 13-14 välille asti oli 1 nopeudella pumppu, nopeuksia on 3.. Töitten jälkeen ennen 2 laitoin takasi 3 asetukselle ja hurjasti muuttu kulutus, vaikka toki pakkasellakin voinee olla hieman asian kanssa tekemistä mutta ei tuo pakkanenkaa mikään radikaali ole..

Voiko se 3 nopeus sekottaa kattilassa olevaa pientä varaajaa noin paljon?

 

[Kvarkki]

3 on ilmeiseti nopeampi virtaus? Vaihtoehto 1: Asetus 1 ei riitä syöttämään piiriin sitä energiaa, jonka piiri pystyy kuluttamaan. Jos lämmöt pysyy vuorokausia tasaisena 1:llä, tämän voi poissulkea. Vaihtoehto 2: Tippuva lämpötila laukaisi lisälämmityksen, tuossa on hyvin lyhyt ajanjakso kuvattuna. Tasaantuuko kulutus pidemmällä ajalla?
Vaihtoehto 3: Joku asia saa tehtyä tuolle kombolle järjettömän huonon hyötysuhteen ja poltin pukkaa lämpöä taivaalle. Huoltoa kehiin. Aika epätodennäköiseltä tuntuu.

e: Testaile asetusmuutoksia siis pitkään, mieluiten vuorokausia. Talo säätyy hitaasti.

 

[tietokonerikki]

Käykö tämä nytten sitten mitenkään järkeensä?

Kokeilin hieman noita kiertovesipumpun nopeuksia..

Tuohon 13-14 välille asti oli 1 nopeudella pumppu, nopeuksia on 3.. Töitten jälkeen ennen 2 laitoin takasi 3 asetukselle ja hurjasti muuttu kulutus, vaikka toki pakkasellakin voinee olla hieman asian kanssa tekemistä mutta ei tuo pakkanenkaa mikään radikaali ole..

Voiko se 3 nopeus sekottaa kattilassa olevaa pientä varaajaa noin paljon?

Tohon Kvarkkin arvioon vaihtoehto 3B . Kun pumppu pyörittää sitä vettä nopeasti se palaa "liian" lämpimänä takaisin
ja sen takia se kaasupolttimon tuottama lämmin ilma ei kerkiä antaa (johtua veteen) kaikkea tehoa ennen kattilasta ulos menoaan.

Sulla muuttuu se talon lämmityksen ohjauskäyrä tuossa samalla, joten kokeile ( pari päivää) ja muuta tuo kierto asentoon 2. Kuten Kvarkki sanoi muutokset ovat hitaita, koska talosi seinien pitää jäähtyä/ mukautua uuteen säätöön.

Se talon säätökäyrän löytäminen (tutustu asiaan säätimesi ohjeista) vie aikaa ja kun sen löydät ja säädät pattereissa esisäädön kohdilleen voit heittää lähes kaikki termostaatit varaston hyllylle. (Itselläni tai taa olla 2-kappaletta ja se toinenkin on jumiutunut, siksi sinne hyllylle varastoon )
Se säätökäyrä huolehtii lämmön pysymisestä oikeana.

 

[WestCoast]

3 on ilmeiseti nopeampi virtaus? Vaihtoehto 1: Asetus 1 ei riitä syöttämään piiriin sitä energiaa, jonka piiri pystyy kuluttamaan. Jos lämmöt pysyy vuorokausia tasaisena 1:llä, tämän voi poissulkea. Vaihtoehto 2: Tippuva lämpötila laukaisi lisälämmityksen, tuossa on hyvin lyhyt ajanjakso kuvattuna. Tasaantuuko kulutus pidemmällä ajalla?
Vaihtoehto 3: Joku asia saa tehtyä tuolle kombolle järjettömän huonon hyötysuhteen ja poltin pukkaa lämpöä taivaalle. Huoltoa kehiin. Aika epätodennäköiseltä tuntuu.

e: Testaile asetusmuutoksia siis pitkään, mieluiten vuorokausia. Talo säätyy hitaasti.

Joo 3 nen on nopein, jossain netissä tuli vastaan että vois liian nopea teho sekottas kattilassa vettä liiakseen..
Laittelin tuossa aamusella takasii 1 nopeudelle joten tuossa jonkiilainen siivu sitten että missä näkee erotuksen.. toki tässä nyt tarttee hieman seurailla muutenkin kun kovemmat pakkaset taas tulee että mitä tapahtuu kulutuksille.. tässä senver nyt ollu nollan ympäristössä lämpötilat ettei oo sit niin suuri ollu lämmityksenkään tarve kun mitä tuossa aikasemmin kovemmilla pakkasilla..
Joten täytyy katella kun nuo pakkaset tulee että mitä tapahtuu ja miten tasottuu.. Lämpeekö kaikki patterit vai tartteeko sitten kuiteki lisää kierrosta pumpulta.

Huolto tehty vasta helmikuun lopussa niin se ei varmaan oo syyllinen kuitenkaan? tai vois näin ainaki ensisijaisesti olettaa

Tohon Kvarkkin arvioon vaihtoehto 3B . Kun pumppu pyörittää sitä vettä nopeasti se palaa "liian" lämpimänä takaisin
ja sen takia se kaasupolttimon tuottama lämmin ilma ei kerkiä antaa (johtua veteen) kaikkea tehoa ennen kattilasta ulos menoaan.

Sulla muuttuu se talon lämmityksen ohjauskäyrä tuossa samalla, joten kokeile ( pari päivää) ja muuta tuo kierto asentoon 2. Kuten Kvarkki sanoi muutokset ovat hitaita, koska talosi seinien pitää jäähtyä/ mukautua uuteen säätöön.

Se talon säätökäyrän löytäminen (tutustu asiaan säätimesi ohjeista) vie aikaa ja kun sen löydät ja säädät pattereissa esisäädön kohdilleen voit heittää lähes kaikki termostaatit varaston hyllylle. (Itselläni tai taa olla 2-kappaletta ja se toinenkin on jumiutunut, siksi sinne hyllylle varastoon )
Se säätökäyrä huolehtii lämmön pysymisestä oikeana.

Ite en oo viel ihan hiffannu tuota et jos paluusta tulee riittävän lämmintä vettä niin miksi edes polttimen pitää sitä hirveästi lämmitellä ja tuhlata siihen ainetta?

Tällä hetkellä käyrät +20: 18 0: 37 -20: 50 astetta.. tuli tiputeltua noita tuossa aikasemmin edellisten keskusteluiden jälkeen parisen pv sitten.

Tällä hetkellä kierron lämpöhäviö noin pari astetta vaan 1 nopeudella, tosin epätarkalla laserilla suoraan putken pinnasta mitattuna mutta putkien materiaali sama kuitenkin niin auttavasti suuntaa antava kummiski..

Onhan tässä tutustuttu ohjeisiin tämä vajaa pari talvea ja on säädetty ja luettu ja luettu.. paljon kaikkea kokeiltu ja opiskeltu.. Mutta tehdään tässä tutkimusta lisää ja antaa hurissa nytten parisen päivää tuolla 1 nopeudella kun kotona tässä olen ja antaa sen jälkeen hurissa sitten 2 nopeudella muutaman päivän ja kattelee sit mitä jättää muutamaks päiväks joululomalle lähtiessä sinne pyörimään.

Edit: Tuohon pumpun nopeus juttuun ja siihen että voiko se liikaa sitten sekottaa sitä varaajan vettä ja sen takia sekoilee niin ohan nuo 3 ja 3B ihan loogisia vaihtoehtoja kuitenkin.. pikku twisti mukaanlukien että tuli pikkasen pakkasta.. Oumanin asetuksissa ollut nyt hetken aikaa että ottaa 5 tunnin keskiarvoa ja tekee sen mukaan päätöksiä, tuntunu kaasun kulutuski rauhottuneen senki asetuksen kanssa eikä hirveätä vaikutusta sisälämpötilaan

 

[tietokonerikki]

Joo 3 nen on nopein, jossain netissä tuli vastaan että vois liian nopea teho sekottas kattilassa vettä liiakseen..
Laittelin tuossa aamusella takasii 1 nopeudelle joten tuossa jonkiilainen siivu sitten että missä näkee erotuksen.. toki tässä nyt tarttee hieman seurailla muutenkin kun kovemmat pakkaset taas tulee että mitä tapahtuu kulutuksille.. tässä senver nyt ollu nollan ympäristössä lämpötilat ettei oo sit niin suuri ollu lämmityksenkään tarve kun mitä tuossa aikasemmin kovemmilla pakkasilla..
Joten täytyy katella kun nuo pakkaset tulee että mitä tapahtuu ja miten tasottuu.. Lämpeekö kaikki patterit vai tartteeko sitten kuiteki lisää kierrosta pumpulta.

Huolto tehty vasta helmikuun lopussa niin se ei varmaan oo syyllinen kuitenkaan? tai vois näin ainaki ensisijaisesti olettaa



Ite en oo viel ihan hiffannu tuota et jos paluusta tulee riittävän lämmintä vettä niin miksi edes polttimen pitää sitä hirveästi lämmitellä ja tuhlata siihen ainetta?

Tällä hetkellä käyrät +20: 18 0: 37 -20: 50 astetta.. tuli tiputeltua noita tuossa aikasemmin edellisten keskusteluiden jälkeen parisen pv sitten.

Tällä hetkellä kierron lämpöhäviö noin pari astetta vaan 1 nopeudella, tosin epätarkalla laserilla suoraan putken pinnasta mitattuna mutta putkien materiaali sama kuitenkin niin auttavasti suuntaa antava kummiski..

Onhan tässä tutustuttu ohjeisiin tämä vajaa pari talvea ja on säädetty ja luettu ja luettu.. paljon kaikkea kokeiltu ja opiskeltu.. Mutta tehdään tässä tutkimusta lisää ja antaa hurissa nytten parisen päivää tuolla 1 nopeudella kun kotona tässä olen ja antaa sen jälkeen hurissa sitten 2 nopeudella muutaman päivän ja kattelee sit mitä jättää muutamaks päiväks joululomalle lähtiessä sinne pyörimään.

Edit: Tuohon pumpun nopeus juttuun ja siihen että voiko se liikaa sitten sekottaa sitä varaajan vettä ja sen takia sekoilee niin ohan nuo 3 ja 3B ihan loogisia vaihtoehtoja kuitenkin.. pikku twisti mukaanlukien että tuli pikkasen pakkasta.. Oumanin asetuksissa ollut nyt hetken aikaa että ottaa 5 tunnin keskiarvoa ja tekee sen mukaan päätöksiä, tuntunu kaasun kulutuski rauhottuneen senki asetuksen kanssa eikä hirveätä vaikutusta sisälämpötilaan

Joo toi mun 3B siinä mielessä huono, että se pumpun kiertonopeus ei olle siinä se suurin syy (toki pudottaisin sen edelleen kahteen, jos ongelmia ei siitä aiheudu), vaan se että sitä lämpöä menee harakoille? Eli oleellisempi ollee se
sun kattilan puhtaus ja se kattilaveden lämpötilaväli missä poltin sammuu ja ja alkaa uudestaan käymään.
Eli se lämpö saadaan paremmin johtumaan siihen veteen.

Siellä ollee joku säätökäyrä mitä sitten korjailet pakkasen mukaan sen kallistusta muuttamalla tai tasaisesti laskemalla/ noustamallla (riippui siitä säädätkö kovalla pakkaselle vai ns. "nollakelillä" ohjeesi kertoneen paremmin). Kunhan sulla on se esisäätö tehty.

 

[Serbetli]

Joo 3 nen on nopein, jossain netissä tuli vastaan että vois liian nopea teho sekottas kattilassa vettä liiakseen..

On tornihuhu. Kun virtaus on iso, menee shuntti melkein kiinni, eikä kattilan vesi sekoitu. Muutenkin vaikuttaa touhu ihan päiväkoti-ikäisten raketin rakentamiselta. Lämpöenergian kulutus riippuu vain kuuman käyttöveden kulutuksesta ja lämpövuodosta talon vaipan lävitse. On ihan saman tekevää, millä lämpö tuotetaan. Yhtä samantekevää on lämmityspiirin kiertonopeus. Liian pienellä virtauksella tietenkään lämpöä ei riitä joka lämmön jakajaan ja turhan kova virtaus kohisee pattereissa. Lämpötalouden kannalta virtausnopeus on muuten aivan sama.

 

[tietokonerikki]

On tornihuhu. Kun virtaus on iso, menee shuntti melkein kiinni, eikä kattilan vesi sekoitu. Muutenkin vaikuttaa touhu ihan päiväkoti-ikäisten raketin rakentamiselta. Lämpöenergian kulutus riippuu vain kuuman käyttöveden kulutuksesta ja lämpövuodosta talon vaipan lävitse. On ihan saman tekevää, millä lämpö tuotetaan. Yhtä samantekevää on lämmityspiirin kiertonopeus. Liian pienellä virtauksella tietenkään lämpöä ei riitä joka lämmön jakajaan ja turhan kova virtaus kohisee pattereissa. Lämpötalouden kannalta virtausnopeus on muuten aivan sama.

Mäkin uskon tuohon energian häviämättömyyden lakiin, joten pattereiden osalta ollaan aika lailla samaa mieltä.
Huonekohtainen säätö ja ilmanvaihto + vuotoilma on sitten oma asiansa.
Sillä mitä siellä kattilassa tapahtuu ollee isompi merkitys, miten se vesi siellä sekoittuu ja varsinkin kerkiääkö se kattila ottamaan siitä kuumasta palamisilmasta energian talteen ennenkuin se kuuma savukaasu menee piipusta ulos.

 

[Serbetli]

kerkiääkö se kattila ottamaan siitä kuumasta palamisilmasta energian talteen ennenkuin se kuuma savukaasu menee piipusta ulos.

Sitäkään ei tarvitse arpoa. Savukaasun lämpötilasta näkee hyötysuhteen, kun poltin on säädöissä. Nuohoustarvettakin voi päätellä savukaasun lämpötilan perusteella säästääkseen luukun saranoita.

 

[WestCoast]

On tornihuhu. Kun virtaus on iso, menee shuntti melkein kiinni, eikä kattilan vesi sekoitu. Muutenkin vaikuttaa touhu ihan päiväkoti-ikäisten raketin rakentamiselta. Lämpöenergian kulutus riippuu vain kuuman käyttöveden kulutuksesta ja lämpövuodosta talon vaipan lävitse. On ihan saman tekevää, millä lämpö tuotetaan. Yhtä samantekevää on lämmityspiirin kiertonopeus. Liian pienellä virtauksella tietenkään lämpöä ei riitä joka lämmön jakajaan ja turhan kova virtaus kohisee pattereissa. Lämpötalouden kannalta virtausnopeus on muuten aivan sama.

Kiitos kannustavasta vastauksesta

Sitäkään ei tarvitse arpoa. Savukaasun lämpötilasta näkee hyötysuhteen, kun poltin on säädöissä. Nuohoustarvettakin voi päätellä savukaasun lämpötilan perusteella säästääkseen luukun saranoita.

Milläpäs sitä amatööri sitten mittailis?
avasin tuossa polttimen puhistuspuolen ja se oli puhas joitain pikku hilsettä lukuunottamatta..
Liekkiki näytti palavan melkolailla puhtaasti ja hyvällä liekillä.. ehkei ihan kuumimmalla mahollisella tavalla liekin väristä päätellen mut en tiedäkkään miten liekin kuuluu palaa kattilassa.. Kaasuleikkurit tutumpia..
Puupuoli myös putsattu, näytti olleen joissain viikoissa kertyny skeidaa yllättävän paljon..

Kuvassa Helmikuun lopussa olevista arvoista

 

[julli100]

Tuliko säätäjältä selitystä tolle yli-ilmalle?

 

[WestCoast]

Tuliko säätäjältä selitystä tolle yli-ilmalle?

Onkos siinä tai noissa muissa arvoissa jotain vikaa? Ei oo tullu selityksiä enkä oo osannu kyseenalaistaakkaa kun en noista ihan vielä niin paljoa tiedä..