Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[SheikYerbouti]

Asiasta kolmanteen, älä vaan tee tuolle alkuperäiselle rakenteelle mitään peruuttamatonta, voi olla että sulla itselläsi mieli vielä muuttuu, tai ainakin asunnon mahdollisesti seuraava omistaja sitä arvostaa. Puuhellahan on ihan ehdoton käyttöpeli..

Tästä olen samaa mieltä. Kyllä mekin oltiin vähän fifty sixty, että otetaanko käyttöön, mutta ainakin nykyisellään oma jaksaminen loppuu takan lämmittämiseen. Puuhella on sitten jäänyt vaille käyttöä. Pöytälevyn avulla sekin ongelma ratkeaa, kun saadaan sen päällinen käytettyä hyödyksi.

 

[Riihis]

Löytyy näitä "äly"varaajia nykyään myös, ainakin Haato HK. Tuommoista kaavaillut itselle kun vaihto tulee ajankohtaiseksi.

Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en

 

[tietokonerikki]

Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en

Kerro vaan sekä joko se osaa lämmittää pörssisähkön hinnan mukaan.

 

[Raitlin]

Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en

Joo kerro ilman muuta, varsinkin jos löytyy paljon negatiivista.

 

[tietokonerikki]

Keittiössä on UPO:n parikymmentävuotta vanha hellaleivinuuni, suunnilleen tämän näköinen:



Koska ei uunia käytetä, haluttaisiin tuo päällinen käyttöön muuten, eli jonkinlaista peitelevyä tai muuta siihen päälle pitäisi saada. Onko tällaisia valmiiksi olemassa, tai onko jollain muita ideoita? Puinen päällinen olisi tietysti paras, mutta muutkin kelpaisi.

Jäin miettimään ton levyn ruostumista, jos siihen tiiviin levyn suoraan päälle laittaa. Eli kannattanee vähän tarkkailla miten toi rauta siellä käyttäytyy.
Lasilevy vois olla kanssa tossa toimiava, jää hellan fiilis vielä näkymään.

 

[SheikYerbouti]

Jäin miettimään ton levyn ruostumista, jos siihen tiiviin levyn suoraan päälle laittaa. Eli kannattanee vähän tarkkailla miten toi rauta siellä käyttäytyy.
Lasilevy vois olla kanssa tossa toimiava, jää hellan fiilis vielä näkymään.

Hyvä pointti. Ehkä paras olisi tosiaan laittaa vähän kumitossuja siihen pöytälevyn alle, että jäisi ilmarakoa raudan ja uuden pinnan väliin.

 

[juhaa]

Löytyy näitä "äly"varaajia nykyään myös, ainakin Haato HK. Tuommoista kaavaillut itselle kun vaihto tulee ajankohtaiseksi.

Tämän perusteella ei jatkoon, kun tuo ei varmaan pörssihintojen päälle ymmärrä. En kyllä katsonut yhtään saako sitä, kuitenkin ohjattua jonkin portin kautta haluamallaan tavalla?

HUOM! HK SC-lämminvesivaraajat eivät sovellu järjestelmiin, joissa halutaan käyttää lämpimän veden kiertoa tai katkaisevaa sähkönsyöttöohjausta (esim. yösähkö).

Edit: Ei tuo nyt pahan hintainen ole. Jos pääsee vain käyttämään muutakin kuin sen omaa älyä.

 

[asentaja1]

Onko heittää hyviä arvauksia mikä aiheuttaa sähkönkulutukseen piikkejä tällä hetkellä tyhjillään olevassa omakotitalossa jossa päällä kylppärin lattialämmitys, lämminvesivaraaja, ilppi ja koneellinen tulo/poistoilmanvaihto (lto).

Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa omakotitalossa ylipäätänsä joku pitää päällä kesällä kaikki mahdolliset kuluttajat? Ei kuulosta ihan viisaalta. Lattialämmityksen, lämminvesivaraajan ja ilpin voi ihan huoletta sammuttaa ja kohteesta riippuen hyvinkin mahdollisesti myös koneellisen ilmanvaihdon. Riippuen tyhjilläänolon kestosta mahdollisesti kannattaisi kääntää taulusta virrat kokonaan pois, yllättävän suuri kulutus kertyy kaikesta pienemmästäkin yhteensä, joka ei mukamas kuluta mitään.

 

[Andan]

Hyvä pointti. Ehkä paras olisi tosiaan laittaa vähän kumitossuja siihen pöytälevyn alle, että jäisi ilmarakoa raudan ja uuden pinnan väliin.

Meillä on tuollaisen puuhellan päällä kangasliina. Toimii hyvin, mutta jos haluaa ihan tasaisen pöytäpinnan, niin sellaista ei tietty tuolla saa.

 

[juhaa]

Kaikki on kiinni siitä, että mitä on vailla, koska tasoksi laitettuna se on jo sitä.
Ainoa sääntö on, kuten tuli jo ilmi. Ei purkua ja piste!

 

[Catrik]

Onko hyviä tai huonoja kokemuksia katon paikkausmassoista? Huopakatto kyseessä. Ei mitään 10 vuotta tarvi kestää kun katto menossa remonttiin kuitenkin.

Jotain tämmösiä, lieneekö näillä olennaisia eroja RK Aquaproof Repair vesitiivis paikkausmassa 1 kg | Motonet Oy

PATTEX Katonkorjausmassa musta 750ml | Motonet Oy

Vedenpitävä ja helposti levitettävä musta silikonimassa katon korjaukseen ja suojaukseen. Voidaan levittää harjalla tai telalla, luo UV:n ja säänkestävän...

www.motonet.fi

https://www.k-rauta.fi/tuote/tiivistysliima-kerabit-1l-bitumikatolle/6417547157380

 

[Ogeli]

Onko hyviä tai huonoja kokemuksia katon paikkausmassoista? Huopakatto kyseessä. Ei mitään 10 vuotta tarvi kestää kun katto menossa remonttiin kuitenkin.

Itse ottaisin kerabitin bitumipohjaisena? sopinee paremmin kuin tuo "luonnonkumitiivistysmassa"
Mulla oli joskus jotain lastalla levitettävää bitumia, vanhaa kattoa saa joskus pitämään kuumailmapuhaltimella sulattamalla.

 

[Riihis]

Siitä Haato HK SC kokemuksia.... Joo, pari vuotta ollut nyt kiinni. Nyt vasta ollaan asuttu sen kanssa, ekat vuodet oli vaan raksasaunan suihkuvesille. Normaali kytkeä, sanoi putkari. Pienellä twistillä toki, varaajan takana olevat putki"kourut" on sen verta matalat, ettei laitosta saa kouruista huolimatta kiinni seinään, vaan jää rakoa väkisin, siis jos takaa vetää putket.

Lämpötilan säätö suoraan paneelista on kätsy, meillä kun oli jatkuvassa sähkössä, sai pitää lämmöt minimissä, ja samalla ku saunaan laittoi lämmöt, niin nostin lämpöjä. Ja saunan jälkeen lämmöt taasen minimille. Nyt asumiskäytössä kellokytkimen takana "yösähköllä."

Sisäänrakennettu äly on tyhmää, käsittääkseni oppii, milloin on nostettu lämpötilaa, ja osaa sitten sen itse nostaa (esim. keskiviikon ja lauantain saunatehostus). Meillä menee nyt äly hukkaan, kun sähkön poikkasu aina nollaa muistin. Jos joku haluaa sille viikko-ohjelmansa opettaa, niin siitä vaan, mutta epäilen, että tämä luvattu toiminto kuulostaa paremmalta mainoksessa kuin käytössä. Tästä älystä olisin halunnut kysyä tehtaalta lisää, samoin kuin automaattisesta tulistuksesta, mutta kukaan ei siitä tiennyt kun soittelin, vaikka lupasivat selvittää ja soittaa takaisin.

Eli meillä lämpiää öisin vesi, mutta mahdollisissa suursuihkuissa ajattelin napsauttaa virrat päälle ja vielä nostaa lämpöjä, että vesi riittää. Jos saunottaa koko talkooväkee. Boileri on kylpyhuoneessa, joka lämpiää muutenkin sähköllä, joten lämpöhukka ei ole hukkaa meillä.

Ostaisinko nyt uudestaan, en. Koska äly menee hukkaan. (myönnetään, olin mainoksen uhri, ja silloin se oli edukkaampi mitä nyt)

Tulipas pitkä ja sekava viesti, pahoittelut. Vastaan toki, jos joku vielä on kiinnostunut asiasta.

-villa auringonkukan asukkaat-

 

[Raitlin]

Siitä Haato HK SC kokemuksia.... Joo, pari vuotta ollut nyt kiinni. Nyt vasta ollaan asuttu sen kanssa, ekat vuodet oli vaan raksasaunan suihkuvesille. Normaali kytkeä, sanoi putkari. Pienellä twistillä toki, varaajan takana olevat putki"kourut" on sen verta matalat, ettei laitosta saa kouruista huolimatta kiinni seinään, vaan jää rakoa väkisin, siis jos takaa vetää putket.

Lämpötilan säätö suoraan paneelista on kätsy, meillä kun oli jatkuvassa sähkössä, sai pitää lämmöt minimissä, ja samalla ku saunaan laittoi lämmöt, niin nostin lämpöjä. Ja saunan jälkeen lämmöt taasen minimille. Nyt asumiskäytössä kellokytkimen takana "yösähköllä."

Sisäänrakennettu äly on tyhmää, käsittääkseni oppii, milloin on nostettu lämpötilaa, ja osaa sitten sen itse nostaa (esim. keskiviikon ja lauantain saunatehostus). Meillä menee nyt äly hukkaan, kun sähkön poikkasu aina nollaa muistin. Jos joku haluaa sille viikko-ohjelmansa opettaa, niin siitä vaan, mutta epäilen, että tämä luvattu toiminto kuulostaa paremmalta mainoksessa kuin käytössä. Tästä älystä olisin halunnut kysyä tehtaalta lisää, samoin kuin automaattisesta tulistuksesta, mutta kukaan ei siitä tiennyt kun soittelin, vaikka lupasivat selvittää ja soittaa takaisin.

Eli meillä lämpiää öisin vesi, mutta mahdollisissa suursuihkuissa ajattelin napsauttaa virrat päälle ja vielä nostaa lämpöjä, että vesi riittää. Jos saunottaa koko talkooväkee. Boileri on kylpyhuoneessa, joka lämpiää muutenkin sähköllä, joten lämpöhukka ei ole hukkaa meillä.

Ostaisinko nyt uudestaan, en. Koska äly menee hukkaan. (myönnetään, olin mainoksen uhri, ja silloin se oli edukkaampi mitä nyt)

Tulipas pitkä ja sekava viesti, pahoittelut. Vastaan toki, jos joku vielä on kiinnostunut asiasta.

-villa auringonkukan asukkaat-

Kiitos kokemuksista, kuulostaa siis siltä että DIY ratkaisulla saa paremman lopputuloksen ainakin varaajan älyllistämiseen.

 

[Riihis]

Kyllä, esim shelly ja kontaktori?

 

[Sledge]

Onkos muurareita tai nuohoojia paikalla?
Ostettiin omakotitalo ja alkaa pikkuhiljaa lämmityskausi kolkutella ovella. Ihmetystä aiheuttaa leivinuunin 3 peltiä. Osaisiko joku heittää lonkalta miten näiden kanssa tulisi puljailla?
Erikseen on vielä raitisilmakanava jossa säätöpelti tuossa uunin alalaidassa.

 

[Mikkos]

Onkos muurareita tai nuohoojia paikalla?
Ostettiin omakotitalo ja alkaa pikkuhiljaa lämmityskausi kolkutella ovella. Ihmetystä aiheuttaa leivinuunin 3 peltiä. Osaisiko joku heittää lonkalta miten näiden kanssa tulisi puljailla?
Erikseen on vielä raitisilmakanava jossa säätöpelti tuossa uunin alalaidassa.

Onko samassa piipussa useampi takka esim leivinuunin vastapuolella?

 

[asentaja1]

Onkos muurareita tai nuohoojia paikalla?
Ostettiin omakotitalo ja alkaa pikkuhiljaa lämmityskausi kolkutella ovella. Ihmetystä aiheuttaa leivinuunin 3 peltiä. Osaisiko joku heittää lonkalta miten näiden kanssa tulisi puljailla?
Erikseen on vielä raitisilmakanava jossa säätöpelti tuossa uunin alalaidassa.

Tuossa on aika montakin vaihtoehtoa miten nuo pellit voi olla. Onko tuo kuva uunin päältä? Onko tuossa jotakin muuta takkaa tai hellaa samassa yhteydessä (tai mahdollisesti toisella puolella/toisessa huoneessa), tai onko ollut hella vieressä joskus aikaisemmin?
Jos ei pääse mistään kurkkimaan, pitää kokeilla. Kaikki auki ja sitten tulet palamaan, niin että hormi kunnolla lämpiää, muutenhan nämä aina temppuilee ja on vaikeita saada syksyllä vetämään.
Kun on muutama päivä pikkuhiljaa poltettu kaikki pellit auki tulia ja hormi on lämmennyt kunnolla käyttökuntoon, voit kokeilla laittaa (ilman tulia) kaikki pellit kiinni ja sitten kokeilla eri peltejä avaamalla polttaa sanomalehden palaa, tai röökiä tms ja savulla kokeilet mitä peltiä avaamalla alkaa vetämään. Tuossa voi olla erikseen vaikka pääpelti ja sitten alemmalle tuhka/hiili-pesälle oma pelti. Vivusta voi saada ehkä käännettyä kesä/talvi-asentoon (suorempi tai pidempi reitti taivaalle), koskaan en kyllä leivinuunissa sellaista ole nähnyt, helloissa ja takoissa kylläkin.

 

[Sledge]

Tuossa on aika montakin vaihtoehtoa miten nuo pellit voi olla. Onko tuo kuva uunin päältä? Onko tuossa jotakin muuta takkaa tai hellaa samassa yhteydessä (tai mahdollisesti toisella puolella/toisessa huoneessa), tai onko ollut hella vieressä joskus aikaisemmin?
Jos ei pääse mistään kurkkimaan, pitää kokeilla.

Joo kuva on otettu uunin päältä, ei ole hormissa muita tulipisteitä eikä pitäisi olla edes varauksia. Muurattu vuonna 94.

Joku väläytteli sellaista, että toinen pelti on puolikkaan kiven hormi, joka on tuolle kekäletilalle. Eli kun kekäleet on pudotettu alas niin voisi tuon ”täyden kiven pellin laittaa suoraan kiinni ja häkä poistuisi sitten erikseen tuolta alatilasta.

 

[ltrvs]

Joku väläytteli sellaista, että toinen pelti on puolikkaan kiven hormi, joka on tuolle kekäletilalle. Eli kun kekäleet on pudotettu alas niin voisi tuon ”täyden kiven pellin laittaa suoraan kiinni ja häkä poistuisi sitten erikseen tuolta alatilasta.

Tunnetaan myös nimellä "häkäpelti".

Olisiko tuo pystyyn liikkuva ns. "kesäpelti"? Kesällä kun lämmittelet uunin limpun ja pullanpaistoon saisi sillä ohjattua kuumat palokaasut suoremmin hormiin ja näin tupa lämpenisi helteillä vähemmän.

 

[stabbulamus]

Joo kuva on otettu uunin päältä, ei ole hormissa muita tulipisteitä eikä pitäisi olla edes varauksia. Muurattu vuonna 94.

Joku väläytteli sellaista, että toinen pelti on puolikkaan kiven hormi, joka on tuolle kekäletilalle. Eli kun kekäleet on pudotettu alas niin voisi tuon ”täyden kiven pellin laittaa suoraan kiinni ja häkä poistuisi sitten erikseen tuolta alatilasta.

Veikkaukseni olisi savupelti, hiilipelti ja ylöspäin nostettava kesäpelti.

 

[Pretor]

Kiitos kokemuksista, kuulostaa siis siltä että DIY ratkaisulla saa paremman lopputuloksen ainakin varaajan älyllistämiseen.

Itse just katselin varaajia ja en löytänyt yhtäkään syytä ostaa "älyvaraajaa". Kyllä siinä on mainosmiehet keksineet korulauseita ihan riittämiin.
100x kannattavampaa ostaa puolet halvemmalla, tai jopa 1/3 hinnalla perus "tyhmä" varaaja ja sille erikseen "älykilkkeet", joilla sen lämmitylsen ajastuksen voi tehdä ihan oman mielen mukaan.

 

[asentaja1]

Itse just katselin varaajia ja en löytänyt yhtäkään syytä ostaa "älyvaraajaa". Kyllä siinä on mainosmiehet keksineet korulauseita ihan riittämiin.
100x kannattavampaa ostaa puolet halvemmalla, tai jopa 1/3 hinnalla perus "tyhmä" varaaja ja sille erikseen "älykilkkeet", joilla sen lämmitylsen ajastuksen voi tehdä ihan oman mielen mukaan.

Nimenomaan, parasta ostaa sellainen varaaja, mikä on täysin älytön ja rakentaa äly sitten itse. Älyvaraaja on monesti paljon hankalampi, ellei mahdoton jälkikäteen myös muutta kunnolla älylliseksi jälkiasennustarvikkeilla.
Sen lisäksi kannattaa ostaa mahdollisimman tehokas varaaja (miel yli 10kW). Pienitehoisella varaajalla ei oikein voi lähellekään yhtä tehokkaasti hyödyntää halpoja tunteja, kun lämmitysaika venyy pitkäksi. Myös kierukkavaraaja on hyvä idea, eli käyttövesi kulkee kierukan lävitse, eikä tule suoraan siitä säiliöstä. Mahdollisesti kannattaa myös miettiä tarvitseeko jatkossa laajennetaavuutta, eli esimerkiksi mahdollisuutta lisätä siihen esim aurinkolämmitin tms.

 

[Oksa]

Carunan verkossa kun sai ajastettua yösähkön muutamasta eri vaihtoehdosta kytkeytymään klo 1 yöllä niin en ole kaivannut minkäänlaista älyäkään varaajaan. Niin suurella todennäköisyydellä osuu halvoille tai halvimmille tunneille ettei maksa vaivaa erikseen ohjailla.

 

[Riihis]

Nimenomaan, parasta ostaa sellainen varaaja, mikä on täysin älytön ja rakentaa äly sitten itse. Älyvaraaja on monesti paljon hankalampi, ellei mahdoton jälkikäteen myös muutta kunnolla älylliseksi jälkiasennustarvikkeilla.
Sen lisäksi kannattaa ostaa mahdollisimman tehokas varaaja (miel yli 10kW). Pienitehoisella varaajalla ei oikein voi lähellekään yhtä tehokkaasti hyödyntää halpoja tunteja, kun lämmitysaika venyy pitkäksi. Myös kierukkavaraaja on hyvä idea, eli käyttövesi kulkee kierukan lävitse, eikä tule suoraan siitä säiliöstä. Mahdollisesti kannattaa myös miettiä tarvitseeko jatkossa laajennetaavuutta, eli esimerkiksi mahdollisuutta lisätä siihen esim aurinkolämmitin tms.

Äly on kivaa, ainakin pörssisähköllä. Mites nallit riittää, kun varaaja haukkaa 10kw, ja tottakai sähköauton lataus ajastettu samoille halvoille tunneille? Sitten vielä vaikka themoilla kellarin lattialämmitys päällä varaamaan massaan lämpöä? 300 litraa, 3kw, kolmisen tuntia riittää. (neljä henkeä, normaalia elämää. Toki, jos täys joukkue kotona, kulutus/lämmitystarve suurempi)

 

[naur1s]

Mites nallit riittää,

Tehovahti yleensä tollasissa tehokkaammissa varaajissa.

 

[Pretor]

Sen lisäksi kannattaa ostaa mahdollisimman tehokas varaaja (miel yli 10kW). Pienitehoisella varaajalla ei oikein voi lähellekään yhtä tehokkaasti hyödyntää halpoja tunteja, kun lämmitysaika venyy pitkäksi. Myös kierukkavaraaja on hyvä idea, eli käyttövesi kulkee kierukan lävitse, eikä tule suoraan siitä säiliöstä. Mahdollisesti kannattaa myös miettiä tarvitseeko jatkossa laajennetaavuutta, eli esimerkiksi mahdollisuutta lisätä siihen esim aurinkolämmitin tms.

Tässä puhutaan lämminvesivaraajasta.
Perusvaraaja peruskäyttäjällä on varmaankin se 300l. Aika tuulesta temmattua heitellä, että pitäisi olla 10kW edestä vastuksia. Perus 300l varaajankaan lämmitys ei ihan mahdottomia vie ajallisesti ja yöllä lämmittäessä ne halvat tunnit osuu tuohon lämmitysjaksolle varmaan 90-95% tarkkuudella. Ja jos pilkkua oikein nussitaan, niin pienellä varaajalla lämmittää tehokkaammin halvoilla tunneilla/tunnilla, koska pieni varaaja lämpeää nopeasti. ja parhaimmillaan just sen halvimman tunnin aikana.

 

[asentaja1]

Tässä puhutaan lämminvesivaraajasta.
Perusvaraaja peruskäyttäjällä on varmaankin se 300l. Aika tuulesta temmattua heitellä, että pitäisi olla 10kW edestä vastuksia. Perus 300l varaajankaan lämmitys ei ihan mahdottomia vie ajallisesti ja yöllä lämmittäessä ne halvat tunnit osuu tuohon lämmitysjaksolle varmaan 90-95% tarkkuudella. Ja jos pilkkua oikein nussitaan, niin pienellä varaajalla lämmittää tehokkaammin halvoilla tunneilla/tunnilla, koska pieni varaaja lämpeää nopeasti. ja parhaimmillaan just sen halvimman tunnin aikana.

Tässä puhuttiin myös lämminvesivaraajan mahdollisesta älystä sekä muista mahdollisista ominaisuuksista joita ostaessa sopii miettiä. Ihan hyvinkin ollaan aiheessa. 200-300l perusvaraajan lämmitys kyllä ottaa aikansa, esim 300l varaajan lämmitys 1kW teholla karkesti reilu kaksi tuntia hieman asetuksista riippuen ilman häviötä. Se on aika pitkä aika jos halpoja tunteja ei ole kuin yksi, tai tulevaisuudessa kun ollaan vartin jaksoissa. Tehokkaat vastukset lämminvesivaraajassa on varmastikin yksi kaikkein edullisimmista ja helpoimmista tavoista ottaa hyöty pörssisähköstä. Ei pieni varaaja sen tehokkaammin lämmitä, sama energia per litra tarvitaan, mutta se on totta, että isommissa saattaa hävikki olla suurempi, isompi siltikin yleensä aina taloudellisempi kokonaisuus huomioiden, kaikki riippuu omasta käyttötarpeesta ja lämmitysenergian lähteestä ja hinnoittelusta, juuri nämä kaikki on asioita, joita on hyvä miettiä varaajakaupoille lähtiessä.

 

[Pretor]

Ei olla millään tavoin aiheessa perus omakotitalon lämminvesivaraajan kanssa, jos aletaan puhumaan 10kW vastuksista.
Aika paljon saa myös nähdä vaivaa löytääkseen 300l varaajan 1kW vastuksella. Liekö jopa mahdotonta, en jaksa ottaa selvää.
Kyllä se on 300l/3kW se perus ja sen kanssa pysytään itse aiheessa.
Fakta nyt vaan on se, että ne halvimmat tunnit osuu sen 90-95% sinne yölle ja siinä perus varaajat ehtii lämpiämään ihan kirkkaasti ilman ongelmia. Älyllä voi sitten laitella (mm.kesäaikaan/tuulisella säällä) ylimääräisiäkin lämmitystunteja hinnan mukaan.

 

[Riihis]

Inan off-topic: Haaton saa kytkettyä yhteen vaiheeseen, jolloin 1kw....

 

[j1m2]

Jos perheessä on enemmän teini-ikäisiä jotka lotraa lämmintä vettä huoletta niin 300 L varaajaa joutuu lämmittämään myös päivällä ja/tai myös illalla muuten viimeiset saunojat joutuu pesemään kylmällä vedellä.

 

[asentaja1]

Ei olla millään tavoin aiheessa perus omakotitalon lämminvesivaraajan kanssa, jos aletaan puhumaan 10kW vastuksista.
Kyllä se on 300l/3kW se perus ja sen kanssa pysytään itse aiheessa.
Fakta nyt vaan on se, että ne halvimmat tunnit osuu sen 90-95% sinne yölle ja siinä perus varaajat ehtii lämpiämään ihan kirkkaasti ilman ongelmia. Älyllä voi sitten laitella (mm.kesäaikaan/tuulisella säällä) ylimääräisiäkin lämmitystunteja hinnan mukaan.

Mulla on 15kW varaaja ja pidän sitä erinomaisena vaihtoehtona, jos sä olet eri mieltä, se on sun asiasi, ei siihen kukaan puutu, ei kuitenkaan kannata tyrmätä ajatusta ja piipittää sen takia, että joku tekee eri tavalla kuin itse olet tehnyt. Kirjoituksestasi myös näkee, että sulla ei selvästikään ole pörssisähköstä tai sen optimoinnista kokemusta, on esimerkiksi täysin eri asia lämmittää halvimmalla tunnilla, tai useilla halvoimmilla tunneilla, hintaero on aivan dramaattinen pidemmällä vertailujaksolla. Tässä nyt kuitenkin keskustellaan erilaisista vaihtoehdoista ja niitä olen tuonut esille, mielipiteitähän täällä juuri kyselijät haluavat kuulla.

 

[Riihis]

Paljonko tommoinen 15kw varaaja kuluttaa sähköä? Riittääkö tunnin lämmitysjakso?

 

[asentaja1]

Paljonko tommoinen 15kw varaaja kuluttaa sähköä? Riittääkö tunnin lämmitysjakso?

Saman verran se kuluttaa kuin pienempitehoinenkin, mutta sen kulutetun energian hinta on ihan eri, kun sen voi tarkemmin lämmittää halutulla hetkellä. Tunnissa lämpenee hyvin, vaikka lähtötilanteessa olisi täysin kylmä (esim 20astetta), käytännössä kuitenkin lähtölämpötila on usein aina suurempi ja maksimilämmöt saa noin puolessa tunnissa pönttöön. Lähes täysin kylmästä varaajastakin aloitettassa esimerkiksi suihkuun pääsee käytännössä lähes heti kun lämmöt on kytketty päälle, vaikka tuleva vesi kaivosta onkin erittäin kylmää.

 

[Pretor]

Saman verran se kuluttaa kuin pienempitehoinenkin, mutta sen kulutetun energian hinta on ihan eri, kun sen voi tarkemmin lämmittää halutulla hetkellä. Tunnissa lämpenee hyvin, vaikka lähtötilanteessa olisi täysin kylmä (esim 20astetta), käytännössä kuitenkin lähtölämpötila on usein aina suurempi ja maksimilämmöt saa noin puolessa tunnissa pönttöön. Lähes täysin kylmästä varaajastakin aloitettassa esimerkiksi suihkuun pääsee käytännössä lähes heti kun lämmöt on kytketty päälle, vaikka tuleva vesi kaivosta onkin erittäin kylmää.

1.5kW vastus kuluttaa 1.5kW, 15kW kuluttaa 15kW. Ero on kymmenkertainen.
Ihan karkeana esimerkkinä:
Sä lämmität puolessa tunnissa ison varaajan ja sulla menee 7.5kWh. Mä lämmitän pienen varaajan tunnissa ja menee 1.5kWh.
Maksat 5x enemmän lämmityksestä. Energian hinta on tasan sama molemmille tuossa tunnin aikaikkunassa (koska lämmitys liipaistaan oletuksena päälle halvan tunnin aktivoituessa älyohjauksella).

Tässä on edelleenkin ihan turha puhua mistään normaalista lämminvesivaraajasta, jos sulla sattuu olemaan siinä omassa 15kW vastus. Se ei ole normaali lämminvesivaraaja, eikä sun kokemukset sen kanssa auta yhtäkään normaalin lvv:n omistajaa.
Suurimmalla osalla on edelleenkin normaalisti se perus 300l/3kW, joten ihan yhtä tyhjän kanssa oikeastaan edes verrata koko hommaa.

 

[Niämine]

1.5kW vastus kuluttaa 1.5kW, 15kW kuluttaa 15kW. Ero on kymmenkertainen.
Ihan karkeana esimerkkinä:
Sä lämmität puolessa tunnissa ison varaajan ja sulla menee 7.5kWh. Mä lämmitän pienen varaajan tunnissa ja menee 1.5kWh.
Maksat 5x enemmän lämmityksestä. Energian hinta on tasan sama molemmille tuossa tunnin aikaikkunassa (koska lämmitys liipaistaan oletuksena päälle halvan tunnin aktivoituessa älyohjauksella).

Tässä on edelleenkin ihan turha puhua mistään normaalista lämminvesivaraajasta, jos sulla sattuu olemaan siinä omassa 15kW vastus. Se ei ole normaali lämminvesivaraaja, eikä sun kokemukset sen kanssa auta yhtäkään normaalin lvv:n omistajaa.
Suurimmalla osalla on edelleenkin normaalisti se perus 300l/3kW, joten ihan yhtä tyhjän kanssa oikeastaan edes verrata koko hommaa.

Fysiikkaahan tuo on. Suuremmalla teholla nopeemmin, isompaa määrää harvemmin. Teoriatasolla tietenkin ääretöntä lähestyvällä teholla ja giganttisella varaajalla päästään parhaiten hyödyntämään halpa sähkö. Puolestaan sitten taas kynttilällä ja ämpärillä ei juuri saunailtoja järjestellä. Jostain kumman syystä tuo 300l/3kW nyt vaan on muodostunut "normaaliksi" - ei vähiten kokonsa ja normisulaketauluille sopivan tehonsa takia. Juu, unohdin häviöt mutta niistäkin puolet tyypillisesti vähentävät (ilman) lämmityksen tarvetta.

 

[asentaja1]

1.5kW vastus kuluttaa 1.5kW, 15kW kuluttaa 15kW. Ero on kymmenkertainen.
Ihan karkeana esimerkkinä:
Sä lämmität puolessa tunnissa ison varaajan ja sulla menee 7.5kWh. Mä lämmitän pienen varaajan tunnissa ja menee 1.5kWh.
Maksat 5x enemmän lämmityksestä.

En oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun keskusteluun osallistuu joku noin heikolla fysiikan ja matematiikan osaamisella, ei ainakaan ole kovin hedelmällistä tällä tasolla jatkaa. Jaa että mitä pienempitehoinen varaaja, sitä pienempi sähkölasku ja päinvastoin