Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[taski]

Ok, mulla on tällä hetkellä lattialämpö ja patterit säädettynä noin 16-17c ympäri talon, lukuunottamatta erillistä ovilla suljettua eteistä, kodinhoitohuonetta, wc:tä ja kylppäriä joihin ILP ei pääse puhaltamaan ja muutenkin märkätiloissa säädetty lattialämpö selvästi korkeammalle. Pohdin tässä juuri että saako nämä muiden huoneiden lämmityksen sammuttamalla mitään etua vai onko seurauksena pelkästään haittapuolia. Veikkaan että sähkönkulutuksen kannalta ei juurikaan mitään eroa taida olla vaikka nämä pitäisikin "valmiudessa".

 

[juhaa]

Juu, ei mitään hyötyä sähkön kannalta niitä ole ottaa pois. Pidä noin vain, niin ei tule ylläriä jos kämppä pidempään tyhjillään ja ILP sanoo talvella poks.

 

[hazaski]

Te jotka olette asennuttaneet ilppejä sähkölämmitteiseen OKT:hen, pidättekö edelleen pattereita ja lattialämpöjä päällä vai onko ne kokonaan suljettuina? ts. hyödyttääkö mitään esim lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vai onko järkevämpää ja / tai yhtä taloudellista pitää ne vain reilusti kylmemmäksi säädettynä? Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

Minulla patterit on kesällä pois päältä, sitten aina syksyllä tarpeen mukaan laittelen päälle. Yleensä makuuhuoneen patteri eka menee päälle, koska en nuku ovi auki. Kylppärin(ja samalla takkahuoneen, koska samalla säätimellä) lattialämmitys on aina päällä, ne on ilppiin verrattuna eri päässä taloa kulman takana niin ei mahda ilpin lämpö edes sinne päästä. Jos on oikein kovat pakkaset, niin joutuu jopa olkkarissa laittamaan pattereita päälle johtuen ilpin vanhuudesta (noin 12v taitaa olla jo ikää).

 

[Haukka81]

Te jotka olette asennuttaneet ilppejä sähkölämmitteiseen OKT:hen, pidättekö edelleen pattereita ja lattialämpöjä päällä vai onko ne kokonaan suljettuina? ts. hyödyttääkö mitään esim lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vai onko järkevämpää ja / tai yhtä taloudellista pitää ne vain reilusti kylmemmäksi säädettynä? Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

Talossa katto ja lattialämmitys joka huoneessa.

Kaikki päällä mutta säätö lattioilla 17-18 astetta , kylppärissä toki 21. Kattolämmitys termarit 15 astetta , ihan siltä varalta et Ilppi räjähtää.

 

[iltanen]

Te jotka olette asennuttaneet ilppejä sähkölämmitteiseen OKT:hen, pidättekö edelleen pattereita ja lattialämpöjä päällä vai onko ne kokonaan suljettuina? ts. hyödyttääkö mitään esim lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vai onko järkevämpää ja / tai yhtä taloudellista pitää ne vain reilusti kylmemmäksi säädettynä? Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

Tempaisin olohuoneen termarin toimilaitteen irti ja laitoin jatkuvalle pienelle kierrolle, niin lattia ei tunnu kylmältä, mutta lämmityksen hoitaa pääasiassa ilp. Omasta mielestä täydellinen ratkaisu.

 

[kjns]

Te jotka olette asennuttaneet ilppejä sähkölämmitteiseen OKT:hen, pidättekö edelleen pattereita ja lattialämpöjä päällä vai onko ne kokonaan suljettuina? ts. hyödyttääkö mitään esim lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vai onko järkevämpää ja / tai yhtä taloudellista pitää ne vain reilusti kylmemmäksi säädettynä? Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

Täällä myös seinien patterit käännetty n. 15 asteeseen ihan vaan backup syistä sekä joskus jos tulee hetkellisesti ihanvitunkylmä niin patterit naksuu välillä päälle ja lämmittää seinustoja mihin ei lämmintä meinaa pumpusta enää riittää. Lattialämpöjä on laattalattioiden alla, eli K, KHH, KPH/S, WC ja näissä on jonkin verran lämpöjä päällä ettei vedä ihan jääkylmäksi, KPH/S lattia on ainoa lämmönlähde eikä pumppu sinne lämmittäisi muutenkaan niin siellä enemmänkin hönkää.

 

[pulatunnus]

Te jotka olette asennuttaneet ilppejä sähkölämmitteiseen OKT:hen, pidättekö edelleen pattereita ja lattialämpöjä päällä vai onko ne kokonaan suljettuina? ts. hyödyttääkö mitään esim lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan vai onko järkevämpää ja / tai yhtä taloudellista pitää ne vain reilusti kylmemmäksi säädettynä? Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

- Jos toimivat termostaatit, niin en näe mitään syytä kokonaan sammutella, asumismukavuuden, vikatilanteiden ym takia. Eli enemmin niin että kokonaan pois kytkemiseen joka syys. Eli säädä sopiviksi.

- Lattialämmitys, vähän termarista riippuen, niin lämpimät lattia on asumismukavuutta ja mahdollistaa matalemman sisäilman lämpötilan.

- Märkätilat , voi olla ihan osa suunnittelua, eli pelkkä mieltymys vaan voi olla ihan tarve.

Ja kuten sanoit, niin säädöt kohdalleen, eli sillä halvimmalla muodolla mahdollisimman paljon , asumismukavuus huomioiden.

Se kuinka halpa/kallis/kannattava mukava lattialämpö, niin vaikea sanoa ja riippuu myös kämpästä. (jos siis lattialämmitys ympäritaloa, eikä vain märissätiloissa)

Ilmanvaihdolla myös merkitystä ja jos ei lattialämmitystä, niin ikkunanalla olevat patterit voi siinä auttaa. mutta miettiä mistä mitata (termari)

Ei lattialämmityskään taida kuluttaa käytännössä mitään ennen kuin termari tempaisee lämmityksen päälle?

Tämä vähän riippuu lattialämmityksestä, suora sähkö, niin yleensä noin kuin sanoit. Eli mainitsit aiemmin sähkölämmitteinen, niin voidaan olettaa noin, jos termari toimii. Termari voi sitten mitata ja säätää lattianlämpö, huoneen lämpö tai molempia, riippuu termarista onko käyttäjän valittavissa ja mitä rajoja pistettävissä. Jos tarve nyt muuttunut niin termarin vaihdolla voi olla ideaa.

Mutta jos vesikiertoinen niin kuvio vähän moniulotteisempi, mutta oletetaan ettei.

 

[Rollerix]

Jos talossa on maanvarainen laatta, lattialämmityksen pitäisi olla aina päällä.

Maanvastainen betonilaatta

Sisäilmayhdistys ry - Puolueetonta tietoa sisäilmasta

www.sisailmayhdistys.fi

 

[munse]

Onko mielipiteitä siitä, kannattaako takkaa lämmittää illalla vai aamulla, kun käytössä on yösähkösopimus? Yöllä on halvempaa sähköä, mutta toisaalta ulkolämpötila on alhaisempi.

 

[jefreitteri]

Netatmon sääasemaa vähän suunnittelin ja huomasin, että niillähän on videokameraa ja älytermostaattia tarjolla myös. Onko jollain kokemusta noista kameroista ja termostaateista sähköisellä lattialämmityksellä? Nykyiset termarit on sen 20v vanhoja niin voisi varmaan vaihtaa niitä nykyaikaisempiin, jos siitä on siis mitään iloa..

 

[Zigh]

Aika paljon on tässä maassa maanvaraisia laattoja ilman lattialämmitystä niin en nyt oikein ymmärrä tuota väitettä että jo se lämmitys on niin sitä pitäisi pitää aina päällä.

 

[TheMeII]

Aika paljon on tässä maassa maanvaraisia laattoja ilman lattialämmitystä niin en nyt oikein ymmärrä tuota väitettä että jo se lämmitys on niin sitä pitäisi pitää aina päällä.

Oletan että tuo on lähinnä vastuuvapauslause.
"Jos talo on suunniteltu pääasiassa lattialämmitettäväksi niin sitä ei saa jättää kokonaan pois vaikka päälämmitysmuoto vaihtuisikin."

Mulla on talossa eristettyä maavaraista pohjaa 230m2 ja lämmityskaapelia 20m2

 

[Rollerix]

Aika paljon on tässä maassa maanvaraisia laattoja ilman lattialämmitystä niin en nyt oikein ymmärrä tuota väitettä että jo se lämmitys on niin sitä pitäisi pitää aina päällä.

Aika paljon on tässä maassa myös kastuneita rakenteita. Se perustelu kyllä kerrotaan tuossa linkkaamallani sivulla.

Eli tällaista laattaa pitäisi lämmittää "aina"? Mulla on älytermarit talossa, joilla voin asettaa esim. lattialaatalle tietyn lämpötilan jossa sitä pidetään, vaikka huonelämpötila olisi mitä. Kannattaisiko tuota ominaisuutta siis hyödyntää? Millainen lämpötila laatalle olisi hyvä?

Lähinnä tässä vaan pohdin, ettei menisi ILP:n hyödyt hukkaan, vaikka parempi se on talo pitää kunnossa kuin säästää muutama euro sähkölaskussa.

En ole mikään asiantuntija kylläkään, mutta ymmärtäisin sanan "päällä" niin että sitä ei kytketä kokonaan pois. Ei siis tarvitse pöhöttää täysillä kuitenkaan. Jos se laatta on jonkin verran lämmitetty, onhan se eri asia kuivumisen kannalta kuin jos on kokonaan kylmänä.

 

[pulatunnus]

Onko mielipiteitä siitä, kannattaako takkaa lämmittää illalla vai aamulla, kun käytössä on yösähkösopimus? Yöllä on halvempaa sähköä, mutta toisaalta ulkolämpötila on alhaisempi.

Sori että kyselen tyhmiä.
Onko jokin syy miksi nuo ovat vaihtoehtoja. Jos oikeasti joko tai, syystä tai toisesta, niin kustannusten kannalta optiminen hakeminen varmaan aika työlästä, kuinka paljon eri vaihtoehdot vähentää sähkölaskua(siirto/energia) ja sen voisi kuvitella vaihtelevan sään ja sähkö/siirtosopparin mukaan jota voi sotkea vielä se jos ei ole kiinteä energianhinta.

Lisäksi soppaa sekoittaa se millainen takka, oletus että varaava, mutta takkoja on monenlaisia ja osa voi olla sellaisia ettei kannata lämmittää, vaikka puut vaivoineen olisivat halpoja.

Oletetaan että varaava ja jos ei iso juttu, niin lämittäisin silloin kun helpompi / turvallista + vähän optimointia siihen yö/päivä sähkö ohjaukseen.

Osa näkee vaivanarvoiseksi vain kovan kulutuksen aikaan.

Mutuillaan vielä, jos moderni tiivistaloa tai jopa matalaenergia talo, niin puulla kun vetä ylilämpöön niin sillä vaikutus pitkään. Jos päivät pois, niin ammulla kun vetää kuumaksi, niin illalla sidettävää ja yöksi ei edes kaipaa lisälämpöä, vaan päinvastoin.

 

[pulatunnus]

Eli tällaista laattaa pitäisi lämmittää "aina"? Mulla on älytermarit talossa, joilla voin asettaa esim. lattialaatalle tietyn lämpötilan jossa sitä pidetään, vaikka huonelämpötila olisi mitä. Kannattaisiko tuota ominaisuutta siis hyödyntää? Millainen lämpötila laatalle olisi hyvä?

Mutuilen täältäkin.

Lämmin lattia on monelle merkittävä asumismukavuus juttu, ja jos sillä ei lämmitetä niin ei kallis (jos ei paljan jallon mukavuutta hae), jos ja kun eristeet alla kohtuulliset. Siis vastaus sellainen että lähde jostain, vaikka vähän alakanttiin olevasta, kun se saavutettu, niin arvio tilanne, nosta vähän kerralaan (odota että saavuttaa) kunnes alkaa tuntuun sopivalta. Googlaile lattilämmitys suosituksista haarukoita. (märät tilat erikseen). Käppyröitä on myös asunnon lämmitykseen, eli sitä et nyt ole tekemässä.

Älytermostaatteja on monenlaisia, joista osalla voi saada arvioita energiankulutuksesta. ja miettiä sitä onko hinnan arvoinen.

Edit, jos sinulla nyt lattia "kylmä" ja tuntuu kylmältä, niin lähde siitä vähän nostaan (oletus että termarilla näkee sen mitatun lämmön tai ainakin voi arvioida)

 

[taski]

Mulla ei oikein lattian lämmön takia ole tarvetta pitää lattialämmitystä päällä kun ilpit niin mukavan taktisesti sijoiteltu että alaspäin puhaltamalla lattiat ovat joka tapauksessa lämpimät. Samalla kätevästi leviää lämmin koko alakertaan joten en oikein osaa kaivata enää enempää lattialämmitystä kun on vielä tapana pitää aina sisällä sukkia tai tossuja jalassa. Yläkerrassa on taas ilpin lisäksi patterit ja yläkerta onkin sokkeloisempi, eli siellä voisi taas olla mukava olla lattialämmitys mutta sinne sitä ei tosiaan ole asennettu. Yläkerrassa muutenkin lähinnä nukutaan joten ei maksa vaivaa alkaa sinne mitään väsäämään.

 

[taski]

Tähän liittyen kannattaako tuloilman lämmitysvastusta pitää päällä ilppien asennuksen jälkeenkin, kun on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla? Talvisin siis...

 

[tietokonerikki]

Tähän liittyen kannattaako tuloilman lämmitysvastusta pitää päällä ilppien asennuksen jälkeenkin, kun on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla? Talvisin siis...

Eikös tuo ole lähinnä siitä kiinni miten kylmänä (vedon tunne) koet sen tuloilman olevan, muutenhan se sitten sekoittuu huoneilmaan. Lämmittäen tai viilentäen sitä

 

[tietokonerikki]

Muutettiin vastikään uuteen taloon, jonka perustus on tehty betonianturan ja harkkosokkelin varaan, ja lattiarakenteena on maanvarainen betonilaatta jonka alapuolella on lämmöneriste.

Eli tällaista laattaa pitäisi lämmittää "aina"? Mulla on älytermarit talossa, joilla voin asettaa esim. lattialaatalle tietyn lämpötilan jossa sitä pidetään, vaikka huonelämpötila olisi mitä. Kannattaisiko tuota ominaisuutta siis hyödyntää? Millainen lämpötila laatalle olisi hyvä?

Lähinnä tässä vaan pohdin, ettei menisi ILP:n hyödyt hukkaan, vaikka parempi se on talo pitää kunnossa kuin säästää muutama euro sähkölaskussa.

Jos sitä pitää/on pakko lämmittää aina kesälläkin, niin sitten on jossain kohdissa tyritty. Aivan toinen asia on jos sitä pidetään mukavuussyistä päällä. Jos nostat laatan lämpötilaa huoneenkin lämpö nousee, koska lämpö nousee ylöspäin.

 

[taski]

Eikös tuo ole lähinnä siitä kiinni miten kylmänä (vedon tunne) koet sen tuloilman olevan, muutenhan se sitten sekoittuu huoneilmaan. Lämmittäen tai viilentäen sitä

En minä oikeastaan mitään vetoa ole huomannut olevan. En ole ainakaan näillä keleillä huomannut mukavuudessa mitään eroa siihen onko ko. vastus päällä vaiko eikö.

 

[taikamuki]

En minä oikeastaan mitään vetoa ole huomannut olevan. En ole ainakaan näillä keleillä huomannut mukavuudessa mitään eroa siihen onko ko. vastus päällä vaiko eikö.

Talvella sit kun on -25 niin kokeilet pärjäätkö ilman vai et. Ei sitä näillä keleillä tarvitse.

 

[Tilipitappitippitappi]

Vajaa 20v vanha keittiö alkaa olla uusimisen tarpeessa. Mikäs se on nykyään sellainen hyvämaineinen keittiökalustetoimittaja? Vieläkö IKEA:n rojut on hintaansa nähden ok?

 

[Kilkenblad]

Tähän liittyen kannattaako tuloilman lämmitysvastusta pitää päällä ilppien asennuksen jälkeenkin, kun on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla? Talvisin siis...

Eikös kanavien ulkopintaan muodostu myös kosteutta jos ne ovat kylminä sisällä menevästä pakkasilmasta ja samalla niitä lämmittää ulkopuolelta lämmin sisäilma. Voi aiheuttaa kosteusvaurioita.

 

[Rollerix]

Jos sitä pitää/on pakko lämmittää aina kesälläkin, niin sitten on jossain kohdissa tyritty. Aivan toinen asia on jos sitä pidetään mukavuussyistä päällä. Jos nostat laatan lämpötilaa huoneenkin lämpö nousee, koska lämpö nousee ylöspäin.

Ei se niin mene. Kesällä talon alla oleva maa on huomattavasti viileämpi kuin mukava huoneilman lämpötila. Jos laatassa on pieni lämpö päällä niin että se on vaikka 20 astetta, se on silti lämpimämpi kuin maa, muttei lämmitä huonetta, joka on esim. 22-25 astetta.

 

[tietokonerikki]

Ei se niin mene. Kesällä talon alla oleva maa on huomattavasti viileämpi kuin mukava huoneilman lämpötila. Jos laatassa on pieni lämpö päällä niin että se on vaikka 20 astetta, se on silti lämpimämpi kuin maa, muttei lämmitä huonetta, joka on esim. 22-25 astetta.

Tohon vaikuttaa myös miten poistat lämpöä ja mistä se ylimääräinen lisälämpö tulee. Sun tapauksessa lattia jäähdyttää huoneilmaan, mutta enemmän jos sitä ei lämmitettäisi. Energia ei häviä mihinkään. Sitä pitää ajatella kokonaisuutena, kesällä lämpö varastoituu seiniin., lattioihin ja kattoon Siksi monet helteillä jäädyttävät yöllä, jotta sisäpintojen lämpötila laskisi.

 

[tietokonerikki]

En minä oikeastaan mitään vetoa ole huomannut olevan. En ole ainakaan näillä keleillä huomannut mukavuudessa mitään eroa siihen onko ko. vastus päällä vaiko eikö.

Eikös sitten kannatais mennä "eurot edellä"

 

[Kvarkki]

Tohon vaikuttaa myös miten poistat lämpöä ja mistä se ylimääräinen lisälämpö tulee. Sun tapauksessa lattia jäähdyttää huoneilmaan, mutta enemmän jos sitä ei lämmitettäisi. Energia ei häviä mihinkään. Sitä pitää ajatella kokonaisuutena, kesällä lämpö varastoituu seiniin., lattioihin ja kattoon Siksi monet helteillä jäädyttävät yöllä, jotta sisäpintojen lämpötila laskisi.

Ethän sä nyt yritä sanoa tällä, että lämpövuo menee viileästä kuumaan?

 

[taski]

Eikös sitten kannatais mennä "eurot edellä"

Epäilemättä, varmistelin vain että onkohan tuolla joku "oikea" funktio joka pitäisi huomioida, mutta jos on tosiaan vain mukavuuspainotteinen homma niin olkoon pois päältä kunnes huomaa jotain oikeaa eroa.

 

[pulatunnus]

Epäilemättä, varmistelin vain että onkohan tuolla joku "oikea" funktio joka pitäisi huomioida, mutta jos on tosiaan vain mukavuuspainotteinen homma niin olkoon pois päältä kunnes huomaa jotain oikeaa eroa.

Puu vai betoni, ilmaisesti sähkölämmityskaapeli.

Siis jos ääneen pähkäilee niin puussa ehkä hivenen isompi sähkö(tuli)riski kuin petonissa, jolloin ehkä mielen kannalta rauhallisempaa pitää pois. Ja harvemmin kai teknistä syytä pitää päällä.

Betonissa jos sen lattianlämmität ILPilla, niin olisi vain varoiksi jos ILP hyytyy. (sillä oletuksella että termarin mittauspiste sopivalla kohdalla), voi olla yleisemmin myös teknisiä syitä jotka puoltaa päällä pitämistä (lämmin). Mutta yleensä kai vanhoissa ne riski tilat erikseen, missä jokatapauksessa pidät.

Tähän liittyen kannattaako tuloilman lämmitysvastusta pitää päällä ilppien asennuksen jälkeenkin, kun on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla? Talvisin siis...

Riippuu...

Lämmöntalteenotto varmaan riittää pitkälle ja kun säädät sen tulolämpötilan sopivaksi niin vastus sitten hoitaa asian kun tarve ja tuloilmakin pysää miellyttävänä, ei vedontunnetta, voi olla edullisempaa.

Mutta yksityiskohtaisemmin toki riippuu siitä toteutuksesta. jos oven pielessä moderni käyttöliittymä, niin todennököisesti modernimpi kone ja tämän päivän asennus.

 

[tietokonerikki]

Ethän sä nyt yritä sanoa tällä, että lämpövuo menee viileästä kuumaan?

En vaan, että ilmavirrat sekoittuvat huonetilassa. Jos pudotat sen lattialämmön esim. 2-asteeseen huomaat kyllä että huone alkaa jäähtyä (kääntäen se on toisin päin).

 

[taski]

Puu vai betoni, ilmaisesti sähkölämmityskaapeli.

Siis jos ääneen pähkäilee niin puussa ehkä hivenen isompi sähkö(tuli)riski kuin petonissa, jolloin ehkä mielen kannalta rauhallisempaa pitää pois. Ja harvemmin kai teknistä syytä pitää päällä.

Betonissa jos sen lattianlämmität ILPilla, niin olisi vain varoiksi jos ILP hyytyy. (sillä oletuksella että termarin mittauspiste sopivalla kohdalla), voi olla yleisemmin myös teknisiä syitä jotka puoltaa päällä pitämistä (lämmin). Mutta yleensä kai vanhoissa ne riski tilat erikseen, missä jokatapauksessa pidät.


Riippuu...

Lämmöntalteenotto varmaan riittää pitkälle ja kun säädät sen tulolämpötilan sopivaksi niin vastus sitten hoitaa asian kun tarve ja tuloilmakin pysää miellyttävänä, ei vedontunnetta, voi olla edullisempaa.

Mutta yksityiskohtaisemmin toki riippuu siitä toteutuksesta. jos oven pielessä moderni käyttöliittymä, niin todennököisesti modernimpi kone ja tämän päivän asennus.

Lattialämmityksenä sähkölämmityskaapeli + ilpit ja yläkerrassa patterit. Parkettilattiat, puutalo.

Ilmanvaihtokoneen lämmitysvastus on ilmanvaihtokoneen tuloilma"tilassa" oleva kiukaan vastuksen näköinen vastus joka näytti olleen termarilla säädetty noin 12-15 lämpötilaan. Koneen ohjeissa mainittiin että kun kesäpellit poistetaan, laitetaan vastus samalla päälle. Mietin vain mikä tuon oikea funktio loppujen lopuksi on. Pohdiskelin että onko ko. vastusta ihan turha porottaa päällä kun ILP:it todennäköisesti ilman lämmittää halvemmalla. Mutta jos vastuksella on taas joku tehtävä esim poistaa kosteutta / kondenssia tmv. niin sittenhän sitä olisi hyvä pitää päällä.

 

[taski]

Eikös kanavien ulkopintaan muodostu myös kosteutta jos ne ovat kylminä sisällä menevästä pakkasilmasta ja samalla niitä lämmittää ulkopuolelta lämmin sisäilma. Voi aiheuttaa kosteusvaurioita.

Kuvittelisin että lämmön talteenotto kyllä lämmittäisi ilmaa sen verran että kosteusvaurioita ei pääsisi syntymään...?

 

[Kvarkki]

En vaan, että ilmavirrat sekoittuvat huonetilassa. Jos pudotat sen lattialämmön esim. 2-asteeseen huomaat kyllä että huone alkaa jäähtyä (kääntäen se on toisin päin).

Nyt ei kyllä aukea kryptaus, mitkä ilmavirrat? Sulla on ilmeisesti kuitenkin ajatuksena ihan oikein, että lattian ja ilman pienempi lämpötilaero johtaa pienempään lämpövuohon ilmasta lattiaan.

 

[Zigh]

Ilmanvaihtokoneen lämmitysvastus on ilmanvaihtokoneen tuloilma"tilassa" oleva kiukaan vastuksen näköinen vastus joka näytti olleen termarilla säädetty noin 12-15 lämpötilaan. Koneen ohjeissa mainittiin että kun kesäpellit poistetaan, laitetaan vastus samalla päälle. Mietin vain mikä tuon oikea funktio loppujen lopuksi on. Pohdiskelin että onko ko. vastusta ihan turha porottaa päällä kun ILP:it todennäköisesti ilman lämmittää halvemmalla. Mutta jos vastuksella on taas joku tehtävä esim poistaa kosteutta / kondenssia tmv. niin sittenhän sitä olisi hyvä pitää päällä.

Onko se vastus ennen kennoa vai kennon jälkeen? Jos ennen kennoa, sen tehtävä on lämmittää tuloilmaa sen verran ettei kenno pääse pakkasilla jäätymään poistoilman puolelta tukkoon. Jos kennon jälkeen niin sittenhän sillä ei ole muuta kuin mukavuusvaikutus.

 

[Rollerix]

En vaan, että ilmavirrat sekoittuvat huonetilassa. Jos pudotat sen lattialämmön esim. 2-asteeseen huomaat kyllä että huone alkaa jäähtyä (kääntäen se on toisin päin).

No siis tuossa on Suomen parhaiden sisäilmaeksperttien ohje siitä että latialämmityksen pitäisi olla aina päällä jos on maanvarainen laatta. Sen kumoaminen ei ihan käy sil että sanoo ohjeen olevan virheellinen.

 

[pelitys]

Onko se vastus ennen kennoa vai kennon jälkeen? Jos ennen kennoa, sen tehtävä on lämmittää tuloilmaa sen verran ettei kenno pääse pakkasilla jäätymään poistoilman puolelta tukkoon. Jos kennon jälkeen niin sittenhän sillä ei ole muuta kuin mukavuusvaikutus.

Taitaapi kaikissa olla kennon jälkeen, ei tuloilmaa ole mitään järkeä lämmittää ennen kennoa koska se vaan heikentää talteenoton hyötysuhdetta. Eikä se kenno kovin helposti jäädy, korkeintaan hetkellisesti tai osittain, kun sen läpi puhalletaan jatkuvasti lämmintä poistoilmaa.

 

[taikamuki]

Taitaapi kaikissa olla kennon jälkeen, ei tuloilmaa ole mitään järkeä lämmittää ennen kennoa koska se vaan heikentää talteenoton hyötysuhdetta. Eikä se kenno kovin helposti jäädy, korkeintaan hetkellisesti tai osittain, kun sen läpi puhalletaan jatkuvasti lämmintä poistoilmaa.

Kyllä niitä etuvastuksiakin on. Ja jäätymisestä päästään siihen sulatukseen, joka voi tapahtua esimerkiksi puhaltamalla tuloilma kennon ohi jolloin sieltä venttiileistä tietysti kovilla pakkasilla tulee aika kylmää ilmaa ilman mitään vastuksia.

 

[tietokonerikki]

Nyt ei kyllä aukea kryptaus, mitkä ilmavirrat? Sulla on ilmeisesti kuitenkin ajatuksena ihan oikein, että lattian ja ilman pienempi lämpötilaero johtaa pienempään lämpövuohon ilmasta lattiaan.

Ilma kiertää huoneessa lämpötilan ja ilmanpaine eron takia ja se ilmiö sekoittaa sitä lattiasta säteilevää kylmää ilmaa kuumekpaan ilmaan.
En mä osaa tätä paremmin selittää. Mutta niin se mielestäni on, että lattian lämpö vaikuttaa huoneen ilman lämpimyyteen.

 

[tietokonerikki]

No siis tuossa on Suomen parhaiden sisäilmaeksperttien ohje siitä että latialämmityksen pitäisi olla aina päällä jos on maanvarainen laatta. Sen kumoaminen ei ihan käy sil että sanoo ohjeen olevan virheellinen.

Sitä voi kukin olla mitä mieltä tahansa ja kutsua itseään expertiksikin. Minä en kyllä lämmittäisi, jos ulkona on 32 astetta lämmintä.

 

[pulatunnus]

Ilma kiertää huoneessa lämpötilan ja ilmanpaine eron takia ja se ilmiö sekoittaa sitä lattiasta säteilevää kylmää ilmaa kuumekpaan ilmaan.
En mä osaa tätä paremmin selittää. Mutta niin se mielestäni on, että lattian lämpö vaikuttaa huoneen ilman lämpimyyteen.

Onko sinulla nyt ajatuksena se perinteinen kuva, missä ikkunan alla patteri, siinä kevyempi lämmin ilma nousee ylös, ja tilalle virtaa lattianrajasta viileämpää, johon sitten virtaa sieltä ylähäältä korvaavaa ilmaa.

No jos tästä pitäisi johtaa se lämpömittarin näyttämä ja nimenomaan se että jos kylmälattia, niin näyttääkö se mittari oikeasti vähemmän? vai olisko kuitekin se haluttu.

Huonetermarilla (tai petteri) sitä lämmitystä ohjataan.


Tämä lattialämpö juttusi kai nyt liittyy lattialämmityksiin, jolloin sillä lattianlämityksellä yritetään vaikuttaa siihen huoneen lämpötilaan.

Tässä "huoneen lämpötilalla" tarkoitan sitä mitä maalikkoa ajattelee ja mitä mittarilla voi lukea, tai no mittarista riippuen siihen voi vaikuttaa sitä lähellä oleva pinta.

 

[tietokonerikki]

Onko sinulla nyt ajatuksena se perinteinen kuva, missä ikkunan alla patteri, siinä kevyempi lämmin ilma nousee ylös, ja tilalle virtaa lattianrajasta viileämpää, johon sitten virtaa sieltä ylähäältä korvaavaa ilmaa.

No jos tästä pitäisi johtaa se lämpömittarin näyttämä ja nimenomaan se että jos kylmälattia, niin näyttääkö se mittari oikeasti vähemmän? vai olisko kuitekin se haluttu.

Huonetermarilla (tai petteri) sitä lämmitystä ohjataan.


Tämä lattialämpö juttusi kai nyt liittyy lattialämmityksiin, jolloin sillä lattianlämityksellä yritetään vaikuttaa siihen huoneen lämpötilaan.

Tää menee kyllä vaikeaksi, mutta yritän vielä. Teeppä sellanen koe. Pane ovi raolleen ja laita siihen vaikka wc-paperi ja pyydä jotain laittamaan huoneen toinen ovi (jos sinulla on mahdollista näin tehdä) vauhdikkaasti kiinni. Huomannet, että se WC-paperi liikkuu ja mikään muu sitä ei liikuta kuin ilmavirta.

 

[pulatunnus]

Tää menee kyllä vaikeaksi, mutta yritän vielä. Teeppä sellanen koe. Pane ovi raolleen ja laita siihen vaikka wc-paperi ja pyydä jotain laittamaan huoneen toinen ovi (jos sinulla on mahdollista näin tehdä) vauhdikkaasti kiinni. Huomannet, että se WC-paperi liikkuu ja mikään muu sitä ei liikuta kuin ilmavirta.

Joo, näin taitaa käydä. Kiitos kun jaksat nähdä vaivaa, vaikka ei meillä aina mene yksiin ajatukset.

Ajatukseni oli huoneen lämpötiloissa.

Kelasin viestit taaksepäin läpi.

Yritän uudestaa.

Oliko ajatuksesi jotain seuraavankaltaista.

Huonetta lämmitetään ilmalämpö pumpulla, jota ohjataan termostaatilla, eli huoneen lämpötila on se haluttu, riippumatta lattianlämpötilasta. (jos paukut riittää)

Mutta pohdiskelit sitä että jos lattia on viileämpi, kuin se haluttu ja toteutunut huoneen lämpötila, niin se latti tavallaan jäähdyttää sitä huonetta/huoneilmaa) ja se ilmalämpö pumppu sitten joutuu lämittää sitä enemmän. (huoneen lämpötila siis pysyy samana) Eli käy juuri niin kuin ilmalämpöpumpun omistaja haluaa, lämmitetään halvalla ILP lämmöllä.

Lukija sitten hämmentyi tuosta jäähdytttää sanasta,

Myöhemissä viesteissä sitten kuvailla niitä ilman liikkeitä, lämminilma ilmeisesti kevyempää ja nousee ylös hmm..

ja ILP sisäyksikkö imee ilmaa alhaalta ja puhaltaa sitä lämitettyä ilmaa etu alas, Kun ILP oli säädetty puhaltaa lämmintä ilmaa lattiaan, niin se lattia hmm....

Huoneessa on jossain poistoilmaventtiili ja tuloilmaventtiili (tai toisessa tilassa josta sitten korvaus ilman tulee ovenraosta), mikä myös aiheuttaa liikettä ilmaan.


Minä taasen hämmästyin siitä väitteesta että huonejäähtyisi jos lattia termarin säätää viileämmäksi (siis tässä ILPlämmityksessä)

 

[tietokonerikki]

Minä taasen hämmästyin siitä väitteesta että huonejäähtyisi jos lattia termarin säätää viileämmäksi (siis tässä ILPlämmityksessä)

Kunhan nyt ymmärrät, että "suljetun" tilan lämmittämiseen tarvitaan "tietty" määrä energiaa. Eli kokonaisenergia määrää sen lämpötilan. Esim. jos sulla on tietokone käynnissä huoneessasi se nostaa huoneen lämpötilaa, ellet tuuleta tai vähennä muuta lämmitystä.

 

[lelfonso]

No siis tuossa on Suomen parhaiden sisäilmaeksperttien ohje siitä että latialämmityksen pitäisi olla aina päällä jos on maanvarainen laatta. Sen kumoaminen ei ihan käy sil että sanoo ohjeen olevan virheellinen.

Sisäilmayhdistystä mitenkään haukkumatta, en näkisi kovin suurta riskiä siinä, että maanvaraisesta laatasta esim. kesäksi väännetään lämmitys minimiin tai kokonaan pois päältä tiloissa, joissa laatan ainut kosteusrasitus on huoneilman sisältämä kosteus. Märkätiloissa asia erikseen, vaikkakin tilan tehokas ilmanvaihto on tärkeämpi asia kuin lattialämmitys. Näin siis, jos maanvaraisen laatan rakenne on nykyaikainen ja perustukset muutenkin tehty asiallisesti:

- laatan alla on veden kapillaarista nousua vähentävää salaojasepeliä
- sepelin päällä ≥2 kerrosta EPS/XPS-eristettä saumat limittäin
- salaojitus kunnossa
- perusmaan ja ulkopuolisten täyttöjen kaadot kunnossa
- radonkermi seinän varressa

..niin aika minimissä on laattaan alhaalta päin tuleva kosteusrasitus, kun verrataan johonkin pula-ajan rakenteisiin, joissa pahimmillaan saattaa olla yksi varvi ulkoseinän varressa vanhaa entisajan vettä imenyttä styroksia ja talon keskusta on valettu suoraan jonkun hiekan päälle. Laatan päällä vielä joku tiivis muovimatto. Sellasessa onkin syytä pitää lämpöjä päällä.

edit. talotekniikasta en juuri mitään tiedä, niin en tiedä miten putkisto ja kiertovesipumppu suhtautuisi siihen että vesikierto lyödään kokonaan seis. Liekö järkevää pitää vesikierto päällä, mutta lämmitys pois päältä?

 

[Zigh]

Taitaapi kaikissa olla kennon jälkeen, ei tuloilmaa ole mitään järkeä lämmittää ennen kennoa koska se vaan heikentää talteenoton hyötysuhdetta. Eikä se kenno kovin helposti jäädy, korkeintaan hetkellisesti tai osittain, kun sen läpi puhalletaan jatkuvasti lämmintä poistoilmaa.

Kyllä näitä on, etenkin vanhoissa laitteissa, joissa ei ole mitään sulatusautomatiikkaa. Meiltäkin löytyy kaksi kappaletta. Jos se kenno jäätyy, niin eihän se mihinkään sula kun poistoilma ei enää liiku.

 

[pelitys]

Kyllä näitä on, etenkin vanhoissa laitteissa, joissa ei ole mitään sulatusautomatiikkaa. Meiltäkin löytyy kaksi kappaletta. Jos se kenno jäätyy, niin eihän se mihinkään sula kun poistoilma ei enää liiku.

Eikö poiston pitäisi aina liikkua ns. "vinokuutiossa" vai mietitäänkö me eri laitteita?

 

[Zigh]

Eikö poiston pitäisi aina liikkua ns. "vinokuutiossa" vai mietitäänkö me eri laitteita?

No mistä se poistoilma menee jos kenno on jäästä tukossa?
Poistopuoleltahan se jäätyy jos jostain kun siellä se kostea ja lämmin ilma kohtaa kylmän kennon.

 

[pulatunnus]

No mistä se poistoilma menee jos kenno on jäästä tukossa?
Poistopuoleltahan se jäätyy jos jostain kun siellä se kostea ja lämmin ilma kohtaa kylmän kennon.

Mutuilen
Jos meneen niin tukkoon ettei siitä virtaa ilmaa läpi, niin tosiaan, huonosti se sillä lämpiää, varsinkin jos kanava menee(tulee) huonstieristettynä kylmässä. Jos noin pääsee käymään, niin silloin sulatus täytyy muuten hoitaa. Ei kai se tarvi vartavasten omaa lämmitystä sille, jos tulo seis niin voisko se lämmitä sillä jälkilämmityksellä? Jos laite itsessään kuitekin riittävästi eristetty ja koska poistotukossa niin ei sielä raitisilmakanavasta kai sitä kylmää mahdottomasti virtaa painovoimaisesti, vaikka sulkupeltejä ei olisi.

Mutta nimimerkki pelityksen ajatus taisi olla että jos se kenno alkaa huurtua/jäätyä, niin tulo pysäytetään/ohjataan ohi, jotta jäähdytys saadaan loppumaan, poistoilma lämittää kennon ja kun homma ok, niin taasen raitistulolla jäähdytetään kunnes alkaa huurtuun jne. Eli pyritään sulttaan ennen umpijäätymistä. Tässä siis kuvitellen ettei se hetkessä tukkoon jäädy, ja asia pystytään ennakoimaan.

 

[pelitys]

Mutta nimimerkki pelityksen ajatus taisi olla että jos se kenno alkaa huurtua/jäätyä, niin tulo pysäytetään/ohjataan ohi, jotta jäähdytys saadaan loppumaan, poistoilma lämittää kennon ja kun homma ok, niin taasen raitistulolla jäähdytetään kunnes alkaa huurtuun jne. Eli pyritään sulttaan ennen umpijäätymistä. Tässä siis kuvitellen ettei se hetkessä tukkoon jäädy, ja asia pystytään ennakoimaan.

No ei, ajattelin itse väärin että se jäätyisi umpeen tulo- eikä poiston puolella niin kuin Zigh tuossa huomasi. Niinhän siinä tosiaan käy että tulovirtaus pysyy melko samana ja kun poistopuoli alkaa menemään vähänkin tukkoon jäästä, sen ilmavirtaus pienenee ja kenno pääsee entistä kylmemmäksi ja jäätyy aina vain enemmän jos sitä ei ennakoi tulopuhallinta pysäyttämällä (sulatusautomatiikka).

 

[Illotus]

jäätyy aina vain enemmän jos sitä ei ennakoi tulopuhallinta pysäyttämällä (sulatusautomatiikka).

Tai ohittamalla kennoa tulopuolella, jos kone sitä tukee.

On kyllä erittäin kiva tuollainen tuloilman esilämmityspatterilla omalla maapiirillä, suosittelen, jos uutta tekee tai on mahdollisuus rempata. Ei paljon tarvi sulatella.