Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
01.05.2019
Viestejä
436
Tuulivoimaloiden yleistyessä, asuukos kukaan foorumilta tuulivoimaloiden läheisyydessä? Onko haitannut asumiismukavuutta? Jos vaikka voimala 2-5 km etäisyydellä talosta. Mitenhän vaikutukset talon arvoon? Jossain luki että voisi alentaa talon arvoa jopa hieman yli 20 % etäisyydestä nyt ainakin riippuen.

Kokemuksia?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
286
Lämminvesivaraaja sanomassa ilmeisesti itseään irti, kun hanoista ei saa enää kuumaa vettä.

Nyt ihmettelenkin, että mitä nykyiset rakennusmääräykset sanoo tuon sijoittelupaikasta? Eli pitääkö olla vesieristetty tuon tilan?
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
1 425
Lämminvesivaraaja sanomassa ilmeisesti itseään irti, kun hanoista ei saa enää kuumaa vettä.

Nyt ihmettelenkin, että mitä nykyiset rakennusmääräykset sanoo tuon sijoittelupaikasta? Eli pitääkö olla vesieristetty tuon tilan?
En lähtisi kokeilemaan onneani noiden kanssa kun on nuo tainnut olla jo aika pitkään "hyvissä rakennustavoissa" mukana.

Lvi-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaan huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä (LVI-RYL 86, kohta 22.5).

Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 1976 mukaan kiinteistön jätevesilaitteiston tulee viemäröidä jätevesi siten, että terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia tai muita haittoja ei aiheudu. Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma. Hyväksyttävän viemäripisteen järjestelyistä todetaan, että lattian on oltava vedenpitävä huonetilassa, jossa on lattiakaivo.

Hyvän rakentamistavan mukaan huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, tulee lattian olla vedenpitävä ja kaivon tulee olla liitetty tiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen (Suomen Rakentamismääräyskokoelma Dl 1987).
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
2 302
Tuulivoimaloiden yleistyessä, asuukos kukaan foorumilta tuulivoimaloiden läheisyydessä? Onko haitannut asumiismukavuutta? Jos vaikka voimala 2-5 km etäisyydellä talosta. Mitenhän vaikutukset talon arvoon? Jossain luki että voisi alentaa talon arvoa jopa hieman yli 20 % etäisyydestä nyt ainakin riippuen.

Kokemuksia?
Yhdellä sukulaisella on mylly suht lähellä taloa ja kyllähän se aika rasittavaa on kun lavat on just sopivasti sen suuntaisesti että ne niiden varjot "vilkkuu" olkkarissa koko ajan. Ääntähän tuolta etäisyydeltä enää juuri tule.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
190
Lämminvesivaraaja sanomassa ilmeisesti itseään irti, kun hanoista ei saa enää kuumaa vettä.

Nyt ihmettelenkin, että mitä nykyiset rakennusmääräykset sanoo tuon sijoittelupaikasta? Eli pitääkö olla vesieristetty tuon tilan?
Epäilemättä nykyään pitää - mutta aika harva alkaa tilaa erikseen viemäröimään ja vedeneristämään jos sattuu lämminvesivaraaja menemään vaihtoon.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
286
Epäilemättä nykyään pitää - mutta aika harva alkaa tilaa erikseen viemäröimään ja vedeneristämään jos sattuu lämminvesivaraaja menemään vaihtoon.
Tilassa on jo kuivaviemäri, sillä asiaa kysyinkin. Ilmeisesti rakennusaikana ei vesieristystä ole vaadittu. Mutta tilaan on osittain laattaa vaihdettu, joten parempi vetää vesieristeet vaihdon tullessa ajankohtaiseksi.
 
Liittynyt
08.04.2018
Viestejä
1 231
Asumiskustannuksista sit taas. Sellanen perusasuminen tulee meille nyt omakotitalossa edullisemmaksi kun tässä rivarissa. Toki, sit jos jotain hajoo yms niin sit asia on eri. Meillä rivarissa sähkölämmitys myös. Täytyypä ihan exceliin alkaa merkata kuluja ja etenkin sähkön kulutus kiinnostaa uuteen tulee pörssisähkösopimus ja nyt meillä on suht hintava kiinteä sopimus tässä.
Jos laitat joka kuukausi sivuun sen erotuksen ja otat sitten sieltä kun tarvii jotain ostaa tai korjata? Laskeskelin joskus viime vuonna, että edellisessä kämpässä olisi olisi vuokralla asuminen 16 vuodessa tullut maksamaan yhtä paljon kuin mitä pankista otettiin asuntolainaa. Toki korot ja rempat siihen päälle, mutta toisaalta on neliöitäkin tuplasti.
 
Liittynyt
15.11.2016
Viestejä
828
Lämminvesivaraaja sanomassa ilmeisesti itseään irti, kun hanoista ei saa enää kuumaa vettä.

Nyt ihmettelenkin, että mitä nykyiset rakennusmääräykset sanoo tuon sijoittelupaikasta? Eli pitääkö olla vesieristetty tuon tilan?
Vaihda sieltä sisältä se juoksutusputki. Ihan yleinen vika, että ajan saatossa hajoaa ja sen jälkeen ottaa sen "lämpimän" veden sieltä pohjalta jonne tulee koko ajan kylmää vettä tilalle.
 
Liittynyt
08.04.2018
Viestejä
1 231
Vaikea valinta tietysti asuuko samalla kuukausikuluilla omakotitalossa hyvällä alueella, vai kaupungin vuokrakuutiossa mamujen ja nistien kanssa. :kahvi: Toki miinuspuolena on loputon työmaa, mutta elämä on.
Niin on, mutta ei välttämättä ihan tekemätön jos ajoitus on hyvä ja osuu oikeaan saumaan. Meidän entisen 81 neliön vuokrakuution vuokra on tällä hetkellä 1450 €/kk. Ei missään ytimessä, mutta Kehä 3:n sisällä kuitenkin. Samalta postinumeroalueelta ostimme aikanaan tämän vanhan omakotitalon. Keskimäärin 1200 €/kk on pankille maksettu lainanhoitokuluja.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
286
Vaihda sieltä sisältä se juoksutusputki. Ihan yleinen vika, että ajan saatossa hajoaa ja sen jälkeen ottaa sen "lämpimän" veden sieltä pohjalta jonne tulee koko ajan kylmää vettä tilalle.
Syöttösekoitusventtiilikin voi olla jumissa, tai vastus mennyt.
Kiitoksia neuvoista, mutta kun koneen valmistusvuosi on 1992, voi olla fiksuinta katsella jo uutta tilalle.
 
Liittynyt
06.02.2024
Viestejä
19
Jos laitat joka kuukausi sivuun sen erotuksen ja otat sitten sieltä kun tarvii jotain ostaa tai korjata? Laskeskelin joskus viime vuonna, että edellisessä kämpässä olisi olisi vuokralla asuminen 16 vuodessa tullut maksamaan yhtä paljon kuin mitä pankista otettiin asuntolainaa. Toki korot ja rempat siihen päälle, mutta toisaalta on neliöitäkin tuplasti.
Näin ajattelin toimia. Tuli maksettua autolainakin kokonaan pois niin kuluja senkin takia vähemmän mutta tosiaan saman summan meinaan laittaa sivuun niin kertyy kassaa vähän korjauksia varten
 
Liittynyt
06.02.2024
Viestejä
19
Alkoi kiinnostaa, että onko alkuperäinen kone ja tarkemmin mitä mallia?
On alkuperäinen kone sieltä -94. Ilmava 70 OK oli koneen merkki ja malli. Maanantaina menee ilmanvaihtotyyppi tekeen säädöt ja nuohoon kanavat puhtaaksi. Katsotaan mitä se sanoo koneesta. Olen kuitenkin ymmärtänyt et kovin montaa rikoutuvaa osaa noissa ei ole ja nekin osat on halpoja mitkä voi rikkoutua.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 358
Senton ja Easy on mekaanisesti (melkein) sama eli tuon tuotesuojan rauetessa tulee jännä tilanne sen suhteen, että saako "suutarit" tehtyä myös iisiä Senton koneilla.

Harmi että Abloy jatkoi tällä samalla ratkaisulla, koska Senton avaimia on mennyt käyttökelvottomaksi ihan ennätystahtiin hampaiden murtuessa helposti. Vanhoissa profile-Abloyissakin oli toki joskus vikaherkkyyttä, jos kaula oli hyvin kapea.
Eihän se avaimen valmistaminen ole ikinä ollut ongelma, vaan se saako niitä valmistaa. Silloin kun tuotesuojaraukeaa niin lukostokorteilla jne. joilla niitä suojellaan, voi nakata vesilintua. Osa suutareista ei myöhemminkään suostu valmistamaan ilman tiettyjä dokumentteja, ja joillekin aivan sama. Pääasia kuitenkin, ettei valmistaja enää siinä vaiheessa voi säädellä valmistusta enää mitenkään.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 204
Osa suutareista ei myöhemminkään suostu valmistamaan ilman tiettyjä dokumentteja, ja joillekin aivan sama.
Eikä selväjärkinen asiakas mitään papereita ala marketin aulan koijarille esittelemään, moinenhan olisi kulkuturvallisuus(avainturvallisuus)riski. Sehän se mallisuojan idea on, että loppuu aikanaan kuin vittu vattaan. Ja oikeat konnat tietenkin ovat kopionsa tehneet Virossa ihan sujuvasti jo aiemmin.
 

Raaka

Tukijäsen
Liittynyt
01.01.2018
Viestejä
639
Onko kukaan jälkiasentanut tämän tyyppistä piippuun?

Savupelti P825 saneeraukseen

Lähinnä herännyt ajatus tulevaan taloon, että jos tuollaisen lisäisi muurattuun piippuun talon 2. kerrokseen. Saisi siihenkin vähän lämpöä talteen pitemmältä matkalta.

Tiedä sitten mitenkä yksinkertainen asentaa
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 388
Kiinteistöverossa maapohja eriytettiin rakennuksista. Tuostakin tulee kiva lisämaksu kun vero nousee ikävähennyksen verran?
 
Liittynyt
30.12.2016
Viestejä
327
Onko kukaan jälkiasentanut tämän tyyppistä piippuun?

Savupelti P825 saneeraukseen

Lähinnä herännyt ajatus tulevaan taloon, että jos tuollaisen lisäisi muurattuun piippuun talon 2. kerrokseen. Saisi siihenkin vähän lämpöä talteen pitemmältä matkalta.

Tiedä sitten mitenkä yksinkertainen asentaa
Lähipiiristä löytyy tuollainen asennettuna 50-luvun taloon. Hyvin tuntuu piippu pitävän lämmön tuon kanssa.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
659
Onko kukaan jälkiasentanut tämän tyyppistä piippuun?

Savupelti P825 saneeraukseen

Lähinnä herännyt ajatus tulevaan taloon, että jos tuollaisen lisäisi muurattuun piippuun talon 2. kerrokseen. Saisi siihenkin vähän lämpöä talteen pitemmältä matkalta.

Tiedä sitten mitenkä yksinkertainen asentaa
Meillä samanlainen. Hyvin toimii. Välillä jos tiukemmin jäänyt kiinnin, niin hieman nitkuttelemalla aina saanut ulos tulemaan pellin. Noi nykyajan pellithän on sellaisia, että niitä ei aivan kokonaan saa kiinni turvallisuussyistä.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
659
Mukavasti taas kiinteistövero noussut vuoden takaisesta. Eikä tässä vielä kaikki toteaa Maakunnan Kansa, ja lehti jatkaa...

Meillä oli muutama vuosi sitten 600e ja nyt jo n. 740e. Onhan tämä yksi valtion rahastuskeino, josta ei maanomistaja hyödy yhtään mitään. Voisi mielummin tämän kiinteistöveron nimetä nimellä valtion pakollinen lipaskeräys.
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 646
Noin 2000e on ollut kiinteistövero ja eiköhän se kohta ole jo joku 4000 jos noita maapohjan arvoja kovinkin tarkastellaan ylös :tdown:

Kiinteistöverossa maapohja eriytettiin rakennuksista. Tuostakin tulee kiva lisämaksu kun vero nousee ikävähennyksen verran?
Mitä tarkoitat? Erilläänhän nuo on ollut jo ties kuinka kauan.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 388
Noin 2000e on ollut kiinteistövero ja eiköhän se kohta ole jo joku 4000 jos noita maapohjan arvoja kovinkin tarkastellaan ylös :tdown:


Mitä tarkoitat? Erilläänhän nuo on ollut jo ties kuinka kauan.
Hups. Veroprosentit eriytettiin vuodenvaihteessa, monella taitaa nousta tontin verotus.
 
Liittynyt
20.04.2022
Viestejä
28
Kiinteistöverossa maapohjasta rakennuksien osalta maksetaan tavallaan vero tuplana, laskelma ei vähennä rakennuksien pinta-alaa maapohjan kokonaisalasta.
Esimerkki: maapohjan pinta-ala 1000m2 jossa pientalo 100m2. Veroa maksetaan maapohjasta 1000m2 sekä pientalosta 100m2 jolloin pientalon alla oleva 100m2 tontti verotetaan kahdesti, jos taas maapohjasta vähennettäisiin rakennuksien pinta-ala (1000m2- 100m2 = 900m2 josta maapohjavero) niin pientalon alla olevasta tontista maksettaisiin vain kiinteistöveroa. Vaikeasti selitetty.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 204
Maa mitä ei hyödynnetä mitenkään. Esim. puhtaasti sijoituskohde.
Aivan. Tarkoitat siis esimerkiksi tonttia tai sellaiseksi soveltuvaa haluttua maata, jota keinottelutarkoituksessa, ahdingossa tai osaamattomuudesta jätetään hyödyntämättä. Yleisten määritelmien mukaan joutomaa on maata, jota ei voi tai ei kannata hyödyntää, määritelmästä riippuen siis viljelykelvotonta tai metsänä talousmetsäksi soveltumatonta tai vaikka sellaista, josta ei tontteja oikein saa veisteltyä.

Se, mihin viittaat kuulostaa enemmän alihyödynnetyltä voimavaralta. Joutomaana ei yleensä pidetä sellaista maata, jota muut haluaisivat hyödyntää tai jonka käyttäminen olisi yhteiskunnallisesti toivottua.

Tietenkin kaikessa on poikkeuksia; voihan jossain olla mahtavan hieno rantahuvilatontin tai vaikka oikein kyrpylän paikka, joka pitää sisällään metsää, maatalousmaata ja joutomaata. AInakin järven pohja on sitä joutomaata. Samoin jonkun kaava-alueen laajentuessa voi tulla tonttimaaksi sellaista, joka aiemmin oli suurelta osalta joutomaata mutta on taloudellisesti rakennuskelpoista.

Jokaisella Suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa pala maata ilman kiinteistöveroa.
Tällainen oikeus onkin. Metsämaasta ei suoriteta kiinteistöveroa, eli senkun vaan ostamaan pala keskeltä korpea. Mahdolliset rakennukset piilopirttihengessä ja lupia kyselemättä.
 
Liittynyt
05.09.2020
Viestejä
1 379
Aivan. Tarkoitat siis esimerkiksi tonttia tai sellaiseksi soveltuvaa haluttua maata, jota keinottelutarkoituksessa, ahdingossa tai osaamattomuudesta jätetään hyödyntämättä. Yleisten määritelmien mukaan joutomaa on maata, jota ei voi tai ei kannata hyödyntää, määritelmästä riippuen siis viljelykelvotonta tai metsänä talousmetsäksi soveltumatonta tai vaikka sellaista, josta ei tontteja oikein saa veisteltyä.

Se, mihin viittaat kuulostaa enemmän alihyödynnetyltä voimavaralta. Joutomaana ei yleensä pidetä sellaista maata, jota muut haluaisivat hyödyntää tai jonka käyttäminen olisi yhteiskunnallisesti toivottua.

Tietenkin kaikessa on poikkeuksia; voihan jossain olla mahtavan hieno rantahuvilatontin tai vaikka oikein kyrpylän paikka, joka pitää sisällään metsää, maatalousmaata ja joutomaata. AInakin järven pohja on sitä joutomaata. Samoin jonkun kaava-alueen laajentuessa voi tulla tonttimaaksi sellaista, joka aiemmin oli suurelta osalta joutomaata mutta on taloudellisesti rakennuskelpoista.


Tällainen oikeus onkin. Metsämaasta ei suoriteta kiinteistöveroa, eli senkun vaan ostamaan pala keskeltä korpea. Mahdolliset rakennukset piilopirttihengessä ja lupia kyselemättä.
Jep toki on maata jota ei voi hyödyntää mitenkään, mutta tuskin sellaista ostetaankaan muuten kuin arvon nousun toivossa? Vanhat sukumaat ja perinnöt poikkeuksena.
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
593
Maa mitä ei hyödynnetä mitenkään. Esim. puhtaasti sijoituskohde.
Rakentamattomista, asuinkäyttöön kaavoitetuista, tonteista on kunnilla/kaupungeilla olemassa oikeus periä korotettua kiinteistöveroa. Korotetun veron tarkoitus on 'kannustaa' tontin omistajaa rakentamaan siihen, jotta yhteiskuntarakenne tiivistyy eikä väleihin jää tyhjänpanttina olevia palasia. Noista on säädetty kertoimet minkä mukaan sitä normaalia kiinteistöveroa voi korottaa, joten jos haluaa rankemmalla kädellä verottaa, niin kertoimia pitäs korottaa valtion hallinnon tasolta lähtien.
 
Liittynyt
08.04.2018
Viestejä
1 231
Tarkistin arkistoistani, että vuonna 2007 kiinteistöveron määrä tässä nykyisessä asuinpaikassa oli 315 €. Vuonna 2010 444 €, 2014 464 €, 2015 592 € ja tänä vuonna se on jo 870 €.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 370
Kiinteistöverosta: ostettiin tontti viime vuonna eli tuli ensimmäistä kertaa tuosta omistusveroa maksettavaksi. Eipä paljon "maalla" korotus paina, kun maapohjan kiinteistövero pysyy edelleen alle satasessa per vuosi.

Tonttivuokraa olisi kuluttajahintaindeksin mukaan maksettu viime vuonna 8,5 % enemmän kuin edellisvuonna ja tänä vuonna korotus lienee 3,2 % (tammikuiden khi-muutos-%).

Itselle tuli muuten yllätyksenä, että asuinrakennuksen kiinteistövero nousi, vaikka ikäalennusta lyötiin taas 1,25 %-yks. lisää viime vuoteen verrattuna. Yksikköarvo/jälleenhankinta-arvo nousi reilu 2 %.

Tarkistin arkistoistani, että vuonna 2007 kiinteistöveron määrä tässä nykyisessä asuinpaikassa oli 315 €. Vuonna 2010 444 €, 2014 464 €, 2015 592 € ja tänä vuonna se on jo 870 €.
Miten nuo laskennassa käytetyt arvot ovat muuttuneet vuosien aikana?
 
Liittynyt
26.06.2017
Viestejä
94
Kiinteistövero on ekonomistien suosikkivero koska sillä ei ole kielteisiä kannustinvaikutuksia. Kotikunnassa talous on aika tiukoilla, joten kunnallisveron noston sijaan suosisin itsekin kiinteistöveroa tai sitten palvelumaksujen nostoa.

Kiinteistöverouudistus on tehnyt tuloansa jo vuosia, mutta ensi vuonna monessa kunnassa kiinteistövero nousee tuntuvasti, kun hallitus päätti nostaa maapohjasta perittävän veron alarajaa:

Maapohjan verotuksen kiristys prosentteina on esim. Helsingissä 39,8%
 
Liittynyt
22.12.2022
Viestejä
135
Kiinteistöverouudistus on tehnyt tuloansa jo vuosia, mutta ensi vuonna monessa kunnassa kiinteistövero nousee tuntuvasti, kun hallitus päätti nostaa maapohjasta perittävän veron alarajaa:
Nyt se kiinteistöverouudistus on kai tosissaan tulossa..

Hallituksen suunnittelema kiinteistöveron uudistus voisi johtaa veron nousuun esimerkiksi monella kasvukeskuksessa asuvalla, mutta osalla kiinteistönomistajista vero saattaisi laskea. Uudistuksen näkyvimmäksi vastustajaksi on asettunut Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jota hallitus on monesti kuunnellut herkällä korvalla.
EK sanoo, että uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Liiton mukaan äärimmillään edessä voi olla pakkomyyntejä. EK:n mukaan Seinäjoen eräällä postinumeroalueella verotusarvo kohoaisi 23-kertaiseksi nykyisestä.


 
Liittynyt
21.04.2018
Viestejä
509
Sen sijaan, että revitellään noilla suhteellisilla veronkorotuksilla, olisi parempi tarkastella korotusta euroina. Tuommoiset 23-kertaistukset kielivät lähinnä siitä, että siellä ollaan oltu vapaamatkustajan asemassa tähän saakka, kun maapohjan verotusarvo ei ole missään suhteessa todelliseen arvoon.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 388
Kiinteistövero on ekonomistien suosikkivero koska sillä ei ole kielteisiä kannustinvaikutuksia. Kotikunnassa talous on aika tiukoilla, joten kunnallisveron noston sijaan suosisin itsekin kiinteistöveroa tai sitten palvelumaksujen nostoa.

Kiinteistöverouudistus on tehnyt tuloansa jo vuosia, mutta ensi vuonna monessa kunnassa kiinteistövero nousee tuntuvasti, kun hallitus päätti nostaa maapohjasta perittävän veron alarajaa:

Maapohjan verotuksen kiristys prosentteina on esim. Helsingissä 39,8%
Kiinteistövero on epäreilu, koska se on tasavero. Köyhät ja keskiluokka on tiukilla ilman korotuksiakin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 204
Kiinteistövero on epäreilu, koska se on tasavero.
Nimenomaan tasaverot ovat yleensäkin reiluja. Miten kiinteistövero voisi käytännöllisesti olla jotakin muuta? No ehkä omakotiasumisen osalta voisi rakentaa jonkinlaisen himmelin, mutta kaikkeen kiinteistöverotukseen liittyen sellainen ei pysyisi kasassa ja kykenisi toimimaan.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 388
Nimenomaan tasaverot ovat yleensäkin reiluja. Miten kiinteistövero voisi käytännöllisesti olla jotakin muuta? No ehkä omakotiasumisen osalta voisi rakentaa jonkinlaisen himmelin, mutta kaikkeen kiinteistöverotukseen liittyen sellainen ei pysyisi kasassa ja kykenisi toimimaan.
Eihän se ole reilu koska se ei korreloi maksukyvyn kanssa. Pk-seudulla asunnot ovat niin kalliita ettei niitä pysty ostamaan kuin hyvätuloiset, mutta kiinteistövero menee kuplahintojen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
593
Eihän se ole reilu koska se ei korreloi maksukyvyn kanssa.
Kiinteistövero kohdistuu kiinteistöön, ei siinä asujaan. Siksi se ei voi mitenkään korreloida maksukyvyn kanssa, tai ainakaan sen ei missään nimessä pidä korreloida sen kanssa. Menisi esimerkiksi vuokrahommat aika mutkaiseksi jos isotuloinen vuokraa omakotitaloa, mutta vero määräytyy tulojen mukaan joka pitää sitten kattaa sitä vastaavasti koko ajan suuremmilla vuokrilla. Tai miten esität kiinteistöveron määrän kiinteistökaupan yhteydessä uudelle omistajalle paljastamatta suoraan osapuolten tulotietoja jo ennen kuin kaupoista on kirjallisesti sovittu...
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 204
Eihän se ole reilu koska se ei korreloi maksukyvyn kanssa.
Ei progressiivisen verotuksen "reiluusperuste"(jota en kokonaan itse allekirjoita mutta ymmärrän) sovellu muuhun kuin ansiotuloveroon ja mikä jottei päiväsakkojärjestelmäänkin. Jos haluttaisiin kiinteistövero tuloperusteiseksi(kenen tulojen mukaan?) niin pitäisi ensin hoitaa "helpommat" ja "loogisemmat" hommat alta pois eli esimerkiksi progressiivinen arvonlisävero kulutushyödykkeisiin ja vaikkapa progressiivinen autovero. Kiinteistövero on "hiukan" monimutkaisempi koska kaikki kiinteistönomistus(tai kaikki kiinteistöverotuksen alainen kiinteistönomistus) ei liity mihinkään oman asunnon omistamiseen. Tämä tietysti helposti unohtuu kuten edellä huomattiin.

Ehkä huomaat miten ristiriitainen idea tuo on vaikkapa siitä, että samalla perusteella sadan tonnin mersun pitäisi maksaa köyhälle esim. 30k. Tietysti jotkut ovat tosissaan tätä mieltä, mutta se ei ole enää reiluutta vaan outoa kateussosialismia.

Ei se ole joutomaata jos sillä on käytössä oleva kiinteistö.
Vastaanpa samalla tähänkin vielä toisesta näkökulmasta: Normaalilla maatilalla yleensä on joutomaata(ihan MML:n rekisteritiedoissa näkyvää) ja usein samanaikaisesti samalla kiinteistöllä omistajan asunto(liekö se sitten sellainen "käytössä oleva kiinteistö" jota itse sanoisin asuinrakennukseksi tai omakotitaloksi).

Alunperin tartuin aiheeseen siksi, että epäilin tässä kehiteltävän taas kerran omaa määritelmää joutomaalle, ja tämä arvelu osoittautui oikeaksi.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 388
Kiinteistövero kohdistuu kiinteistöön, ei siinä asujaan. Siksi se ei voi mitenkään korreloida maksukyvyn kanssa, tai ainakaan sen ei missään nimessä pidä korreloida sen kanssa. Menisi esimerkiksi vuokrahommat aika mutkaiseksi jos isotuloinen vuokraa omakotitaloa, mutta vero määräytyy tulojen mukaan joka pitää sitten kattaa sitä vastaavasti koko ajan suuremmilla vuokrilla. Tai miten esität kiinteistöveron määrän kiinteistökaupan yhteydessä uudelle omistajalle paljastamatta suoraan osapuolten tulotietoja jo ennen kuin kaupoista on kirjallisesti sovittu...
Sen pitäisi korreloida tulojen kanssa, koska muuten se rankaisee pienituloisia suhteessa enemmän.
Ei se vuokralainen maksa kiinteistöveroa.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 872
Viestejä
4 187 882
Jäsenet
70 829
Uusin jäsen
pack

Hinta.fi

Ylös Bottom