Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Jamboa]

Menee aika syvällisesti talotekniikkaan, mutta olisiko näkemyksiä:
Talossa on täysin betonista rakennettu tuulettuva alapohja (eli onteloharkko alapohjan "kattona"), mutta ilma vaihtuu heikosti ja siksi/jostain syystä alapohja on kostea. Ilmanvaihtona alapohjassa on vain radon putket, eikä ilma aistinvaraisesesti arvioituna vaihdu kuin tuulisella säällä. Salaojat on tutkittu ja ne toimivat, joten oikeastaan mikään muu ei mielestäni selitä kosteutta muutakuin sokkelien kautta tuleva kosteus.

Kannattaako/voiko sokkelin yläosaan asentaa tuollaisen kapean patolevyn, eli asentaisi levyn siten että se yltäisi routasuojaan (kuvassa nro3) asti? Alla vähän asiaa avaavia yleiskuvia googlesta. Tällä hetkellä kun tuo routasuojan yläpuolinen osa on tehty hienoainesta sisältävällä täytöllä, niin siinä kasvaa kaikenlaista ->Varmastihan se myös johtaa kosteutta sokkeliin jonkin verran. En kyllä edes ymmärrä miksi uusiin kohteisiin ei aina laiteta patolevyä, mutta ilmeisesti sitä ei vaadia jos sokkeli ei toimi asuintilan seinänä

Ajatuksena kuitenkin, että jos tuon n.20 centtiä kaivaisi talon ympäriltä ihan lapiolla auki ja laittaisi patolevyn väliin, niin voiko tällä saavuttaa mitään hyötyä vai voiko pahimmillaan olla jopa haittaa?

 

[repairman]

Menee aika syvällisesti talotekniikkaan, mutta olisiko näkemyksiä: Talossa on täysin betonista rakennettu tuulettuva alapohja (eli onteloharkko alapohjan "kattona"), mutta ilma vaihtuu heikosti/on kosteaa alapohjassa. Ilmanvaihtona on vain radon putket, eikä ilma niistä tosiaan vaihdu aistinvaraisesesti arvioituna kuin tuulisella säällä. Salaojat on tutkittu ja ne toimivat, joten oikeastaan mikään muu ei mielestäni selitä kosteutta muutakuin sokkelien kautta tuleva kosteus.

Kannattaako/voiko sokkelin yläosaan asentaa tuollaisen kapean patolevyn, eli asentaisi levyn siten että se yltäisi routasuojaan asti (alla vähän asiaa avaavia yleiskuvia googlesta)? Tällä hetkellä kun tuo routasuojan yläpuolinen osa on tehty hienoainesta sisältävällä täytöllä, joten siinä kasvaa kaikenlaista ->Varmastihan se myös johtaa kosteutta sokkeliin jonkin verran.

Ei se sitä ongelmaa ratkaise, jos ongelmana selvästi on tuuletuksen heikkous. Eli puhallinta ajastimella tms, niin ongelma ratkeaa.

Eikö sieltä tosiaan mene katolle asti mitään poistoputkea?

 

[venalaine]

Kuka tietää, että mitä mahtaa olla puun polton seurauksena hormista tuleva ruskea mönjä? Huomasin tuossa, että räystäälle oli hormin kohdalle ilmestynyt jäätä, joka on väriltään kellertävää tai ruskehtavaa. No looginen selitys tietenkin on, että varmaan lauhemmalla ilmalla, kun on tullut puuta poltettua, on lunta päässyt sulamaan piipun ympäriltä ja päältä (tämäkin on tietysti oma kysymyksensä, että miksi näin). Ihmettelin kuitenkin tuota jään väriä ja kiipesin katolle ja näin, että piipun reunoilla ja osin kyljessäkin oli valunutta ruskeaa möhnää. Onko kenelläkään hajua, että mitä tamä mahtaa olla? Talo ja hormi noin 13 vuotta vanhoja ja hormi on paikan päällä harkkoelementeistä kyhätty.

 

[Mikkos]

Kuka tietää, että mitä mahtaa olla puun polton seurauksena hormista tuleva ruskea mönjä? Huomasin tuossa, että räystäälle oli hormin kohdalle ilmestynyt jäätä, joka on väriltään kellertävää tai ruskehtavaa. No looginen selitys tietenkin on, että varmaan lauhemmalla ilmalla, kun on tullut puuta poltettua, on lunta päässyt sulamaan piipun ympäriltä ja päältä. Ihmettelin kuitenkin tuota jään väriä ja kiipesin katolle ja näin, että piipun reunoilla ja osin kyljessäkin oli valunutta ruskeaa möhnää. Onko kenelläkään hajua, että mitä tamä mahtaa olla? Talo ja hormi noin 13 vuotta vanhoja ja hormi on paikan päällä harkkoelementeistä kyhätty.

Onko koska nuohottu? Onko nuohooja sanonut mitään? Ainakin siltä vois kysyä.

 

[Jamboa]

Ei se sitä ongelmaa ratkaise, jos ongelmana selvästi on tuuletuksen heikkous. Eli puhallinta ajastimella tms, niin ongelma ratkeaa.

Eikö sieltä tosiaan mene katolle asti mitään poistoputkea?

Ei. Katolle tulee vain liesituulettimen ja koneellisen ilmanvaihdon pömpelit. Tuo tuuletuksen heikkous on oma diagnoosini. En ymmärrä, miten ilmanvaihto voisi ilman tuollaista poistoputkea toimia edes teoriassa, mutta en olekaan rakennustekniikan DI... Olen kyllä yrittänyt selvittää ja "kyllä pelkkä radon poisto riittää ilmanvaihdoksi" on parista paikkaa ollut vastaus. Vai eikö ole sitten ymmärretty, ettei talossa tosiaan ole huippuimuria tai edes katolle tulevaa radon putkea -en ole huomannut tuota asiaa korostaa eikä asiantuntijat ole kysyneet muuta kuin tuuletuspaalujen määrää

Koneellisen ilmanvaihdon rakentamista kyllä mietin ratkaisuksi, mutta löysin vain kauhukokemuksia, että seuraavaksi alapohjassa valuu vettä katosta tai seinistä, kun ulkoa tulee lämmintä ilmaa ja kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Tämä on vähän niin ja näin, mutta jotakin järkevää ratkaisua olen yrittänyt keksiä. Muissa vastaavissa taloissa ei kuulemma ole mitään ongelmia -eikä toki tässäkään jos ei talon alla oleile. En vain pidä ajatuksesta, että talon alla on kosteutta, missään muodossa -vetenä, jäänä tai edes höyrynä

Tietty ensin mietin sitä tuuletusputken lisäämistä talon keskelle, mutta lattialämmityksen vesikierto tekee käytännössä mahdottomaksi sitä varten reiän tekemisen. Olisiko se kuitenkin sitten alettava suunnittelemaan tällaista? Onhan toki rumia jälkiasennusvaihtoehtojakin kaiketi olemassa, kuten tässä kuvassa

 

[venalaine]

Onko koska nuohottu? Onko nuohooja sanonut mitään? Ainakin siltä vois kysyä.

Aika tarkalleen puoli vvuotta sitten on nuohottu, eikä sanonut mitään muuta kuin että "onhan tuossa selvästi talvella puuta poltettu, mutta kaikki on kunnossa". Pitää nyt viimeistään seuraavalla nuohouksella asiasta kysyä. Se tietenkin pelottaa, että jos puun polttaminen kovinkin sulattaa lunta katolta, niin ei pääsisi mitään jääpatoa syntymään, mikä sitten sulaessaan löytää tiensä yläpohjaan ja sisätiloihin.

 

[repairman]

Ei. Katolle tulee vain liesituulettimen ja koneellisen ilmanvaihdon pömpelit. Tuo tuuletuksen heikkous on oma diagnoosini. En ymmärrä, miten ilmanvaihto voisi ilman tuollaista poistoputkea toimia edes teoriassa, mutta en olekaan rakennustekniikan DI... Olen kyllä yrittänyt selvittää ja "kyllä pelkkä radon poisto riittää ilmanvaihdoksi" on parista paikkaa ollut vastaus. Vai eikö ole sitten ymmärretty, ettei talossa tosiaan ole huippuimuria tai edes katolle tulevaa radon putkea -en ole huomannut tuota asiaa korostaa eikä asiantuntijat ole kysyneet muuta kuin tuuletuspaalujen määrää

Koneellisen ilmanvaihdon rakentamista kyllä mietin ratkaisuksi, mutta löysin vain kauhukokemuksia, että seuraavaksi alapohjassa valuu vettä katosta tai seinistä, kun ulkoa tulee lämmintä ilmaa ja kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Tämä on vähän niin ja näin, mutta jotakin järkevää ratkaisua olen yrittänyt keksiä. Muissa vastaavissa taloissa ei kuulemma ole mitään ongelmia -eikä toki tässäkään jos ei talon alla oleile. En vain pidä ajatuksesta, että talon alla on kosteutta, missään muodossa -vetenä, jäänä tai edes höyrynä

Tietty ensin mietin sitä tuuletusputken lisäämistä talon keskelle, mutta lattialämmityksen vesikierto tekee käytännössä mahdottomaksi sitä varten reiän tekemisen. Olisiko se kuitenkin sitten alettava suunnittelemaan tällaista? Onhan toki rumia jälkiasennusvaihtoehtojakin kaiketi olemassa, kuten tässä kuvassa

Puhallinratkaisuhan ei välttämättä mitään putkihirvityksiä tarvitse. Saa varmasti vaikka sinne alapohjan puolelle koko systeemin.

Siihen en ota kantaa voiko jollakin ilmalla kondensointi lisääntyä ilmanvaihtoa tehostamalla. Ja että kokonaistilanne olisi kaikin puolin ainakaan heikompi. Kuulostaa kyllä kuin saman henkilön suusta, joka ensimmäisenä uuden talon rakentajalta kysyy, että ethän laittanut muovia seinään.

Edit: jos jotain uber ratkaisua haluaa, niin sitten jotain tämmöistä: Sense: ryömintätila - Vilpe

 

[luukkak]

Kesällä rakennettu lämmin ulkovarasto (8m2) lämpenee sähköpatterilla. Ilmanvaihto toteutettu painovoimaisesti, eli tuloventtiili alhaalla ja poisto ylhäällä toisessa päässä varastoa. Kovemmilla pakkasilla tuloventtiili kerää itseensä kosteutta ja jäätyy sisäpuolelta. Arvauksia johtuuko sisäpuolella olevasta kosteudesta, joka vain kerääntyy kylmään metallipintaan vai toimiiko ilmanvaihto jotenkin väärin? Tai onko ylipäätään normaalia?

Patteri ehkä vähän hölmösti lähempänä poistoa pöydän alla, mutta tuskin isompaa väliä tuon kokoisessa tilassa. Venttiilejä ei viitsisi kovin isolla pitää näillä pakkasilla, vaan tulo ihan minimillä ja poistopuoli säädetty vähän isommalle. Venttiilit näyttäisi toimivan ainakin pääosin oikeinpäin, eli alhaalta tulee ilmaa ja ylhäältä lähtee pihalle. Poistopuoli ei näin ollen ole jäätynyt.

 

[stabbulamus]

Kesällä rakennettu lämmin ulkovarasto (8m2) lämpenee sähköpatterilla. Ilmanvaihto toteutettu painovoimaisesti, eli tuloventtiili alhaalla ja poisto ylhäällä toisessa päässä varastoa. Kovemmilla pakkasilla tuloventtiili kerää itseensä kosteutta ja jäätyy sisäpuolelta. Arvauksia johtuuko sisäpuolella olevasta kosteudesta, joka vain kerääntyy kylmään metallipintaan vai toimiiko ilmanvaihto jotenkin väärin? Tai onko ylipäätään normaalia?

Patteri ehkä vähän hölmösti lähempänä poistoa pöydän alla, mutta tuskin isompaa väliä tuon kokoisessa tilassa. Venttiilejä ei viitsisi kovin isolla pitää näillä pakkasilla, vaan tulo ihan minimillä ja poistopuoli säädetty vähän isommalle. Venttiilit näyttäisi toimivan ainakin pääosin oikeinpäin, eli alhaalta tulee ilmaa ja ylhäältä lähtee pihalle. Poistopuoli ei näin ollen ole jäätynyt.

Oisko se metallipinta jotenkin sopivasti hollilla et lämmittimen infrapunasäteily tarttuis siihen?

 

[luukkak]

Oisko se metallipinta jotenkin sopivasti hollilla et lämmittimen infrapunasäteily tarttuis siihen?

On tuossa etäisyyttä. Itse epäilen, että betonista nousee vielä sen verran kosteutta, että se tuon aiheuttaa, mutta kun en mistään mitään ymmärrä niin voi olla epäilykseni vääräkin. Eli ilmanvaihdon suurentaminen voisi auttaa, mutta se varmaankin näkyy heti sähkölaskussakin. Pitää ehkä kokeilla ja voi olla että toka talvi sitten kertoo totuuden sisäkosteudesta

 

[taikamuki]

On kai siellä lämpimässä aina sen verran kosteutta että se kylmään pintaan jäätyy, jos siis kyseessä on ihan vain putki seinän läpi ulos. Poistoventtiili pysyy sulana kun sieltä menee se lämmin ilma ulospäin.

Ihan samalla tavalla meidän varaston tuloventtiilin pinta on jäässä, tosin varaston lämpötila on nyt noin +6 astetta.

 

[mikkot]

Mulla on pienen varaston iv-venttiilit pakkasilla kokonaan kiinni. En ole huomannut haittapuolia. Käytännössä alkutalvesta kiinni ja alkukeväästä auki. Lämpötilana noin 5 astetta.

 

[luukkak]

On kai siellä lämpimässä aina sen verran kosteutta että se kylmään pintaan jäätyy, jos siis kyseessä on ihan vain putki seinän läpi ulos. Poistoventtiili pysyy sulana kun sieltä menee se lämmin ilma ulospäin.

Ihan samalla tavalla meidän varaston tuloventtiilin pinta on jäässä, tosin varaston lämpötila on nyt noin +6 astetta.

Jep, niin se taitaa olla. En ollut ennen törmännyt vastaavaan niin mietin onko normaalia. Meillä tuolla n. +12-13 kun on kuivattu mm. jääkiekkovarusteita (jotka käytössä ollessaan tuottavat tietysti lisäkosteutta). Ja olen ymmärtänyt googlamalla, että n. 12 astetta olisi hyvä lämpötila puolilämpimään varastoon.

 

[venalaine]

Kesällä rakennettu lämmin ulkovarasto (8m2) lämpenee sähköpatterilla. Ilmanvaihto toteutettu painovoimaisesti, eli tuloventtiili alhaalla ja poisto ylhäällä toisessa päässä varastoa. Kovemmilla pakkasilla tuloventtiili kerää itseensä kosteutta ja jäätyy sisäpuolelta. Arvauksia johtuuko sisäpuolella olevasta kosteudesta, joka vain kerääntyy kylmään metallipintaan vai toimiiko ilmanvaihto jotenkin väärin? Tai onko ylipäätään normaalia?

Patteri ehkä vähän hölmösti lähempänä poistoa pöydän alla, mutta tuskin isompaa väliä tuon kokoisessa tilassa. Venttiilejä ei viitsisi kovin isolla pitää näillä pakkasilla, vaan tulo ihan minimillä ja poistopuoli säädetty vähän isommalle. Venttiilit näyttäisi toimivan ainakin pääosin oikeinpäin, eli alhaalta tulee ilmaa ja ylhäältä lähtee pihalle. Poistopuoli ei näin ollen ole jäätynyt.

Täysin normaali ilmiö. Nyt kun ulkona on tosi kylmää, niin se tuloventtiilikin on jääkylmä, kun sen läpi esimerkiksi sellaista -25 asteista ilmaa sinne varastoon tulee. Vaikka se olisi sisältä ruuvattu kiinni, niin siltikin se on kosketuksissa ulkoilman kanssa. Sitten siellä varastossa on kuitenkin ilmankosteus sellainen, että kosteus alkaa tiivistyä siihen pintaan ja se alkaa huurtumaan / jäätymään. Ja siellä varastossahan luonnollisestikin on ilmassa kosteutta, vaikka siellä ei erityistä kosteusrasitusta olisikaan. Ihan samaa katselin tänään omassakin varastossani.

Jos tiedät varaston lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, niin tällä voit näppärästi katsoa, miten kylmä pinnan pitää olla, että vesihöyry alkaa tiivistyä.

Kastepistelaskuri

Kastepistelaskuri kertoo lämpötilan, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa.

kastepistelaskuri.fi

 

[luukkak]

Täysin normaali ilmiö. Nyt kun ulkona on tosi kylmää, niin se tuloventtiilikin on jääkylmä, kun sen läpi esimerkiksi sellaista -25 asteista ilmaa sinne varastoon tulee. Vaikka se olisi sisältä ruuvattu kiinni, niin siltikin se on kosketuksissa ulkoilman kanssa. Sitten siellä varastossa on kuitenkin ilmankosteus sellainen, että kosteus alkaa tiivistyä siihen pintaan ja se alkaa huurtumaan / jäätymään. Ja siellä varastossahan luonnollisestikin on ilmassa kosteutta, vaikka siellä ei erityistä kosteusrasitusta olisikaan. Ihan samaa katselin tänään omassakin varastossani.

Jos tiedät varaston lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, niin tällä voit näppärästi katsoa, miten kylmä pinnan pitää olla, että vesihöyry alkaa tiivistyä.

Kastepistelaskuri

Kastepistelaskuri kertoo lämpötilan, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa.

kastepistelaskuri.fi

Kiitos vastauksesta! Tuo onkin hyvä ja mielenkiintoinen laskuri.

 

[venalaine]

Kiitos vastauksesta! Tuo onkin hyvä ja mielenkiintoinen laskuri.

Jep, ja vähän kuumottava. Tuohon kun syöttää vaikka makuuhuoneen lämpötilan ja kosteusprosentin, niin huomaa, että ei tarvitse oikeasti olla kovinkaan kylmää, kun kondenssi alkaa. Sitten sitä vain miettii, että montakos reikää siitä katon höyrynsulusta mahtaakaan löytyä. Toivoo tietysti parasta ja pelkää pahinta.

 

[tietokonerikki]

Menee aika syvällisesti talotekniikkaan, mutta olisiko näkemyksiä:
Talossa on täysin betonista rakennettu tuulettuva alapohja (eli onteloharkko alapohjan "kattona"), mutta ilma vaihtuu heikosti ja siksi/jostain syystä alapohja on kostea. Ilmanvaihtona alapohjassa on vain radon putket, eikä ilma aistinvaraisesesti arvioituna vaihdu kuin tuulisella säällä. Salaojat on tutkittu ja ne toimivat, joten oikeastaan mikään muu ei mielestäni selitä kosteutta muutakuin sokkelien kautta tuleva kosteus.

Kannattaako/voiko sokkelin yläosaan asentaa tuollaisen kapean patolevyn, eli asentaisi levyn siten että se yltäisi routasuojaan (kuvassa nro3) asti? Alla vähän asiaa avaavia yleiskuvia googlesta. Tällä hetkellä kun tuo routasuojan yläpuolinen osa on tehty hienoainesta sisältävällä täytöllä, niin siinä kasvaa kaikenlaista ->Varmastihan se myös johtaa kosteutta sokkeliin jonkin verran. En kyllä edes ymmärrä miksi uusiin kohteisiin ei aina laiteta patolevyä, mutta ilmeisesti sitä ei vaadia jos sokkeli ei toimi asuintilan seinänä



Ajatuksena kuitenkin, että jos tuon n.20 centtiä kaivaisi talon ympäriltä ihan lapiolla auki ja laittaisi patolevyn väliin, niin voiko tällä saavuttaa mitään hyötyä vai voiko pahimmillaan olla jopa haittaa?

Mielenkiintoinen ongelma sulla. Teoriassa tonne alapohjaan voi nousta kapillaarisesti vettä, kovilla pakkasilla noiden onteloiden sisään tiivistyä? vettä.
Itse ainakin vaihtaisin kellarin lattiamateriaalin kosteutta läpäiseväksi, ellet jo ole niin tehnyt. Jostain sen kosteuden on päästävä pois.
Salaojituksen kunto?

 

[luukkak]

Jep, ja vähän kuumottava. Tuohon kun syöttää vaikka makuuhuoneen lämpötilan ja kosteusprosentin, niin huomaa, että ei tarvitse oikeasti olla kovinkaan kylmää, kun kondenssi alkaa. Sitten sitä vain miettii, että montakos reikää siitä katon höyrynsulusta mahtaakaan löytyä. Toivoo tietysti parasta ja pelkää pahinta.

Kyllä! Noita höyrynsulun reikiä sitä tuli talotehtaan puolestakin talossa teippailtua ja varaston osalta voi sitten enää syyttää vain itseään.

Nyt vielä mietin miten alas varaston lämpötilan voisi laskea ilman että raketeet/tavarat kärsii. Yllättävän paljon vie sähköä tuollainen patterilämmitys vrt koko muu maalämpötalo. Varasto siis erillinen ja jälkikäteen rakennettu.

 

[Jamboa]

Mielenkiintoinen ongelma sulla. Teoriassa tonne alapohjaan voi nousta kapillaarisesti vettä, kovilla pakkasilla noiden onteloiden sisään tiivistyä? vettä.
Itse ainakin vaihtaisin kellarin lattiamateriaalin kosteutta läpäiseväksi, ellet jo ole niin tehnyt. Jostain sen kosteuden on päästävä pois.
Salaojituksen kunto?

Sisäpuoli on yhden seinustan kohdalta hienotäyttöä sisältävää, muuten kapilaarisoraa. Sitä en tiedä voiko tuo pieni, ehkä kuution täyttö hienoainesta tehdä kosteusrasitusta. Voisi toki senkin kokeilla vaihtaa karkeaan. Tietäisi vain mistä aloittaa, eli mistä olisi suurin etu

 

[tietokonerikki]

Sisäpuoli on yhden seinustan kohdalta hienotäyttöä sisältävää, muuten kapilaarisoraa. Sitä en tiedä voiko tuo pieni, ehkä kuution täyttö hienoainesta tehdä kosteusrasitusta. Voisi toki senkin kokeilla vaihtaa karkeaan. Tietäisi vain mistä aloittaa, eli mistä olisi suurin etu

Se kapillaatisora ei auta mitään, jos salaojitus ei ole kunnossa ja/ tai vesi ei sinne pääse. Normaalisti kyllä pitäisi riittää, että kellarin lattiamateriaali päästää sen kosteuden huonetilaan, varsinkin talvella se vaan parantaa ilmaa ihmisen kannalta, jos siellä on lämmitys. Rakennetta tietämättä vaikeaa muuten kommentoida.

 

[Jamboa]

Se kapillaatisora ei auta mitään, jos salaojitus ei ole kunnossa ja/ tai vesi ei sinne pääse. Normaalisti kyllä pitäisi riittää, että kellarin lattiamateriaali päästää sen kosteuden huonetilaan, varsinkin talvella se vaan parantaa ilmaa ihmisen kannalta, jos siellä on lämmitys. Rakennetta tietämättä vaikeaa muuten kommentoida.

Tietty näin. Salaojitus pitäisi kyllä olla kunnossa, sikäli että kaikissa tarkistuskaivoissa on vettä ja ne on tehtyä salaojaputkista. Huonetilaan ei alapohjasta varmaan ilman pitäisi päästä, ainakaan normaalitilanteessa?

 

[tietokonerikki]

Tietty näin. Salaojitus pitäisi kyllä olla kunnossa, sikäli että kaikissa tarkistuskaivoissa on vettä ja ne on tehtyä salaojaputkista. Huonetilaan ei alapohjasta varmaan ilman pitäisi päästä, ainakaan normaalitilanteessa?

Kyse ei ole ilmasta vaan kosteudesta ne ovat tässä yhteydessä täysin eri asioita. Ilma siirtyy kosteys johtuu pitkin rakennetta. Ei se tilanne kovin hyvä ole, jos niissä putkissa on vettä, niin hullulta kuin se kuullostaakin, parempi olisi jos siellä ei olisi. Mutta jos ne putket ovat riittävän alhaalla niin riittävän hyvä. Kunhan se vesi virtaa siellä putkissa.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tässä tapauksessa noissa salaojan tarkistuskaivoissa siis ole vettä, ei varsinaisesti ite salaojaputkessa. 315 rompuputkestahan nuo salaojakaivot hyvin yleisesti tehdään. Ylimmän nurkan salaojakaivon sakkatilassa ei kuuluisi olla vettä, mutta muissa voi sakkatilassa sitä kyllä ollakin. Alkuperäiseen kysymykseen niin tommosella 30cm patolevyn soirolla on tuskin ongelmaan mitään vaikutusta vaan sinne tuulettuvaan alapohjaan pitäisi saada vain lisättyä tuuletusta jos siellä kosteus nousee liian korkeaksi.

 

[tietokonerikki]

Kyse ei ole ilmasta vaan kosteudesta ne ovat tässä yhteydessä täysin eri asioita. Ilma siirtyy kosteys johtuu pitkin rakennetta. Ei se tilanne kovin hyvä ole, jos niissä putkissa on vettä, niin hullulta kuin se kuullostaakin, parempi olisi jos siellä ei olisi. Mutta jos ne putket ovat riittävän alhaalla niin riittävän hyvä. Kunhan se vesi virtaa siellä putkissa.

@Jamboa Korjaan tätä, kommentoin ton kuvan perusteella, tuulettuvassa alapohjassa sitä tuuletusta pitää lisätä, kuten tossa yllä sanotaan. Eli molemmin puolin uusia reikiä lisää.

 

[kajakkivajakki]

Jotain 10+ vuottahan sitten oli melko kovakin haloo, kun osa talotehtaista alkoi tekemään "tuulettuvia" alapohjia ilman tuuletusta -> Eli alapohjaan laitettiin sähköisiä ilmankuivaimia -> Yksi huoltokohde omistajille lisää jonka olemassaolon unohtivat heti sen jälkeen kun nimi oli talopaketin tilaukseen rustattu.

Talopakettitehtaan ideahan tuossa olis se, että sillä lailla lattian eristyksistä voitiin säästää ja kustannus siirtää asujan sähkölaskuun

Edit: Oikea nimi laittelle.

Edit: Lähtökohtaisesti ontelolaatalla toteutettu tuulettuva alapohja pitäisi olla yksi idioottivarmimmista ratkaisuista. Betoni ei homehdu ja sen ominaisuudet ei heikkene kosteusrasituksesta.

 

[Catrik]

Voi saakeli nytkö se VILP hajosi -30C pakkasilla, meni aivan hiljaiseksi, kiertovesipumppu pyörii mutta lämpöä ei näytä tuleva, energiankulutus 0 kW ???!

Spoileri

No ei sentään. Tuli vain tuossa puita öljykattilaan laitellessa mieleen, kun VILP asennustarjouksia pyydettäessä kysyttiin myyntimieheltä, että mites jos haluais mahdollisuuden lämmittää myös puulla. Miehellä meni vähän sormi suuhun, että eikai silleen kannata, pitäs olla ventiilejä ja lisäkortteja, lähes naureskeli että eikai kukaan niin halua tehdä, kyllä nämä toimii kelillä kun kelillä. Asennettiin sitten isän kans itse monoblock pumppu tuohon vanhaan öljykattilaan, joka toimii myös koksilla/puulla. Tuo VILPihän maksoi reilu 5k, ja olikos se apuraha öljypolttimen ja -säiliön poistosta joku 4k.

 

[stabbulamus]

Voi saakeli nytkö se VILP hajosi -30C pakkasilla, meni aivan hiljaiseksi, kiertovesipumppu pyörii mutta lämpöä ei näytä tuleva, energiankulutus 0 kW ???!

Spoileri

No ei sentään. Tuli vain tuossa puita öljykattilaan laitellessa mieleen, kun VILP asennustarjouksia pyydettäessä kysyttiin myyntimieheltä, että mites jos haluais mahdollisuuden lämmittää myös puulla. Miehellä meni vähän sormi suuhun, että eikai silleen kannata, pitäs olla ventiilejä ja lisäkortteja, lähes naureskeli että eikai kukaan niin halua tehdä, kyllä nämä toimii kelillä kun kelillä. Asennettiin sitten isän kans itse monoblock pumppu tuohon vanhaan öljykattilaan, joka toimii myös koksilla/puulla. Tuo VILPihän maksoi reilu 5k, ja olikos se apuraha öljypolttimen ja -säiliön poistosta joku 4k.

Onhan tuo kaksoispesä siitä hyvä et sen saa jättää rinnalle jos hakee tukea, mutta eipä ihan joka talosta löydy.

 

[tietokonerikki]

Voi saakeli nytkö se VILP hajosi -30C pakkasilla, meni aivan hiljaiseksi, kiertovesipumppu pyörii mutta lämpöä ei näytä tuleva, energiankulutus 0 kW ???!

Spoileri

No ei sentään. Tuli vain tuossa puita öljykattilaan laitellessa mieleen, kun VILP asennustarjouksia pyydettäessä kysyttiin myyntimieheltä, että mites jos haluais mahdollisuuden lämmittää myös puulla. Miehellä meni vähän sormi suuhun, että eikai silleen kannata, pitäs olla ventiilejä ja lisäkortteja, lähes naureskeli että eikai kukaan niin halua tehdä, kyllä nämä toimii kelillä kun kelillä. Asennettiin sitten isän kans itse monoblock pumppu tuohon vanhaan öljykattilaan, joka toimii myös koksilla/puulla. Tuo VILPihän maksoi reilu 5k, ja olikos se apuraha öljypolttimen ja -säiliön poistosta joku 4k.

Joo tota minäkin olen pelännyt, että laitteet hajoo 30 aseen pakkasilla.
Mikäs laite sulla on tossa spoilerissa näyttää sähköövastukselta, mutta paikka? Onkos lisää kuvia miten ton VILP:n ja ton kattilan rinnakkaiskäytön hoiditte?

VILP:llä tuskin 30-asteen pakkasella enää hyötyä saa? Eli suoraa sähkoä hivenen kalliimpaa. Sama tossa puulla öljy puolelle modattuna hyotysyhde huonompi, mutta hyvä idea. Onkos akrikaattikin?

 

[juhaa]

Onko kenelläkään kokemuksia wifi-lämpötila-antureista? Mitä suosittelette? Edellytyksenä olisi, ettei erillistä hubia tarvita.

Vaikka Shelly H&T

 

[Jamboa]

@Jamboa Korjaan tätä, kommentoin ton kuvan perusteella, tuulettuvassa alapohjassa sitä tuuletusta pitää lisätä, kuten tossa yllä sanotaan. Eli molemmin puolin uusia reikiä lisää.

Jotain 10+ vuottahan sitten oli melko kovakin haloo, kun osa talotehtaista alkoi tekemään "tuulettuvia" alapohjia ilman tuuletusta -> Eli alapohjaan laitettiin sähköisiä ilmankuivaimia -> Yksi huoltokohde omistajille lisää jonka olemassaolon unohtivat heti sen jälkeen kun nimi oli talopaketin tilaukseen rustattu.

Talopakettitehtaan ideahan tuossa olis se, että sillä lailla lattian eristyksistä voitiin säästää ja kustannus siirtää asujan sähkölaskuun

Edit: Oikea nimi laittelle.

Edit: Lähtökohtaisesti ontelolaatalla toteutettu tuulettuva alapohja pitäisi olla yksi idioottivarmimmista ratkaisuista. Betoni ei homehdu ja sen ominaisuudet ei heikkene kosteusrasituksesta.

Kiitos näkemyksistä. Eli jätetään sokkelinympärykset kaivelematta ja siirrytään takaisin suunnittelemaan ilmanvaihdon lisäämistä. Tai no, kysytään nyt suoraan jos joku osaisi suositellä yritystä varsinais-suomessa, joka tekisi sokkeliin reikiä eikä veloittaisi siitä kymmeniä tuhansia? Tai jos edes tietäisi toimialan, niin voisi laittaa puhelimen laulamaan. LVI iikkeet kyllä putkia laittaisivat mielellään, mutta eivät tee reikiä betoniin, saati sokkeliin niitä varten

 

[kajakkivajakki]

Kiitos näkemyksistä. Eli jätetään sokkelinympärykset kaivelematta ja siirrytään takaisin suunnittelemaan ilmanvaihdon lisäämistä. Tai no, kysytään nyt suoraan jos joku osaisi suositellä yritystä varsinais-suomessa, joka tekisi sokkeliin reikiä eikä veloittaisi siitä kymmeniä tuhansia? Tai jos edes tietäisi toimialan, niin voisi laittaa puhelimen laulamaan. LVI iikkeet kyllä putkia laittaisivat mielellään, mutta eivät tee reikiä betoniin, saati sokkeliin niitä varten

Täällä on varmasti asiaan paremmin perehtyneitäkin, mutta ennen reikien porausta poistopuhallin kosteusanturilla voisi olla edullisempi ratkaisu.

 

[Catrik]

Joo tota minäkin olen pelännyt, että laitteet hajoo 30 aseen pakkasilla.
Mikäs laite sulla on tossa spoilerissa näyttää sähköövastukselta, mutta paikka? Onkos lisää kuvia miten ton VILP:n ja ton kattilan rinnakkaiskäytön hoiditte?

VILP:llä tuskin 30-asteen pakkasella enää hyötyä saa? Eli suoraa sähkoä hivenen kalliimpaa. Sama tossa puulla öljy puolelle modattuna hyotysyhde huonompi, mutta hyvä idea. Onkos akrikaattikin?

VILP pukkaa lämpimän veden kattilan yläosaan, kylmä otetaan alaosasta. Venttiileista voi vaihtaa myös ottamaan veden patterikierron paluusta vihreän viivan mukaisesti, en oo käyttäny ku kohisee niin perkeleesti sulatuksessa. Kattilassa on myös oma 9 kW vastus.

Joo ei näytä coppi olevan hädin tuskin yhtä, ja sulattelee tunnin välein. Ja itse asiassa nyt kun sanoit, ja aloin ihmettelemään että miksei se oo tuota vilpin omaa vastusta käyttänyt. On tainnut olla tuo asetus väärin. Oletin, että "Varalämmitin: on/pois päältä" tarkoittaa lämmittimen päälle pakotusta, mutta se taitaakin tarkoittaa, että onko käytettävissä. Saapas nähä meneekö nyt päälle, kun hiipuu tulet.

 

[Jamboa]

Täällä on varmasti asiaan paremmin perehtyneitäkin, mutta ennen reikien porausta poistopuhallin kosteusanturilla voisi olla edullisempi ratkaisu.

Lähden siis mieluummin maksamaan enemmän ja teen "pysyvän", eli tarkoittaen painovoimaisen ilmanvaihdon. Kylmän tilan ja vielä alapohjan ollessa kyseessä, en tuohon sähköiseen puhaltimeen oikein halua/uskalla lähteä

 

[kajakkivajakki]

Lähden siis mieluummin maksamaan enemmän ja teen "pysyvän", eli tarkoittaen painovoimaisen ilmanvaihdon. Kylmän tilan ja vielä alapohjan ollessa kyseessä, en tuohon sähköiseen puhaltimeen oikein halua/uskalla lähteä

Onko tuo sun alapohja toteutettu nyt ontelolaatan ala vai yläpuolisella eristyksellä?

 

[qtba]

Joo ei näytä coppi olevan hädin tuskin yhtä, ja sulattelee tunnin välein. Ja itse asiassa nyt kun sanoit, ja aloin ihmettelemään että miksei se oo tuota vilpin omaa vastusta käyttänyt. On tainnut olla tuo asetus väärin. Oletin, että "Varalämmitin: on/pois päältä" tarkoittaa lämmittimen päälle pakotusta, mutta se taitaakin tarkoittaa, että onko käytettävissä. Saapas nähä meneekö nyt päälle, kun hiipuu tulet.

Naapurissa VILP huutaa kuin riivattu, oma naksahti vastusten varaan jossain -23C jälkeen. Vaikea uskoa että tuolta ilmasta on saatavissa kovin paljon energiaa. Kompressorin tuhlausta?

 

[Jamboa]

Onko tuo sun alapohja toteutettu nyt ontelolaatan ala vai yläpuolisella eristyksellä?

Kyseessä on ontelaatta yläpuolisella eristeellä, jonka päällä on lämmityskierto/lattiavalu

 

[kajakkivajakki]

Käsittääkseni se on rakennustekniseltä kosteushallinnalta kannalta se huonompi vaihtoehto

Mutten siltikään kyllä oikein jaksa uskoa, että ongelma olisi jossain muualla kuin omassa ajatusmaailmassasi. Ellei siellä nyt oikesti ole aivan mahdoton se kosteus. Jonkun oikean ammattilaisen konsultointi ja mahdollinen tilan ilmankosteuden seuranta voisi olla se oikea tapa edetä.

Mutta timanttiporarithan noita reikiä tekevät, niitä firmoja nyt löytyy melkein jokaisesta kylästä ja isommista pilvin ja pimein.

 

[PornReindeer]

Naapurissa VILP huutaa kuin riivattu, oma naksahti vastusten varaan jossain -23C jälkeen. Vaikea uskoa että tuolta ilmasta on saatavissa kovin paljon energiaa. Kompressorin tuhlausta?

Alkaa olemaan täällä maalämpökin kovilla, on-off -kompura kävi noin koko työpäivän sammumatta välissä. Aamusuihkut + nämä pakkaset niin varaajaa lämmittelee hetken...

 

[ssg]

Jahas. Huomasinpa jotain jännää.

Testailin pistorasioita ja huomasin nurkassa olevan pistorasian kohdalla erittäin kylmän vedon.

Otin mittarin käteen ja pistorasian ympärillä 5 - 10 astetta ja nurkassa lattiatasolla 5. Jos oikein saa mittarin nurkkaan 2 lattialistan välissä olevaan pieneen rakoon niin lukee -1c.

Toinen nurkka joka on vähän kauempana pistorasioita on 11c ja seinä keskeltä 16c.
Muiden huoneiden nurkat vaihtelevat 6 asteesta 16 asteeseen.

Puutalo on rakennettu 2006.

Mitenhän tätä kannattaa alkaa kesällä ratkoa? Ainakin tuo -1c nurkka pitää korjata.

Eipä tuo tunnu asumismukavuuteen vaikuttavan mitenkään kun vahingossa huomasi mutta kyllähän tuossa menee lämpöä harakoille. Pitää katsoa miten suuri tuo ero on vähän järkevämmillä pakkasilla.

 

[tietokonerikki]

Lähden siis mieluummin maksamaan enemmän ja teen "pysyvän", eli tarkoittaen painovoimaisen ilmanvaihdon. Kylmän tilan ja vielä alapohjan ollessa kyseessä, en tuohon sähköiseen puhaltimeen oikein halua/uskalla lähteä

Ei noita reikiä talvella kannata porata vaatii vettä timanttiterän jäähdyttämiseen, sinänsä homma on helppo. Vuokraat laitteet konevuoraamosta ja teet itse.
Jos nyt on pakko, niin laitat tietokoneen tuulettimen/-met imemään 5V:lla USB-Power bankista virtaa. (jos siellä on reikiä?) Jos sieltä katosta vettä tippuu, niin tekisin, muuten saattaa olla turhaa hommaa? se sun lattialämmitys kyllä kuivaa sen huonetilan puolen.

 

[kajakkivajakki]

Ilmavirtaustahan tuossa on, joka tuo sieltä nyt super kylmää ilmaa sisään. Pistorasian kohdalla oletettavasti höyrynsulun reikä on tehty vähän sinnepäin ja samalla toki villatkin mahdolisesti siinä kohtaa lytyssä/huonommin.
Alajuoksu kun on kivijalan päällä niin se liitoskohta on lähtökohtaisestikin rakennuksen heikoin piste lämpötaloudellisesti ja siihen vielä luonnonlaki, että alipaine on kovimmillaan lattian rajassa niin sieltä yrittää kiskoa korvausilmaa sisään.
Kivijalan ja alajuoksun välissä nyt ei kummoista kivenmurikkaa tarvi olla niin bitumin ja lankun liitoskohdasta löytyy ns suora reikä pihalle.

 

[Persojet]

Jahas. Huomasinpa jotain jännää.

Testailin pistorasioita ja huomasin nurkassa olevan pistorasian kohdalla erittäin kylmän vedon.

Otin mittarin käteen ja pistorasian ympärillä 5 - 10 astetta ja nurkassa lattiatasolla 5. Jos oikein saa mittarin nurkkaan 2 lattialistan välissä olevaan pieneen rakoon niin lukee -1c.

Toinen nurkka joka on vähän kauempana pistorasioita on 11c ja seinä keskeltä 16c.
Muiden huoneiden nurkat vaihtelevat 6 asteesta 16 asteeseen.

Puutalo on rakennettu 2006.

Mitenhän tätä kannattaa alkaa kesällä ratkoa? Ainakin tuo -1c nurkka pitää korjata.

Eipä tuo tunnu asumismukavuuteen vaikuttavan mitenkään kun vahingossa huomasi mutta kyllähän tuossa menee lämpöä harakoille. Pitää katsoa miten suuri tuo ero on vähän järkevämmillä pakkasilla.

Onko se ulkopuolelta lämpimämpi kuin muu seinä eli nurkka vuotaa? Jos siinä on pistoke, niin voi mennä kaapeliputki eristämättömään tilaan ja sieltä tulee kylmää.

 

[Joona N.V]

Kivijalan ja alajuoksun välissä nyt ei kummoista kivenmurikkaa tarvi olla niin bitumin ja lankun liitoskohdasta löytyy ns suora reikä pihalle.

Miksi kukaan laittaisi tuohon kohtaan bitumia? Ainakaan 2000-luvun talossa? Muuten samaa mieltä

 

[kajakkivajakki]

Miksi kukaan laittaisi tuohon kohtaan bitumia? Ainakaan 2000-luvun talossa? Muuten samaa mieltä

Ei bitumisen käyttö vieläkään kiellettyä ole, mutta kyllä se talotiiviste nyt on järkevämpi valinta. Se kun antaa tuohon ongelmaan hieman parannusta vaikkei sekään poista tuota mun sepustusta noin niinkuin muutoin. Mahdollista silläkin on sinne reikä onnistua jättämään

 

[tietokonerikki]

Ei bitumisen käyttö vieläkään kiellettyä ole, mutta kyllä se talotiiviste nyt on järkevämpi valinta. Se kun antaa tuohon ongelmaan hieman parannusta vaikkei sekään poista tuota mun sepustusta noin niinkuin muutoin. Mahdollista silläkin on sinne reikä onnistua jättämään

Talotiiviste ei ole tuttu, mutta bitumihuopakaistaa noissa on käytetty vuosikymmeniä hyvällä menestyksellä. Tietysti sitten miten se alajuoksu on kiinnitetty oma juttunsa.
@ssg Mun veikkaus on, että sen sähkörasian kohdalla on höyrynsulussa reikä tai siinä sähkörasiassa on reikä tai työnnetty MMJ sisään sähkörasiaan ja saa sen vierestä nysän kautta ilmaa höyrynsulun ulkoilman puolelta. Ellei ole kovin vanha talo, jolloin kaikki seinän sisällä vielä putkitettiin.

 

[kajakkivajakki]

Menee kyllä nämä rakennustekniset detaljit kyllä ketjun aiheen ohi, mutta ehkä ne nyt antaa kumminkin jotain osviittaa kun mahdollisesta ongelmasta kysellään.

Perinteisellä harjateräksellä tuon alajuoksun kiinnittämisen ja ongelman ainakin kahdella tapaa helposti sössii eli jos on valuharkko/betoniperustus niin siihen harjateräksen juureen jää tosi helposti betonin "nööliä".
Tai sitten timpuri kun mittailee reikiä siihen lankkuun niin kummoistakaan mittavirhettä ei tarvi tulla ja harjateräs jää ns mutkalle lankun alapinnasta joka aiheuttaa sen ettei se ole tiiviisti kivijalkaa vasten.

Ite viimeaikoina käyttänyt alajuoksun kiinnittämiseen betoniruuveja tai kevytbetoniruuveja jolloin jää tuo harjateräksien kans nysvääminen pois kokonaan. Mutta taas kevytbetoniruuvi kyllä voi holvata eli tähtien asennosta riippuu ottaako jokainen ruuvi kuinka kiinni. Betoniruuvi vetää kyllä kuin tauti kiinni. Ja joidenkin pienempien ns kylmien rakennuksien kanssa kun ylimmän kevytbetoniharkon muuraa ns ylösalaisin niin sieltä täältä kun sitten s100 valaa montut täyteen niin johan saa alajuoksun betoniruuvilla kiinni.

Toki nykyisin tuota koko alajuoksun kylmäsilta ongelmaa on ratkottu erinäisin keinoin ja höyrynsulkuongelmakin tuossa liitoskohdassa on ratkaistu niin, että lattia valetaan vasta sen jälkeen kun seinät on höyrynsulussa niin se höyrynsulun helma ulotetaan sinne lattiastyroksien väliin.

Varmasti kaikkia uusia hienoja ratkaisuja keksitään kokoajan ja tekniikat kehittyy, mutta kun niissä on se ongelma ettei tekijät pysy perässä. Kukaan vanhoja jääriä asioista kouluta ja tehdään niinkuin aina ennenkin. Varsinkin jos mestaritkin on vanhoja jääriä.

 

[Perkeles]

Talotiiviste ei ole tuttu, mutta bitumihuopakaistaa noissa on käytetty vuosikymmeniä hyvällä menestyksellä. Tietysti sitten miten se alajuoksu on kiinnitetty oma juttunsa.
@ssg Mun veikkaus on, että sen sähkörasian kohdalla on höyrynsulussa reikä tai siinä sähkörasiassa on reikä tai työnnetty MMJ sisään sähkörasiaan ja saa sen vierestä nysän kautta ilmaa höyrynsulun ulkoilman puolelta. Ellei ole kovin vanha talo, jolloin kaikki seinän sisällä vielä putkitettiin.

Itse vedin noi kaikki kojerasian nysät umpeen akryylilä ja kojerasiat tiivistin samalla kipsilevyyn.
Sohvan edustan lattia lämpeni huomattavasti, kun kylmä ei valu sohvan ali lattiaa pitkin.

 

[Mörtti Röppönen]

Pitääkö olla huolissaan tason kysymys.

Tuli nyt kovien pakkasen kunniaksi vähän siirreltyä kalusteita yhdessä huoneista. Nurkasta sohvaa pois siirtäessä huomasin, että lattia on tuolla nurkassa todella kylmä. Viskasin mittarin hetkeksi, niin näytti neljää astetta.

Lämmityksenä kattolämmitys, ilp ja takka. Eli lattiat nyt on muutenkin viileät, mutta ei nyt kai noin viileät kuuluisi olla.

Eli pitääkö olla huolissaan, ja kesällä räjäyttää nurkka?

 

[Mikkos]

Pitääkö olla huolissaan tason kysymys.

Tuli nyt kovien pakkasen kunniaksi vähän siirreltyä kalusteita yhdessä huoneista. Nurkasta sohvaa pois siirtäessä huomasin, että lattia on tuolla nurkassa todella kylmä. Viskasin mittarin hetkeksi, niin näytti neljää astetta.

Lämmityksenä kattolämmitys, ilp ja takka. Eli lattiat nyt on muutenkin viileät, mutta ei nyt kai noin viileät kuuluisi olla.

Eli pitääkö olla huolissaan, ja kesällä räjäyttää nurkka?

Mikä rakenne noin muuten? Joskus betonilaatan ja seinän välissä on rakoa josta tuulee helposti. Jos saat listaa siitä pois niin näät onko siellä rakoa ja jos on, niin sinne vaan akryylia.

 

[venalaine]

Pitääkö olla huolissaan tason kysymys.

Tuli nyt kovien pakkasen kunniaksi vähän siirreltyä kalusteita yhdessä huoneista. Nurkasta sohvaa pois siirtäessä huomasin, että lattia on tuolla nurkassa todella kylmä. Viskasin mittarin hetkeksi, niin näytti neljää astetta.

Lämmityksenä kattolämmitys, ilp ja takka. Eli lattiat nyt on muutenkin viileät, mutta ei nyt kai noin viileät kuuluisi olla.

Eli pitääkö olla huolissaan, ja kesällä räjäyttää nurkka?

En nyt tiedä, että tarvitseeko siitä muutoin olla huolissaan kuin sähkölaskun takia. Jotain kosteusvauriohommia jos ajattelee, niin ulkoilmahan on nyt rutikuivaa, joten ei se sinällään rakenteelle mitään pahaa tee, mutta eihän se kylmä lattia kiva ole. Tämä tietysti niin kauan, kun hönkä käy sieltä ulkoa sisäänpäin eikä toisinpäin. Ja jos talossa ylipainetta johonkin muodostuu, niin kyllähän se tapahtuu ylhäällä eikä lattianrajassa, jollei sitten ilmanvaihto ole totaalisen väärin mitattu ja säädetty. Sama vika omassakin 1,5 kerroksisessa murjussa ulkonurkissa, että kaikki ovat kylmiä. Rakenteellisesti se nurkka lienee aika haastava paikka.