Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Joukahaine]

Täällä tuli puolison kanssa ostettua elämän ensimmäinen omakotitalo. Muutto vm 94 rivarielämästä, vm 2018 omakotiin.

Halusimme uudemman, koska isommat rempat eivät heti innosta ja päästään muuttaan ns valmiiseen. Jännittää pirusti kun ei oikein tietoa mitä pitäisi tehdä ja pitää huolta vuosittain ettei talo ihan rapistu. Saa ruveta elämään PILPin kanssa ja muutenkin opiskelemaan miten omk elämä meinaa. Hurjan jännää ja turhan kaĺlista, mutta hienoa!

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Täällä tuli puolison kanssa ostettua elämän ensimmäinen omakotitalo. Muutto vm 94 rivarielämästä, vm 2018 omakotiin.

Halusimme uudemman, koska isommat rempat eivät heti innosta ja päästään muuttaan ns valmiiseen. Jännittää pirusti kun ei oikein tietoa mitä pitäisi tehdä ja pitää huolta vuosittain ettei talo ihan rapistu. Saa ruveta elämään PILPin kanssa ja muutenkin opiskelemaan miten omk elämä meinaa. Hurjan jännää ja turhan kaĺlista, mutta hienoa!

Nopeesti ne oman tönön jutut oppii ja ymmärtää. Helvetisti enemmän vapautta kun siirtyy rivarista omatkotitaloon, mutta samalla myös vastuuta. Toisaalta myös ei tarvetta enää pelkää, että naapurissa syttyisi tulipalo tai tulisi vesivahinko, joka vaikuttaisi omaan kotiin.
Kun perusjutut omasta kodista ymmärretty ja ylläpito onnistuu, niin sitten alat katselemaan nurkkia "sillä silmällä". Tämä tarkoittaa sitä, että omakotitaloasujahan näkee aina jotain korjattavaa ja viilattavaa. Sellaista, mitä muut eivät näe.
Eikä välttämättä mitään isoja ja kalliita remontteja, mutta pientä säätöä siellä täällä. Sitä tässä on itse jo useampi vuosi tehty. Jos ei sisätiloissa jotain puuhasteltavaa ole, niin vähintäänkin ulkoa pihasta riippuen pihahommaa on aina. Kesät ja talvet. Mutta mikä parhainta, naapureilta ei tarvitse kysyä yhtään mitään kun kotonaan puuhastelee. Vaimolta kannattaa.. tulee muuten sanomista.

 

[jetblack]

Mutta mikä parhainta, naapureilta ei tarvitse kysyä yhtään mitään kun kotonaan puuhastelee. Vaimolta kannattaa.. tulee muuten sanomista.

Ei tartte ei, mutta lukekaapas "perkeleen naapurit" ketjua niin näkee mihin se johtaa. Päätyy äkkiä perkeleen naapuriksi koirien / valojen / moottorisahan / ruohonleikkurin tms. käytön takia.

 

[Mikkos]

Täällä tuli puolison kanssa ostettua elämän ensimmäinen omakotitalo. Muutto vm 94 rivarielämästä, vm 2018 omakotiin.

Halusimme uudemman, koska isommat rempat eivät heti innosta ja päästään muuttaan ns valmiiseen. Jännittää pirusti kun ei oikein tietoa mitä pitäisi tehdä ja pitää huolta vuosittain ettei talo ihan rapistu. Saa ruveta elämään PILPin kanssa ja muutenkin opiskelemaan miten omk elämä meinaa. Hurjan jännää ja turhan kaĺlista, mutta hienoa!

Kyllä se siitä suttaantuu.
Sen oon oppinu että jokaisesta asiasta ei kannata panikoida jos et tiedä mitä tehdä, kuten viemärien tukkeentuminen jne. Tosin noin uudessa talossa tuskin mitään suurta onkaan tulossa. Omassa -92 talossa sitä kaikkea aina löytyy niin lämminvesivaraajan hajoamiset, viemärin tukeentumiset, alas tulleet lumiesteet repeytyneillä kattopelleillä ja paskana olevasta huippuimurin vaihdosta. Moni asia on uutta ja ihmeellistä varsinkaan kun käytännössä ei voi vain soittaa huoltoukolle ja sano että korjaa. Tai voi mutta se on aika tyyristä hommaan. Onneks on netti ja sieltä aika nopeesti löytää ohjeita ja neuvoja miten mitäkin hoidetaan ja tehdään ja kaikista edellämainituista tilanteista selvitty
Ja ainahan voi täältä kysyä, siksi tämä säie on olemassa.

 

[j-o-r-e]

Muistaakseni lasku tulee 3-kertaa vuodessa, edellisten vuosien kulutukseen perustuen. Ei laskutusvälin lyhentämisellä muuta saada aikaan kuin lisäkuluja kaikille.
Kusettaminen on kyllä aika harvinaista ja siitä jää kiinni mittarin luennan yhteydessä. Aika näyttää miten luotettavat noi digitaaliset mittarit ovat.

En ihan osta tota "luetaan muun verkoston kunnostuksen yhteydessä" veikkaan, että sitä varten on henkilö joka tekee sen yhtäjaksoisena työnä, ellei sitten tule mittareita
jotka pääsevät nettiin ja siitä sitten voi tulla muita tietoturvaongelmia?

Mullekin muuten sopii, mutta en usko tosta olevan taloudellista kokonaishyötyä vettä käyttävälle asiakkaalle. Luulen, että maksamme taas yhdestä turhasta jutusta
lisää, ainakin OK alueilla. Ja muutenkin kalliit asumiskulumme lisääntyvät.
Säteily on joillekin jo ongelma, onneksi hyvin harvoille ainakaan tiedostetusti.

Kyllä meillä ainakin lasku tulee ihan reaalilukemien mukaan 2kk välein. Eli lähettää lukemat suoraan jonnekkin.

 

[tietokonerikki]

Kyllä meillä ainakin lasku tulee ihan reaalilukemien mukaan 2kk välein. Eli lähettää lukemat suoraan jonnekkin.

Niin tuota minä juuri tarkoitin, että aletaan laittamaan laskuja tarpeettoman tiheästi (meillä nyt muistaakseni maksetaan 4kk-välein) ja siitä syntyy turhaa kulua ja vaivaa laskuttajalle ja laskun maksajalle.
Arviolaskutus on toiminut tähänkin asti ja tasauslasku sitten vuoden välein.

 

[vwmies]

Pieni valittelu tähän väliin. Pistin urakkamaailmaan tarjouspyynnön tiilikaton pesusta ja pinnoituksesta. En tarkkaa neliötä tiennyt niin pistin sitten samat kuin asuinneliöt, 134. No paikallinen tekijä kävi laskemassa ja tekemässä tarjouksen, katon ala noin 200 neliötä tiiliä laskemalla. Töineen n.2700€. Urakkamaailman kallein oli 3500 ja se väärinilmoitetuilla neliöillä. Bauhauksesta sais ihan uudet tiilet johonkin reiluun 2k€. Katto ei ole edes pahassa kunnossa, sammalta ei kamalasti, vaan haalistunut. Jokaikinen tarjous on urakalla, kaikilla joku 900-1k€ pelkkä pesu, aika paljon parin tunnin painepesurilla heilumisesta. Maalit on kalliit, tähän menisi 600-800€ edestä. Sitten itte pinnoitus, sen 1000-1500€, ei tuossakaan ruiskulla varmaan kauaa nokka tuhise…

”Tee itte sit” joo kohta varmaan teenkin.

Parisen vuotta takaperin tuli kyseltyä muutamalta kattofirmalta pesu- ja maalaustarjouksia. Keskihinta oli muistaakseni 7 e / m² pelkkä pesu ja 21 e / m² pesu + maalaus. Jos ei katto ole ihan hirveässä kunnossa niin kyllä sen itsekin puhtaaksi saa. Ja tuleehan katolle lisää neliöitä kun lappeet tulevat seinien yli

 

[Kvarkki]

Niin tuota minä juuri tarkoitin, että aletaan laittamaan laskuja tarpeettoman tiheästi (meillä nyt muistaakseni maksetaan 4kk-välein) ja siitä syntyy turhaa kulua ja vaivaa laskuttajalle ja laskun maksajalle.
Arviolaskutus on toiminut tähänkin asti ja tasauslasku sitten vuoden välein.

Kyllä se on myyjälle puhtaasti etu, että saavat laskutettua kerralla, tarkasti ja mahd. pikaisesti rahansa pois. Ja vielä automaattisesti. Kyllä nyt altiivisesti keksit ongelmaa asiasta, jossa sitä ei ole. Ei ole yhtään ikävä mittarin lukemista, numeroiden syöttämistö ja tasauslaskuja.

 

[Boulder]

Niin tuota minä juuri tarkoitin, että aletaan laittamaan laskuja tarpeettoman tiheästi (meillä nyt muistaakseni maksetaan 4kk-välein) ja siitä syntyy turhaa kulua ja vaivaa laskuttajalle ja laskun maksajalle.
Arviolaskutus on toiminut tähänkin asti ja tasauslasku sitten vuoden välein.

Mitä noista e-laskuista työn puolesta tiedän niin kyllä ne kulut on ihan minimaaliset ja laskutus pyörii hyvin pitkälti automatisoituna. Paperilaskuja menee varmasti todella harvalle ja taitaa olla aika vakio se vähintään vitosen laskutuslisä jos verkkopankin käyttö ei 2020-luvulla onnistu.

 

[tietokonerikki]

Kyllä se on myyjälle puhtaasti etu, että saavat laskutettua kerralla, tarkasti ja mahd. pikaisesti rahansa pois. Ja vielä automaattisesti. Kyllä nyt altiivisesti keksit ongelmaa asiasta, jossa sitä ei ole. Ei ole yhtään ikävä mittarin lukemista, numeroiden syöttämistö ja tasauslaskuja.

Me mietitään tätä erinäkökohdista, minusta tuolla laskutusten lisäämisellä ei saavuteta oleellista hyötyä, jos laskutetaan 2kk välein ja siis käydään tarkistamassa mittarien lukemat 6-kertaa vuodessa. Saavutettu? hyöty katoaa noihin turhiin kuluihin.

Sitten me, jotka haluamme seurata laskutustamme, joudumme tarkistamaan lukemat 2kk välein, sen sijaan tekisimme sen kerran vuodessa.
Ainakaan minulle ei merkitse mitään jos laskutus on vaikka 10% etupainoitteinen eli vesilaitoksella on aina riittävästi rahoitusta ja tietokoneet kyllä osaavat ton tasauslaskun laskea hetkessä ja lukeman voi laittaa nettiinkin, josta tietokoneet sen hakevat. Noiden paperi-ilmoitustenkin luku ollee koneillestettu ja laitteet siihen ovat jo olemassa.

Sitten tosiaan vielä he, jotka maksavat käteisellä 3x5€=15€ ja 6x5€= 30€

 

[Kvarkki]

Asiakkaat ovat sen verran idiootteja keskimäärin, että kaikki asiakkaan inputin poistavat järjestelmät ovat voittava ratkaisu kulujen säästöön. Yhden äijän mittariajelut ovat pieni hinta siihen nähden, että asiakaspalvelu juttelee 100 mummoa vähemmän niitä näitä. Tai pyörittää/korjaa ennakkoja. Samalla kun saa 1/3 tai jopa 1/2 pienennettyä toimitettuun veteen sidottua rahaa… Saat toki olla eri mieltä, mutta työkseen näitä pohtivat näkevät hyödyt helposti.

 

[SheikYerbouti]

Jokaikinen tarjous on urakalla, kaikilla joku 900-1k€ pelkkä pesu, aika paljon parin tunnin painepesurilla heilumisesta.

Meillä taitaa olla about samankokoinen katto, 200 neliötä arvio useampi kattofirma. Päädyin lopulta ottamaan samalta firmalta useamman duunin, että sai hyvän urakkahinnan, ja kyllä se äijä katolla koko päivän käytti katon pesuun, 8-17 suunnilleen. Siihen mukaan sitten alueiden suojaus ja siivous jälkikäteen. Ei kummoisille tuntipalkoille päässyt.

 

[Kermeli]

Meillä taitaa olla about samankokoinen katto, 200 neliötä arvio useampi kattofirma. Päädyin lopulta ottamaan samalta firmalta useamman duunin, että sai hyvän urakkahinnan, ja kyllä se äijä katolla koko päivän käytti katon pesuun, 8-17 suunnilleen. Siihen mukaan sitten alueiden suojaus ja siivous jälkikäteen. Ei kummoisille tuntipalkoille päässyt.

En kattosi kuntoa tiedä, mutta meidän ei ainakaan mikään paha ole. Ymmärrän jonkun täysin sammaloituneen, että onkin duunia ja sitten sitä paskaa saa kerätä jokapuolelta.

 

[SheikYerbouti]

En kattosi kuntoa tiedä, mutta meidän ei ainakaan mikään paha ole. Ymmärrän jonkun täysin sammaloituneen, että onkin duunia ja sitten sitä paskaa saa kerätä jokapuolelta.

Ei meilläkään paha ollut, kymmenisen vuotta sitten viimeeksi pinnotettu ja sen jälkeen ainakin kerran pesty kunnolla. Katto itsessään 20 vuotta vanha. Mutta kyllä sitä sammalta yllättävän paljon tuli katolta, vaikkei amatöörin silmään ollut osunutkaan.

Mutta en lähde väittämään, että teidän katon pesu yhtä kauan veisi.

 

[Elchubagabra]

Tulipa mieleen kysäistä. Voiko tiilikaton pinnoittaa useampaankin kertaan? @SheikYerbouti kommenteista niin ymmärsin.

Mulla on reilu 30v vanha talo, ja teetätin siihen tiilikaton pesun ja pinnoituksen 6v sitten. Työn jälki oli mielestäni hyvä ja tiilet muuttuivat huokoisesta tasaiseksi ja hyvän näköiseksi.

Nyt tänä kesänä ruiskuttelin sammaleenpoistoaineen, kun sammalta oli alkanut hieman kertymään. Samalla huomasin että tiilen pinta oli alkanut kulumaan ja menemään paikoin taas huokoiseksi. Edelleen toki paljon parempi kuin ennen taannoista käsittelyä, ja luulen että mennee varmaan toisetkin 6v ihan hyvänä. Mutta sitten alkaa olemaan katolla ikää 40v ja on jo kertaalleen pinnoitettu. Voiko sen pinnoituksen tehdä uusiksi vai onko seuraava askel uusia koko katto?

 

[puik]

Jos aluskate on kunnossa niin itse kokoaisin talkooporukkaa maalaushommiin. Maalit maksavat ~1ke ja viikonlopussa saa valmista. Pesun ja harjauksen tekee itse ensin, jos kauheasti on sammalta niin kannattaa näyttää teräsharjaa tiilien lapesaumalle. Ei kannata painepesurilla vetää ns vastakarvaan jotta saa puhtaaksi

En ole aiheeseen perehtynyt, mutta lähteekö sammalet tarpeeksi hyvin näin harjaamalla? Miksei kannata vastakarvaan pestä?

Mulla on reilu 30v vanha talo, ja teetätin siihen tiilikaton pesun ja pinnoituksen 6v sitten. Työn jälki oli mielestäni hyvä ja tiilet muuttuivat huokoisesta tasaiseksi ja hyvän näköiseksi.

Nyt tänä kesänä ruiskuttelin sammaleenpoistoaineen, kun sammalta oli alkanut hieman kertymään. Samalla huomasin että tiilen pinta oli alkanut kulumaan ja menemään paikoin taas huokoiseksi. Edelleen toki paljon parempi kuin ennen taannoista käsittelyä, ja luulen että mennee varmaan toisetkin 6v ihan hyvänä. Mutta sitten alkaa olemaan katolla ikää 40v ja on jo kertaalleen pinnoitettu. Voiko sen pinnoituksen tehdä uusiksi vai onko seuraava askel uusia koko katto?

Jostain ymmärsin, että katon pesua kannattaisi alkaa miettiä vasta kun katto lähestyy 30 vuoden ikää. Ja sekin lähinnä ulkonäkösyistä? Itsellä nyt 20 vuotias Ormaxin betonitiilikatto ja alkuperäinen pinnoite alkaa olla kulunut. Pitäiskö alkaa kattoa jo maalaamaan? Maali saisi kyl kestää yli 10V, uudelleenmaalaus kuuden vuoden jälkeen kuullostaa aika lyhyeltä ajalta.

 

[tietokonerikki]

Asiakkaat ovat sen verran idiootteja keskimäärin, että kaikki asiakkaan inputin poistavat järjestelmät ovat voittava ratkaisu kulujen säästöön. Yhden äijän mittariajelut ovat pieni hinta siihen nähden, että asiakaspalvelu juttelee 100 mummoa vähemmän niitä näitä. Tai pyörittää/korjaa ennakkoja. Samalla kun saa 1/3 tai jopa 1/2 pienennettyä toimitettuun veteen sidottua rahaa… Saat toki olla eri mieltä, mutta työkseen näitä pohtivat näkevät hyödyt helposti.

Mikään ei takaa, etteivätkö asiakkaat silti soittele, kun eivät ymmärrä laskutustaan. Toi rahan sidonta tai sen puute on täysin kiinni, siitä miten vesilaitokset vetensä hinnoittelevat nyt. Etupainoitteisesti (kuten monella allalla pyritään tekemään), jolloin Euroja on enemmän kuin mitä kulut ovat (eli asiakaslainaa rahaa "ilmaiseksi") vai takapainoitteisesti jolloin rahoituskulut pitää huomioida hinnoittelussa.
Ainut mikä tossa hyötynä tulee mieleen on, että vuodot havaitaan ehkä nopeammin?

 

[Kvarkki]

Mikään ei takaa, etteivätkö asiakkaat silti soittele, kun eivät ymmärrä laskutustaan. Toi rahan sidonta tai sen puute on täysin kiinni, siitä miten vesilaitokset vetensä hinnoittelevat nyt. Etupainoitteisesti (kuten monella allalla pyritään tekemään), jolloin Euroja on enemmän kuin mitä kulut ovat (eli asiakaslainaa rahaa "ilmaiseksi") vai takapainoitteisesti jolloin rahoituskulut pitää huomioida hinnoittelussa.
Ainut mikä tossa hyötynä tulee mieleen on, että vuodot havaitaan ehkä nopeammin?

En väitä olevani kirjanpitäjä, mutta sen verran olen joutunut asioita pohtimaan, että ei noiden ennakkojen kirjanpito mitään juhlaa ole saati ilmaista lainaa. Eiköhän tämä riitä OT:sta. Mitään oikeaa syytä vieroksua etäluettavia mittareita ei ole, pelkkää hyötyä vesiyhtiölle ja asiakkaalle.

 

[tietokonerikki]

En väitä olevani kirjanpitäjä, mutta sen verran olen joutunut asioita pohtimaan, että ei noiden ennakkojen kirjanpito mitään juhlaa ole saati ilmaista lainaa. Eiköhän tämä riitä OT:sta. Mitään oikeaa syytä vieroksua etäluettavia mittareita ei ole, pelkkää hyötyä vesiyhtiölle ja asiakkaalle.

Niiden samansuuruisten ennakkomaksujen kirjaus tietokeella (lasku 3kertaa vuodessa joista yksi tasauslasku) on varmasti halvempaa kuin laittaa se lasku 6-lertaa vuodessa.
ja rahoituksen kannalta on vesilaitokselle parempi saada maksu yläkantiin etukäteen ja tasata se vasta vuoden lopussa, kuin että saa sen minkä kuullu 2kk välein.
Vaihtamisesta etäluettaviin ei ole mitään olleellista hyötyä ja saadaan taas yksi tietoturvaongelman mahdollisuus lisää. Ollaan vaan tästä erimielisiä, se sopii mulle.

 

[jpp]

Niiden samansuuruisten ennakkomaksujen kirjaus tietokeella (lasku 3kertaa vuodessa joista yksi tasauslasku) on varmasti halvempaa kuin laittaa se lasku 6-lertaa vuodessa.
ja rahoituksen kannalta on vesilaitokselle parempi saada maksu yläkantiin etukäteen ja tasata se vasta vuoden lopussa, kuin että saa sen minkä kuullu 2kk välein.
Vaihtamisesta etäluettaviin ei ole mitään olleellista hyötyä ja saadaan taas yksi tietoturvaongelman mahdollisuus lisää. Ollaan vaan tästä erimielisiä, se sopii mulle.

Jos vesiyhtiö hoitaa arviolaskutuksen reilusty yläkanttiin, niin ainakin tästä on haittaa kaikille asiakkaille ja lisätyö tilinumeroiden kyselyissä ja rahojen palautuksissa on merkittävä. Ja toki e-laskun lähetyskin maksaa, mutta eipä tuo kulu ei ole mikään merkittävä 3/6 laskun välillä ja hyödyt tuossa tiheämmässä laskutuksessa on huomattavasti suuremmat. Lisäksi kun asiakkaat lukevat mittarit, niin näissä tulee aina virheitä, joiden selvittelyyn palaa aikaa.

Ja minkä tietoturvaongelman tästä saa?

 

[elmo]

Eihän tollanen arviolaskutus ole missään asiassa nykypäivää jos on mahdollista saada täsmällinen. Outoa, että joku sellasen puolesta vänkkää...

Aina kun on ihminen välissä niin tulee x määrä töitä lisää ja niitä ei voi laskuttaa tai voi nostamalla kaikkien laskua.

 

[kjns]

Näihin v#@*n biojätteen keräyksiin liittyen.

Biohajoavat vihreät muovipussit pakkaa biohajoamaan usein jo keittiössä ja viimeistään keräysastiaan, kuten astiassa oleva säkkikin, vaikka tungen sanomalehtiä kuivikkeeksi ja yritetään kuivatella kamoja ennen astiaan laittamista. Keräysastia muuttuu sitten kivaksi toukkafarmiksi kun kamat leviää astian pohjalle.

Onko kukaan testannut noita paperisia keräyspusseja, ovatko parempia kuin biomuoviset? Hinta näyttää olevan samoissa luokissa niin sen puolesta ei väliä kumpia käyttäis...

 

[jpp]

Näihin v#@*n biojätteen keräyksiin liittyen.

Biohajoavat vihreät muovipussit pakkaa biohajoamaan usein jo keittiössä ja viimeistään keräysastiaan, kuten astiassa oleva säkkikin, vaikka tungen sanomalehtiä kuivikkeeksi ja yritetään kuivatella kamoja ennen astiaan laittamista. Keräysastia muuttuu sitten kivaksi toukkafarmiksi kun kamat leviää astian pohjalle.

Onko kukaan testannut noita paperisia keräyspusseja, ovatko parempia kuin biomuoviset? Hinta näyttää olevan samoissa luokissa niin sen puolesta ei väliä kumpia käyttäis...

Vaihda pussien merkkiä? Tai jätä terävät yms asiat laittamatta pussiin. Itsellä ollut pitkään käytössä perus pirkan muoviset biopussit, eikä ole hajonnut kertaakaan ellei joku terävä luu tms tule läpi pussista.

 

[mölyä]

Näihin v#@*n biojätteen keräyksiin liittyen.

Biohajoavat vihreät muovipussit pakkaa biohajoamaan usein jo keittiössä ja viimeistään keräysastiaan, kuten astiassa oleva säkkikin, vaikka tungen sanomalehtiä kuivikkeeksi ja yritetään kuivatella kamoja ennen astiaan laittamista. Keräysastia muuttuu sitten kivaksi toukkafarmiksi kun kamat leviää astian pohjalle.

Onko kukaan testannut noita paperisia keräyspusseja, ovatko parempia kuin biomuoviset? Hinta näyttää olevan samoissa luokissa niin sen puolesta ei väliä kumpia käyttäis...

Kokeilepa kananmunakennoa, se imee aika hyvin kosteutta. Vaatii toki sen, että taloudessa syödään kananmunia suht säännöllisesti. Kaksin kerroin taitellut sanomalehtiarkitkin käy, kun tarpeeksi usein käy tyhjentelemässä. Noi biohajoavat pussit on turhake jos taloudessa syntyy tarpeeksi paperi- ja pahvijätettä.

 

[Freeze]

Meillä on ollut ruskeapaperiset käytössä jo vuosia. Pehmenee kostean materiaalin kanssa, kerran viikossa suunnilleen vien biojätteeseen. Meidän alueella (Vaasan jätteenhävitykselle menee biojäte) ei edes suositella muovipusseja biojätteelle.

 

[noreth]

Minä laitan tavallisen hevi paperipussin muovisen hevi pussin sisälle. Paperipussi biojätteeseen ja muovinen seka/muovi jätteeseen.

 

[Boulder]

Näyttää tulevan omenoita ja päärynöitä taas niin paljon, että tein nyt viimein kompostorin ostopäätöksen. K-Raudassa on Kekkilän 250-litrainen ilmeisen tuore malli kolmeensataan euroon ja saa vielä 5% verkkokaupan kautta pois kun noutaa Riihimäen kivijalasta. Tuonne on sitten hyvä survoa muutakin puutarhasta tulevaa kamaa kuten pensasaidasta vuotuista oksasilppua jos ja kun laitos toimii yhtä tehokkaasti kuin mitä olen kuullut. Hedelmistä ja ruoanlaitosta tulee kohtalaisesti biojätettä, mutta vähän vaihtelevasti.

 

[Mikkos]

Näyttää tulevan omenoita ja päärynöitä taas niin paljon, että tein nyt viimein kompostorin ostopäätöksen. K-Raudassa on Kekkilän 250-litrainen ilmeisen tuore malli kolmeensataan euroon ja saa vielä 5% verkkokaupan kautta pois kun noutaa Riihimäen kivijalasta. Tuonne on sitten hyvä survoa muutakin puutarhasta tulevaa kamaa kuten pensasaidasta vuotuista oksasilppua jos ja kun laitos toimii yhtä tehokkaasti kuin mitä olen kuullut. Hedelmistä ja ruoanlaitosta tulee kohtalaisesti biojätettä, mutta vähän vaihtelevasti.

Eikö noita omenoita ja päärynöitä voi antaa pois? Johonkin faceen ilmoitus että annetaan niin tuleevat varmasti poimimaan. Toisaalta taas mehustamot ja maalaistalot ottaa monesti noita lahjoituksina vastaan.

 

[kjns]

Vaihda pussien merkkiä? Tai jätä terävät yms asiat laittamatta pussiin. Itsellä ollut pitkään käytössä perus pirkan muoviset biopussit, eikä ole hajonnut kertaakaan ellei joku terävä luu tms tule läpi pussista.

Ässäkaupan omat pussit ja bioskat ainakin tuntuu molemmat ihan yhtä hepposilta, ja tosiaan toi jäteyhtiön astiaan tunkema säkkikin on sulanut tuonne astiaan aikalailla joka kerta. Toki nyt ollut todella lämmintä niin en tiedä kestääkö ne kylmällä paremmin paremmin…

Kokeilepa kananmunakennoa, se imee aika hyvin kosteutta. Vaatii toki sen, että taloudessa syödään kananmunia suht säännöllisesti. Kaksin kerroin taitellut sanomalehtiarkitkin käy, kun tarpeeksi usein käy tyhjentelemässä. Noi biohajoavat pussit on turhake jos taloudessa syntyy tarpeeksi paperi- ja pahvijätettä.

Vois kokeilla, mutta riittävyys voi muodostua ongelmaksi kun ei mene ihan mahdottoman paljoa munia meidän taloudessa. Sanomalehteä tuonne tunkenut tähän mennessä kuivikkeeksi mutta kosteaa tuntuu kuitenkin olevan. Toki biojätteestä varmaan suurin osa on kahvinporoja ja suodatinpusseja eikä ne kerkeä kokonaan kuivaa aina välillä ennen keräykseen laittamista.

Meillä on ollut ruskeapaperiset käytössä jo vuosia. Pehmenee kostean materiaalin kanssa, kerran viikossa suunnilleen vien biojätteeseen. Meidän alueella (Vaasan jätteenhävitykselle menee biojäte) ei edes suositella muovipusseja biojätteelle.

Pitänee nämä testata seuraavaksi, biomuovit ei tähän mennessä ole kovasti vakuuttaneet.

Kyllä ne täälläkin (LSJH) suosittelee paperipusseja mutta roskakuskit vetää astiaan biomuovisäkin tyhjennyksen yhteydessä niin ei kai ne sitten niin haitallisia voi olla…

 

[mölyä]

Vois kokeilla, mutta riittävyys voi muodostua ongelmaksi kun ei mene ihan mahdottoman paljoa munia meidän taloudessa. Sanomalehteä tuonne tunkenut tähän mennessä kuivikkeeksi mutta kosteaa tuntuu kuitenkin olevan. Toki biojätteestä varmaan suurin osa on kahvinporoja ja suodatinpusseja eikä ne kerkeä kokonaan kuivaa aina välillä ennen keräykseen laittamista.

Joo no meillä tulee sen verran laajasti kaikenlaista biojätettä, kesällä ja syksyllä kaikkein eniten kun on kotimaisten kasvisten sesonki ja torimyynnin tavarat parhaimmillaan, ettei märkyys ole mikään ongelma. Usein saan kipata kompostiin tuollaisen kokonaisen roskalaatikollisen eikä sinne jää mitään siivottavaa, ja kananmunakenno ei ole edes kuin hieman kostunut ja lähtee sieltä vetämällä pois.

Se perkuujätteen määrä on ihan valtava kun esim. tehdään uunijuureksia, syödään vesimelonia tai herneitä.

 

[FireCube]

Näyttää tulevan omenoita ja päärynöitä taas niin paljon, että tein nyt viimein kompostorin ostopäätöksen. K-Raudassa on Kekkilän 250-litrainen ilmeisen tuore malli kolmeensataan euroon ja saa vielä 5% verkkokaupan kautta pois kun noutaa Riihimäen kivijalasta. Tuonne on sitten hyvä survoa muutakin puutarhasta tulevaa kamaa kuten pensasaidasta vuotuista oksasilppua jos ja kun laitos toimii yhtä tehokkaasti kuin mitä olen kuullut. Hedelmistä ja ruoanlaitosta tulee kohtalaisesti biojätettä, mutta vähän vaihtelevasti.

Meillä toi Kekkilan 250l ja toimii mainiosti, ainakin tän kesän ollut +10c kokoajan ulkoilman lämpöön nähden. Ihan talouden biojätteitä sinne ollaan lähinnä heitetty.

 

[Flogestoni]

Meillä tyhjennän biojätteen kerran päivässä, kun 20 l pussi on yleensä yli puolen välin tai liki täynnä (kahvisuodattimia poroineen pari kpl, teepusseja, banaaninkuoria jne.). Sen kestää S:n biopussi hyvin, vaan ei kyllä kosteana toista päivää välttämättä ehjänä mene. Puuilon versio oli vähän vahvempi mielestäni.

Aiemmin pre-kids vain paremman puoliskon kanssa kahdestaan elellessä sanomalehdistä taittelemalla sai hyvän muutaman päivän kestävän pussin. Tosin nykyinen tabloid-sivukoko on siihen vähän nafti, pitää useampi arkki limittää, niin jäänyt itsellä pois. Mutta pienemmällä käytöllä hyvinkin ok, jos paperilehteä piisaa. Ohje esim. Biojätepussin taitteluohjeet sanomalehdestä | Yhteishyvä

 

[Raaka]

Näyttää tulevan omenoita ja päärynöitä taas niin paljon, että tein nyt viimein kompostorin ostopäätöksen. K-Raudassa on Kekkilän 250-litrainen ilmeisen tuore malli kolmeensataan euroon ja saa vielä 5% verkkokaupan kautta pois kun noutaa Riihimäen kivijalasta. Tuonne on sitten hyvä survoa muutakin puutarhasta tulevaa kamaa kuten pensasaidasta vuotuista oksasilppua jos ja kun laitos toimii yhtä tehokkaasti kuin mitä olen kuullut. Hedelmistä ja ruoanlaitosta tulee kohtalaisesti biojätettä, mutta vähän vaihtelevasti.

Jonnekkin somealustalle vaan ilmoitusta. Kyllä ihmiset hakee pois.
Peuran- ja kauriinmetsästäjille kelpaa kaikenkuntoiset omenat. Viime syksynä anoppilastakin kävivät 6 jätesäkillistä hakemassa jo maassa olleitakin "runsaasti päivettyneitä" omenoita.

 

[Boulder]

15 vuoden kokemuksella on omena- ja päärynäsadosta noin puolet syömäkelpoista. Loput tippuu vielä raakana, muuttuu muumioiksi tai ovat lintujen, ampparien tai maassa muurahaisten nakertamia niin en viitsi kovin laajalti tarjota niitä. Syön kyllä itse satoaikaan niin paljon kun ehdin ja omppupuusta tulee sopivasti kahden lajikkeen hedelmät vähän eri aikaan. Äiti käy yleensä hakemassa kerrostaloon tyrkylle kassillisen. Joskus olen kerännyt korillisen kävelytien vieressä olevalle portille ohikulkijoita varten.

 

[SheikYerbouti]

Aloin jo etukäteisesti miettimään nuorten kasvien (erilaiset angervot, syreenit ja tuijat) suojausta talven varalta, ettei rusakot ja kauriit popsi niitä suihinsa. Jo kesällä on niitä öisin käyty napsimassa, mutta vähemmissä määrin vielä.

Jokaisen puskan ympärille aidan rakentaminen tuntuu hieman työläältä joten mietin, että olisiko jotain tähän tarkoituksen sopivaa säkkiä tai suojapussia, joka kestäisi läpi talven ja jota voisi kenties jopa uusiokäyttää tulevina vuosina? Toimisiko joku varjostussäkki esimerikiksi tässä tarkoituksessa?

 

[Tonnin Seteli]

Eikö noita omenoita ja päärynöitä voi antaa pois? Johonkin faceen ilmoitus että annetaan niin tuleevat varmasti poimimaan. Toisaalta taas mehustamot ja maalaistalot ottaa monesti noita lahjoituksina vastaan.

Joo, voi lahjoittaa omppuja ihmisille siinä missä muutakin jos tykkää ilmaisen tavaran jakoon liittyvistä hankaluuksista. Toki niillä on jokseenkin kaikilla joko varaa ostaa kaupasta tai pokkaa käydä varkaissa, mutta jollekin voi tulla hyvä mieli.

Voi myös lahjoittaa raaka-aineeksi yrityksille. Mää tekemässä talkootyötä jotta kermankuorijat saavat kovan katteen.

Mikään näistä pohdinnoista ei muuta sitä, että kun talossa on edes muutamia oikeasti satokuntoisia omenapuita, tulee maahan kelvotonta tavaraa niin maan helvetisti, että sille on keksittävä jotain muuta. Niin isoa bioastiaa ei omaan piikkiin ole kenelläkään. Se tavara pitää siis joko kompostoida, käyttää riistaruokintaan tai muuten heittää metsään. Täten kysymys niiden käsittelystä tontilla(enemmistölle selkeä valinta) ei poistu vaikka toimittaisi kelvollisen satonsa kotiinkuljetuksella kaikille halukkaille.

 

[_Tee]

Maahan pudonneiden omenoiden käsittely minulla sisältää ajoleikkurilla yliajon. Toki kauriit, peurat ja supit syövät mitä syövät siinä välissä. Ei omenoista ole keväällä jälkeäkään enää. Puita ei ole kuin muutama mutta reilusti niistäkin sitä tavaraa tulee.

 

[Lumimies]

Voihan noita omenoita myös kiikuttaa "kaatsille", ainankin Kiertokapula ottaa vastaan maksutta.

 

[Zigh]

Aloin jo etukäteisesti miettimään nuorten kasvien (erilaiset angervot, syreenit ja tuijat) suojausta talven varalta, ettei rusakot ja kauriit popsi niitä suihinsa. Jo kesällä on niitä öisin käyty napsimassa, mutta vähemmissä määrin vielä.

Jokaisen puskan ympärille aidan rakentaminen tuntuu hieman työläältä joten mietin, että olisiko jotain tähän tarkoituksen sopivaa säkkiä tai suojapussia, joka kestäisi läpi talven ja jota voisi kenties jopa uusiokäyttää tulevina vuosina? Toimisiko joku varjostussäkki esimerikiksi tässä tarkoituksessa?

Syreenit, tuijat ja angervot on ainakin meillä saaneet olla rauhassa metsäkauriilta ja rusakoilta. Toki jos on valkohäntäkauriita, niin ne taitaa olla vähemmän kranttuja ja syövän mitä vaan.

Helpointa on ostaa rulla aitaverkkoa ja tehdä siitä sopivia lenkkejä kasvien ympärille. Semmonen halkaisijaltaan parimetrinenkin ympyrä tai ovaali pysyy itsestään pystyssä ilman tolppia. Maahan vaan kiinnitys muutamalla kiilalla.

Verkkoaita vihreä 1,1 x 25 m

Metallilangasta valmistettu PVC-pinnoitettu vihreä verkkoaita pihan rajaukseen ja puutarhaan.

www.bauhaus.fi

 

[seppohovinhaamu]

Syreenit, tuijat ja angervot on ainakin meillä saaneet olla rauhassa metsäkauriilta ja rusakoilta. Toki jos on valkohäntäkauriita, niin ne taitaa olla vähemmän kranttuja ja syövän mitä vaan.

Helpointa on ostaa rulla aitaverkkoa ja tehdä siitä sopivia lenkkejä kasvien ympärille. Semmonen halkaisijaltaan parimetrinenkin ympyrä tai ovaali pysyy itsestään pystyssä ilman tolppia. Maahan vaan kiinnitys muutamalla kiilalla.

Verkkoaita vihreä 1,1 x 25 m

Metallilangasta valmistettu PVC-pinnoitettu vihreä verkkoaita pihan rajaukseen ja puutarhaan.

www.bauhaus.fi

Ja jos haluaa muovittamattoman sekä vähän pienempisilmäisen vaihtoehdon, niin itse olen tehnyt 120 cm korkealla kuuskulmaverkkoaidalla, silmäkoko taitaa olla 5 cm. Vaatii toki ainakin omassa rinteessä pientä apua pystyssä pysymiseen, mutta siihen nyt kelpaa melkein mikä vain tolppa tai muu vastaava, eikä tarvitse olla "täyskorkea".

 

[Mustang243]

Syreenit, tuijat ja angervot on ainakin meillä saaneet olla rauhassa metsäkauriilta ja rusakoilta. Toki jos on valkohäntäkauriita, niin ne taitaa olla vähemmän kranttuja ja syövän mitä vaan.

Helpointa on ostaa rulla aitaverkkoa ja tehdä siitä sopivia lenkkejä kasvien ympärille. Semmonen halkaisijaltaan parimetrinenkin ympyrä tai ovaali pysyy itsestään pystyssä ilman tolppia. Maahan vaan kiinnitys muutamalla kiilalla.

Verkkoaita vihreä 1,1 x 25 m

Metallilangasta valmistettu PVC-pinnoitettu vihreä verkkoaita pihan rajaukseen ja puutarhaan.

www.bauhaus.fi

Vastaavanlaiseta verkosta itsekin tehnyt sopivia pätkiä jotka odottelee aina rullalla talven tuloa. Itse en ole edes kiiloja käyttänyt. Pysyy kyllä pystyssä, varsinkin kun lumet tulee maahan ja verkko jäätyy kiinni kinoksiin. Yksi luumupuu on kasvanut sen verran suureksi, että siihen menee useampi metri verkkoa ympärille. Sitä varten varattua verkkoa olen vähän taitellut muutamasta kohtaa, niin pysyy paremmin pystyssä.

 

[maustevoi]

Mitkä parhaita toimivia keinoja hiekkalaatikon nurmikon tappamiseen (joka yrittää kasvaa vaikka hiekkaa on), sekä laattojen välisen ruohon tappamiseen?

Tiktokissa tuli "keitä vettä kiehuvaksi ja kaada laatan rakoon "- vinkki mutta liekkö helpompaa ja vähemmän isotöistä keinoa.

 

[Puyi]

Mitkä parhaita toimivia keinoja hiekkalaatikon nurmikon tappamiseen (joka yrittää kasvaa vaikka hiekkaa on), sekä laattojen välisen ruohon tappamiseen?

Tiktokissa tuli "keitä vettä kiehuvaksi ja kaada laatan rakoon "- vinkki mutta liekkö helpompaa ja vähemmän isotöistä keinoa.

Eikai tuo kovin vaikea homma ole? Vettä ja kattila kumminkin varmaan jokaisen kämpästä löytyy, toki jos sitä lääniä on helkutisti niin sitten tuo käy kyllä hitaaksi.

Jos joku tuttu on maanviljelijä tms joka saa oikeita myrkkyjä ostettua niin suosittelen tätä kautta hankkimaan, ainakin noihin laattojen väliin. Kuluttujat saavat näistä niin kevyitä versioita vain.

 

[Zigh]

Etikkaa, sitruunahappoa tai ruokasoodaa kannattaa myös kokeilla.

 

[Flogestoni]

Mahtaako hiekkalaatikon pohjalla olla suodatinkangasta ja onko se ehjä? Jos on niitattu laatikon runkoon kiinni, niin ei sieltä kovin paljon pitäisi heinää työntää.

 

[veikkaaja]

Mitkä parhaita toimivia keinoja hiekkalaatikon nurmikon tappamiseen (joka yrittää kasvaa vaikka hiekkaa on), sekä laattojen välisen ruohon tappamiseen?

Laattojen välit toholla? Meiltä poltan pari kertaa vuoteen toholla liuskekivien välit, kostean yön jälkeen polttelee aikasin aamulla..

 

[Joukahaine]

Hiekkalaatikosta tuli mieleen. Ostettiin 6v vanha asunto, jonka pihalla hiekkalaatikko ja siinä hiekka ollut alusta asti. Päällä kansi talveksi/syksyksi tosin laudoista eli vesi pääsee kyllä sisään raoista.

Kuinkas usein tuollaista hiekkaa tulisi vaihtaa tai uusia. Mistä tiedän onko hiekka hyvää? Ihan noh hiekalta se näyttää, ei kasvustoa tai pahoja hajuja.

 

[KukkeliQ]

Mitkä parhaita toimivia keinoja hiekkalaatikon nurmikon tappamiseen (joka yrittää kasvaa vaikka hiekkaa on), sekä laattojen välisen ruohon tappamiseen?

Tiktokissa tuli "keitä vettä kiehuvaksi ja kaada laatan rakoon "- vinkki mutta liekkö helpompaa ja vähemmän isotöistä keinoa.

Jos talouden pirttihirmu on ostattanut höyrypesurin, niin sellaisellakin jotkut ovat käyneet (rikka)ruohojen kimppuun. Jos ei vielä löydy, niin eikun hieman etukäteen joululahjan ostoon.

 

[Raaka]

Etikalla olen itse myrkytellyt rikkaruohot pois. Puuilosta ostin 15€ puutarharuiskun ja biltemasta aina 5l etikkapöntön. Tuhoaa juuria myöten. Laatoilta sitten vaan lisäksi toholla poltteli tuhkaksi

 

[Kvarkki]

Hiekkalaatikosta tuli mieleen. Ostettiin 6v vanha asunto, jonka pihalla hiekkalaatikko ja siinä hiekka ollut alusta asti. Päällä kansi talveksi/syksyksi tosin laudoista eli vesi pääsee kyllä sisään raoista.

Kuinkas usein tuollaista hiekkaa tulisi vaihtaa tai uusia. Mistä tiedän onko hiekka hyvää? Ihan noh hiekalta se näyttää, ei kasvustoa tai pahoja hajuja.

Jos se näyttää hiekalta ja toimii kuin hiekka, niin kovaa käyttöä vaan. Yleensä noihin joutuu joskus vähän lisäämään tavaraa, kun pohja menee tiiviiksi. Maistamaan en suosittele.