Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[mahonen]

Onko kokemuksia kiinteistön lämpövuotojen tutkimisesta? Esim. lämpökameralla? Ostaako omaksi moinen värkki, vai ostaa joku palvelu ja saa kuvat, raportit yms.?

 

[juhaa]

Ihan ensin disclaimeri. Tieto tulee lisäämään tuskaa

En nyt suorilta muista, mitä esim. Flir One:t ovat olleet tarjouksissa eli ne puhelimeen menevät. Varmasti riittää tuohon hommaan. Heitän hatusta, että alle 200€. Sen jälkeen se on oma ja sitä tuskaa saa lisättyä, aina kun siltä tuntuu. Tuolla rahalla voi saada sen yhden palvelun, tuskin sitäkään. Foorumilla oli myös ketju kameroista, missä oli joku kiinalainen kamera, jonka hintaluokka alle 300€.

edit: täälläLämpökamera, pimeänäkölaitteet...yms

Ja Flir One tarjous viime vuonna

Muut - Flir One (sekä LT/Pro) -lämpökamera

Tuote: Flir One (sekä LT/Pro) Tarjoushinta: 156,19€ (toimitettuna kotiin) Normaalihinta: n. 250€ Kauppa: Amazon.de Voimassa: ? Linkki: https://www.amazon.de/dp/B0728C7KNC Promokoodi: - Kommentti tarjouksesta: Taitaa olla peräti historian halvin hinta kapistuksesta.

bbs.io-tech.fi

 

[stabbulamus]

Flir vuokrakameralla joskus kuvailin mut enpä kyl moista omaksi ostaisi. Ison talon kuvasi kyl nopeaan ja ei mitään yllättävää paljastunut. Samalla uusin huvikseen ulko-oveen tuplatiivisteet niin olipahan melkoinen ero jo kuvissakin.

 

[tietokonerikki]

Flir vuokrakameralla joskus kuvailin mut enpä kyl moista omaksi ostaisi. Ison talon kuvasi kyl nopeaan ja ei mitään yllättävää paljastunut. Samalla uusin huvikseen ulko-oveen tuplatiivisteet niin olipahan melkoinen ero jo kuvissakin.

Niin noita lämpökameroita pitää osata tulkita. Näyttävät kyllä hyvin noi tiivistetyt kohdat ja niiden vuodot, jos tuplatiivisteen laittaa niin onhan se sisäpuolelta lämpimämpi. Toinen asia, mikä on sen käytännön merkitys energiansäästämisessä.

 

[stabbulamus]

Niin noita lämpökameroita pitää osata tulkita. Näyttävät kyllä hyvin noi tiivistetyt kohdat ja niiden vuodot, jos tuplatiivisteen laittaa niin onhan se sisäpuolelta lämpimämpi. Toinen asia, mikä on sen käytännön merkitys energiansäästämisessä.

Talo on kevytbetoniharkoista muurattu niin sinällään tylsä kohde vuotojen löytämiseksi vaikka ulkoa ja sisältä kierteli. Lattian ja ulkoseinän ilmavuotoja lähinnä.

 

[SheikYerbouti]

Kommentteja mitä salaojaputkea tämä on? Väri ja materiaali vähän viittaisi peltosalaojaputkeen.

Näitä on tullut vastaan nyt kahdessa Kastellin kohteessa -90 luvun lopulta. Molemmissa tehty ihan parin vuoden sisällä kuntotarkastukset, kummassakaan ei kuntotarkastaja ole kiinnittänyt asiaan huomiota vaan todennottu salaojat virheettömiksi.

Tässä vielä toisen kohteen kuntotarkastuksesta, kuntotarkastajan mukaan "tarkastuskaivoissa ei havaittu huomautettavaa":

 

[Vesiperä]

Tavallista vanhaa 90 luvun salaojaputkea. Onko niissä joku ongelma?

 

[SheikYerbouti]

Tavallista vanhaa 90 luvun salaojaputkea. Onko niissä joku ongelma?

Eli periaatteessa pitäisi ihan ajaa asiansa?

Mitään erityistä ongelmaa minulla tiedossa, meinasin lähinnä että miten pitkää käyttöikää tuollaiselle voi odottaa. Molemmat kohteet on 1998 rakennettu.

 

[Vesiperä]

Eli periaatteessa pitäisi ihan ajaa asiansa?

Mitään erityistä ongelmaa minulla tiedossa, meinasin lähinnä että miten pitkää käyttöikää tuollaiselle voi odottaa. Molemmat kohteet on 1998 rakennettu.

Siinähän ne toimii varmasti sen 30 -40 - 50 vuotta, suositushan nekin ois varmaan huuhdella 10-15v välein. Mikä lie virallinen vuosimäärä, en jaksa tarkistaa. Ja riippuen asuinpaikasta/kasvillisuudesta, kannattaisi ehkä jopa kuvata. Jotain jos esim. terijoensalavaa kasvaa pihalla talon läheisyydessä niin voin melkein luvata että tukossa on juurien ansiosta.

Eihän kaikki vanha toimiva ole vaihdettava uusiin, tuskin muuttuu mikään. Pääasia että salaojat on, ja vieläpä kaivoilla, ei sekään ihme tuon aikasissa että salaojat vedetty ilman kaivoja.

 

[tietokonerikki]

Eli periaatteessa pitäisi ihan ajaa asiansa?

Mitään erityistä ongelmaa minulla tiedossa, meinasin lähinnä että miten pitkää käyttöikää tuollaiselle voi odottaa. Molemmat kohteet on 1998 rakennettu.

Toi on sitä halvinta salaojaputkea, 80-luvulla hyvin yleinen yksinkertainen putki, nykyään laittavat pääosin tuplaputkea. Veikkaan, että kestää seuraavalle sukupolvelle. Toisekseen se vesi kulkee siellä salaojasoran seassa normaalitapauksissa. Vesi nousee tohon putkeen vasta kun sitä on niin paljon, ettei "poistopää" kerkiä sitä poistamaan/imeyttämään maahan.

 

[SheikYerbouti]

Kiitos paljon molemmille, hienoa kun saa lainata asiantuntemusta ilmaiseksi

 

[maustevoi]

Myönnettäköön, en ole perehtynyt omakotiasumiseen riittävästi vielä kiireiltäni-->
Mistä tiedän, pitääkö mun tyhjennyttää joku jätevesisäiliö ja millon se pitäisi tehdä, ja tarkemmin, pitääkö siitä millään tapaa itse huolehtia kunnan vesiverkkoalueella / kaava-alueella?
Talo on ostettu käytettynä, joten en ole perehtynyt aiheeseen.
Asia juolahti mieleeni, sillä hajulukon puhdistuksen jälkeen tullut välillä viemärin hajua pesuhuoneeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä ja mietin, että jäikö hajulukko tms. jotenkin huonosti vai mikä homma.

Juu, perusjuttuja varmaan, jos asioihin on perehtynyt ja omakotitalossa asunut; mutta meille uutta. ja kun ei ole järjestelmiä itse asentanut..

 

[maustevoi]

Hyvä kauppoja tehdessä olisi tietää onko oma paskasäiliö vai kunnan viemäri. Varmaan myös lukee kauppakirjoissa tms dokumenteissa.

Olisihan se ollut hyvä, mutta kauppoihin ei olisi ollut kuitenkaan mitään vaikutusta. Lienee kunnan kun ollaan ihan kaava-alueella lähiössä, mutta pitääpä tutkia papereita..

 

[asentaja1]

Myönnettäköön, en ole perehtynyt omakotiasumiseen riittävästi vielä kiireiltäni-->
Mistä tiedän, pitääkö mun tyhjennyttää joku jätevesisäiliö ja millon se pitäisi tehdä, ja tarkemmin, pitääkö siitä millään tapaa itse huolehtia kunnan vesiverkkoalueella / kaava-alueella?
Talo on ostettu käytettynä, joten en ole perehtynyt aiheeseen.
Asia juolahti mieleeni, sillä hajulukon puhdistuksen jälkeen tullut välillä viemärin hajua pesuhuoneeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä ja mietin, että jäikö hajulukko tms. jotenkin huonosti vai mikä homma.

Juu, perusjuttuja varmaan, jos asioihin on perehtynyt ja omakotitalossa asunut; mutta meille uutta. ja kun ei ole järjestelmiä itse asentanut..

Jätevesikaivoja on hyvinkin montaa eri sorttia. Kerran vuodessa on aika hyvä arvaus siihen asti kun ei tiedä mitään muuta. Jos sulla tulee kunnan vesi, luulisi kyllä olevan myös kunnan viemärikin. Viemärin haju kylppärissä voisi johtua vaikka kuivasta poistokaivosta jos niitä on useampia siellä kylppärissä, tai tulppaamattomasta pesukoneen poistoliitännästä tms. Voi myös olla että lavuaarin poistoputki meni kiinni huonosti sinne kaivoon jos se oli irti, näitäkin on monenlaisia olemassa. Luulisi hajunlähteen nenäänsä seuraamalla löytyvän, ei siellä kylppärissä kuitenkaan kovin montaa vaihtoehtoa voi olla.

 

[Pallohallimaha]

Puutteelinen viemärituuletus myös tekee hajua ylimpään kohtaan, jokseenkin harvinaista kuitenkin nykyisin, huomaa jos vaikka vessanpytyssä vesi on usein harmaata, useimmiten silloin haisee muuallakin jos säässä tapahtuu suuria muutoksia nopeasti.

Paikalliselta vesilaitokselta löytyy viimekädessä tieto onko liitetty vain vesi vai myös viemäri. Jos ei tämän tiedon mukaan ole viemäriä liitetty, löytyy se oma kaivo silloin tontilta ja sen kuulee kun avaa jokaisen luukun/kannen mitä tontilta löytyy ja kuuntelee missä lotisee kun vessan vetää, siis siten että toinen on pihalla kun toinen vetää vessan. Tässä pitää ottaa huomioon kunnallisen viemäröinnin tarkistus/huoltokansi josta sitä lotinaa kuuluu myös jos on liitetty kunnalliseen.

Tyhjennysväli sitten riippuu käytöstä ja onko kyse umpisäiliöstä vai imeytyskentästä/kaivosta ja minkä kokoisia ne on. Umpisäiliö on siitä helppo, että viemärit lakkaa vetämästä kun se on täynnä tai pahimmillaan, toteutustavasta riipuen, tulvii pihalle tai sisälle. Kannattaa selvittää ennen lumentuloa vakinaisessa asumisessa.

Jotkin firmat jotka noita tyhjentää osaa myös antaa neuvoja tarvittaessa mutta se on yrityskohtaista, kannattaa kuitenkin kysäistä.

 

[tietokonerikki]

Puutteelinen viemärituuletus myös tekee hajua ylimpään kohtaan, jokseenkin harvinaista kuitenkin nykyisin, huomaa jos vaikka vessanpytyssä vesi on usein harmaata, useimmiten silloin haisee muuallakin jos säässä tapahtuu suuria muutoksia nopeasti.

Paikalliselta vesilaitokselta löytyy viimekädessä tieto onko liitetty vain vesi vai myös viemäri. Jos ei tämän tiedon mukaan ole viemäriä liitetty, löytyy se oma kaivo silloin tontilta ja sen kuulee kun avaa jokaisen luukun/kannen mitä tontilta löytyy ja kuuntelee missä lotisee kun vessan vetää, siis siten että toinen on pihalla kun toinen vetää vessan. Tässä pitää ottaa huomioon kunnallisen viemäröinnin tarkistus/huoltokansi josta sitä lotinaa kuuluu myös jos on liitetty kunnalliseen.

Tyhjennysväli sitten riippuu käytöstä ja onko kyse umpisäiliöstä vai imeytyskentästä/kaivosta ja minkä kokoisia ne on. Umpisäiliö on siitä helppo, että viemärit lakkaa vetämästä kun se on täynnä tai pahimmillaan, toteutustavasta riipuen, tulvii pihalle tai sisälle. Kannattaa selvittää ennen lumentuloa vakinaisessa asumisessa.

Jotkin firmat jotka noita tyhjentää osaa myös antaa neuvoja tarvittaessa mutta se on yrityskohtaista, kannattaa kuitenkin kysäistä.

Kunnallisessa järjestelmissä viemärin suunnanmuutoskaivo löytyy yleensä (ei aina) talon ja läheisen tien välistä => Sieltä kannattaa ensin etsiä. Tai kaivaa ne talonsa viemärisuunnitelmat esiin, joihin kaivon paikka merkitään.
Jos on vanha talo viimevuosituhannelta ei välttämättä aina noi viranomaistenkaan kuvat pidä paikkaansa.

 

[Niämine]

Myönnettäköön, en ole perehtynyt omakotiasumiseen riittävästi vielä kiireiltäni-->
Mistä tiedän, pitääkö mun tyhjennyttää joku jätevesisäiliö ja millon se pitäisi tehdä, ja tarkemmin, pitääkö siitä millään tapaa itse huolehtia kunnan vesiverkkoalueella / kaava-alueella?
Talo on ostettu käytettynä, joten en ole perehtynyt aiheeseen.
Asia juolahti mieleeni, sillä hajulukon puhdistuksen jälkeen tullut välillä viemärin hajua pesuhuoneeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä ja mietin, että jäikö hajulukko tms. jotenkin huonosti vai mikä homma.

Juu, perusjuttuja varmaan, jos asioihin on perehtynyt ja omakotitalossa asunut; mutta meille uutta. ja kun ei ole järjestelmiä itse asentanut..

Jos rassasit lattiakaivon vesilukkoa, nii ainakin jotkut niistä on sellasia että eivät ihan omalla painollaan paikoilleen tiivisti putoa. Tarkasta se nyt vielä kerran että näyttää olevan asiallisesti paikoillaan; sieltä herkästi lähtee käryä tulemaan. Jos se haju sitten taas johtuu siitä että mahdollinen oma p***akaivo alkaa oleen täynnä nii tätä kirjotettaessa se sitten tulviikin lattialle

 

[Pallohallimaha]

Kunnallisessa järjestelmissä viemärin suunnanmuutoskaivo löytyy yleensä (ei aina) talon ja läheisen tien välistä => Sieltä kannattaa ensin etsiä. Tai kaivaa ne talonsa viemärisuunnitelmat esiin, joihin kaivon paikka merkitään.
Jos on vanha talo viimevuosituhannelta ei välttämättä aina noi viranomaistenkaan kuvat pidä paikkaansa.

Juuri näin. Hyvä lisäys tuo talon ikä. Asun nyt 1800-luvun lopulla siiretyssä talossa joka on liitetty kunnalliseen (myös viemäri) 1960-luvulla, tarkempaa tietoa ei ole, enkä ole tarvinnut koska tiedän missä sulut ym. on.
Mutta nyt kun mainitsit, en ole tosiaan nähnyt tästä muuta kuin alustavan suunnitelman vuodelta 1963? (tai -64), eikä ne ole paikkaansa pitäviä sijaintinsa puolesta. Suuntaa antavia kyllä.

 

[tietokonerikki]

Juuri näin. Hyvä lisäys tuo talon ikä. Asun nyt 1800-luvun lopulla siiretyssä talossa joka on liitetty kunnalliseen (myös viemäri) 1960-luvulla, tarkempaa tietoa ei ole, enkä ole tarvinnut koska tiedän missä sulut ym. on.
Mutta nyt kun mainitsit, en ole tosiaan nähnyt tästä muuta kuin alustavan suunnitelman vuodelta 1963? (tai -64), eikä ne ole paikkaansa pitäviä sijaintinsa puolesta. Suuntaa antavia kyllä.

Otin ton esiin koska tiedän, että yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista ei vesilaitos tiedä 100% :sti miten 1990-luvun viemärijärjestelmänsä on tehnyt.
Mutta hyvä tosiaan ottaa etukäteen selvää missä putket kulkee ja kaivot sijaitsee.

Edit: Nykyään kyllä jo merkataan hyvinkin tarkkaan mitä tehdään ja missä putket kulkee, joten vesilaitokselta kannattaa kysellä.

 

[Pallohallimaha]

Otin ton esiin koska tiedän, että yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista ei vesilaitos tiedä 100% :sti miten 1990-luvun viemärijärjestelmänsä on tehnyt.
Mutta hyvä tosiaan ottaa etukäteen selvää missä putket kulkee ja kaivot sijaitsee.

Aina sitä oppii uutta. En jotenkin osannut edes kuvitella ettei paikallinen vesilaitos näitä tiedä. Kaikkea sentään ei siis digitaalisuus ole rikkonut

EDIT; Siis etteikö nuo tietäis onko viemärikin liitetty.

 

[Mustang243]

Meillä on kunnan vesi, mutta oma 3-kaivojärjestelmä imeytyskentällä, että ei nuo aina mene käsi kädessä. Riippunee talon sijainnista/kaavasta. Tällä alueella on joskus ollut oma vesiosuuskunta ja tilalle tullut kunnan vesi. Tuo järjestelmä tyhjätään kerran vuodessa ja jätehuolto firmalla on tieto milloin on viimeksi käyty, joten ei tarvitse itse muistaa tilata tyhjäystä.

Tähän muuttaessa tiesin, että oma kaivo löytyy, mutta en tiennyt millainen järjestelmä on kyseessä. Tein sitten niin, että kysyin jätehuolto sopparia tehdessä, että millainen jätevesijärjestelmä sopimus tähän osoitteeseen oli aiemmin. Tällä alueella siis hoitaa yksi firma kaikki nuo hommat, niin oli helppo kysyä asiaa kun tiesi, että sieltä asia on ennenkin hoidettu.

 

[tietokonerikki]

Meillä on kunnan vesi, mutta oma 3-kaivojärjestelmä imeytyskentällä, että ei nuo aina mene käsi kädessä. Riippunee talon sijainnista/kaavasta. Tällä alueella on joskus ollut oma vesiosuuskunta ja tilalle tullut kunnan vesi. Tuo järjestelmä tyhjätään kerran vuodessa ja jätehuolto firmalla on tieto milloin on viimeksi käyty, joten ei tarvitse itse muistaa tilata tyhjäystä.

Tähän muuttaessa tiesin, että oma kaivo löytyy, mutta en tiennyt millainen järjestelmä on kyseessä. Tein sitten niin, että kysyin jätehuolto sopparia tehdessä, että millainen jätevesijärjestelmä sopimus tähän osoitteeseen oli aiemmin. Tällä alueella siis hoitaa yksi firma kaikki nuo hommat, niin oli helppo kysyä asiaa kun tiesi, että sieltä asia on ennenkin hoidettu.

Noita vain vesijohto kunnalta on jonkin verran yleensä ns. kesävesijohto, jotka tuotiin/tuodaan maanpinnalla taloihin. Teillä myös talvella?
Noi automaattiset likakaivon tyhjennykset helpottavat, mutta voisi kuvitella, että tyhjennetään tarpeeseen nähden liian usein. Tuossakin sitten kuljetus tullee? halvemmaksi, jos tyhjennyksiä useita samalla alueella.

 

[Mustang243]

Noita vain vesijohto kunnalta on jonkin verran yleensä ns. kesävesijohto, jotka tuotiin/tuodaan maanpinnalla taloihin. Teillä myös talvella?
Noi automaattiset likakaivon tyhjennykset helpottavat, mutta voisi kuvitella, että tyhjennetään tarpeeseen nähden liian usein. Tuossakin sitten kuljetus tullee? halvemmaksi, jos tyhjennyksiä useita samalla alueella.

Ihan omakotitalo vuoden ympärisessä asutuksessa. Sijaitsee taajaman ulkopuolella ja alueella voimassa osayleiskaava.

N. 150e maksaa tyhjennys kerran vuoteen, joten halvemmaksi tuo tulee kuitenkin, kuin mitä kunnan jätevesimaksut maksaisi.

 

[tietokonerikki]

Ihan omakotitalo vuoden ympärisessä asutuksessa. Sijaitsee taajaman ulkopuolella ja alueella voimassa osayleiskaava.

N. 150e maksaa tyhjennys kerran vuoteen, joten halvemmaksi tuo tulee kuitenkin, kuin mitä kunnan jätevesimaksut maksaisi.

Joo jos vaikka kuluttaa vettä OK talossa 80m3 => jätevesimaksu (peritään veden käytön mukaan) kaupungeissa tullee tota kalliimmaksi. Sulla ollee (kun vain kerran vuodessatyhjennys) tuolla jätevesille imeytyskenttä. Muistelen imeytyskentän teoreettiseksi (riippunee koostakin?) käyttöiäksi n. 20-30vuotta. Paljon noita on vielä käytössä.

 

[repairman]

Joo jos vaikka kuluttaa vettä OK talossa 80m3 => jätevesimaksu (peritään veden käytön mukaan) kaupungeissa tullee tota kalliimmaksi. Sulla ollee (kun vain kerran vuodessatyhjennys) tuolla jätevesille imeytyskenttä. Muistelen imeytyskentän teoreettiseksi (riippunee koostakin?) käyttöiäksi n. 20-30vuotta. Paljon noita on vielä käytössä.

Paljon on ja lisää rakennetaan. Imeytyskenttä nimittäin täyttää ihan nykynormitkin. Ehkä pohjavesialueita ja muita riskipaikkoja lukuunottamatta.

Näppituntumalta luulisin, että haja-asutusalueella vesiputki on yleisempi kuin oma kaivo vaikka jätevesiputkistoa ei olisikaan. Oikeastaan omaa kaivoa olen pitänyt aika harvinaisena. En itse tunne ketään jolla olisi.

 

[jonesky12345]

Vaikuttaako tällainen rakenne toimivalta perustuksissa? Sijaintina Uusimaa, 90-luvun lopun omakotitalo. Kastellin talopaketti taitaa olla.

Voi olla että tulee vastaus vähän myöhässä, mutta tollasissa kuvan kaltasissa rakenteissa kannattaa lähinä pitää huolta, että löytyisi mielellään salaojat tai minimissään sora tms ei niin paljoa kosteutta sitova materiaali seinän vierestä ja mielellään maanpinnan kaadot poispäin rakennuksesta. Muutenhan toi on ihan tyypillinen ratkaisu.

 

[B12]

Onhan tuohon salaojaputki piirretty anturan alapinnan tasalle. Ihan normaalilta rakenteelta näyttää.

 

[ssg]

Kuinka paljon teillä menee sähköä lämpimän veden lämmittämiseen kuussa?

Sain vihdoin tuol VILPin kiinni wifiin ja katsoin että lämminvesivaraajan lämmittämiseen menisi 420-470kWh kuussa. Se on ollut noissa lukemissa asentamisesta saakka. Kuulostaa todella paljolta. Meidän muutonkin jälkeen pysynyt tuossa vaikka taloudessa asuu vain 2 ihmistä eikä käydä edes päivittäin suihkussa. Lämpötilaksi on säädetty 55 astetta.

 

[tietokonerikki]

Kuinka paljon teillä menee sähköä lämpimän veden lämmittämiseen kuussa?

Sain vihdoin tuol VILPin kiinni wifiin ja katsoin että lämminvesivaraajan lämmittämiseen menisi 420-470kWh kuussa. Se on ollut noissa lukemissa asentamisesta saakka. Kuulostaa todella paljolta. Meidän muutonkin jälkeen pysynyt tuossa vaikka taloudessa asuu vain 2 ihmistä eikä käydä edes päivittäin suihkussa. Lämpötilaksi on säädetty 55 astetta.

Ehkä sulla on lattialämmitys kph:ssa, joka on kytketty tohon lämpimään käyttöveteen?

 

[ssg]

Ehkä sulla on lattialämmitys kph:ssa, joka on kytketty tohon lämpimään käyttöveteen?

Pitääpä selvittää. Mielestäni oli puhetta että lattialämmitys olisi samassa kuin muutkin huoneet. Kylppärille on kyllä oma jakotukki.

 

[PornReindeer]

Kuinka paljon teillä menee sähköä lämpimän veden lämmittämiseen kuussa?

Sain vihdoin tuol VILPin kiinni wifiin ja katsoin että lämminvesivaraajan lämmittämiseen menisi 420-470kWh kuussa. Se on ollut noissa lukemissa asentamisesta saakka. Kuulostaa todella paljolta. Meidän muutonkin jälkeen pysynyt tuossa vaikka taloudessa asuu vain 2 ihmistä eikä käydä edes päivittäin suihkussa. Lämpötilaksi on säädetty 55 astetta.

Yli 5000 kWh vuodessa pelkkään käyttöveteen kuulostaako aika kovalta vaikka olisi suorasähkö

 

[tietokonerikki]

Pitääpä selvittää. Mielestäni oli puhetta että lattialämmitys olisi samassa kuin muutkin huoneet. Kylppärille on kyllä oma jakotukki.

Ennenvanhaan tehtiin paljon noin, koska haluttiin mukavuuslämmittää kph myös kesällä, eikä kytkeä sitä "talvilämmitykseen".

 

[Catrik]

Kuinka paljon teillä menee sähköä lämpimän veden lämmittämiseen kuussa?

Sain vihdoin tuol VILPin kiinni wifiin ja katsoin että lämminvesivaraajan lämmittämiseen menisi 420-470kWh kuussa. Se on ollut noissa lukemissa asentamisesta saakka. Kuulostaa todella paljolta. Meidän muutonkin jälkeen pysynyt tuossa vaikka taloudessa asuu vain 2 ihmistä eikä käydä edes päivittäin suihkussa. Lämpötilaksi on säädetty 55 astetta.

60-65 kWh. Yksi henkilö, en käy joka päivä suihkussa.

 

[ssg]

Ennenvanhaan tehtiin paljon noin, koska haluttiin mukavuuslämmittää kph myös kesällä, eikä kytkeä sitä "talvilämmitykseen".

Onko 2006 vielä ennenvanhaan ja olisiko noin mahdollisesti tehty jos koko muussakin talossa on lattialämmitys?

Lämminvesivaraaja on pultattu VILP tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen se oli maakaasulla.

Lattialämmityksen energiankulutus näytti tältä kesä,heinä ja elokuulta kun lattialämmitys on ollut poissa päältä.
2021 2022
17kWh 54Kwh
17Kwh 26kWh
17Kwh 35Kwh

2022 on siis jotain lämmitetty enemmän kesälläkin, mutta ei kummankaan vuoden lukemat ole sillä tasolla että KPH olisi ollut kesälläkin lämmityksessä. Edellinen omistaja vielä painotti kun tehtiin kierrosta että kylppärissä pitää olla aina lämmöt päällä.

 

[Zigh]

Vaikka olisi 100m pitkä käyttöveden kierto niin ei pitäisi mennä noin paljon. Joko luku on pielessä tai jotain muuta häikkää jossain.

 

[Andan]

Kuinka paljon teillä menee sähköä lämpimän veden lämmittämiseen kuussa?

Sain vihdoin tuol VILPin kiinni wifiin ja katsoin että lämminvesivaraajan lämmittämiseen menisi 420-470kWh kuussa. Se on ollut noissa lukemissa asentamisesta saakka. Kuulostaa todella paljolta. Meidän muutonkin jälkeen pysynyt tuossa vaikka taloudessa asuu vain 2 ihmistä eikä käydä edes päivittäin suihkussa. Lämpötilaksi on säädetty 55 astetta.

Jos on jatkuva käyttöveden kierto, niin paljon mahdollista. Meillä oli n. 35 kWh per päivä tuotetun lämmön kulutus pelkkään käyttöveteen jatkuvan kierron kanssa (siis kierto + muu käyttö). Nykyään on ajastimen kanssa, mutta ihan ilman ei oikein viitsi olla, kun joutuu turhan kauan päästämään kuumaa vettä keskelläkin päivää, jos tuo ei ole ollenkaan käytössä. Ajastettunakin menee yli 10kWh per päivä pelkkään tuohon kiertoon plus säiliön lämmönhukkaan.

Nämä siis tuotettuja lukuja, kulutus on onneksi VILP:llä pienempi.

 

[ssg]

Vaikka olisi 100m pitkä käyttöveden kierto niin ei pitäisi mennä noin paljon. Joko luku on pielessä tai jotain muuta häikkää jossain.

No sitä varmaan onkin joku 100 metriä. Ei nyt ole piirustuksia että tarkan mitan voisin katsoa, mutta tuolta erillisestä autotallista jossa varaja on kaukaisimpaan vesipisteeseen on 30 metriä pelkästään linnuntietä.

Jos on jatkuva käyttöveden kierto, niin paljon mahdollista. Meillä oli n. 35 kWh per päivä tuotetun lämmön kulutus pelkkään käyttöveteen jatkuvan kierron kanssa (siis kierto + muu käyttö). Nykyään on ajastimen kanssa, mutta ihan ilman ei oikein viitsi olla, kun joutuu turhan kauan päästämään kuumaa vettä keskelläkin päivää, jos tuo ei ole ollenkaan käytössä. Ajastettunakin menee yli 10kWh per päivä pelkkään tuohon kiertoon plus säiliön lämmönhukkaan.

Nämä siis tuotettuja lukuja, kulutus on onneksi VILP:llä pienempi.

Pitää roplata tuota ajastinta. Edellinen omistaja on jo laittanut pumpun ajastimelle, mutta voisi napsia vielä enemmän tunteja aamusta ja illasta pois ja katsoa vaikuttaako mitenkään mihikkään. Taidan ostaa jonkun wifi kellokytkimen niin helpompi kokeilla eri asetuksia jotta löytyy sopiva meille.


Tässä talossa on yksi toinenkin outous joka häiritsee. Kodinhoitohuoneessa on hana. Kun sen vääntää kylmimmälle sieltä tulee ihan luraus kylmää, sitten pitkän aikaa lämmintä/haaleaa vettä ja sitten vasta kunnolla kylmää. Muut hanat eivät käyttäydy noin. En keksi mitään loogista syytä miksi se käyttäytyy noin. Ihan siis alle tunnissa kun viimeeksi on laskenut kylmää se laskee pitkän aikaa lämmintä vettä. Varmasti asennettu kylmävesijohto ihan päin honkia lämpimän kylkeen tuon hanan kohdalla. En tiedä että kertooko se sitten isommasta ongelmasta että paikoitellen lämminvesiputken eristykset eivät välttämättä ole kunnolliset. Se selittäisi myös tuota kovaa lämpimänveden energiankulutusta.

 

[Catrik]

Oon noista käyttöveden kierroista miettinyt, että liekkö ois taloudellisempaa ja yksinkertaisempaa, jos jokaisella käyttöpisteellä olisi oma pieni varajaa, joka on mitoitettu siten, että siinä riittää lämmintä vettä sen verran mitä lämpimällä vedellä menee saapua isommalta varaajalta. Ei tarvi mitään ajastuksia miettiä ja nopealla matikalla 10 mm x 100 m putken pinta-ala on 1,6 m^2, kun 6 L säiliössä se on 0,126 m^2.

 

[TeknoR]

Se on kyllä energiatehokkainta lämmittää vesi vasta käyttöpisteessä, ei ole mikään salaisuus. Sen takia esim. tiskikoneetkin on paras kytkeä kylmään veteen, säästää sähköä (jos suoralla sähköllä lämmitetään tulovesi varaajalla).

Kahvinkeittimen täyttö myös kylmällä vedellä säästää sähköä karvan verran.

 

[Zigh]

No sitä varmaan onkin joku 100 metriä. Ei nyt ole piirustuksia että tarkan mitan voisin katsoa, mutta tuolta erillisestä autotallista jossa varaja on kaukaisimpaan vesipisteeseen on 30 metriä pelkästään linnuntietä.

No olisit heti sanonut, että kierto ja vielä erillisestä rakennuksesta.
Kanaliin eristyksien tutkimisesta lähtisin liikkeelle ja sitten voisi miettiä pientä lisävaraajaa itse asuinrakennukseen jos sillä pääsisi kierrosta kokonaan eroon. Lämpöpumppufoorumilla on näistä aika paljon juttua ja toteutuksia.

 

[Andan]

No olisit heti sanonut, että kierto ja vielä erillisestä rakennuksesta.
Kanaliin eristyksien tutkimisesta lähtisin liikkeelle ja sitten voisi miettiä pientä lisävaraajaa itse asuinrakennukseen jos sillä pääsisi kierrosta kokonaan eroon. Lämpöpumppufoorumilla on näistä aika paljon juttua ja toteutuksia.

Joo, jos tilaa on, niin kannattaa laittaa kuumaan käyttövesijohtoon ns. pullistumana esim. 100L varaaja asuinrakennukseen ja poistaa kierto. Itsekin tuon tekisin heti, jos saisi johonkin järkevään paikkaan. Nyt on lähinnä listalla odottamassa jotain isompaa remppaa, mikä tuon mahdollistaisi.

 

[Andan]

Tässä talossa on yksi toinenkin outous joka häiritsee. Kodinhoitohuoneessa on hana. Kun sen vääntää kylmimmälle sieltä tulee ihan luraus kylmää, sitten pitkän aikaa lämmintä/haaleaa vettä ja sitten vasta kunnolla kylmää. Muut hanat eivät käyttäydy noin. En keksi mitään loogista syytä miksi se käyttäytyy noin. Ihan siis alle tunnissa kun viimeeksi on laskenut kylmää se laskee pitkän aikaa lämmintä vettä. Varmasti asennettu kylmävesijohto ihan päin honkia lämpimän kylkeen tuon hanan kohdalla. En tiedä että kertooko se sitten isommasta ongelmasta että paikoitellen lämminvesiputken eristykset eivät välttämättä ole kunnolliset. Se selittäisi myös tuota kovaa lämpimänveden energiankulutusta.

Todennäköisesti tosiaan tuon osalta menee putki esim. ilman eristyksiä lattiassa, mikä on lämmitetty - tuskin kanavassa kuuman vieressä, jos muissa hanoissa ei ole ongelmaa. Meillä on samaa ongelmaa vähän joka paikassa tosin ei ehkä ihan noin pahaa, mutta jonkin aikaa saa esim. aamulla keittiössä ensimmäisen käytön yhteydessä päästellä tuota kylmää.

 

[B12]

Juu siellä menee kuuma ja kylmä putki rinnakkain ja se lämmittää kylmän putken. Pitää sitten laskea aikansa, kunnes alkaa kylmää tulemaan. Aika tyypiliinen riesa monessa huushollissa.

 

[tietokonerikki]

No sitä varmaan onkin joku 100 metriä. Ei nyt ole piirustuksia että tarkan mitan voisin katsoa, mutta tuolta erillisestä autotallista jossa varaja on kaukaisimpaan vesipisteeseen on 30 metriä pelkästään linnuntietä.



Pitää roplata tuota ajastinta. Edellinen omistaja on jo laittanut pumpun ajastimelle, mutta voisi napsia vielä enemmän tunteja aamusta ja illasta pois ja katsoa vaikuttaako mitenkään mihikkään. Taidan ostaa jonkun wifi kellokytkimen niin helpompi kokeilla eri asetuksia jotta löytyy sopiva meille.


Tässä talossa on yksi toinenkin outous joka häiritsee. Kodinhoitohuoneessa on hana. Kun sen vääntää kylmimmälle sieltä tulee ihan luraus kylmää, sitten pitkän aikaa lämmintä/haaleaa vettä ja sitten vasta kunnolla kylmää. Muut hanat eivät käyttäydy noin. En keksi mitään loogista syytä miksi se käyttäytyy noin. Ihan siis alle tunnissa kun viimeeksi on laskenut kylmää se laskee pitkän aikaa lämmintä vettä. Varmasti asennettu kylmävesijohto ihan päin honkia lämpimän kylkeen tuon hanan kohdalla. En tiedä että kertooko se sitten isommasta ongelmasta että paikoitellen lämminvesiputken eristykset eivät välttämättä ole kunnolliset. Se selittäisi myös tuota kovaa lämpimänveden energiankulutusta.

Tossa lienee käytetty ns. maalaispojan järkeä, ja mietitty eristämisen maksavan todellista hyötyä enemmän. Aika harvoin kodinhoitohuoneessa 15 asteista vettä tarvitaan?
Muuten se lämpö siirtyy sinne huonetilaan vähentäen vastaavasti sen tilan muuta lämmitystä. Eli se todellinen energiahäviöhaitta ajoituu vain muutamalle lämpimälle kesän kuukausille.
Toi 30m pitkä autotallin putki ollee jo kannattavaakin eristää, jos on helppo pääsyinen ja varsinkin jos voit autotallin lämpöä pudottaa.
Toi kiertoveden katkaisu varmasti vaikuttaa, koska se pumppu vie luultavasti 30-60W/h + se tarpeeton ylilämmittäminen.

 

[jarmojs]

Oon noista käyttöveden kierroista miettinyt, että liekkö ois taloudellisempaa ja yksinkertaisempaa, jos jokaisella käyttöpisteellä olisi oma pieni varajaa, joka on mitoitettu siten, että siinä riittää lämmintä vettä sen verran mitä lämpimällä vedellä menee saapua isommalta varaajalta. Ei tarvi mitään ajastuksia miettiä ja nopealla matikalla 10 mm x 100 m putken pinta-ala on 1,6 m^2, kun 6 L säiliössä se on 0,126 m^2.

Taloja ja käyttäjiä on erilaisia, mutta kyllä minä silti vähän haastan monessa kohtaa sitä "tarvetta" saada lämmintä tai kuumaa vettä muutoin kun suihkussa. Minä tein kokeita ja laskelmia ja totesin oman talon osalta, että lämpimän veden pelkkä kierto jäähdyttää varaajaa keskimäärin 800 W teholla eli vuodessa 7000 kWh verran. Niinpä laitoin ensin ajastimen pätkimään kiertoa ja jossain vaiheessa pysäytin kierron kokonaan.

Miksi näin? No palataan tuohon edellisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen. Saunan pesuhuone ja suihku on n. 1,5m päässä maalämpöpumpusta joten kuumaa tulee heti. Samoin toinen WC. Toisessa vessassa lähinnä pestään hampaita ja käsiä, jolloin kylmä tai huoneenlämpöinen vesi riittää. Keittiössä ei kovin usein tarvitse kuumaa ja kun tarvitsee esim paistinpannun pesuun, niin tapana on lämmittää puoli litraa vedenkeittimellä tai induktiolliedellä. Autotalliin on varaajalta pisin matka eli saa eniten lorottaa, mutta tallissaei tarvitse lämmintä edesnjoka toinen viikko.

 

[tgynther]

Osaakos joku kertoa tarkemmin Enston sähköpatterien sielunelämästä?

Ihan en ymmärrä miksi kuvassa näkyvä energian kulutus on 2kWh kun ollaan reippaasti yli tavoitelämpötilan?

 

[asentaja1]

Osaakos joku kertoa tarkemmin Enston sähköpatterien sielunelämästä?

Ihan en ymmärrä miksi kuvassa näkyvä energian kulutus on 2kWh kun ollaan reippaasti yli tavoitelämpötilan?

Mitään en tiedä tuosta kyseisestä vehkeestä, mutta:
Yksikkö kWh kertoo että kyseessä on jonkin tietyn (tunti, vrk?) ajanjakson mitattu kulutus, ei tämänhetkinen kulutus. Jos se kertoisi tämänhetken kulutuksesta, se olisi W tai kW

 

[tgynther]

Olisi loogista jos se olisi vrk-tason kulutus.

Toisaalta ihmetyttää miksi patteri on silti ollut päällä kun huonelämpötila ollut yli tavoitteen viimeisen vuorokauden ajan.

 

[dot1q]

Kappas, nuohan näyttää melkein tolkullisen hintaisilta. Meillä tuppaa kellarikerros menemään turhan kosteaksi välillä, niin olen miettinyt että pitäisi hommata joku kuivain. Lähinnä vaan tähän asti on tullut vastaan jotain minimissään 200-300€ vehkeitä, mikä on hieman turhan paljon.

Olisko tämä: 99€ sopiva? Tässä on oleelliset säädöt ja ennen kaikkea

Ulkoinen vedenpoistoliitäntä
Jos haluat pysyvämmän asennuksen ja jatkuvan vedenpoiston, se tapahtuu ulkoisen vedenpoistoliitännän kautta.

Voit lisätä tuon valuttamaan suoraan isompaan astiaan, jolloin voit kuivata suurempaakin tilaa. Toki kuivaaminen on sitten hitaampaa, mutta 200€ hinnalla saat kaks laitetta. Itsellä 70m2 kuivuu yhdelläkin.

Ilmankuivain | Enintään 30 m²:n tiloihin | Anslut | Jula

Ilmankuivain jopa 30 m²:n tilaan. Säädettävällä kosteusasetus ja jatkuva vedenpoisto. 12 h ajastin.

www.jula.fi

 

[dot1q]

Eli periaatteessa pitäisi ihan ajaa asiansa?

Mitään erityistä ongelmaa minulla tiedossa, meinasin lähinnä että miten pitkää käyttöikää tuollaiselle voi odottaa. Molemmat kohteet on 1998 rakennettu.

Nykyisiin verrattuna olivat jämäkämpää tavaraa, ei mene ollenkaan niin helposti kasaan. Muistaisin että ysärillä oli vain tuota tarjolla salaojitukseen. Eikä ollu vaan kerran tai kaks, kun täyttäessä noita pidettiin paikallaan niin, että työmaan keveimmät oli putken päällä painona. Eli alle satakiloiset.