Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[dot1q]

876 kWh tuli tässä kuussa omalta katolta. Ja valtakunnan verkosta loput. Myyntiin omaa tuotantoa lipsui 315 kWh. Ostoa tarvittiin silti 703 kWh edestä. Että onhan noita mietitty. Kärcherillä olis kaasugenu 9kWh asti…

 

[rick_james]

Millä tavalla ja millaisilla tarvikkeilla lähtisi tälläistä tiivistämään? Eli viemärin tuuletusputki, 110 mm halkaisijaltaan.
Tiilikatto.
Pahoittelut laaduttomista kuvista.

 

[mpkk2]

876 kWh tuli tässä kuussa omalta katolta. Ja valtakunnan verkosta loput. Myyntiin omaa tuotantoa lipsui 315 kWh. Ostoa tarvittiin silti 703 kWh edestä. Että onhan noita mietitty. Kärcherillä olis kaasugenu 9kWh asti…

Hienoa. Nyt vaan myyntipuoli omaan käyttöön eli kulutuksen lisäys kun on ylijäämätuotantoa. Sitten lisää tuotantoa sen jälkeen.

Vety investoinnitkin toimii periaatteessa tuon mukaan eli sähköverkkoa voi tasapainottaa joko sähkön tuotantoa säätämällä TAI kulutusta säätämällä kuten sähköllä vedyn tuotanto. Ei ole monimutkaista teknologiaa, mutta sen pirullisen vedyn säilöminen on sitten taas oma maailmansa

 

[Sledge]

Millä tavalla lähtisi tälläistä tiivistämään? Eli viemärin tuuletusputki, 110 mm halkaisijaltaan.
Tiilikatto.
Pahoittelut laaduttomista kuvista.

Jos hyvän haluaa ni pellitys pois nostaa tiiliet sivuun. Ruoteet vasojen kohdalta poikki tuosta ympäriltä ja ujuttaa sellaisen katon läpivientikumin tuohon putken ympärille, minkä teippaa aluskatteeseen. Ruuvaa ruoteiden pätkät takaisin kiinni ja loput kasaan.

 

[mpkk2]

Millä tavalla ja millaisilla tarvikkeilla lähtisi tälläistä tiivistämään? Eli viemärin tuuletusputki, 110 mm halkaisijaltaan.
Tiilikatto.

Tarkennuksena haluatko tiivistää tuon viemärin putken ja aluskatteen läpiviennin vai ihan kokonaan ulos asti sisältäen tiilikaton läpiviennin?

 

[soup]

Ei ole pakko ottaa sähköä kantaverkosta tai olla edes sähköliittymää.
Ihan voi itse valita mistä se sähkö sinne sähkökaappiin pääsulakkeille tulee.

Vaikka oman metsän hakkeesta volter.fi, auringosta jne…

Saa olla aikamoinen kartano että tuota ehdottamaasi waltteria voisi realistisesti ruveta harkitsemaan. Sähkö- ja lämpötehoa yhteensä 180kW. Eikös tuossa kohtaa ole ihan sama pistää smr hakemusta vetämään hallituksen suuntaan?

 

[Lumimies]

Millä tavalla ja millaisilla tarvikkeilla lähtisi tälläistä tiivistämään? Eli viemärin tuuletusputki, 110 mm halkaisijaltaan.
Tiilikatto.
Pahoittelut laaduttomista kuvista.

Tuo tuuletusputki pitää myös eristää.

 

[mpkk2]

Saa olla aikamoinen kartano että tuota ehdottamaasi waltteria voisi realistisesti ruveta harkitsemaan. Sähkö- ja lämpötehoa yhteensä 180kW. Eikös tuossa kohtaa ole ihan sama pistää smr hakemusta vetämään hallituksen suuntaan?

Oli vain esimerkki että on muitakin vaihtoehtoja. Voi olla vaikka taloyhtiö uima-altaalla jotka jakavat tuon yhden voimalan. Tai isompi maatalo…. lämpötehoa voi käyttää hakkeen kuivatukseen yhdessä sähkön vaikka pellettien tekoon. Huvinsa kullakin. Pienemmässä yhden omakotitalon mittakaavassa on erilaisia vaihtoehtoja olemassa. Silti sama viesti. Ei ole pakko olla sähköliittymää jos sellaista ei halua.

 

[rick_james]

Jos hyvän haluaa ni pellitys pois nostaa tiiliet sivuun. Ruoteet vasojen kohdalta poikki tuosta ympäriltä ja ujuttaa sellaisen katon läpivientikumin tuohon putken ympärille, minkä teippaa aluskatteeseen. Ruuvaa ruoteiden pätkät takaisin kiinni ja loput kasaan.

Tämä ratkaisu kävi mielessä myös ja ylhäältä päinhän tuo pitäisi tosiaan tehdä, ettei vesi jää putken ympärille makaamaan?

Tarkennuksena haluatko tiivistää tuon viemärin putken ja aluskatteen läpiviennin vai ihan kokonaan ulos asti sisältäen tiilikaton läpiviennin?

Alunperin vain putken ja katteen välinen tiivistys, mutta kävinpäs katolla katsomassa ja oli ~1,5 cm pituinen halkeama muovisessa tiilikaton läpiviennissä noin suunnilleen nuolen osoittamassa kohdassa. Vähän erimallinen on tuo katolla oleva läpivienti. En tiedä voiko olla jopa alkuperäinen 35v vanha. Liimalla/silikonilla varmaan korjattavissa mutta ei varmaan ole kovin pitkäikäinen ratkaisu.


Läpivienti on ylimmän tiilen kohdalla, voinee vähän hankaloittaa (vai helpottaa?) kokonaan vaihtamista mutta ei välttämättä tekemätön paikka. Työkalut pysyvät käsissä mutta noin yleensä talotekniikkaan ei ole oikeen vankkaa tietämystä.

Tuo tuuletusputki pitää myös eristää.

Hyvä huomio ja se olikin tiedossa. Mutta enpäs ottanut huomioon, että tuo eristys tietenkin voi vaikuttaa aluskatteen tiivistykseen.
Kannattaako tehdä eristys ensin? Noita eristevaihtoehtoja on jonkun verran, onko mitään vaihtoehtoa suositella?

 

[kajakkivajakki]

Tuohan on käytännössä parhaasta mahdollisesta paikasta viety läpi kun noin harjalta, Vanha sanontahan sen jo kertoo, että ei rakennus harjalta vuoda

Aluskattesta päätellen talosi katto ei ole vuodelta -85 vaan on jossain vaiheessa uusittu. 99% Mutu

 

[Jetu]

.

 

[Lumimies]

Tämä ratkaisu kävi mielessä myös ja ylhäältä päinhän tuo pitäisi tosiaan tehdä, ettei vesi jää putken ympärille makaamaan?



Alunperin vain putken ja katteen välinen tiivistys, mutta kävinpäs katolla katsomassa ja oli ~1,5 cm pituinen halkeama muovisessa tiilikaton läpiviennissä noin suunnilleen nuolen osoittamassa kohdassa. Vähän erimallinen on tuo katolla oleva läpivienti. En tiedä voiko olla jopa alkuperäinen 35v vanha. Liimalla/silikonilla varmaan korjattavissa mutta ei varmaan ole kovin pitkäikäinen ratkaisu.


Läpivienti on ylimmän tiilen kohdalla, voinee vähän hankaloittaa (vai helpottaa?) kokonaan vaihtamista mutta ei välttämättä tekemätön paikka. Työkalut pysyvät käsissä mutta noin yleensä talotekniikkaan ei ole oikeen vankkaa tietämystä.



Hyvä huomio ja se olikin tiedossa. Mutta enpäs ottanut huomioon, että tuo eristys tietenkin voi vaikuttaa aluskatteen tiivistykseen.
Kannattaako tehdä eristys ensin? Noita eristevaihtoehtoja on jonkun verran, onko mitään vaihtoehtoa suositella?

Aluskatteen läpivientikappale (esim Vilpe aluskaterengas tai 2k-tiiviste) asennetaan alakautta, sopivasti saa tuuletusviemärin muhvista irti kun ensin ottaa piipun pois. Tosin ei taida mahtua se läpivienti noin lähelle kattotuolia, eikä oikein ole eristämisenkään kannalta hyvä olla tuuletusviemäri lähes kiinni kattotuolissa.
Tuuletusviemärin eristys viedään ihan tuonne piipun juureen asti, varsinkin jos on eristetty piippu.
Normaalisti noi eristetään 50mm villakourulla tai verkkovillalla.

 

[Kermeli]

https://landzie.com/product/landzie-compost-peat-moss-spreader/

Onko suomessa vastaavia? Pitäisi nurtsi uusiksi tehdä ja haluaisin ”top dress” eli heittää tuoreen multakerroksen lopuksi päälle. En millään jaksaisi millään haravalla alkaa levittämään, kun tuota alaa on aika paljon.

 

[vokE]

Muutettiin omakotitaloon marraskuussa, ja nyt on siis ensimmäinen kesä ruohonleikkuuta näin isolla pihalla. Ei tässäkään ole kuin ~600 neliötä, mutta se on silti melko paljon meidän kelaleikkurille, jolla pärjättiin rivarissa. Kysynkin nyt, ostaisitteko akkuleikkurin (luultavasti käytettynä 300-400e, Makitan akut löytyy jo) vai suoraan robottileikkurin? Senkin voisi toki ostaa vaikka syksymmällä, josko jostain alesta löytää 500-700 euroon. Ensin olin täysin valmis robottileikkuriin, mutta hetken mietittyäni tuli tunne että siitä olisi vain enemmän työtä kuin normi leikkurista. Ainakin näin olen parilta kaverilta kuullut, että ensinnäkin sen rajalangan laittaminen on työlästä varsinkin jos on vähänkin enemmän marjapuskaa tai muuta tontilla.

 

[jarmojs]

Muutettiin omakotitaloon marraskuussa, ja nyt on siis ensimmäinen kesä ruohonleikkuuta näin isolla pihalla. Ei tässäkään ole kuin ~600 neliötä, mutta se on silti melko paljon meidän kelaleikkurille, jolla pärjättiin rivarissa. Kysynkin nyt, ostaisitteko akkuleikkurin (luultavasti käytettynä 300-400e, Makitan akut löytyy jo) vai suoraan robottileikkurin? Senkin voisi toki ostaa vaikka syksymmällä, josko jostain alesta löytää 500-700 euroon. Ensin olin täysin valmis robottileikkuriin, mutta hetken mietittyäni tuli tunne että siitä olisi vain enemmän työtä kuin normi leikkurista. Ainakin näin olen parilta kaverilta kuullut, että ensinnäkin sen rajalangan laittaminen on työlästä varsinkin jos on vähänkin enemmän marjapuskaa tai muuta tontilla.

Minä ostin pari kesää sitten tuollaisen. Ja ostaisin edelleenkin. Pitäisi lähteä kolmella sataa kun vähän etsii/kyselee.

Stihl RM2

 

[juhaa]

Jos ei robotille näe tarvetta ts. halua, että se on kokojan hinkattu siistiksi, niin akkuleikkuri tuon kokoiseen pihaan. Ei mitään paluuta polttomoottoriin.

Sähköleikkurin jälkeen sylettää kyllä vaan ne naapureiden huonosti käyvät briggs&strattonit.

 

[hekeli]

13. kesä menossa 550€ maksaneella Bosch Rotak 42 akkuleikkurilla. Joku 700 neliötä tuota leikattavaa on parin tonnin tontista, kolme akkua riittää juuri ja 45-60min menee. Hyvää kuntoilua enkä keksi mitään syytä miksi kaipaisin mitään muuta vehjestä, ottaa ja laittaa takaisin vajaan, mitään tarvinnut korjata tai tuunata ja akut pelittää edelleen hienosti.

 

[Kilkenblad]

13. kesä menossa 550€ maksaneella Bosch Rotak 42 akkuleikkurilla. Joku 700 neliötä tuota leikattavaa on parin tonnin tontista, kolme akkua riittää juuri ja 45-60min menee. Hyvää kuntoilua enkä keksi mitään syytä miksi kaipaisin mitään muuta vehjestä, ottaa ja laittaa takaisin vajaan, mitään tarvinnut korjata tai tuunata ja akut pelittää edelleen hienosti.

Monenko Ah akkuja? Oleellinen tieto.

 

[vokE]

Minä ostin pari kesää sitten tuollaisen. Ja ostaisin edelleenkin. Pitäisi lähteä kolmella sataa kun vähän etsii/kyselee.

Stihl RM2

Varmasti laadukas vehje tuo Stihl, itselläni vain on epäterve vinouma noihin akkuvehkeisiin. Auto, pyörä ja työkalut, jne.

 

[hekeli]

Monenko Ah akkuja? Oleellinen tieto.

36V 2,6Ah 93,6Wh

 

[kempula]

Tullut haalittua noita Skillin akkutyökaluja jo ennestään niin ajattelin hankkia saman merkin akkuleikkurin reilun 700 neliön nurmikolle. Motonetistä tuon saa 419e kahden 4Ah akun ja laturin kanssa pakettina, mutta taitaa jäädä akkukapasiteetti vähän vajaaksi tuolle pinta-alalle eikä minulla ole ennestään kuin yksi 4Ah ja yksi 2Ah akku. Pelkän leikkurin saa 269e ja kaksi 5Ah akkua 169e, joten taidan hankkia nuo kun riittänee koko alalle ilman, että tarvii akkuja vaihdella välillä.

 

[Porsashyeena]

Taloa ostamassa. Kaupan on 1980 rakennettu tiilitalo. Talossa ollut parikymmentä vuotta sitten vesivahinko. Kaikki lattiat avattu tämän takia ja tehty lattiat uusiksi. Isoja remontteja tehty myös muita tämän jälkeen.
Pistä silmään että tiiliverhoilun alapäässä ei ollut tuuletusrakoja. Samaten ihan ei selvillä onko ns. valesokkeli vai ei. Selvinnee vasta kun löytyy rakennuspiirustukset ja tehdään kuntotarkastus.

Onko kuinka mahdollista että tuollaisessa vesivahingossa on päässyt käymään jotain sellasta että olisi seinän rakenteet huonot ja tätä ei löytyisikään kuntotarkastuksesta?

Harmillisesti talo muuten tosi siisti kaikin puolin, nuo muutamat seikat vaan jäi kummittelemaan.

 

[Qwerty3]

Taloa ostamassa. Kaupan on 1980 rakennettu tiilitalo. Talossa ollut parikymmentä vuotta sitten vesivahinko. Kaikki lattiat avattu tämän takia ja tehty lattiat uusiksi. Isoja remontteja tehty myös muita tämän jälkeen.
Pistä silmään että tiiliverhoilun alapäässä ei ollut tuuletusrakoja. Samaten ihan ei selvillä onko ns. valesokkeli vai ei. Selvinnee vasta kun löytyy rakennuspiirustukset ja tehdään kuntotarkastus.

Onko kuinka mahdollista että tuollaisessa vesivahingossa on päässyt käymään jotain sellasta että olisi seinän rakenteet huonot ja tätä ei löytyisikään kuntotarkastuksesta?

Harmillisesti talo muuten tosi siisti kaikin puolin, nuo muutamat seikat vaan jäi kummittelemaan.

Jos se on kunnolla kuivatettu niin eihän siitä pitäisi haittaa olla. Vesivahnkohan on yleensä lyhytaikainen ja jos sen heti kuivaa niin eipä siellä mikään homehdu. Eriasia jos se vika on ollut piilossa vuosia tms.

Valesokkeli toki on riskirakenne, mutta ei se talosta tee automaattisesti huonoa. Jos talo sattuu olemaan nyppylällä, ettei sadevedet jää seisomaan, salaojat kunnossa jne. Niin monesti aivan toimivia taloja. Ja jos se talo on kunnossa säilynyt sen 40 vuotta niin tuskin se nyt yhtä-äkkiäkään lahoaa, ellet itse sitä sössi. Nämä toki kannattaa tarkistaa kuntotarkistuksessa.

 

[Qwerty3]

Jos ei robotille näe tarvetta ts. halua, että se on kokojan hinkattu siistiksi, niin akkuleikkuri tuon kokoiseen pihaan. Ei mitään paluuta polttomoottoriin.

Sähköleikkurin jälkeen sylettää kyllä vaan ne naapureiden huonosti käyvät briggs&strattonit.

Mitä hyötyjä tuosta sähköleikkurista saa? Onko se kevyempi vai mitä?

Toistaiseksi olen itse ollut polttomoottorimiehiä. Ei tarvitse miettiä riittääkö akku vai ei.

Ne "naapureiden huonosti käyvät briggs&strattonit" eivät välttämättä muuten käy huonosti vaan säätävät kierroksia kuorman mukaan. Oma leikkuri kuulostaa varmaan juurikin tuolta kun sillä ei ole kuormaa mitä leikata, mutta kun antaa sille kunnolla ruohoa niin ääni muuttuu tasaiseksi.

 

[Taneli-]

Mitä hyötyjä tuosta sähköleikkurista saa? Onko se kevyempi vai mitä?

"
Akku- ja sähkökäyttöiset ruohonleikkurit soveltuvat parhaiten pienelle ja keskikokoiselle pihalle. Näiden koneiden leikkuuleveys on yleensä hieman kapeampi kuin polttomoottorikäyttöisissä. Akku- ja sähkökäyttöiset ruohonleikkurit ovat hiljaisia, kevyitä käynnistää ja mukavia käyttää
"
+
"
Valmistajat ilmoittavat yleensä neliömetreissä, minkä verran akkuruohonleikkuri kykenee yhdellä latauskerralla nurmikkoa leikkaamaan. Yleensä valmistajien suositukset menevät merkistä riippumatta reilusti yläkanttiin. Tyypillistä on, että laitteelle ilmoitetaan noin kaksinkertainen leikkuuala todellisuuteen verrattuna.
"

Akkuruohonleikkuria ostamassa? Älä usko valmistajien ilmoittamiin neliömetreihin yhdellä latauksella – Suomen kostea nurmi on hankala leikattava

Akkuruohonleikkurissa huoltotarpeita on vähän, mutta ne ovat sitäkin tärkeämpiä. Paras leikkuri on sellainen, johon saa varaosia.

yle.fi

Kannattaa katsoa miten noihin saa varaosia, varsinkin lisää akkuja. Teoriassa myös pidemmän päälle halvempia (koska ei tarvitse "koskaan" bensiiniä, mutta sitten kun akku simahtaa tarvii uuden akun..) Toki huonolla akun säiltyksellä se hajoaa jo ekan vuoden jälkeen (no, säilytin sen siellä kylmävarastossa tyhjänä.. en tajua miksi ei toimi kuten pitäisi, kyllä se viimevuonna vielä...)

sitten jos on hieman isompi alue (esim. tässä on 11 asukasta rivitalo) sitä terää joutuu myös hieman miettimään = eli sen saa teroittaa noin kerran kuukaudessa jopa = noin 3x vuodessa siis.

 

[juhaa]

Mitä hyötyjä tuosta sähköleikkurista saa? Onko se kevyempi vai mitä?

Toistaiseksi olen itse ollut polttomoottorimiehiä. Ei tarvitse miettiä riittääkö akku vai ei.

Eikai siinä sen kummempia. Kevyempi. Ei tartte nykiä käyntiin. Ei tartte miettiä onko bensaa vai ei. Hiljaisempi. Huoltovapaa vaikkei ne polttomoottoritkaan mitään vaadi. Se on vain täysin huoleton.

 

[calm]

Mitä hyötyjä tuosta sähköleikkurista saa? Onko se kevyempi vai mitä?

Se on hiljainen. Se lähtee käyntiin aina napista painamalla. Se ei haise pakokaasulle-bensalle-öljylle-muullepalaneelle. Ei täristä. Ei tarvi läträtä bensan kanssa ja olla haalimassa sitä pienerissä johonkin kanisteriin.

 

[taski]

Hiljainen... Mikä sen miehekkäämpää kun kunnolla pärisevä nelitahtimosa jota lykkiä.

 

[PornReindeer]

Hiljainen... Mikä sen miehekkäämpää kun kunnolla pärisevä nelitahtimosa jota lykkiä.

Se että vedät altaan reunalla pina coladaa kun palvelusväki työntää hiljaista sähkökonetta

Edit. Työnnän siis pihassani perintö-Hondaa joka pysyy kasassa rautalangalla ja toimii ainakin vielä pelkällä bensan lisäämisellä ilman huoltoja

 

[vonPurjo]

Se että vedät altaan reunalla pina coladaa kun palvelusväki työntää hiljaista sähkökonetta

Edit. Työnnän siis pihassani perintö-Hondaa joka pysyy kasassa rautalangalla ja toimii ainakin vielä pelkällä bensan lisäämisellä ilman huoltoja

Juuri kans oman perintö Husqun revin räystään alta talven jäljiltä esille ja niin vain lähti käymään vaikka 30v alkaa olla jo mittarissa. Ihan palmun alta ei tietenkään, mutta kun sörkki ruuvimeisselillä vähän aikaa ja kuunteli naapurin kakaran vittuilua, niin johan pörähti. Öljyjä ei oo tällä vuosikymmennellä varmasti vaihdettu, niin ehkä sen voisi tehdä. Tästä kun aika jättää niin akkukone tulee kans kyllä tilalle, kun vanhassa rivarikämpässä sellainen oli ja ilolla ajoi yleisetkin alueet oman nurmikon ohessa.

 

[maustevoi]

Amatöörin kysymyksiä;
Kuuluuko nurmikko lannoittaa joka kesä jollain apulannalla?
Entä kuuluuko joidenkin omenapuiden tms. kasvien ympärille tai hoito-ohjeeseen jotakin "lisämultaa" tai lannoitteita.
Ihan ok näköinen ruoho, mutta muutmassa kohdassa vähän kuolemista/kuivumista läikkyinä, niin onkonuo syytä elvyttää esim. multaa ostamalla vai miten ne tokenee?

 

[Taneli-]

Ei joka vuosi tarvitse lannoittaa, tietysti jos maata käyttää paljon (esim. viljelee ja korjaa satoa) on syytä välillä antaa maan vaan levätä.
Mikäli on paljon eroosiota (eli pintamulta lähtee pois vaikka rinnetontilta ja valuu alas) on syytä tuoda lisää multaa.

Kastelu (jos pitkään kuivaa) auttaa paljon. Liian lyhyeksi ei ole hyvä ajaa, varsinkin jos siinä pyörii paljon esim. palloa pelaten lasten kanssa, koirat kaivaa tms.

 

[Screemer]

Amatöörin kysymyksiä;
Kuuluuko nurmikko lannoittaa joka kesä jollain apulannalla?
Entä kuuluuko joidenkin omenapuiden tms. kasvien ympärille tai hoito-ohjeeseen jotakin "lisämultaa" tai lannoitteita.
Ihan ok näköinen ruoho, mutta muutmassa kohdassa vähän kuolemista/kuivumista läikkyinä, niin onkonuo syytä elvyttää esim. multaa ostamalla vai miten ne tokenee?

Täällä toinen amatööri on pistellyt talikolla reikiä noihin läikkiin. Reikiinhän pitäisi sitten laittaa hiekkaa, mutta itse olen haravoinut päälle nurmikon hoitomultaa. Kalkkia reilusti ja jonkin verran lantaa laitan joka vuosi.

 

[Boulder]

Amatöörin kysymyksiä;
Kuuluuko nurmikko lannoittaa joka kesä jollain apulannalla?
Entä kuuluuko joidenkin omenapuiden tms. kasvien ympärille tai hoito-ohjeeseen jotakin "lisämultaa" tai lannoitteita.
Ihan ok näköinen ruoho, mutta muutmassa kohdassa vähän kuolemista/kuivumista läikkyinä, niin onkonuo syytä elvyttää esim. multaa ostamalla vai miten ne tokenee?

Puiden alla ei välttämättä ruoho oikein viihdy kun ne käyttävät paljon vettä ja tietysti varjostavatkin.
Jos lannoittaa nurtsia niin kannattaa muistaa myös kalkitsemisen tarve. Yksi luonnonmukainen kasvun tukimuoto on ajella syksyllä pihaan kertyvät lehdet leikkurilla silpuksi, etenkin omenapuiden alla niistä tulee aika paljon ainesta, joka maatuu ilmaiseksi maanparannusaineeksi nopeasti eikä tarvi kuljetella mihinkään jäteasemalle säkkikaupalla.

 

[tietokonerikki]

Taloa ostamassa. Kaupan on 1980 rakennettu tiilitalo. Talossa ollut parikymmentä vuotta sitten vesivahinko. Kaikki lattiat avattu tämän takia ja tehty lattiat uusiksi. Isoja remontteja tehty myös muita tämän jälkeen.
Pistä silmään että tiiliverhoilun alapäässä ei ollut tuuletusrakoja. Samaten ihan ei selvillä onko ns. valesokkeli vai ei. Selvinnee vasta kun löytyy rakennuspiirustukset ja tehdään kuntotarkastus.

Onko kuinka mahdollista että tuollaisessa vesivahingossa on päässyt käymään jotain sellasta että olisi seinän rakenteet huonot ja tätä ei löytyisikään kuntotarkastuksesta?

Harmillisesti talo muuten tosi siisti kaikin puolin, nuo muutamat seikat vaan jäi kummittelemaan.

Saitkin jo qwerty3 :lta hyvän vastauksen. Kun lattioita valetaan, ne ennen pidettiin (nytkin tekotavasta riippuen) n. 1 viikon aivan tarkoituksella veden alla ja se tiilikin on usein kostea muuratessa.
Sitten kun vielä mietit, että Venetsiassakin asuu paljon ihmisiä taloissa, jotka ovat vähän väliä "veden varassa"

Tuuletusrako on tärkeä olla, jos kyse on tiiiliverhoillusta puurunkoisesta talosta.

 

[Serbetli]

Pihan ympärillä on tuija-aita. Kun käyn kusella, kannattaako kusta kaikista tuuheimpien juurelle vai vähän harvempien? Tarkoitan siis, että onko virtsa korkeintaan kerran viikossa laskettuna myrkkyä vai lannoitetta? Tavoitteena on mieluummin ohjata tuijia yhtä hyvin voivien näköisiksi. Entä kannoille kuseminen? Lahottaako niitä vai mieluummin suojaako lahoamiselta?

 

[renee]

Pihan ympärillä on tuija-aita. Kun käyn kusella, kannattaako kusta kaikista tuuheimpien juurelle vai vähän harvempien? Tarkoitan siis, että onko virtsa korkeintaan kerran viikossa laskettuna myrkkyä vai lannoitetta? Tavoitteena on mieluummin ohjata tuijia yhtä hyvin voivien näköisiksi. Entä kannoille kuseminen? Lahottaako niitä vai mieluummin suojaako lahoamiselta?

Kusi on periaatteessa erittäin hyvä lannoite, mutta voi olla turhan tymäkkää sellaisenaan, mutta sitähän voi lantrata, eli kastelukannulla lisää vähän vettä päälle. Kaikki kasvit eivät pidä liiasta typestä, jota virtsassa on, mutta tuijista en osaa sanoa.

Kannon lahoamisen nopeuttamiseksi on käytetty ureaa, jota virtsa sisältää. Mutta toisaalta onko joku muu virtsan ainesosa haitallista lahottajasienille, en osaa sanoa. Nopeasti jos haluat eroon kannosta, niin se on jyrsittävä pois... Tai kaivettava pois, jos ruumiillinen työ kiinnostaa

 

[asentaja1]

Jos "korkeintaan kerran viikossa" käyt laskemassa puun juurelle, se on ihan sama kuin pieru saharassa. Ei mitään merkitystä puoleen tai toiseen. Jos käyt erittäin usein, eli monta kertaa päivässä 365, niitä negatiivisia vaikutuksia voi alkaa näkymään varsinkin jos puskat eivät ole vielä valtavan suuria ja kestäviä. Tämän näkee vaikka koirien suosimista puista. Sama juttu sen kannon kylkeen kusemisen kanssa, satunnaisen kepillisen heiton merkitys on tasan 0.

Jos kannon hävittämiseen jotakin "kotikonstia" suunnittelet (etkä halua lapioida), niin sahaa se mahdollisimman lyhyeksi ja poraa se täyteen syviä reikiä (15-20mm halkaisija on hyvä). Sen jälkeen päälle kompostia tai mitä vaan maata (tuore kananpaskaturvepehku on parasta mitä olen kokeillut). Tämä on nopeuttaa huomattavasti hajoamisprosessia, mutta ottaa se silti vuosia puulajista riippuen.

 

[Serbetli]

En kuvittele tapahtuvan huomattavaa muutosta siellä, minne suihkun suuntaan. En siti halua lyödä lyötyä, eli jos vähäkasvuisempi tuija tempusta kärsii, annan mieluummin veteni viereiselle. Sama juttu on kantojen kanssa, joita ilman mielummin olisin. Hädän sattuessa kusenko kannolle vai viereen? Enkä jatkuvasti pihalla kuse, mutta ulkona ollessa en lähde sisälle laskemaan vettä. Riukua en ole virittänyt, eli ison hädän yllättäessä nöyrryn sisälle.

 

[Kermeli]

Edullisista hyllyköistä suosittelua kylmään ulkovajaan? Tuo nykyinen on vähän kömpelö, ylähylly liian korkealla ja tulee liikaa seinästä eli vie vähän liikaa tilaa. Pitäisi räjäyttää koko paska ja siivota siistiksi onko noista edullisista (40-50€) yhtää mihenkään?

 

[Kaali]

Mikäli meinaat jotain tällasta hyllyä Varastohylly, 4 tasoa niin mulla on varasto täynnä näitä. Ovat jämäköitä, kunhan ne kiinnittää vain seinään. Muuten heiluvat ja huojuvat. Noita mun mielestä sai aiemmin jollain 30e/kpl tarjouksesta.

 

[Zigh]

Edullisista hyllyköistä suosittelua kylmään ulkovajaan? Tuo nykyinen on vähän kömpelö, ylähylly liian korkealla ja tulee liikaa seinästä eli vie vähän liikaa tilaa. Pitäisi räjäyttää koko paska ja siivota siistiksi onko noista edullisista (40-50€) yhtää mihenkään?

No tossahan sulla on jo korkeussäätö, eli se ei ole ongelma. Jos syvyyttä haluat vähemmän, niin vedä rälläkällä nuo kannakkeet lyhyemmiksi ja hommaa vaikka kapeammat liimapuulevyt hyllyiksi.

 

[j1m2]

No tossahan sulla on jo korkeussäätö, eli se ei ole ongelma. Jos syvyyttä haluat vähemmän, niin vedä rälläkällä nuo kannakkeet lyhyemmiksi ja hommaa vaikka kapeammat liimapuulevyt hyllyiksi.

Juuri samaa olin kirjoittamassa,lisäksi hyllylevyt voisi saada kavennettua.

 

[Kermeli]

No tossahan sulla on jo korkeussäätö, eli se ei ole ongelma. Jos syvyyttä haluat vähemmän, niin vedä rälläkällä nuo kannakkeet lyhyemmiksi ja hommaa vaikka kapeammat liimapuulevyt hyllyiksi.

Äö 50 kun pari vuotta tässä nyt asunu ja enpä oo huomannu edes et nuo on säädettävät

joo voishan noita kaventaakin

 

[mikkot]

Äö 50 kun pari vuotta tässä nyt asunu ja enpä oo huomannu edes et nuo on säädettävät

joo voishan noita kaventaakin

Uudet lyhyemmät kannakkeet maksaa Puuilossa tms pari euroa kappale, niin ei siinä paljon kannata rälläkkään ainakaan niiden osalta koskea.

 

[Datamooses]

Olisi omakotitalon ostaminen kiikarissa ja ollaan tykätty yhdestä kohteesta, joka sijaitsee lähellä kunnan rajaa. Tykätään sijainnista monelta osin, mutta oikeastaan kaikki lähimmät palvelut (koulut, päiväkodit, kaupat yms.) ovat naapurikunnassa. Oman kunnan palveluihin hieman pidempi matka.

Onko muilla kokemusta onko tässä jotain sudenkuoppia tai mihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Vai onko todella kuntakohtaista? Ymmärtääkseni esim. päiväkoteihin ja kouluihin pääsee kyllä naapuri kuntaankin, mutta oman kunnan lapset ovat etusijalla eli jos on täyttä niin nou can do?

Ylipäätään kaikki kokemukset tervetulleita. Oltaisiin muuttamassa isommasta kaupungista kehyskuntaan.

 

[Ed!]

Olisi omakotitalon ostaminen kiikarissa ja ollaan tykätty yhdestä kohteesta, joka sijaitsee lähellä kunnan rajaa. Tykätään sijainnista monelta osin, mutta oikeastaan kaikki lähimmät palvelut (koulut, päiväkodit, kaupat yms.) ovat naapurikunnassa. Oman kunnan palveluihin hieman pidempi matka.

Onko muilla kokemusta onko tässä jotain sudenkuoppia tai mihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Vai onko todella kuntakohtaista? Ymmärtääkseni esim. päiväkoteihin ja kouluihin pääsee kyllä naapuri kuntaankin, mutta oman kunnan lapset ovat etusijalla eli jos on täyttä niin nou can do?

Ylipäätään kaikki kokemukset tervetulleita. Oltaisiin muuttamassa isommasta kaupungista kehyskuntaan.

Tuo päivähoitojen ja koulun järjestäminen on ihan kuntakohtaista, jos ovat tehneet sopimuksen naapurikuntaan niin sinne kyllä varmasti pääsee.
Tai sitten koulukyydillä yms, ne kuitenkin jotenkin järjestetään ainakin koulun osalta.
Päivähoidosta kannattaa varsinkin vähän syrjemmässä katsoa perhepäivähoitajat, omaan ajatusmalliin tuo pieni ryhmä vs 30 mukulaa per hoitaja voittaa aina.
Tutulle kävi tuossa tavallaan huonosti, asutaan kahden kunnan rajalla kuitenkin eri kunnissa. Meidän mukulat pääsivät kyläkouluun ja tutun sitten sinne oman kylän puolelle vähän kauemmas. Tuo koulu sitten suljettiin ja mukulat vielä kauemmas vielä isompaan kouluun.
Ratkaisi asian myymällä talon ja rakentamalla uuden ~1km päähän vanhasta, mutta toiseen kuntaan


E: piti tuohon koulun valintaan vielä lisätä, eli jos paikkoja on niin sinne pääsee. Mutta kuljetukset pitää itse hoitaa

 

[Kermeli]

Tiiä oikein mihen ketjuun suollan, mutta onko käyttäjillä täällä kokemuksia airthings view plussasta? Meillä vauvan huoneessa kamera, joka näyttää myös huoneen kosteuden. Pyörinyt siinä 20% joka on aika vähän. Saatanan kuivaa ilma onkin ja koiran karvatkin tarttuu ihan kaikkialle ja on sähköistä muutenkin.

Yövuorossa vaan taas tylsää ja aloin näihin perehtymään joskus aikaisemminkin pitänyt ihan mielenkiinnosta hankkia vastaava laite. Tietysti mm. Radon pitoisuudet kiinnostaa.

 

[PornReindeer]

Tiiä oikein mihen ketjuun suollan, mutta onko käyttäjillä täällä kokemuksia airthings view plussasta? Meillä vauvan huoneessa kamera, joka näyttää myös huoneen kosteuden. Pyörinyt siinä 20% joka on aika vähän. Saatanan kuivaa ilma onkin ja koiran karvatkin tarttuu ihan kaikkialle ja on sähköistä muutenkin.

Yövuorossa vaan taas tylsää ja aloin näihin perehtymään joskus aikaisemminkin pitänyt ihan mielenkiinnosta hankkia vastaava laite. Tietysti mm. Radon pitoisuudet kiinnostaa.

Mulla wave plus, ainakin uutena sain virallista radonmittapurkkia vastaavan tuloksen. Sinänsä hyvä sillä kosteusprosentin saat mitattua alle kymmenesosan hinnalla, eli radonin on syytä oikeasti kiinnostaa

 

[Kermeli]

Mulla wave plus, ainakin uutena sain virallista radonmittapurkkia vastaavan tuloksen. Sinänsä hyvä sillä kosteusprosentin saat mitattua alle kymmenesosan hinnalla, eli radonin on syytä oikeasti kiinnostaa

Joo, kyllähän tietysti kaikki mitä tuo mittaa, niin kiinnostaa. Mietin vaan onko taas hetken mielijohde ja teenkö tolla enään yhtään mitään, kun luotettavaa dataa on saanut. Ei sillä, vaikka möisi käytettynä pois niin halvalla saisi mielenrauhan.