Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Orthas]

Tilasin valokuidun ja sitä varten pitäisi selvittää missä tontin maanalaiset vesi,viemäri,sähkö,kaukolämpö yms. putket menevät. Saanko jostain yhdestä paikasta nämä tiedot vai miten tässä kannattaisi toimia? Kyseessä siis omakotitalo ja en ole itse tätä rakentanut eikä talon mukana tulleissa kartoissakaan ole näitä merkattu.

Espoossa ainakin kaupungilta saa johtoselvityksen. Siinä näkyy isot jutut, pienemmät ei välttämättä näy missään, eli pitää ottaa lapio käteen jos ei ole piirrustuksia.

 

[Kilkenblad]

Tilasin valokuidun ja sitä varten pitäisi selvittää missä tontin maanalaiset vesi,viemäri,sähkö,kaukolämpö yms. putket menevät. Saanko jostain yhdestä paikasta nämä tiedot vai miten tässä kannattaisi toimia? Kyseessä siis omakotitalo ja en ole itse tätä rakentanut eikä talon mukana tulleissa kartoissakaan ole näitä merkattu.

Jos (valokuitu-)urakoitsija kaivaa niin kaapelinäyttöjen tilaaminen on heidän vastuullaan. Jos laivat itse lapiolla niin et pääse niin syvälle tai onnistu tekemään sillä vahinkoa. Jos kaivat itse kaivurilla niin sitten hyvä kysymys.

 

[noreth]

Tilasin valokuidun ja sitä varten pitäisi selvittää missä tontin maanalaiset vesi,viemäri,sähkö,kaukolämpö yms. putket menevät. Saanko jostain yhdestä paikasta nämä tiedot vai miten tässä kannattaisi toimia? Kyseessä siis omakotitalo ja en ole itse tätä rakentanut eikä talon mukana tulleissa kartoissakaan ole näitä merkattu.

Yksi tapa olisi vuokrata maatutka. Pikaisella haulla löytyi 1000€ / viikko. Jos olisi useampi kimpassa, niin hintaa saisi alas.

Ajankohtaista

www.kontram.fi

 

[Eletrix]

Tilasin valokuidun ja sitä varten pitäisi selvittää missä tontin maanalaiset vesi,viemäri,sähkö,kaukolämpö yms. putket menevät. Saanko jostain yhdestä paikasta nämä tiedot vai miten tässä kannattaisi toimia? Kyseessä siis omakotitalo ja en ole itse tätä rakentanut eikä talon mukana tulleissa kartoissakaan ole näitä merkattu.

Eikös tuo kuitu tule vain johonkin 40cm syvyyteen? Luulisi ettei mitään muita putkia olisi noin pinnassa.

 

[tietokonerikki]

Eikös tuo kuitu tule vain johonkin 40cm syvyyteen? Luulisi ettei mitään muita putkia olisi noin pinnassa.

OK-talojen pihoissa voi hyvinkin olla sähköjohtoja esim. pihavaloille autolämmitykselle noinkin ylhällä vaikka nekin usein syvemmälle laitetaan. Kaupunkien johtokartat pihoilla, tai edes kadulla, eivät välttämättä ole oikein varsinkin, jos on kyse vanhoista asuinalueista.

 

[happoman]

Omallaki pihalla oli sähkövedot vaan jossain 30cm syvyydessä. Muutama lisäveto asennettiin niin sähkärin ohje oli että kannattaa upottaa ainakin sen verran syvälle että pistolapio ei ainakaan ekalla painalluksella läpi mene.

 

[venalaine]

Sattuipa tuossa silmään jokin artikkeli, missä valistettiin kansalaisia siitä, kuinka pärjätä pidemmän sähkökatkon aikana. Ihan loppuun asti ei oltu kaikkea mietitty, kun mainittiin mm. että lämmön pitämiseksi talossa kannattaa ilmanvaihto sammuttaa. No jos kerran sähköt ovat poikki, niin eiköhän se ilmanvaihto sammu siinä samalla (jos ei ole jotain varavirtaratkaisua ja harvalla varmaan on). Tästä tuli kuitenkin mieleeni kysymys, että jos koneellisella ilmanvaihdolla varustetusta nykytalosta todella katkeasisi vaikka viikoksi sähköt, niin miten kannattaisi toimia ajatellen sitä, että ei alkaisi muodostua kosteusvaurioita? Tuulettamalla ilman saa tietenkin vaihtumaan, mutta samalla kylmenee kämppä aika äkkiä. Alkaako ilmanvaihtokanaviin kertyä piankin putkien sisälle vettä, kun niihin pääsee huoneilmaa, mutta kunnollista hönkää ei järjestelmässä ole, kun puhaltimet eivät toimi? Onko koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo rakenteellisesti ongelmissa vaikka viikon sähkökatkon jälkeen?

 

[Reivn]

Sattuipa tuossa silmään jokin artikkeli, missä valistettiin kansalaisia siitä, kuinka pärjätä pidemmän sähkökatkon aikana. Ihan loppuun asti ei oltu kaikkea mietitty, kun mainittiin mm. että lämmön pitämiseksi talossa kannattaa ilmanvaihto sammuttaa. No jos kerran sähköt ovat poikki, niin eiköhän se ilmanvaihto sammu siinä samalla (jos ei ole jotain varavirtaratkaisua ja harvalla varmaan on). Tästä tuli kuitenkin mieleeni kysymys, että jos koneellisella ilmanvaihdolla varustetusta nykytalosta todella katkeasisi vaikka viikoksi sähköt, niin miten kannattaisi toimia ajatellen sitä, että ei alkaisi muodostua kosteusvaurioita? Tuulettamalla ilman saa tietenkin vaihtumaan, mutta samalla kylmenee kämppä aika äkkiä. Alkaako ilmanvaihtokanaviin kertyä piankin putkien sisälle vettä, kun niihin pääsee huoneilmaa, mutta kunnollista hönkää ei järjestelmässä ole, kun puhaltimet eivät toimi? Onko koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo rakenteellisesti ongelmissa vaikka viikon sähkökatkon jälkeen?

Talon sisällä oleviin putkiin ei tietysti pitäs mitään kosteutta kondensoitua kun lämpötilaeroa ei ole putken sisä- ja ulkopuolella. Korkeintaan itse laitteen poisto- ja imuputkiin niille osille jotka on yläpohjassa, mutta ei ne määrät semmosia ole että se tippumalla tippus sieltä tai vaurioita aiheuttas.

Jos ilmanvaihtokone ei pelaa ja sähköä ei ole, niin tuuletus on se paras keino. Ei sen tartte pitkään kestää, talon eri päistä ikkunat auki ja koittaa saada kunnollisen läpivedon niin selviää ihan minuuteissa, varsinkin talvella. Kesän kosteat sadekelit on vaikeampia, mutta niin ne on painovoimasessakin talossa.

 

[venalaine]

Talon sisällä oleviin putkiin ei tietysti pitäs mitään kosteutta kondensoitua kun lämpötilaeroa ei ole putken sisä- ja ulkopuolella. Korkeintaan itse laitteen poisto- ja imuputkiin niille osille jotka on yläpohjassa, mutta ei ne määrät semmosia ole että se tippumalla tippus sieltä tai vaurioita aiheuttas.

Jos ilmanvaihtokone ei pelaa ja sähköä ei ole, niin tuuletus on se paras keino. Ei sen tartte pitkään kestää, talon eri päistä ikkunat auki ja koittaa saada kunnollisen läpivedon niin selviää ihan minuuteissa, varsinkin talvella. Kesän kosteat sadekelit on vaikeampia, mutta niin ne on painovoimasessakin talossa.

Ok. Sitäkin mietin, että jos tällainen tulisi vastaan lämmityskaudella, niin mitenkähän olisi takan / leivinuunin lämmityksen kanssa. Toki taloon pitäisi lämpöä saada ja ennen pitkää pitäisi tuli tehdä, mutta jos ilmanvaihto on kokonaan seis, niin silloinhan palamisen aikana kiskotaan korvausilmaa varmaan myös poistoilmakanavista. Onkohan tämä miten ongelmallista? Äkkiä ainakin tulee mieleen, että nehän voivat olla huomattavasti likaisempia kuin tulokanavat, niin ainakin kaikkea töhnää päätyy huoneilmaan.

 

[Taneli-]

Mikäli sähköt olisivat pidempään poissa päältä ensin jääkaappi ja sitten pakastin varmaan pääsisi sulamaan. Toki myös monelle se ruuan valmistus voisi tulla ongelmaksi, ei toimisi mikro, ei uuni, ei hella, ei monitoimikone tai vastaava.

Pidemmällä aikavälillä myös perinteisellä käsipelillä ja kylmällä vedellä pestyt vaatteet saattaisivat yleistyä, unohtamatta partakoneiden toimimattomuutta, sähköhammasharjoja jne. Monelle se myös tarkoittaisi että sähköiset vähemmän käytetyt laitteet, kuten kännykät, herätyskellot, tietokoneet jne lakkaisivat toimimasta. Voisi sen puolesta olla ihan virkistävää "paluu 80-luvulle" missä oikeasti kävellään kaverin oven taakse ja koputetaan onko toinen paikalla vai ei.

 

[venalaine]

Juu, tuohon pilaantuvaan ruokaan liittyenkin (ja ylipäätään ruuan valmistukseen) toki sitten se uunin lämmittäminen auttaisi. Pakastimesta kun kaikki sulaisi, niin samahan se olisi uuni lämmittää ja valmistaa ja syödä minkä ehtii.

Itseäni ei niinkään veden saaminen / peseytyminen arveluttaisi. Asutaan aika lähellä joen rantaa, joten jos pakko olisi, niin eiköhän silläkin vedellä hengissä selviäisi ja ottaisi sieltä vettä matkaan peseytymistä varten. Vaatteiden puhtaus ehkä sivuseikka kriisitilanteessa. Tässä siis ajattelen nyt tilannetta, jossa meidän sähkövekko on pimennetty vihulaisen (lue venäläisen) toimesta.

 

[Obi-Lan]

Jos on oma kaivo niin sitten on vielä vesipumppu ja jos joku keskuskattila niin kiertovesipumppu (jos ei satu olemaan painovoimaisesti tehty vesikierto)

Tässä talossa ilman sähköä lakkaa toimimasta kaikki paitsi kaasugrilli. Miettinyt että olisiko takan ja piipun rakentamisen sijaan joku powerwall kuitenkin järkevämpi ratkaisu. Lämmitykseen se ei talvella riitä, ehkä ajamaan ilmalämpöpumppua, mutta muuten voisi sitten pitää jääkaapin päällä ja käyttää mikroa tms.

 

[timbba80]

Lossnay VL-100 tulossa nyt taloon (90neliötä)jossa painovoimainen ilmanvaihto , korvausilmaventtiileitä on nyt 3 kpl 70mm , ainoa poistoventtiili vessassa , liesituuletin tottakai poistaa myös ruuanlaiton yhteydessä , mitäs tuumitte vedetäänkö nuo kaikki korvausilmaventtiilit kiinni ja annetaan Lossnayn hoitaa ? Ja se että päteekö tuo pieni alipaine tähänkin skenaarioon ?

Ei venttiileitä kiinni ainakaan suoriltaan. Riippuen asunnon pohjasta ja väliseinistä tuo ei yksistään kykene hoitamaan kaikkea ilmanvaihtoa. Nimim. itsellä se v1 tuosta Lossnaystä ja silti tuloilmaventtiilit makuuhuoneissa + olohuoneessa ja poistot kylpy ja wc tiloissa (110m2 1. kerroksinen okt).

 

[Lumimies]

PILPin (ainankin f470) kanssa on pieni vaara lämmityskennon jäätymiseen sähkökatkon aikana jos ulkona on kunnolla pakkasta.

 

[Serbetli]

PILPin (ainankin f470) kanssa on pieni vaara lämmityskennon jäätymiseen sähkökatkon aikana jos ulkona on kunnolla pakkasta.

Ei kai siellä mitään vesipatteria ole? Luulisi ilman lämmityksen tapahtuvan kylmäaineella.

 

[Lumimies]

Talteenotto on kylmäainepuolella mutta tuo lämmitys on ihan vesikiertoisella kennolla, samassa piirissä kuin normaali lämmitys.
Tuli jokunen aika sitten vaihdettua yksi tuommoinen kun oli jäätynyt.

 

[killerm]

Tuli uuteen asuntoon muutettua viime syksynä eikä siinä enää hirveästi aikaa ollut katsella terassia ja sen kuntoa. Edelliset omistajat varmaan vähän laiminlyönyt sen pesua ja öljyämistä, joten ajattelin sen hoitaa sen asap.

Katsoin, että siihen jotain pientä kasvustoakin on jo syntynyt, mikä olisi hyvä ja tehokas pesuaine terassille, jolla noita voisi yrittää saada pois ennen öljyä + muutenkin yleispesu terdelle? Ajattelin siis suihkuttaa X alueella pesuainetta ja antaa sen vaikuttaa 1-10min, jonka jälkeen ajaisin Nilfiskin terassipesurilta päältä kun sellainen löytyy
Nilfisk Power Patio Cleaner -terassipesuri | Motonet Oy.

Kasvusto terassilla

 

[juhaa]

Itse käytän tätä

Terassi- ja kalustepesu | Tikkurila

Hapettava puhdistusaine. Maalaustarvikeryhmä 01 (RT-luokitus MaalausRYL 2001). Maalaustarvikeryhmä 012 (RT-luokitus MaalausRYL 2012). Patentoitu tuote, FI120542, SE529353

tikkurila.fi

 

[iltanen]

Katsoin, että siihen jotain pientä kasvustoakin on jo syntynyt, mikä olisi hyvä ja tehokas pesuaine terassille, jolla noita voisi yrittää saada pois ennen öljyä + muutenkin yleispesu terdelle? Ajattelin siis suihkuttaa X alueella pesuainetta ja antaa sen vaikuttaa 1-10min, jonka jälkeen ajaisin Nilfiskin terassipesurilta päältä kun sellainen löytyy.

Itse suihkun Biocombia pintaan ja jynssäsin karkealla harjalla (kuurausharja) aineen hieman pintaa syvemmälle. Tämän jälkeen huuhtelu letkulla tai terassipesurilla (meillä kärcherin vastaava). Pesuaine ei saa kuivua pintaan!
Pesun jälkeen riittävän laadukasta öljyä pintaan KUNNON VÄLINEILLÄ.

 

[Deussi]

Tuli uuteen asuntoon muutettua viime syksynä eikä siinä enää hirveästi aikaa ollut katsella terassia ja sen kuntoa. Edelliset omistajat varmaan vähän laiminlyönyt sen pesua ja öljyämistä, joten ajattelin sen hoitaa sen asap.

Katsoin, että siihen jotain pientä kasvustoakin on jo syntynyt, mikä olisi hyvä ja tehokas pesuaine terassille, jolla noita voisi yrittää saada pois ennen öljyä + muutenkin yleispesu terdelle? Ajattelin siis suihkuttaa X alueella pesuainetta ja antaa sen vaikuttaa 1-10min, jonka jälkeen ajaisin Nilfiskin terassipesurilta päältä kun sellainen löytyy
Nilfisk Power Patio Cleaner -terassipesuri | Motonet Oy.

Kasvusto terassilla

Ite vedin samankaltaisen tilanteen Nilfisk wood & stone cleaneria nilfiskin vaahdottimen läpi pintaan. Sit perään nilfisk terassipesurilla jynssäys.

Aina vaahdottaa sen verran, mitä kerkee pesemään ennen kuivumista.

Terassipesun jälkeen sitten ihan vesiletkulla suuttimen kautta reilusti vielä vettä jokapaikkaan ja jätin kuivumaan 2-3 päivää jonka jälkeen iskin terassiöljyt lastalla pintaan.

Ei kannata pestä, eikä varsinkaan öljytä suorassa auringossa keskipäivällä. Ei myöskään kannata tehdä siitepölyaikaan.

 

[SheikYerbouti]

Autokatos avaimet käteen -kaupalla Uudeltamaalta - onko kokomuksia viime aikojen hintatasosta? Hakusessa ihan vaan pelkkä katos, johon saisi sähköt vedettyä sähköauton laturiille, mutta ei sen kummempaa. Tyyliin tämä:

 

[Galaxy]

Onko peltikaton pinnoituksesta kokemuksia? Vanhempien talon katto on n. 30 vanha ja aivan harmaa ja melko törkeän näköinen. Uusi katto maksaisi paljon, mutta tuollainen joku kaksoiskomponenttipinnoitus paljon vähemmän. Katto ei vuoda eikä siitä vaikuta irtoilevan palasia.

 

[Örbelböm]

Onko peltikaton pinnoituksesta kokemuksia? Vanhempien talon katto on n. 30 vanha ja aivan harmaa ja melko törkeän näköinen. Uusi katto maksaisi paljon, mutta tuollainen joku kaksoiskomponenttipinnoitus paljon vähemmän. Katto ei vuoda eikä siitä vaikuta irtoilevan palasia.

Hyvä tulee pinnoittamalla ja jos ei kauhean jyrkkä katto niin helppo tehdä turvallisesti itse (toki työstä tuossa lasku lähinnä syntyy eli kotitalousvähennyksen jälkeen jää edulliseksi ihan teettääkkin urakka). Samalla vaihtaisin ruuvit (saattaa olla naulatkin) uusiin, ne sieltä usein tuossa ajassa nousseet ylöspäin.

 

[Kernomas]

Laitetaanpa nyt vaikka tähän topikkiin kun en keksinyt parempaakaan. Eli kokemuksia paritalon rakennuttamisesta/ostamisesta ja asumisesta? Meillä kaveripariskunta heitti ilmoille ajatuksen, että mitä jos rakennutettaisiin paritalo porukalla. Millaisia hyötyjä tuosta voisi realistisesti saada vs. omakotitalo? Jos nyt siis ajatellaan puhtaasti kustannuksia ja muita käytännön asioita (maailman parhaat naapurit nyt toki olisi yksi etu). Äkkiseltään tulisi mieleen, että ainakin tontin hintaa saisi jaettua, mutta miten esimerkiksi talon rakentamiskulut? Onkohan halvempaa vai kalliimpaa pykätä paritalo kuin jos tekisi normaalin omakotitalon?

 

[sivusilmin]

Monella alueella helpompi löytää tontti sekä säästöä jaetussa lämmitysjärjestelmässä ja tonttiliittymissä.

 

[Taneli-]

Millaisia hyötyjä tuosta voisi realistisesti saada vs. omakotitalo? Jos nyt siis ajatellaan puhtaasti kustannuksia ja muita käytännön asioita (maailman parhaat naapurit nyt toki olisi yksi etu). Äkkiseltään tulisi mieleen, että ainakin tontin hintaa saisi jaettua, mutta miten esimerkiksi talon rakentamiskulut? Onkohan halvempaa vai kalliimpaa pykätä paritalo kuin jos tekisi normaalin omakotitalon?

Tulee se tietysti halvemmaksi mutta ei voida sanoa että 50% halvemmaksi. Eli maksajia on enemmän. Sanotaan nyt vaikka että kaikkien liitäntöjen vetäminen tulee halvemmaksi mutta esim. omat vesimittarit olisi hyvä olla molemmilla tai siitä voi tulla helposti sanomista. Tietysti myös omat sähkösopimukset jos mahdollista.
Tietyissä tilanteissa missä ei rakenneta uutta tuo voi toimia "sopimuksella" (esim. aikuinen lapsi muuttaa asumaan taloon ja ei tehdä erillisiä sähkö, vesi jne sopimuksia tai edes erillisiä avaimia) mutta viimeistään kun tulee puolisoa ja lapsia se tilanne voi alkaa muuttumaan.

Kun rakennetaan alusta saakka se tulee silti hieman halvemmaksi vaikka tekeekin "tuplasti" lähes kaiken. Toki osan voi myös jakaa osittain (kuten kiinteät "linjat" (puhutaan sitten sähköstä, vedestä, jätevedestä, netistä, maalämmöstä jne) jotka tulevat taloon, jakaa niitä sitten erikseen molemmille puolille mutta hinta tulee halvemmaksi yhdellä vedolla). Mahdollinen yhteinen (keskellä taloa) oleva savupiippu ja hormi. Teoriassa tuosta voi tulla myös sanomista mutta luulisi että ihmiset osaavat tuulettaa tms (toinen tykkää lämmöstä ja toinen pariskunta viileästä). Toki myös kun kerralla tekee kulkutien sekin tulee halvemmaksi kuin jos molemmat tekisivät erikseen. Ehkä myös rakentaminen voi olla hieman halvempaa vaikka isompi talo ja esim. tupla määrä autotalleja jne. tuleekin.

 

[Kvarkki]

Kerran paritalossa asuneena: Ei enää ikinä. Teilläkin voi tuntua vaarattomalta, kun kaverit on mukana, mutta siihen kun tulee eroa jne. niin yht’äkkiä seinän takana on joku ventovieras. Sen kanssa pitäis sit pystyä sopimaan rempoista jne. Ts. älä lähde tuollaiseen. Syntyvä säästö on kuitenkin sen verran pieni siihen verrattuna mitä ongelmia tuollainen vo tuoda tullessaan.

 

[ykii]

Kerran paritalossa asuneena: Ei enää ikinä. Teilläkin voi tuntua vaarattomalta, kun kaverit on mukana, mutta siihen kun tulee eroa jne. niin yht’äkkiä seinän takana on joku ventovieras. Sen kanssa pitäis sit pystyä sopimaan rempoista jne. Ts. älä lähde tuollaiseen. Syntyvä säästö on kuitenkin sen verran pieni siihen verrattuna mitä ongelmia tuollainen vo tuoda tullessaan.

Täsmälleen samaa mieltä. Huonoin asumismuoto hands down. Säästöä syntyy rakentamisvaiheessa, mutta ei ole sen arvoista. Minullakin on kokemus, tosin seinän toisella puolella asui heti alusta alkaen "vieras", mutta en usko että hyvänkään kaverin kanssa sen auvoisempaa olisi ollut. Asun ennemmin omakotitalossa tai isossa kerrostaloyhtiössä.

 

[Zigh]

Eikä tuossa mitään kummoisia säästöjä edes voi saada. Ei noihin nykyisin enää mitään yhteisiä lämmitysjärjestelmiä tai muuta laiteta. Ei kukaan sellaisia halua.

Mielummin niin että molemmat rakentaa omat erillistalot. Jotain voi sillä säästää että kilpailuttaa urakoita yhdessä.

 

[Kernomas]

Kiitoksia näistä näkemyksistä! Täytyypä tältä pohjalta nyt miettiä sitten tuota ehdotusta. Ei tuo nyt tältä istumalta ehkä tosiaan parhaimmalta ratkaisulta tuntuisi.

 

[Örbelböm]

Eikä tuossa mitään kummoisia säästöjä edes voi saada. Ei noihin nykyisin enää mitään yhteisiä lämmitysjärjestelmiä tai muuta laiteta. Ei kukaan sellaisia halua.

Mielummin niin että molemmat rakentaa omat erillistalot. Jotain voi sillä säästää että kilpailuttaa urakoita yhdessä.

Jos viereisille tonteille kaverin kanssa rakentaa erillistalot niin siinähän vois rasitetodistuksella rajalle tehdä vaikka maalämpökaivon, olishan siitäkin jo jonnin verran säästöä. Paritaloon tehdyt sopparit pitää tehdä niin, että sen kanssa pärjää vaikka parhaan kaverin tilalle muuttaa maailman pahin kusipää, en suosittele ko. asumismuotoa - usein molemmille asukkaille on rajattu vastuu omaan osuuteen kiinteistöstä ja onhan ne järkyttävän näköisiä julkisivultaan jos vain toinen taloaan huoltaa (monesti näkee kattorempankin menneen luotisuoraan keskeltä kattoa kun toinen sen tehny ja toinen päättänyt vanhan rupsahtaneen katon vielä kelpaavan).

 

[Orthas]

Suosituksia hyvistä kattoasiantuntijoista? Joku joka ei myy uusia kattoja olisi tarpeen. 40v vanha tiilikatto, tiilet hyvässä kunnossa, aluskate haurastunut, ei vuotoja. Viime kesänä ostettiin talo ja ajattelin venailla puun hinnan normalisoitumista ennen remppaa, no nyt on sitten teräskin taivaissa ja voipi mennä hetki ennen kuin laskee. Olisi kiva kuulla voiko tälle tehdä jotain joka maksaisi vähemmän kuin koko katon vaihto ja toisaalta jos vaihtaa koko katon niin mikä olisi kustannustehokkain tapa rakenteen puolesta, aika paljon puutavaraa ja siihen liittyvää työtä ovat kattotoimittajat myyneet.

 

[Kvarkki]

Jos pelkän katon vaihtoon myydään paljon puuta, niin joku on pielessä. Ei tiilikattoonkaan mitään ihmeellisesti mene vaikka ruoteet tulee uusiksi. Miettisin tarkkaan noiden vanhojen tiilien uusiokäyttöä, uusi setti ei kuitenkaan mitään ihmeellisyyksiä maksa. Osa menee irrotuksessa väkisin paskaksi ja myöhemmin pelkkien tiilien vaihtaminen menee typeräksi touhuksi.

 

[Örbelböm]

Jos pelkän katon vaihtoon myydään paljon puuta, niin joku on pielessä. Ei tiilikattoonkaan mitään ihmeellisesti mene vaikka ruoteet tulee uusiksi. Miettisin tarkkaan noiden vanhojen tiilien uusiokäyttöä, uusi setti ei kuitenkaan mitään ihmeellisyyksiä maksa. Osa menee irrotuksessa väkisin paskaksi ja myöhemmin pelkkien tiilien vaihtaminen menee typeräksi touhuksi.

Suosituksia hyvistä kattoasiantuntijoista? Joku joka ei myy uusia kattoja olisi tarpeen. 40v vanha tiilikatto, tiilet hyvässä kunnossa, aluskate haurastunut, ei vuotoja. Viime kesänä ostettiin talo ja ajattelin venailla puun hinnan normalisoitumista ennen remppaa, no nyt on sitten teräskin taivaissa ja voipi mennä hetki ennen kuin laskee. Olisi kiva kuulla voiko tälle tehdä jotain joka maksaisi vähemmän kuin koko katon vaihto ja toisaalta jos vaihtaa koko katon niin mikä olisi kustannustehokkain tapa rakenteen puolesta, aika paljon puutavaraa ja siihen liittyvää työtä ovat kattotoimittajat myyneet.

Nuo 40v tiilet usein todella kestäviä - jos ei vuotoja tai muuta isompaa häikkää niin puhdistus ja pinnoitus toisi taas 15v lisäaikaa materiaalikulujen jäädessä minimaalisiksi (kurkkaa jonku tiilen alta valmistaja ja etsi sopivia varatiiliä) ja työstä saisit kotitalousvähennyksen. Vai onko se aluskate niin pahassa jamassa että pakko vaihtaa?

Tiilestä tympeä vaihtaa ainakin peltikatteeseen kun on hiljaisuuteen tottunut.

Jos sulla IFin kotivakuutus niin sieltähän saa neljän (4?) vuoden välein ilmaisen tarkastuksen, siinä voisi pyytää painottamaan käyntiä katon tutkimiseen. Muutoin joku hyvä kuntotarkastaja aika edukkaasti tuon homman tekee eikä olisi oma lehmä ojassa.

Vuoden päästä oman tiilikatteen pinnoitan, 37v vanha talo.

 

[Orthas]

Nuo 40v tiilet usein todella kestäviä - jos ei vuotoja tai muuta isompaa häikkää niin puhdistus ja pinnoitus toisi taas 15v lisäaikaa materiaalikulujen jäädessä minimaalisiksi (kurkkaa jonku tiilen alta valmistaja ja etsi sopivia varatiiliä) ja työstä saisit kotitalousvähennyksen. Vai onko se aluskate niin pahassa jamassa että pakko vaihtaa?

Tiilestä tympeä vaihtaa ainakin peltikatteeseen kun on hiljaisuuteen tottunut.

Jos sulla IFin kotivakuutus niin sieltähän saa neljän (4?) vuoden välein ilmaisen tarkastuksen, siinä voisi pyytää painottamaan käyntiä katon tutkimiseen. Muutoin joku hyvä kuntotarkastaja aika edukkaasti tuon homman tekee eikä olisi oma lehmä ojassa.

Vuoden päästä oman tiilikatteen pinnoitan, 37v vanha talo.

Ne on kaiketi pinnoitettu 5v sitten. Aluskatteessa muutamia repeämiä kun on kurkkinut alle ja näyttää siltä että jos sitä rupeaisi tökkimään niin menisi läpi, mutta eihän sitä kukaan töki. Ja mitään ongelmia ei toki ole ollut. IF:n kaveri kävi viime kesänä ja silloin sanoi että ei tarvitse samana vuonna vaihtaa, johon oli asuntoa ostettaessa viime kesänä varauduttu että heti vaihtoon. Tiilikattoja toki on pitkään ollut ilman aluskatteitakin, eipä siitä paljoa taida ehjästä tiilestä mennä vettä läpi. Peltiin varmaankin pitäisi vaihtaa kun katto on sen verran loiva ettei tiiltä nykyään suositella. Kuntotarkastuskin vuoden vanha jossa todettiin että on repeämiä (ja varmastikin tuo pitää todeta vastuumielessä), mutta mitä se oikeasti tarkoittaa sitten, eli tarvisko vaihtaa vielä. Ehkä pitää pyytää pinnoittajat pitämään myyntipuheensa.

 

[Orthas]

Jos pelkän katon vaihtoon myydään paljon puuta, niin joku on pielessä. Ei tiilikattoonkaan mitään ihmeellisesti mene vaikka ruoteet tulee uusiksi. Miettisin tarkkaan noiden vanhojen tiilien uusiokäyttöä, uusi setti ei kuitenkaan mitään ihmeellisyyksiä maksa. Osa menee irrotuksessa väkisin paskaksi ja myöhemmin pelkkien tiilien vaihtaminen menee typeräksi touhuksi.

Joo ei vanhojen käyttö käynyt kyllä mielessä jos irti otetaan. Meinasivat muutama tarjoaja ettei aluskatetta saisi samaan kerrokseen missä vanha on nyt, vaan siihen päälle ensin puuta aluskatetta varten, sitten rimat+ruoteet ennen päällikerrosta (oli sitten pelti tai tiili). Räystäslaudoitus pitää myös uusia samalla. Jotenkin tuntuu että tämän saisi fiksummin tehtyä jotenkin yksinkertaisemmin kuin mitää ovat tarjoilleet.

 

[PornReindeer]

Ne on kaiketi pinnoitettu 5v sitten. Aluskatteessa muutamia repeämiä kun on kurkkinut alle ja näyttää siltä että jos sitä rupeaisi tökkimään niin menisi läpi, mutta eihän sitä kukaan töki. Ja mitään ongelmia ei toki ole ollut. IF:n kaveri kävi viime kesänä ja silloin sanoi että ei tarvitse samana vuonna vaihtaa, johon oli asuntoa ostettaessa viime kesänä varauduttu että heti vaihtoon. Tiilikattoja toki on pitkään ollut ilman aluskatteitakin, eipä siitä paljoa taida ehjästä tiilestä mennä vettä läpi. Peltiin varmaankin pitäisi vaihtaa kun katto on sen verran loiva ettei tiiltä nykyään suositella. Kuntotarkastuskin vuoden vanha jossa todettiin että on repeämiä (ja varmastikin tuo pitää todeta vastuumielessä), mutta mitä se oikeasti tarkoittaa sitten, eli tarvisko vaihtaa vielä. Ehkä pitää pyytää pinnoittajat pitämään myyntipuheensa.

Itse olen kyllä tiilikaton ystävä, mutta aikoinaan silloisessa asunnossa vaihdettiin peltiin (profiili) katon loivuuden takia. Tai siis rempassa kattomateriaalissa päädyttiin peltiin, ei vaihdettu kattoa koska oli liian loiva
Ei se katto ollut edes 40v, tiiliin olisi toki pinnoittamalla saanut hieman lisää vuosia, mutta kärsineiden tiilien lisäksi aluskatteessa useammanlaista huomautettavaa niin ihan järkevä valinta tuo remppa mielestäni oli.

Muistaakseni hintaeroa tiileen ei juurikaan ollut ja yllättävän hiljainen, ei mitenkään äänekkyys jäänyt kaivelemaan, tosin muutenkin oli ihan hyvin äänieristetty talo...

 

[Kvarkki]

Joo ei vanhojen käyttö käynyt kyllä mielessä jos irti otetaan. Meinasivat muutama tarjoaja ettei aluskatetta saisi samaan kerrokseen missä vanha on nyt, vaan siihen päälle ensin puuta aluskatetta varten, sitten rimat+ruoteet ennen päällikerrosta (oli sitten pelti tai tiili). Räystäslaudoitus pitää myös uusia samalla. Jotenkin tuntuu että tämän saisi fiksummin tehtyä jotenkin yksinkertaisemmin kuin mitää ovat tarjoilleet.

Mihinköhän sitä puuta ennen aluskatetta tarvitaan? Mulla vanhassa rintsikassa oli tarpeen nostaa aluskate aavistuksen irti vanhasta lautakerroksesta (josta huopa poistettu), mutta muuten olis voinut vetäistä hengittävän aluskatteen aikalailla suoraan siihen. Sen jälkeen vaan ruoteet jne. ihan tiilivalmistajan ohjeen mukaisesti. Räystäslaudoitukseen menee joo jonkun verran tavaraa, mutta kuitenkin aika maltillisesti.

 

[pnklol]

Kiitoksia näistä näkemyksistä! Täytyypä tältä pohjalta nyt miettiä sitten tuota ehdotusta. Ei tuo nyt tältä istumalta ehkä tosiaan parhaimmalta ratkaisulta tuntuisi.

Yksi vaihtoehto on ostaa iso tontti ja jakaa se hallinnanjakosopimuksella kahdeksi omaksi tontiksi, joille sitten rakennetaan omat talot. Tällöin voidaan ottaa yksi sähkö- ja vesiliittymä pihaan, josta se sitten jaetaan molemmille tonteille ja niihin laitetaan omat mittarit eli molemmille tulee erilliset laskut. Molemmat ovat vastuussa omasta tontistaan ja talosta hallinnanjakosopimuksen mukaisesti eli ei tarvitse luoda taloyhtiötä. Sallitusta rakennusoikeudesta riippuen molemmat voivat sitten rakentaa haluamansa näköisen talon tontille mutta yleensä talot vaikuttavat olevan keskenään melko samannäköisiä kun on varmaan "helpompi ja halvempi" rakentaa kaksi samanlaista taloa näissä tapauksissa. Molemmat voivat sitten tehdä haluamiaan muutoksia ja remppoja taloon tulevaisuudessa eikä tarvitse kysyä, että haluaako naapurikin tehdä samat remontit (toki voi säästää kustannuksissa jos molemmat talot haluavat tehdä saman remontin). Mikäli toinen talo ei syystä tai toisesta maksa kulutus- tai remonttilaskujaan niin toinen talo ei joudu näistä vastuuseen.

Itse muutamme kesällä kyseisellä ratkaisulla tehtyyn taloon, jossa hallinnanjakosopimus on todella yksityiskohtainen eli käytännössä meillä on oma tontti sekä oma talo ja naapurissa vain sattuu olemaan samanlainen mutta eri värinen talo yhteisellä autokatoksella.

 

[tietokonerikki]

Yksi vaihtoehto on ostaa iso tontti ja jakaa se hallinnanjakosopimuksella kahdeksi omaksi tontiksi, joille sitten rakennetaan omat talot. Tällöin voidaan ottaa yksi sähkö- ja vesiliittymä pihaan, josta se sitten jaetaan molemmille tonteille ja niihin laitetaan omat mittarit eli molemmille tulee erilliset laskut. Molemmat ovat vastuussa omasta tontistaan ja talosta hallinnanjakosopimuksen mukaisesti eli ei tarvitse luoda taloyhtiötä. Sallitusta rakennusoikeudesta riippuen molemmat voivat sitten rakentaa haluamansa näköisen talon tontille mutta yleensä talot vaikuttavat olevan keskenään melko samannäköisiä kun on varmaan "helpompi ja halvempi" rakentaa kaksi samanlaista taloa näissä tapauksissa. Molemmat voivat sitten tehdä haluamiaan muutoksia ja remppoja taloon tulevaisuudessa eikä tarvitse kysyä, että haluaako naapurikin tehdä samat remontit (toki voi säästää kustannuksissa jos molemmat talot haluavat tehdä saman remontin). Mikäli toinen talo ei syystä tai toisesta maksa kulutus- tai remonttilaskujaan niin toinen talo ei joudu näistä vastuuseen.

Itse muutamme kesällä kyseisellä ratkaisulla tehtyyn taloon, jossa hallinnanjakosopimus on todella yksityiskohtainen eli käytännössä meillä on oma tontti sekä oma talo ja naapurissa vain sattuu olemaan samanlainen mutta eri värinen talo yhteisellä autokatoksella.

Mitenkäs sovitte hallinnanjakosopimuksessa (sen siirtymisen), jos toinen myy (tai ulosottoon) talonsa? Entä ton katoksen korjaus/huolto (Toinen haluaa kunnostaa aiemmin kuin toinen) ja sähkö- ja vesiliittymän kaivu- ja kunnostus/laajennustyöt. (Esim. isompi sähkösyöttö). Esim. toinen haluaa toinen ei. Yhteisen tien hoito autokatokselle?

Mahdollinen maalämpökaivo, kumpi sen saa tehdä? Miten varauduitte tuleviin maksuihin, joita ei tänä päivänä vielä tiedetä? (Esim. "Kiinteistöveroa" (joka tuli aikoinaan monelle yllätyksenä) vastaava uusi tapa kunnalta kerätä veroja)
Onkos teillä jo voimassa oleva asemakaava?

 

[pnklol]

Mitenkäs sovitte hallinnanjakosopimuksessa (sen siirtymisen), jos toinen myy (tai ulosottoon) talonsa? Entä ton katoksen korjaus/huolto (Toinen haluaa kunnostaa aiemmin kuin toinen) ja sähkö- ja vesiliittymän kaivu- ja kunnostus/laajennustyöt. (Esim. isompi sähkösyöttö). Esim. toinen haluaa toinen ei. Yhteisen tien hoito autokatokselle?

Mahdollinen maalämpökaivo, kumpi sen saa tehdä? Miten varauduitte tuleviin maksuihin, joita ei tänä päivänä vielä tiedetä? (Esim. "Kiinteistöveroa" (joka tuli aikoinaan monelle yllätyksenä) vastaava uusi tapa kunnalta kerätä veroja)
Onkos teillä jo voimassa oleva asemakaava?

Hmm en nyt ala käymään hallinnanjakosopimuksemme 38 kohtaa täällä läpi enkä sano, että tämä on paras vaihtoehto Totta kai omakotitalo omalla tontilla on parempi ratkaisu jos ei halua välttämättä olla missään tekemisissä naapureiden kanssa ja haluaa tehdä itse omat päätökset tonttiin ja taloonsa liittyen. Vaikka hallinnanjakosopimuksella osapuolille tuleekin omat tontit ja rakennukset, joista he itse vastaavat niin kyllä tässä tilanteessa kannattaa pitää "hyvät" välit toisiin osapuoliin. Etenkin meidän tapauksessa kun autokatos on keskeltä jaettu ja taisi vesiliittymä olla vähän enemmän toisen tontilla.

Mutta:
- Talo, tai talot, ovat siis jo muutaman vuoden vanhat eli kaavoitus on valmiina (olemme toiset omistajat).
- Mm. sähkönsyötty pitäisi olla tarvittavalla tasolla vaikka sähköautoa varten sekä sähkökaapille muutaman metrin päähän kadulle menee tarvittavat putkitukset.
- Talon saa myydä tai viedä ulosottoon niin halutessaan ja uudet omistajat allekirjoittavat hallinnanjakosopimuksen kaupantekotilanteessa.
- Kiinteistöön tai rakennuksiin ei kohdistu rasiteoikeuksia ja molemmat osapuolet ovat itse vastuussa mahdollisista velkakiinnityksistä yms.
- Osapuolet eivät ole velvollisia osallistumaan toisten osapuolien hallinnoimien rakennusten tai alueiden kustannuksiin tai niiden ylläpitoon.
- Autokatoksesta ollaan yhdessä vastuussa mutta mikäli toinen haluaa tehdä siihen muutoksen, joka ei ole teknisesti tai muutoin tarpeellista, tällöin tämä osapuoli maksaa kustannukset yksin.
- Molemmat osapuolet vastaavat itse hallitsemastaan osuudesta yhteisestä tiestä, hiekotuksesta ja lumenluonnista sekä erikseen mainitaan, että pihaan kääntyessä ja autosta poistuessa saa käyttää toisen osapuolen hallinta-aluetta.
- Kiinteistövero menee puoliksi ja luulisi tulevan erilliset laskut molemmille.
- Kiinteistöön liittyvistä tulevista yhteisistä maksuista kulut jaetaan oikeudenmukaisesti puoliksi tai se osapuoli on kuluista vastuussa, jonka omistuksesta, hallinnasta tai toimenpiteistä maksu on aiheutunut.
- Maalämmöstä en ihan tarkalleen osaa vielä sanoa mutta käsitykseni mukaan toinen saa kaivon porata itselleen niin halutessaan. Toki jos optimaalisin paikka porata kaivo olisi keskellä raja-aitaa niin sitten pitää varmaan tulkita papereita ammattilaisen kanssa.

 

[tietokonerikki]

Hmm en nyt ala käymään hallinnanjakosopimuksemme 38 kohtaa täällä läpi enkä sano, että tämä on paras vaihtoehto Totta kai omakotitalo omalla tontilla on parempi ratkaisu jos ei halua välttämättä olla missään tekemisissä naapureiden kanssa ja haluaa tehdä itse omat päätökset tonttiin ja taloonsa liittyen. Vaikka hallinnanjakosopimuksella osapuolille tuleekin omat tontit ja rakennukset, joista he itse vastaavat niin kyllä tässä tilanteessa kannattaa pitää "hyvät" välit toisiin osapuoliin. Etenkin meidän tapauksessa kun autokatos on keskeltä jaettu ja taisi vesiliittymä olla vähän enemmän toisen tontilla.

Mutta:
- Talo, tai talot, ovat siis jo muutaman vuoden vanhat eli kaavoitus on valmiina (olemme toiset omistajat).
- Mm. sähkönsyötty pitäisi olla tarvittavalla tasolla vaikka sähköautoa varten sekä sähkökaapille muutaman metrin päähän kadulle menee tarvittavat putkitukset.
- Talon saa myydä tai viedä ulosottoon niin halutessaan ja uudet omistajat allekirjoittavat hallinnanjakosopimuksen kaupantekotilanteessa.
- Kiinteistöön tai rakennuksiin ei kohdistu rasiteoikeuksia ja molemmat osapuolet ovat itse vastuussa mahdollisista velkakiinnityksistä yms.
- Osapuolet eivät ole velvollisia osallistumaan toisten osapuolien hallinnoimien rakennusten tai alueiden kustannuksiin tai niiden ylläpitoon.
- Autokatoksesta ollaan yhdessä vastuussa mutta mikäli toinen haluaa tehdä siihen muutoksen, joka ei ole teknisesti tai muutoin tarpeellista, tällöin tämä osapuoli maksaa kustannukset yksin.
- Molemmat osapuolet vastaavat itse hallitsemastaan osuudesta yhteisestä tiestä, hiekotuksesta ja lumenluonnista sekä erikseen mainitaan, että pihaan kääntyessä ja autosta poistuessa saa käyttää toisen osapuolen hallinta-aluetta.
- Kiinteistövero menee puoliksi ja luulisi tulevan erilliset laskut molemmille.
- Kiinteistöön liittyvistä tulevista yhteisistä maksuista kulut jaetaan oikeudenmukaisesti puoliksi tai se osapuoli on kuluista vastuussa, jonka omistuksesta, hallinnasta tai toimenpiteistä maksu on aiheutunut.
- Maalämmöstä en ihan tarkalleen osaa vielä sanoa mutta käsitykseni mukaan toinen saa kaivon porata itselleen niin halutessaan. Toki jos optimaalisin paikka porata kaivo olisi keskellä raja-aitaa niin sitten pitää varmaan tulkita papereita ammattilaisen kanssa.

Aikoinaan ei voinut tehdä kolmattaosapuolta sitovia sopimuksia, joten siitä tuli mieleen. Harvinaistahan se on, että joku alkaisi kieroilee.

Noissa lämpökaivoissa on usein se 15m minimiväli, ei aina välttämättä tule mieleen kaikkea mitä pitäisi huomioida.
Joten siltä pohjalta ... hyvä pitää mielessä sopimuksia tehdessä.

 

[G777R]

Peltikaton uusinta olisi ajankohtaista. Ruukilta tuli 25% edullisempi tarjous kuin muilta. Onko täällä huonoja kokemuksia heidän kattopaketeista? Ollaan todennäköisesti valitsemassa heidän paketti puhtaasti hinnan perusteella.

 

[Greedo]

Kyllähän tuo Ruukin pelti suosittua on, kannattaa varmaan kiinnittää tarjouksissa huomiota siihen, mikä pinnoite ja takuu pellissä on. Classic taisi olla 50v ja Nordic 30v. Vastaavia laatuluokka eroja on muillakin valmistajilla.

 

[Jonees]

Peltikaton uusinta olisi ajankohtaista. Ruukilta tuli 25% edullisempi tarjous kuin muilta. Onko täällä huonoja kokemuksia heidän kattopaketeista? Ollaan todennäköisesti valitsemassa heidän paketti puhtaasti hinnan perusteella.

1kk takaperin laitatin Ruukin peltikaton ja nättihän tuosta tuli. Ajan saatossa vasta näkee miten kestää, mutta tuolla profiilipellillä minkä valitsin on 50v tekninen takuu ja 25v esteettinen takuu, joten ei kauheasti mietitytä.

 

[petepeluri]

Peltikaton uusinta olisi ajankohtaista. Ruukilta tuli 25% edullisempi tarjous kuin muilta. Onko täällä huonoja kokemuksia heidän kattopaketeista? Ollaan todennäköisesti valitsemassa heidän paketti puhtaasti hinnan perusteella.

Ei suurempaa valittamista. Kesällä pitää pientä ääntä joskus, lienee normaalia.

 

[CoreFusion]

Peltikaton uusinta olisi ajankohtaista....

1kk takaperin laitatin Ruukin peltikaton ja nättihän tuosta tuli...

Ei suurempaa valittamista. Kesällä pitää pientä ääntä joskus, lienee normaalia.

Meillä myös uusiminen lähivuosina ajankohtainen, paljonkos on tullut teillä neliöhinnaksi hommalle? Ja oliko teillä missä laajuudessa tilaukset?

 

[Jonees]

Meillä myös uusiminen lähivuosina ajankohtainen, paljonkos on tullut teillä neliöhinnaksi hommalle? Ja oliko teillä missä laajuudessa tilaukset?

Avaimet käteen paketti 209m2 katolle ja vesikouruille n. 18000€, materiaalit hieman reilu 7000€. Kyseessä L-mallinen okt:n harjakatto

 

[petepeluri]

Meillä myös uusiminen lähivuosina ajankohtainen, paljonkos on tullut teillä neliöhinnaksi hommalle? Ja oliko teillä missä laajuudessa tilaukset?

Pelkkä katto tuli ruukilta, asennus muualta. En tiedä neliöhintaa tarkemmin kun tehtiin muutakin.

 

[venalaine]

Tuosta tiilikaton pesusta ja pinnoitutksesta sitten sellainen huomio, että jos sen tilaa ja on yhtään sellaista pelkoa, että aluskate voi jostain kohtaa päästää läpi, niin kannattaa ehdottomasti asiasta mainita. Meillä pestiin tiilikatto juuri pari päivää sitten ja terassin kohdalta, missä ei ole aluskatetta tuli vettä aika railakkaasti alas. Jos jossain yläpohjan kohdilla olisi aluskatteessa reikä, niin se olisi sitten ainakin osittain yläpohjan eristeet uusissa.