Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Meillä on 67 neliön talli ja sen lisäksi pieni tuollainen 3x3m kokoinen ulkovarasto. Käytännössä aika täynnä molemmat. Yläkerrassa lisäksi päämakkari "varastohuoneena" joka on käytännössä tyhjillään muutamia muuttolaatikoita lukuunottamatta, jotai ei tämän 5v aikana ole vielä saatu aikaiseksi purkaa :D
 
Alakerrassa n. 35m2 tiloja vain varastointiin, pihalla 60m2 verstas jossa hiukan varastointia ja 10m2 vaja trimmereille, lapioille yms. Alakerran varastoissa on tilaa kyllä reilusti. Vuosi sitten pari kuomukärryllistä romua ajoin kaatopaikalle. Saisi kyllä lisääkin ajaa. Ylipäänsä säilytystilaa on kahdelle ihmiselle reilusti, sisätiloissakin on sellaisia kaappeja, joissa ei ole mitään. Verstaan yhteydessä saisi olla enemmän tilaa puutavaran säilytykselle.
 
Varastotila on aika henkilökohtaista eikä sitä voi yleistää. Osalla on joka nurkka täynnä tavaraa ja joillan ei ole muuta omaisuutta kuin lusikka ja kattila.
 
Nämä itsellä täyttää kokonaisen autotallin ja sitten laatikkotavara (kausivaatteet+harrastukset) erillisen 10m2 varaston :whistling:
Näinhän se menee, autotalliin mahtuu hyvin kaikki ulkosälä ruohonleikkurista, kottikärryistä ja kaasugrillistä lähtien plus työkalut ja muut tarvikkeet, mutta ei kyllä autoa :kahvi:
 
No joo, toisaalta mukava on kun voi vaikka ostaa mönkkäriin parit ylimääräiset rengassarjat halvalla odottelemaan nurkkiin.
Aika paljon tulee säästettyä siinä että ostaa jonkun kalliimman tavaran silloin kun eteen sattuu edullisesti putkahtamaan, eikä vasta sitten kun on pakko.

Tätä samaa sovellettu mm. moottorisahaan, raivuriin, mönkijään etc. Kun on tilaa missä säilöä niin ei haittaa niin vaikka vuoden joku asia lojuisi käyttämättömänäkin. Kerran kun se tila on hankittu niin ei se ylläpito enää kauheita maksa. Jos puhutaan muutamista neliöistä niin en kyllä itse alkaisi rakentamaan mitään 15 neliön varastoa jos mahdollisuus on tehdä isompikin samalla vaivalla.
 
Talvi on taas kohta ovella eli kämppä kaipaisi uusia ulko-ovia. Jengillä hyviä ja huonoja kokemuksia eri valmistajista? Firmojakin saa pk-seudulta ehdotella.
 
Talvi on taas kohta ovella eli kämppä kaipaisi uusia ulko-ovia. Jengillä hyviä ja huonoja kokemuksia eri valmistajista? Firmojakin saa pk-seudulta ehdotella.
Tällaisen asensin n.12 vuotta sitten,hinta/laatusuhde kohdallaan,ei ole vääntynyt tai maali rapissut,suunnattu itään niin uv ei paljon vaikuta.

 
No joo, toisaalta mukava on kun voi vaikka ostaa mönkkäriin parit ylimääräiset rengassarjat halvalla odottelemaan nurkkiin.
Aika paljon tulee säästettyä siinä että ostaa jonkun kalliimman tavaran silloin kun eteen sattuu edullisesti putkahtamaan, eikä vasta sitten kun on pakko.

Tätä samaa sovellettu mm. moottorisahaan, raivuriin, mönkijään etc. Kun on tilaa missä säilöä niin ei haittaa niin vaikka vuoden joku asia lojuisi käyttämättömänäkin. Kerran kun se tila on hankittu niin ei se ylläpito enää kauheita maksa. Jos puhutaan muutamista neliöistä niin en kyllä itse alkaisi rakentamaan mitään 15 neliön varastoa jos mahdollisuus on tehdä isompikin samalla vaivalla.

Tunnistan toimintatavan ja olen huomannut sen itselleni epäoptimaaliseksi. Meillä on mökillä varastotilaa liikaa ja kun ei ole siihen liittyvää rajoitetta niin tulee liian helposti ostettua, koska "halvalla saa" tai tuote "on hyvä"

Tää sitten johtaa siihen että tuote saattaa vanhentua käsiin tai sitten sille ei olekaan käyttöä.

Tietysti on kamaa jonka kulutus on ennustettavaa, tuote ei kehity ja ei vanhene, kuten vaikka vessapaperi.

Tällä hetkellä tulee mieleen seuraavia kamoja joita ei ole tullut käytettyä:
-Lamppuja (ostin aikoinaan perustuen sen hetken valaisin setuppiin, nyt niitä kuluu paljon vähemmän ja parempia/halvempia on markkinoilla)
-Moottorisaha (vanhassa sahassa on vähän vikaa mutta en ole käyttänyt sahaa pariin vuoteen, polttopuita on vielä monta kuutiota)
-Kattotelineet (käytin edellisen auton kanssa, en ole uuden kanssa tarvinnut)
-Ilmanvaihtoventtiileitä (oletin alunperin tarvitsevani enemmän kuin tarvitsin)
-Ethernet kaapelia (ajattelin vetää sisäkaapeloinnin kuntoon, tarvittu paljon vähemmän kun langaton verkko on kehittynyt)
-Polkupyörän renkaita (tuli uusi pyörä niin vanhaa tulee käytettyä vähemmän)
 
Kannattaa suoraan täytön alkuvaiheessa laittaa jotain julan halpis metallihyllyjä täyteen ne varastot niin ei tarvi sitten räjäyttää kun ei mahdu enempää tavaraa :D
 
Hyllyille ääni täältäkin. Niistä halppis metallisista ( 25€ kappale romukaupat) saa ihan kelpoja, ku laittaa vähä pop-niittejä liitoksiin ja roppaa seinään parilla ruuvvilla.
 
Pohdin itsekin metallihyllyä, mutta päädyin ostamaan biltemasta hyllykannattimia ja seinäkiskoja. Tasoiksi raakaponttia kun sitä oli sopivasti nurkissa. Saa helposti vaikka viisimetristä yhtenäistä hyllyä. Raakapontti on sopivan tukevaa.
 
Hyllykiskoja ja kannattimia ehdottomasti. Saa säädettyä hyllyjä tarpeen mukaan niin korkeuden kuin leveydenkin suhteen. Noissa kiinteissä varastohyllyissä jää monesti paljon käyttämätöntä tilaa.
 
Paras hylly tähän mennessä on ollut GWS:n kaappi mistä trukkikuski veti ovet mutkalle niin se romutettiin. Vein kotiin ja toimii oikein hyvin hyllynä ilman ovia. Kestää ladata tavaraa hyllyihin ja korkeus säädettävissä parin sentin välein. ei heilu eikä huoju.

 
Kannattaa miettiä vähän seinämateriaalin mukaan. Kipsilevyseinään on hyllykiskot hyvä saada kiinni koolinkeihin, jos painoa tulee enemmän.

Mullakin on hyllykiskoja ja kannattimia toisella puolella varastoa mutta toisella puolella on vähän kalliimmat teollisuuskäyttöön tarkoitetut varastohyllyt komposiittitasoilla.
 
  • Tykkää
Reactions: lko
Paras hylly tähän mennessä on ollut GWS:n kaappi mistä trukkikuski veti ovet mutkalle niin se romutettiin. Vein kotiin ja toimii oikein hyvin hyllynä ilman ovia. Kestää ladata tavaraa hyllyihin ja korkeus säädettävissä parin sentin välein. ei heilu eikä huoju.

Omalla kokemuksella pienissä varastoissa:
-Syvyyden säätöä ei ole, joten hyllyjen optimointi ei ole kovin hyvä
-Ovet vaativat aina tyhjää tilaa avautuakseen joka ei sekään ol itsestään selvyys pienissä tiloissa
 
Kannattaa miettiä vähän seinämateriaalin mukaan. Kipsilevyseinään on hyllykiskot hyvä saada kiinni koolinkeihin, jos painoa tulee enemmän.

Mullakin on hyllykiskoja ja kannattimia toisella puolella varastoa mutta toisella puolella on vähän kalliimmat teollisuuskäyttöön tarkoitetut varastohyllyt komposiittitasoilla.
Saa kyllä olla sitten jo tosi paljon painoa hyllyilllä jos kunnon monta ankkuria ei kestä..
 
Saa kyllä olla sitten jo tosi paljon painoa hyllyilllä jos kunnon monta ankkuria ei kestä..

Riippuu tietysti mitä kamaa siellä säilyttää. Mulla on siellä laattoja, tiiliä, kaasupullo, kompressori, agrekaatti, hitsausvermeet, jne. niin painoa tulee.

Kerran on naulakko irronnut kipsilevyseinästä keskellä yötä, ei se nyt ihmeellinen homma ollut, vaikka ääni olikin ikimuistoinen mutta varastohylly jossa on kaikki työkalut on vähän eri juttu.
 
Riippuu tietysti mitä kamaa siellä säilyttää. Mulla on siellä laattoja, tiiliä, kaasupullo, kompressori, agrekaatti, hitsausvermeet, jne. niin painoa tulee.

Kerran on naulakko irronnut kipsilevyseinästä keskellä yötä, ei se nyt ihmeellinen homma ollut, vaikka ääni olikin ikimuistoinen mutta varastohylly jossa on kaikki työkalut on vähän eri juttu.
Toki näinkin joo. Itsellä taas lähinnä tulee mieleen pulloja, purkkeja, ruuveja, poraa ja muuta pienkonetta ja muuta sälää ja laatat ja laastit ja laminaatit ynnä muut sitten hyllyn alla lattialla. Mutta nää on niin käyttäjäkohtaisia juttuja..
 
Saa kyllä olla sitten jo tosi paljon painoa hyllyilllä jos kunnon monta ankkuria ei kestä..
Naapurilla oli joskus muovipropuilla kiskot kiinni betoniseinässä, kyllähän nämä vuoskymmenet kesti kunnes tuli se ratkaiseva kilo liikaa ja koko hyllykkö tuli alas.

Toki tapauksesta kiinni mutta hylly jaloilla on hylly paitsi ehkä nämä halpikset.

Ja niin mullakin tais joskus olla hyllyt tiiliseinään pultattuna vasta kun vaihdoin normihyllyt tilalle niin huomasin että koko seinä heilui, eli sortumisvaara oli lähellä.
 
Hyllykiskoja ja kannattimia ehdottomasti. Saa säädettyä hyllyjä tarpeen mukaan niin korkeuden kuin leveydenkin suhteen. Noissa kiinteissä varastohyllyissä jää monesti paljon käyttämätöntä tilaa.
En tiedä sinusta, mutta veikkaisin aika teoreettiseksi tuota säätämistä tarpeen mukaan. Kerran ostat x määrän noita palikoita ja se on siinä. Säätöä siis teoriassa on, mutta käytännössä ei. Kunnon järeät hyllyt lattialla seisoen miljoona kertaa parempi ratkaisu pidemmän päälle. Ovellinen kaappi suojaa herkemmät jutut pölyltä ja muulta paskalta.
 
Hyllyille ääni täältäkin. Niistä halppis metallisista ( 25€ kappale romukaupat) saa ihan kelpoja, ku laittaa vähä pop-niittejä liitoksiin ja roppaa seinään parilla ruuvvilla.
Minusta ei ole säästön arvoista ostaa noita rimpuloita paskoja. Kerralla kunnolliset kuten työkalujenkin hankinnassa. Varsinkin noissa hyllyissä se hintaero ei ole sellainen, että kannattais rimpuloista kärsiä vuosikymmenet parin-kolmen satkun takia.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
En tiedä sinusta, mutta veikkaisin aika teoreettiseksi tuota säätämistä tarpeen mukaan. Kerran ostat x määrän noita palikoita ja se on siinä. Säätöä siis teoriassa on, mutta käytännössä ei. Kunnon järeät hyllyt lattialla seisoen miljoona kertaa parempi ratkaisu pidemmän päälle. Ovellinen kaappi suojaa herkemmät jutut pölyltä ja muulta paskalta.
Kyllä itse olen ainakin säätänyt useaan kertaan ja vaikka ei säätäisikään kuin kerran, niin pulloille ja purkeille on järkevämpi tehdä se 20cm syvä hylly kuin 40cm syvä jossa kaikki mitä koskaan tarvii on aina siellä kaikkein taaimmaisena eikä mikään pysy järjestyksessä. Näin ainakin itsellä.
 
IMG_7114.jpeg

Tällaisia ötököitä on nyt ruvennut tulemaan vastaan sisätiloissa. Mikäköhän ötökkä on kyseessä ja pitääkö olla huolissaan?
 
IMG_7114.jpeg

Tällaisia ötököitä on nyt ruvennut tulemaan vastaan sisätiloissa. Mikäköhän ötökkä on kyseessä ja pitääkö olla huolissaan?
 
IMG_7114.jpeg

Tällaisia ötököitä on nyt ruvennut tulemaan vastaan sisätiloissa. Mikäköhän ötökkä on kyseessä ja pitääkö olla huolissaan?

Näyttää ns. kirjatäiltä. Ne tykkää kosteasta ja etenkin homeesta, tai sitten uudisrakennusten vielä kuivuvista rakenteista. Ne sitten aikanaan häviävät kun rakennus kuivuu kunnolla.
 
Omalla kokemuksella pienissä varastoissa:
-Syvyyden säätöä ei ole, joten hyllyjen optimointi ei ole kovin hyvä
-Ovet vaativat aina tyhjää tilaa avautuakseen joka ei sekään ol itsestään selvyys pienissä tiloissa

Rivarin varasto, 17m2 ja kaapissa ei ole ovia kun eräs trukkikuski veti ne mutkalle. Syvyyden säätö onnistuu rälläkällä tai hitsaamalla, mutta vielä en ole nähnyt siihen tarvetta reilun 15v aikana. tähän pistän sen kokoista tavaraa kuin tähän on hyvä pistää, erikokoiset tavarat pistän erikokoiseen hyllyyn.
 
No tuo kottikärry ei yleensä ole niin korkeaa teknologiaa etteikö niihin saisi akselia vaihdettua. Näin joutui johonkin ikiaikaiseen perintökärryyn tekemään, kun siihen muinaismuistoon ei suorilta tahtonut pyörää löytyä.

kaverilta lainatulla akkurälläkällä ja lamellilaikalla sai akselin sovitettua sopivaksi puuilon renkaisiin. Taas voi hiekkaa siirrellä.

IMG20250724160054.jpg
 
Suosituksia yrityksistä Itä-Uudeltamaalta, jotka tekee tiilikaton kunnon tarkastuksen (mahdollinen huolto), pesun ja pinnoituksen?
 
Mistähän voisi johtua kohtuullisen voimakas pauke. Kahdesti tapahtunut. Tasaisen rytminen pauke. Kestänyt jonkun 3-4 paukautusta. Sellainen ihan kuin aikuinen ihminen löisi seinää.

En usko että noin voimakkaan äänen saisi aikaiseksi mikään elukka joka pitää majaa jossain päin taloa.

Vesiputket olisivat seuraava epäilyksen kohde. Äänen ilmestymiseen ei tunnu liittyvän että vettä olisi laskettu juuri ennen pauketta.

Täällä alueella tehtiin kunnallisiin vesiputkiin korjauksia joku kuukausi sitten ja vesi oli monta viikkoa täynnä ilmaa, mutta nyt kun laskee vettä ilmaa ei enää näyttäisi olevan.
 
Onko tiski/pyykkikone päällä samaan aikaan?

Tänään ei ole mikään laite joka käyttää vettä. Ensimmäisestä kerrasta en osaa sanoa.

Kävin katsomassa VILPin asetukset ja siellä oli 0.6 baria painetta tällä hetkellä. Mielestäni lämmitys kauden aikana se on ollut korkeampi. Tällä hetkellä se lämmittää käyttövettä ja märkätilat. En osaa sanoa kumpaa painetta se näyttää.

Se kyllä lopetti hurinan juuri kun avasin oven joten ehkä tuo tulee joko käyttövedestä tai tuolta lattialämmityksestä siellä tosin on muoviputket.
 
Tänään ei ole mikään laite joka käyttää vettä. Ensimmäisestä kerrasta en osaa sanoa.

Kävin katsomassa VILPin asetukset ja siellä oli 0.6 baria painetta tällä hetkellä. Mielestäni lämmitys kauden aikana se on ollut korkeampi. Tällä hetkellä se lämmittää käyttövettä ja märkätilat. En osaa sanoa kumpaa painetta se näyttää.

Se kyllä lopetti hurinan juuri kun avasin oven joten ehkä tuo tulee joko käyttövedestä tai tuolta lattialämmityksestä siellä tosin on muoviputket.
VILPpi kun vaihtaa käyttöveden teosta takaisin lämmitykseen niin kiertoon tulee hetken normaalia paljon kuumempaa vettä joka saattaa aiheuttaa putkissa napsumista.
 
Onko kenelläkään kokemusta ilmalämmityksestä? Energiankulutus, asumismukavuus, ilmanlaatu jne. Olemme katselleet omakotitaloa ja aika monissa 80-luvun taloissa lämmitys näyttää olevan toteutettu ilmalämmityksellä. Useissa vieläpä alkuperäisiä laitteita (esim. Valmet Kotilämpö). Korvaavia laitteita näyttää olevan tarjolla aika hyvin. Energiataloudellisesti ei mikään paras yhdistelmä erityisesti tuon ajan eristyksillä, mutta toisaalta yhdistetty lämmitys ja ilmanvaihto. Ilmanvaihto monissa saman aikakauden taloissa on painovoimainen. Katsomassamme talossa kaukolämpö-ilmalämmitys -yhdistelmä.
 
Onko kenelläkään kokemusta ilmalämmityksestä? Energiankulutus, asumismukavuus, ilmanlaatu jne. Olemme katselleet omakotitaloa ja aika monissa 80-luvun taloissa lämmitys näyttää olevan toteutettu ilmalämmityksellä. Useissa vieläpä alkuperäisiä laitteita (esim. Valmet Kotilämpö). Korvaavia laitteita näyttää olevan tarjolla aika hyvin. Energiataloudellisesti ei mikään paras yhdistelmä erityisesti tuon ajan eristyksillä, mutta toisaalta yhdistetty lämmitys ja ilmanvaihto. Ilmanvaihto monissa saman aikakauden taloissa on painovoimainen. Katsomassamme talossa kaukolämpö-ilmalämmitys -yhdistelmä.
Mulla on yli kymmenen vuoden ajalta alkuperäisestä Valmet Kotilämmöstä. Aikaansa edellä oleva laite. Meillä putket toteutettu niin, että nykyaiset venttiilit katossa, eikä lattiassa olevia säleikköjä.

Maalämmön laitoin ja olen tyytyväinen systeemiin. Ei mitään vikoja paitsi iso kiertoilmapuhallin alkoi laakerit ääntämään ja sen vaihdoin. Energiataloudellisesti nykyaikainen, löytyy lämmöntalteenottokin.
 
Olen asunut vuodesta 2008 ilmalämmitystalossa. V. 2019 vaihdoin Aeromasterin tilalle Valloxin Aito Kotilämmön. Hyvin toimii ja todennäköisesti talokin on pysynyt alusta lähtien paremmassa hapessa kun on ollut kunnollinen ilmanvaihto. Uudessa koneessa on pitkän aikavälin keskiarvo poistoilman LTO:lle noin 75%.
 
Eilen kävi myyjä ovella (kerrankin jotain hyötyä). Se asensi 150€ piipunhatun tuohon aika pieneen kaksireikäiseen piippuun. Takka ja puuhella siis siinä.

Screenshot_2025-08-22-09-57-52-80_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg


Nyt varmaan kerään "puuladosta" jotain vanhoja polttopuita ja teen takkaan tulet. Sähkö vähän kalliin puoleista tänään, niin hyvä testailla uudestaan, että toimiiko takka.
 
Eilen kävi myyjä ovella (kerrankin jotain hyötyä). Se asensi 150€ piipunhatun tuohon aika pieneen kaksireikäiseen piippuun. Takka ja puuhella siis siinä.

Screenshot_2025-08-22-09-57-52-80_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg


Nyt varmaan kerään "puuladosta" jotain vanhoja polttopuita ja teen takkaan tulet. Sähkö vähän kalliin puoleista tänään, niin hyvä testailla uudestaan, että toimiiko takka.
Paljonkos lämpöasteita sielläpäin? Täällä 9c ja sataa, mutta iltapäivälle ja iltaan jopa 15c. Sisälämmöt 22-23c niin ei viitsi takkaa vielä.. Olis kiva testata taas ennen kylmien tuloa. Viimeksi käytetty helmikuussa.
 
Itsehän olen tässä manannut sitä, että sisälämmöt on täällä (Keski-Uusimaa) painuneet jo alle kahdenkymmenen, mutta en saatana periaatteesta laita vielä ILP:ejä lämmittämään, varsinkaan näillä sähkönhinnoilla. Yleensä on vasta syyskuun puolivälissä tarvinnut laittaa lämmitys päälle, mutta tällaista tämä Suomen "kesä" on, saatana!

Takkaan olisin varmaan muuten laittanut tulet, mutta kun tuo on tuommoinen n. 3.5 tonnin möhkäle, sen lämmittämisestä olisi jotain iloa joskus sunnuntaina jos nyt alkaisi mättämään puita. Vähän olen miettinyt, että purkaisin tuon pois ja laittaisin kiertoilmatakan tilalle, että voisi oikeasti paikata kalliiden pörssisähköhetkien lämmitystarvetta ilman, että tarvitsee ennakoida päiviä etukäteen ja mättää takkaan puoli kuutiota puita...
 
Viimeksi muokattu:
Itsehän olen tässä manannut sitä, että sisälämmöt on täällä (Keski-Uusimaa) painuneet jo alle kahdenkymmenen, mutta en saatana periaatteesta laita vielä ILP:ejä lämmittämään, varsinkaan näillä sähkönhinnoilla. Yleensä on vasta syyskuun puolivälissä tarvinnut laittaa lämmitys päälle, mutta tällaista tämä Suomen "kesä" on, saatana!

Takkaan olisin varmaan muuten laittanut tulet, mutta kun tuo on tuommoinen n. 3.5 tonnin möhkäle, sen lämmittämisestä olisi jotain iloa joskus sunnuntaina jos nyt alkaisi mättämään puita. Vähän olen miettinyt, että purkaisin tuon pois ja laittaisin kiertoilmatakan tilalle, että voisi oikeasti paikata kalliiden pörssisähköhetkien lämmitystarvetta ilman, että tarvitsee ennakoida päiviä etukäteen ja mättää takkaan puoli kuutiota puita...
Itse jouduin taipumaan laittaa ILP lämmittämään kun ulkona täällä etelässäkin on aamulla se +4c ja päivällä hädin tuskin 15c. Kämppä viilenee aika tahdilla jos ei saa vähän lämpöä että saa sen n.21c tupaan.
En kyllä muista koska viimeks olis ELOKUUSSA pitäny laittaa lämmitys päälle.. Hyvä että lokakuun loppupuolella normaalisti. Elo- ja syyskyy ollu aina ns. "neutraaleja" kuukausia elttei ole tarvinnut lämmitystä eikä viilennystä.
 
Omakotitalon osto edessä ja kiinnostaisi miten porukka täällä varautuu kaiken maailman hankintoihin ja remontteihin? Tällä hetkellä pidetään vaimon kanssa puskuritiliä, jossa on noin 20.000 euroa tilanteisiin, jossa toinen jäisi työttömäksi tms ja sieltä saisi sitten muutamaksi kuukaudeksi kuluja katettua. Siihen ei kosketa arjen menoihin missään tilanteessa. Olin lisäksi miettinyt, että tämän lisäksi pitäisi noin 5000 euron hankintatiliä, josta voisi sitten ostaa tarvittaessa vaikka uutta tv:tä tai pesukonetta, kun sellainen hajoaa. Ja näiden lisäksi kerryttäisi jonkunnäköistä remonttitiliä, johon laittaisi osan tuloista sivuun joka kuukausi (200 euroa) ja sillä voisi sitten taloa rempata minkä tarviikaan.

Mutta aloin miettimään, että onko mitään järkeä laittaa noin isoa määrää kiinni käteiseen? Tuossahan alkaa nopeasti olemaan jo 30.000 euroa käteistä hätävaraa niin kaiken järjen mukaan pitäisi riittää kyllä vaikka millaiseen katastrofiin?

Kuukaudessa menee kuitenkin 250-500 euroa rahastoihin, joten olisiko järkevämpää laittaa tuota remonttisäästöä sitten suoraan rahastoihin ja jos tuolta 30.000 euron käteisistä joutuisi kaivamaan jotain niin sitten tarvittaessa keventää hetkellisesti sijoituksia ja täyttää taas käteisvaroja?

Miten te varaudutte omakotitalon remontteihin ja kaikenmaailman hankintoihin?

Ja hankinnassa tosiaan talo, joka olisi 2010-luvulla rakennettu.
 
Omakotitalon osto edessä ja kiinnostaisi miten porukka täällä varautuu kaiken maailman hankintoihin ja remontteihin? Tällä hetkellä pidetään vaimon kanssa puskuritiliä, jossa on noin 20.000 euroa tilanteisiin, jossa toinen jäisi työttömäksi tms ja sieltä saisi sitten muutamaksi kuukaudeksi kuluja katettua. Siihen ei kosketa arjen menoihin missään tilanteessa. Olin lisäksi miettinyt, että tämän lisäksi pitäisi noin 5000 euron hankintatiliä, josta voisi sitten ostaa tarvittaessa vaikka uutta tv:tä tai pesukonetta, kun sellainen hajoaa. Ja näiden lisäksi kerryttäisi jonkunnäköistä remonttitiliä, johon laittaisi osan tuloista sivuun joka kuukausi (200 euroa) ja sillä voisi sitten taloa rempata minkä tarviikaan.

Mutta aloin miettimään, että onko mitään järkeä laittaa noin isoa määrää kiinni käteiseen? Tuossahan alkaa nopeasti olemaan jo 30.000 euroa käteistä hätävaraa niin kaiken järjen mukaan pitäisi riittää kyllä vaikka millaiseen katastrofiin?

Kuukaudessa menee kuitenkin 250-500 euroa rahastoihin, joten olisiko järkevämpää laittaa tuota remonttisäästöä sitten suoraan rahastoihin ja jos tuolta 30.000 euron käteisistä joutuisi kaivamaan jotain niin sitten tarvittaessa keventää hetkellisesti sijoituksia ja täyttää taas käteisvaroja?

Miten te varaudutte omakotitalon remontteihin ja kaikenmaailman hankintoihin?

Ja hankinnassa tosiaan talo, joka olisi 2010-luvulla rakennettu.
Ainakin meikäläisen mielestä aikas yläkanttiin noi sun luvut varsinkin jos kyse on noinkin uudesta talosta.

Omasta mielestä on aika turhaa säästää mitään kymmenien tuhansien remonttikassaa, vaan sitten jos tulee joku suurempi hankinta niin sen rahoitus katsotaan sitten erikseen.
Ei kovin monella tavan työläisellä ole pitää tuollaisia summia puskureissa.

Talotilille laitetaan kuukausittain rahaa josta maksetaan talon juoksevat kulut ja perusremppoja. Tilin saldo pyörii siinä 3000-5000e paikkella, riippuen paljonko sieltä on milloinkin otettu remppoihin ja työkaluihin jne.

Sen hintainen talo hommattiin että on varmaa maksaa peruskustannukset ja ylläpito vaikka molemmat jäisi työttömäksi.

E: ilmeiseti tuo 20K oli säästöjä, ei remppakassa. Luin nopeasti.

E2. omakotitaloon kun muutettiin niin pidettiin hyvin tarkkaa Excel-kirjaa menoista parisen vuotta joiden mukaan säädettiin sopivat kuukausisummat mitä molemmat maksaa kuukausittain talotilille.
 
Viimeksi muokattu:
Omakotitalon osto edessä ja kiinnostaisi miten porukka täällä varautuu kaiken maailman hankintoihin ja remontteihin? Tällä hetkellä pidetään vaimon kanssa puskuritiliä, jossa on noin 20.000 euroa tilanteisiin, jossa toinen jäisi työttömäksi tms ja sieltä saisi sitten muutamaksi kuukaudeksi kuluja katettua. Siihen ei kosketa arjen menoihin missään tilanteessa. Olin lisäksi miettinyt, että tämän lisäksi pitäisi noin 5000 euron hankintatiliä, josta voisi sitten ostaa tarvittaessa vaikka uutta tv:tä tai pesukonetta, kun sellainen hajoaa. Ja näiden lisäksi kerryttäisi jonkunnäköistä remonttitiliä, johon laittaisi osan tuloista sivuun joka kuukausi (200 euroa) ja sillä voisi sitten taloa rempata minkä tarviikaan.

Mutta aloin miettimään, että onko mitään järkeä laittaa noin isoa määrää kiinni käteiseen? Tuossahan alkaa nopeasti olemaan jo 30.000 euroa käteistä hätävaraa niin kaiken järjen mukaan pitäisi riittää kyllä vaikka millaiseen katastrofiin?

Kuukaudessa menee kuitenkin 250-500 euroa rahastoihin, joten olisiko järkevämpää laittaa tuota remonttisäästöä sitten suoraan rahastoihin ja jos tuolta 30.000 euron käteisistä joutuisi kaivamaan jotain niin sitten tarvittaessa keventää hetkellisesti sijoituksia ja täyttää taas käteisvaroja?

Miten te varaudutte omakotitalon remontteihin ja kaikenmaailman hankintoihin?

Ja hankinnassa tosiaan talo, joka olisi 2010-luvulla rakennettu.
Ei mielestäni kannata olla noin paljoa inflaation orjana.

Oma lähestyminen on seuraava (okt vasta ostoslistalla, mutta on tätä tullut pohdittua)
  • Käyttötilit tyhjät (~500 euroa), koska niille ei saa korkoa
  • Normaalistot luottokortilla, joka maksetaan nollille joka kuukausi
  • Puskurina käteistä (Svea tms. säästötilillä) max. parin kuukauden nettopalkka, jolla saa katettua yllätyksiä.
  • Nordnetista nostettavissa max. 10k€ luottoa osakesijoituksia vastaan varsin maltillisella korolla.
  • Jos em. luottoraja + luottokortit ei riitä tai hommat osuu reilummin tuulettimeen, niin sitten osakesijoitusten realisointia.
  • Jos joku ennakkoon suunniteltu remppa tulossa, niin sitten tapauskohtaisesti omaisuuden realisointia, käteispuskurien syömistä tai lainaa rahoittamista varten.
 
Tuli ostettua elämäni ensimmäinen okt, ja saatiin avaimetkin yllättäen useempi päivä sovittua aiemmin.

Mitäs kaikkea nyt kannattaa ottaa huomioon heti ensi alkuun? Vesiliittymä on siirretty omiin nimiin, sähköt tilattu, vakuutukset on ostettu, jätehuoltokin on tilattu. Netti siirtyy vasta parin viikon päästä.

Polttopuita pitäisi ostaa, tulisijoja on peräti kolme ja mulla ei ole mitään havaintoa paljonko sitä puuta voi kulua. :D

(Ja puskuria on melkein puolen vuoden netto.)
 
Jos asunto on tyhjä niin tässä vaiheessa on helpompi tutustua paikkoihin jos nyt jokin on vähän vinksallaan tms. Lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon yms. toimintaan tutustuminen. Vesisulun tai tonttisulun sijainnin selvittäminen pahan päivän varalle.

Ei tuo meillä nyt sen ihmeellisempi toimenpide ollut kuin osakkeesta toiseen muutto.
 
Omakotitalon osto edessä ja kiinnostaisi miten porukka täällä varautuu kaiken maailman hankintoihin ja remontteihin? Tällä hetkellä pidetään vaimon kanssa puskuritiliä, jossa on noin 20.000 euroa tilanteisiin, jossa toinen jäisi työttömäksi tms ja sieltä saisi sitten muutamaksi kuukaudeksi kuluja katettua. Siihen ei kosketa arjen menoihin missään tilanteessa. Olin lisäksi miettinyt, että tämän lisäksi pitäisi noin 5000 euron hankintatiliä, josta voisi sitten ostaa tarvittaessa vaikka uutta tv:tä tai pesukonetta, kun sellainen hajoaa. Ja näiden lisäksi kerryttäisi jonkunnäköistä remonttitiliä, johon laittaisi osan tuloista sivuun joka kuukausi (200 euroa) ja sillä voisi sitten taloa rempata minkä tarviikaan.

Mutta aloin miettimään, että onko mitään järkeä laittaa noin isoa määrää kiinni käteiseen? Tuossahan alkaa nopeasti olemaan jo 30.000 euroa käteistä hätävaraa niin kaiken järjen mukaan pitäisi riittää kyllä vaikka millaiseen katastrofiin?

Kuukaudessa menee kuitenkin 250-500 euroa rahastoihin, joten olisiko järkevämpää laittaa tuota remonttisäästöä sitten suoraan rahastoihin ja jos tuolta 30.000 euron käteisistä joutuisi kaivamaan jotain niin sitten tarvittaessa keventää hetkellisesti sijoituksia ja täyttää taas käteisvaroja?

Miten te varaudutte omakotitalon remontteihin ja kaikenmaailman hankintoihin?

Ja hankinnassa tosiaan talo, joka olisi 2010-luvulla rakennettu.
Riippuu varmaan hieman, että onko talo 2011 vai 2019 valmistunut. Ensimmäisessä voi tulla muutaman tonnin ylläriremppaa esim. lämmitysjärjestelmän kanssa, jälkimmäisessä en usko. Meillä jäi tuollainen 20ke roikkumaan talon hankinnan jälkeen "talotilille" (mistä menee kaikki asumiseen liittyvät kulut) ja nyt ensimmäisen vuoden tullessa täyteen taidetaan vähintään puolet heivata sieltä rahastoihin.

Meidän korjaussaldo vuoden sisään 2005 valmistuneeseen taloon muutettua:
- Suihkuhanan vaihdin korkkasi, uusi maksoi muutaman kympin ja vaihdoin minuutissa uuden tilalle
- Lattialämmitys piti herkistellä ja tasapainottaa, vaatii aikaa ja perustyökaluja. Apuja sai ystävällisesti tältä foorumilta.
- Alapihalla on kaivo johon sadevedet on viemäröity, ja siellä pumppu pumppaa ne hieman korkeammalle viemäriin josta johdettu ojaan. Pumppu simahti kesällä, ja koska ei hetken pällistelynkään jälkeen saanut mitään tolkkua niin otin ukot paikalle diagnosoimaan. 750e konkurssin (vmp) jälkeen olin sentään toimintaperiaatteesta viisaampi, ja korjasin lopulta itse 55e pumpulla Motonetistä (sain tarjouksen 1200e jos ammameehet kävisivät paikalla).
- IV-koneen LTO-läpän ohjaus on rikki. Toimii tällä hetkellä manuaalisesti, ja koska nuo ILTO440 kuuluu tälläkin palstalla paukkuvan oikealta ja vasemmalta ihmisillä niin täytyy varautua tulevaan useamman tonnin uusintakuluun tuon kanssa.
- Ulkovuoraus piti maalata asap, tämä oli jo ostaessa toki tiedossa. 6600e tjsp. oli loppulasku tuolle urakalle.

Eli käytännössä valtaosa korjauksista on kymppejä, jos osaa ja jaksaa tehdä itse. Heti kun otat ammattilaisen paikalle, alkaa tonnit vilistä silmissä. Muutoinhan sen talon kanssa täytyy osata budjetoida rahaa tarpeellisiin työkaluihin ja laitteisiin; ruohonleikkuri on ihan minimi jos on nurmikkoa, siimaleikkurille löytynee tarvetta yhtälailla ja pensasleikkurin tarvitsee jos on pensasaitaa. Hyvät kottikärryt maksaa melkein satasen, 30e saa halvat jotka kestää oman aikansa (itse ostin sellaiset rimpulat). Harava tai kaksi, lumikola, muutama erilainen lapio vie nekin yhteensä vähintään satasen tai lähemmäs kaksi. Kaiken ei onneksi tarvitse olla ylihintaista Fiskarsia. Ai niin, riippuen hieman minkä kokoisesta asunnosta on muuttamassa niin huonekalutkin syövät iloisesti euroja. Meillä siirryttiin 83 neliöisestä kerrostaloluukusta hieman yli 200 neliöiseen omakotitaloon joten kalusteitakin sai ostella jonkin verran.

Sanoisin melkein ohjenuorana, että ihan alkuun käteistä voi olla reilumminkin saatavilla. Viimeistään vuoden jälkeen kannattanee tuupata valtaosa rahastoihin inflaatiolta suojaan koska siinä vaiheessa lienee jo akuuteimmat hankinnat suoritettuna ja tärkeimmät korjauskohteet selvillä.
 
Tuli ostettua elämäni ensimmäinen okt, ja saatiin avaimetkin yllättäen useempi päivä sovittua aiemmin.

Mitäs kaikkea nyt kannattaa ottaa huomioon heti ensi alkuun? Vesiliittymä on siirretty omiin nimiin, sähköt tilattu, vakuutukset on ostettu, jätehuoltokin on tilattu. Netti siirtyy vasta parin viikon päästä.

Polttopuita pitäisi ostaa, tulisijoja on peräti kolme ja mulla ei ole mitään havaintoa paljonko sitä puuta voi kulua. :D

(Ja puskuria on melkein puolen vuoden netto.)

Viikko sitten myös ostettu okt ja oikeilla jäljillä olet noiden jo hankittujen asioiden suhteen. Itselläkään ei mitään käryä okt asumisesta, aiemmin asunut kerrostalo, luhtitalo ja rivari. Eli sen mukaan mennään mitä eteen tulee, ja viikon aikana välillä tuntunut, että kaikennäköstä asiaa saa selvittää kokoajan, mutta se lienee normaalia näin alussa ja tietämättömänä.

Polttopuut pitäis itsekkin tilata, mutta ei vielä varmuutta kuin paljon. Riippuu varmaan miten haluaa lämmittää ja millainen talvi on. Edellisessä rivarissa noin 80m2 meni 3 heittomottia talvessa ilman ilmalämpöpumppua, mutta viime talvena meni ehkä yks motillinen kun oli ILP apuna.

Monen asian summa, edellisen omistajan mukaan hän ei ole paljoa lämmittänyt puilla tuossa okt:ssa vaan vain kovimmilla pakkasilla, siihen asti menee kuulemma ILP ja sähköpatterit sitten aivan viimeisenä varalla.

Mutta itselleni arvioisin, että 5 heittokuutiota voi ehkä riittää itselle ensi talveksi, mutta se on vain arvio tässä kohtaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 731
Viestejä
4 886 922
Jäsenet
78 871
Uusin jäsen
amatson

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom