Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[j1m2]

Toinen ongelma tuon kauden sorassa, tai hiekaksi sitä ehkä pikemminkin kutsuisin, on se että se voi painua laatan alla. Oireet ovat tietysti sitten vähän erilaiset riippuen että mitä on tapahtunut.

Aika yleisesti vielä 90 luvulla käytettiin seulottua luonnonsoraa jonka karkeus riippui hiekkamontusta ja paikkakunnasta.

 

[Nimimerkki Erkki]

Onko kenelläkään kokemuksia tapetoinnin jälkeen ilmenneistä hajuhaitoista? Tapetoin torpasta yhden huoneen (Vallilan "muovimaisen" tuntuinen non woven -kuitutapetti) ja jätin poikkeuksellisesti vanhan paperitapetin paikoilleen, koska se oli vielä siistikuntoinen. Mielestäni samaan aikaan huoneeseen ilmestyi erikoinen, miedohko haju, joka ei ole varsinaisesti mikään kemikaalin haju, mutta ei myöskään esim. homeen haju. Ei näytä häviävän, vaikka jo muutaman kuukauden olen malttanut odotella. Voisiko tuollainen hajukombo syntyä, kun tapetin alle jäi pohjamaalatun kipsilevyn lisäksi ylimääräinen tapettikerros?

 

[Ethos]

Onko kenelläkään kokemuksia tapetoinnin jälkeen ilmenneistä hajuhaitoista? Tapetoin torpasta yhden huoneen (Vallilan "muovimaisen" tuntuinen non woven -kuitutapetti) ja jätin poikkeuksellisesti vanhan paperitapetin paikoilleen, koska se oli vielä siistikuntoinen. Mielestäni samaan aikaan huoneeseen ilmestyi erikoinen, miedohko haju, joka ei ole varsinaisesti mikään kemikaalin haju, mutta ei myöskään esim. homeen haju. Ei näytä häviävän, vaikka jo muutaman kuukauden olen malttanut odotella. Voisiko tuollainen hajukombo syntyä, kun tapetin alle jäi pohjamaalatun kipsilevyn lisäksi ylimääräinen tapettikerros?

Siellä varmaan kärisee muovit jotenkin yhteen. Samasta syystä muovimatot pois uuden lattiamateriaalin alta, että ei ala kärisemään.

 

[Nimimerkki Erkki]

Siellä varmaan kärisee muovit jotenkin yhteen. Samasta syystä muovimatot pois uuden lattiamateriaalin alta, että ei ala kärisemään

Siellä varmaan kärisee muovit jotenkin yhteen. Samasta syystä muovimatot pois uuden lattiamateriaalin alta, että ei ala kärisemään.

Näin minäkin tämän järkeilisin. En ole tällaista ilmiötä ennen kyllä todistanut - toki yleensä olenkin vanhan tapetin poistanut alta ensin pois. Oppia ikä kaikki.

 

[taffeli]

Kuulostaa kyllä siltä, että sinun tai rouvan suihku ei nyt niin minimaalinen tai nopea ole.

Oletko mitannut suihkun virtausta?
10 litran ämpäri ja suihku päälle siihen ”normaaliin” käyttöön, monta litraa lorisi minuutissa?

Edit: ja jos joku lämpömittari löytyy, niin kuinka kuumaa vettä sieltän
päästellään?

Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Lapsuudenkodissa on 90-lukulainen Allaway ja pidän siitä sen mitä olen silloin tällöin autellut imuroinnin kanssa. Pitkän letkun kanssa pääsee joka paikkaan ja imuroidessa mahtuu jokaisen huonekalun alta ottamaan kun on pelkkä pituussäädettävä varsi letkun jatkeena, tämän lisäksi imurin paha...

bbs.io-tech.fi

Tähän nyt on saatu selvyys, kuumimmillaan hanasta tuli siis 39 asteista vettä. Edellinen asukas oli säätänyt sekoittajan ihan minimiin, eli vaikka LVV:n lämpöä nosti kuinka ylös, ei hanoista kuumempaa vettä koskaan tullut. Nyt on säädetty sekoittaja kuumemmalle ja sähkönkulutus on laskenut.

Kulutuskäyriä seuraillen n. 10kwh on joka päivä nyt säästynyt sähköä, vaikka vesi on kuumempaa.

 

[Kvarkki]

Tähän nyt on saatu selvyys, kuumimmillaan hanasta tuli siis 39 asteista vettä. Edellinen asukas oli säätänyt sekoittajan ihan minimiin, eli vaikka LVV:n lämpöä nosti kuinka ylös, ei hanoista kuumempaa vettä koskaan tullut. Nyt on säädetty sekoittaja kuumemmalle ja sähkönkulutus on laskenut.

Kulutuskäyriä seuraillen n. 10kwh on joka päivä nyt säästynyt sähköä, vaikka vesi on kuumempaa.

Kuulostaa aika uskomattomalta, että se toimisi noin. Mihin se LVV ne energiat ennen on hukannut? Lämmititte sen vettä tolkuttoman kuumaksi? Äkkiseltään ajateltuna sekoittajanhan pitäisi vai rajoittaa kuuman veden määrää LVV:ltä eli mitä vähemmän menee läpi, niin sen parempi.

 

[taffeli]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että se toimisi noin. Mihin se LVV ne energiat ennen on hukannut? Lämmititte sen vettä tolkuttoman kuumaksi? Äkkiseltään ajateltuna sekoittajanhan pitäisi vai rajoittaa kuuman veden määrää LVV:ltä eli mitä vähemmän menee läpi, niin sen parempi.

Joo en oikein itsekään ymmärrä miten tuo on mahdollista, nostettiin toki LVV:n lämpöjä aluksi (max 80C)koska vesi oli kylmää.

Mutta tosiaan, sekoittajasta laitettiin lämmöt kovemmalle ja hanasta tulee siten kuumaa vettä, ja sähkönkulutus leikkautui samantein melkein neljänneksen pienemmäksi koko talossa ja on myös pysynyt siinä.

Ehkä sitä kuumaa vettä tulee vain juoksutettua niin paljon vähemmän, kun sitä tulee nopeammin ja vesi on kuumempaa?

 

[kajakkivajakki]

Lämpö-opin mukaan mitä suurempi on erotus vaipan sisä ja ulkopuolella, sitä enemmän lämpöä pyrkii karkaamaan ulos.

Eli lämminvesivaraaja toimii "ihan samoin" kuin koko talo, kesähelteillä ei tarvi tupaa lämmittää kun ulkopuolelta paremminkin puskee lämpöä sisään. Pakkaskelissä taas pitää lämmittää niin perkeleesti jne.

Eli ei sitä lämminvesivaraajaa kannata mouruuttaa liian isolla. Siitähän tuo säästö tulee.

 

[Catrik]

Lämpö-opin mukaan mitä suurempi on erotus vaipan sisä ja ulkopuolella, sitä enemmän lämpöä pyrkii karkaamaan ulos.

Eli lämminvesivaraaja toimii "ihan samoin" kuin koko talo, kesähelteillä ei tarvi tupaa lämmittää kun ulkopuolelta paremminkin puskee lämpöä sisään. Pakkaskelissä taas pitää lämmittää niin perkeleesti jne.

Eli ei sitä lämminvesivaraajaa kannata mouruuttaa liian isolla. Siitähän tuo säästö tulee.

Totta - mutta kuulostaa edelleen oudolta, että koko talon sähkönkulutus laskee melkein 25 %, kun LVV:n lämpötilaa lasketaan jotain 20 astetta. Melko raju muutos.

Todennäköisemmältä kuulostaisi jokin mittausvirhe, esim LVV ei ole ehtinyt jäähtyä kokonaan, kun lämpötilaa on laskettu 80 asteesta, ja sen jälkeen katsottu lämmitykseen käytettyä energiaa.

 

[jonesky12345]

Meillä menee okt:ssa pyöreästi 1500kwh kuukaudessa talvikeleillä ja n. 500 kesäkeleillä, eli talvella n. 50kwh per päivä ja kesällä kolmannes. Tuollanen -10kwh eli juurikin esitetty 20-25% suuruusluokka ei voi lvv:n osalta pitää mitenkään paikkaansa. Tosta kesäkauden kulutuksesta voisi äkkiseltään kuvitella että ainakin puolet selittyisi lämpimän veden käytöllä, vaikka siitä 100% allokoisi lämpimälle vedelle, niin lämpimän veden lämmitys ja käyttämättäjättäminen kokonaisuudessaan olisi lähempänä tuota suuruusluokkaa kuin pieni varaajan lämpötilan lasku.

Talvella muutenkin se varaajan hukkalämpö lämmittää kämppää eli suht +/-0 toki jos lämpöpumpulla lämmittää niin siihen nähden ei, mutta pointti on kuitenkin sama.

 

[Zigh]

Tähän nyt on saatu selvyys, kuumimmillaan hanasta tuli siis 39 asteista vettä. Edellinen asukas oli säätänyt sekoittajan ihan minimiin, eli vaikka LVV:n lämpöä nosti kuinka ylös, ei hanoista kuumempaa vettä koskaan tullut. Nyt on säädetty sekoittaja kuumemmalle ja sähkönkulutus on laskenut.

Kulutuskäyriä seuraillen n. 10kwh on joka päivä nyt säästynyt sähköä, vaikka vesi on kuumempaa.

Mites teknisen tilan lämpötilalle on käynyt? Jos se varaaja on oikeasti hukannut 10kWh vuorokaudessa lämpöä sinne koppiin, niin se on mahtanut olla aika lämmin ennen tätä muutosta ja nyt siellä pitäisi olla huomattavasti viileämpää (luokkaa 10-20 astetta vähemmän)?

 

[jonesky12345]

Mites teknisen tilan lämpötilalle on käynyt? Jos se varaaja on oikeasti hukannut 10kWh vuorokaudessa lämpöä sinne koppiin, niin se on mahtanut olla aika lämmin ennen tätä muutosta ja nyt siellä pitäisi olla huomattavasti viileämpää (luokkaa 10-20 astetta vähemmän)?

Voit tosta ylhäältä lukea, että tollanen kulutusmuutos on ihan jo fysikaalisestikin käytännön tasolla mahdoton, joten tollanen piilopiikittely lienee tarpeetonta. Aloittajalla on tässä käynyt varmasti joku mittausvirhe ja homma on sillä selvä. On paljon hyödyllisempää vähän avata asiaa numeroiden valossa, kuten itse tein.

 

[Zigh]

Voit tosta ylhäältä lukea, että tollanen kulutusmuutos on ihan jo fysikaalisestikin käytännön tasolla mahdoton, joten tollanen piilopiikittely lienee tarpeetonta. Aloittajalla on tässä käynyt varmasti joku mittausvirhe ja homma on sillä selvä. On paljon hyödyllisempää vähän avata asiaa numeroiden valossa, kuten itse tein.

Ei se mitään piilopiikittelyä ollut vaan ihan tarkoituksella kysyin koska tuo olisi yksi tapa todentaa että kyse todella on varaajan häviöistä.

Kyllähän iso vanhempi huonommin eristetty varaaja voi helposti tuollaisella 400W jatkuvalla teholla lämpöä luovuttaa.

 

[Catrik]

Ei se mitään piilopiikittelyä ollut vaan ihan tarkoituksella kysyin koska tuo olisi yksi tapa todentaa että kyse todella on varaajan häviöistä.

Kyllähän iso vanhempi huonommin eristetty varaaja voi helposti tuollaisella 400W jatkuvalla teholla lämpöä luovuttaa.

Olisihan se periaattessa mahdollista, että joku entinen omistaja on asennellut jotain omia liitäntöjään tms, jonka takia irroitellut eristeitä. Jos kyseessä olisi joku vanha rähnäinen pannuhuone, eikä nykyinen asuja ole kovin perehtynyt aiheeseen, niin ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota.

 

[Kvarkki]

Ehkä sitä kuumaa vettä tulee vain juoksutettua niin paljon vähemmän, kun sitä tulee nopeammin ja vesi on kuumempaa?

Tuskin te nyt satoja litroja sitä vettä juoksutitte? Lämpötilahan kuitenkin säätyy sekoittajaan maksimiin suht nopeasti, kun hana on täysin kuumalle pistetty. Jos sekoittaja on minimissä, niin suurin osa lämpöä jää LVV:aan väkisinkin, sekoittaja vaan käyttää "lämpimän" veden tuottamiseen suhteessa enemmän kylmää vettä kuin kuumaa LVV:stä.

Kuten tässä on jo ilmaistu muiden toimesta, johonkin sen aiemmin hukkaan kulutetun lämmön on mentävä. Määrä on vielä sen verran iso, että sen luulisi huomaavan mihin se on mennyt.

Äkkiseltään ainoa mikä tulee mieleen on se, että LVV on juoksuttanut ylipaineventtiilin kautta kuumaa vettä kymmeniä litroja päivässä suoraan viemäriin. Nyt kun vettä kuluu enemmän, niin sitä ei mene hukkaan samalla tavalla. Eli jotain on järjestelmässä rikki.

 

[taffeli]

En saa siis mitattua LVV:n kulutusta, vaan se on pakko päätellä sähkönkulutuksesta. LVV on ainoa asia joka menee ajastimella päälle klo 22 ja tuolloin aina kulutus pomppasi siis 3-4kW 4h ajaksi.

Sekoittajan säädön jälkeen tipautin 80-60 lämmöt koska lämpöä riitti ja tuo kulutuspiikki on nyt siis käytännössä puolittunut. 300l veden lämmitys 20 asteella näemmä laskujen mukaan haukkaa sen 7kWh enegiaa. Veden kulutus on myös tuon jälkeen näemmä tippunut 400 -> 350l/vrk.

Teknisessä tilassa on lattialämmitys termarilla, mitään muutosta sen lämpötilassa en ole huomannut, joskaan en siellä kyllä öisin koskaan ollutkaan käynyt. Kaveri tulee jossain vaiheessa asentelemaan shellyjä mittauksiin, niin saadaan sitten parempaa dataa.

Mutta siis sähkönkulutus on laskenut ja tulee lämmintä vettä, niin tässä vaiheessa riittää mulle.

 

[Kvarkki]

Kannattaa seurata paljon se LVV tiputtelee vettä, kun se lämmittää veden. Määrän ei pitäisi montaa litraa päivässä olla.

 

[Zuukie]

Onko kenelläkään kokemuksia tapetoinnin jälkeen ilmenneistä hajuhaitoista? Tapetoin torpasta yhden huoneen (Vallilan "muovimaisen" tuntuinen non woven -kuitutapetti) ja jätin poikkeuksellisesti vanhan paperitapetin paikoilleen, koska se oli vielä siistikuntoinen. Mielestäni samaan aikaan huoneeseen ilmestyi erikoinen, miedohko haju, joka ei ole varsinaisesti mikään kemikaalin haju, mutta ei myöskään esim. homeen haju. Ei näytä häviävän, vaikka jo muutaman kuukauden olen malttanut odotella. Voisiko tuollainen hajukombo syntyä, kun tapetin alle jäi pohjamaalatun kipsilevyn lisäksi ylimääräinen tapettikerros?

Oliko haju sellainen kloorimainen? Itsellä saman tyylistä oiretta, mutta maalasin en tapetoinut. Seinässä ei ollut tapettia, mutta kun poistin myös huoneesta karmit niin siellä oli alkuperäista tapettia ja sen päälle laitoin maalia ja uudet karmit tilalle. Haissut sen jälkeen jo puoli vuotta silloin tällöin oudolta.

 

[wolteri]

Tulvavesi alapohjassa, kuinka iso riski? Kohde 2013 valmistunut talo, jossa tuulettuva alapohja (betoniantura, muuri kevytsoraharkoista ja päällä ontelolaatta). Nyt joulukuun alussa satoi ensin paljon lunta, jota seurasi nopea lämmönnousu jopa +8 asteeseen ja lisäksi 20-30mm vesisateet -> koko Satakunta tulvi. Alapohjan ryömintätila on noin 120cm korkea ja vesi nousi noin 50-60cm korkeudelle ja pysyi ylhäällä vajaa 2vrk, jonka jälkeen kaupungin hulevesijärjestelmä alkoi taas vetämään ja salaojat poistivat veden alapohjasta. Tuo vesimäärä itsessään oli niin valtava, että kyse ei ole pelkästään sade- ja sulamisvesistä vaan epäilen, että pohjavesi/ns. orsivesi on tällä alueella niin korkealla, että se nousi tuonne alapohjaan. Alapohjassa menee kaikenlasia maakaapeleita sekä maalämpöpumpun keruuputket ja kaikki tietty veden alla tulvan yhteydessä.

Alapohjassa kevytsoraharkkomuuria ympäröi styroksikerros lämpöeristeenä ja vesi nousi styroksiin asti. Kiinteistökaupan yhteydessä tehtiin noin vuosi sitten kuntotarkastus ja silloin alapohjassa oli kaikki ok, joskin suositeltiin kapillaarisoran lisäämistä. Selailin nyt tarkemmin noita silloin otettuja kuvia alapohjasta ja huomio kiinnittyi styrokseihin, joiden alareunassa koko alapohjan alueella menee ruskeahko raja samassa kohdassa johon se tulvavesi nyt nousi. Kyse ei siis ole yksittäisestä kerrasta, vaan tuolla on vesi ollut korkealla ennenkin. Vaikka alapohjan rakenne pitäisi olla turvallinen, voiko tälläinen tulviminen aiheuttaa rakennevaurioita? Voiko vesi nousta kapillaarisesti kevytsoraharkkoja pitkin aina alajuoksulautoihin saakka?

Kaiken lisäksi tässä kiinteistössä on salaojien pumppauskaivo, joka pumppaa veden kaupungin hulevesijärjestelmään. Viime kesänä ilmeni, että tuo pumppu on rikki ja ruostumisesta päätellen se ei ole toiminut vuosiin. Eli jos alapohjassa on ollut vesi korkealla, ei vesi ole päässyt salaojia pitkin pois kiinteistöstä. Edellinen omistaja ei edes tiennyt pumppauskaivosta, eikä se tullut ilmi myöskään kuntotarkastuksessa. Pumppu vaihdettiin heti vian löytymisen jälkeen. Tänne tehdään kuntotutkimus tuon tulvimisen takia nyt keväällä, ja mietinkin että jos ongelmia löytyy, niin lienee jo reklamoinnin paikka... Ei kyllä millään jaksaisi lähteä riitelemään, toivon tosiaan että kuntotutkimuksessa ei ongelmia löydy.

Onko kellään vastaavia kokemuksia tuulettuvan alapohjan tulvimisesta?

 

[kajakkivajakki]

Tuohan on lähtökohtaisesti turvallisin tapa rakentaa talo. Seuraava vaihtoehto on amazonin intiaanien tyyliin puuhun 5 metrin korkeuteen

Alueen pohjavesikorkeuden ongelmat on otettu jo perustamistapaa valittaessa siis huomioon, toki tuvan varmasti olisi voinut tehdä ns järkevämmällekin alueelle, mutta jostain syystä tuollaiseen paikkaan nyt koko kaupungin asuinalue on perustettu. Paremmat paikat on loppu tai kaukana.

 

[Iså]

Tulvavesi alapohjassa, kuinka iso riski? Kohde 2013 valmistunut talo, jossa tuulettuva alapohja (betoniantura, muuri kevytsoraharkoista ja päällä ontelolaatta). Nyt joulukuun alussa satoi ensin paljon lunta, jota seurasi nopea lämmönnousu jopa +8 asteeseen ja lisäksi 20-30mm vesisateet -> koko Satakunta tulvi. Alapohjan ryömintätila on noin 120cm korkea ja vesi nousi noin 50-60cm korkeudelle ja pysyi ylhäällä vajaa 2vrk, jonka jälkeen kaupungin hulevesijärjestelmä alkoi taas vetämään ja salaojat poistivat veden alapohjasta. Tuo vesimäärä itsessään oli niin valtava, että kyse ei ole pelkästään sade- ja sulamisvesistä vaan epäilen, että pohjavesi/ns. orsivesi on tällä alueella niin korkealla, että se nousi tuonne alapohjaan. Alapohjassa menee kaikenlasia maakaapeleita sekä maalämpöpumpun keruuputket ja kaikki tietty veden alla tulvan yhteydessä.

Alapohjassa kevytsoraharkkomuuria ympäröi styroksikerros lämpöeristeenä ja vesi nousi styroksiin asti. Kiinteistökaupan yhteydessä tehtiin noin vuosi sitten kuntotarkastus ja silloin alapohjassa oli kaikki ok, joskin suositeltiin kapillaarisoran lisäämistä. Selailin nyt tarkemmin noita silloin otettuja kuvia alapohjasta ja huomio kiinnittyi styrokseihin, joiden alareunassa koko alapohjan alueella menee ruskeahko raja samassa kohdassa johon se tulvavesi nyt nousi. Kyse ei siis ole yksittäisestä kerrasta, vaan tuolla on vesi ollut korkealla ennenkin. Vaikka alapohjan rakenne pitäisi olla turvallinen, voiko tälläinen tulviminen aiheuttaa rakennevaurioita? Voiko vesi nousta kapillaarisesti kevytsoraharkkoja pitkin aina alajuoksulautoihin saakka?

Kaiken lisäksi tässä kiinteistössä on salaojien pumppauskaivo, joka pumppaa veden kaupungin hulevesijärjestelmään. Viime kesänä ilmeni, että tuo pumppu on rikki ja ruostumisesta päätellen se ei ole toiminut vuosiin. Eli jos alapohjassa on ollut vesi korkealla, ei vesi ole päässyt salaojia pitkin pois kiinteistöstä. Edellinen omistaja ei edes tiennyt pumppauskaivosta, eikä se tullut ilmi myöskään kuntotarkastuksessa. Pumppu vaihdettiin heti vian löytymisen jälkeen. Tänne tehdään kuntotutkimus tuon tulvimisen takia nyt keväällä, ja mietinkin että jos ongelmia löytyy, niin lienee jo reklamoinnin paikka... Ei kyllä millään jaksaisi lähteä riitelemään, toivon tosiaan että kuntotutkimuksessa ei ongelmia löydy.

Onko kellään vastaavia kokemuksia tuulettuvan alapohjan tulvimisesta?

Kevytsoraharkossa ei tule suuria kosteuden nousuja. Ei varmasti nouse harkossa kosteus puolta metriä. Lisäksi 2013 rakennetussa talossa pitäisi olla kyllästetystä puusta tehdyn alajuoksun alla huopa tai muu kosteuden katkaiseva kerros. Enemmän kiinnostaa talon keskellä oleva alapohja jos ryömintätilassa on vettä pitkiä aikoja. Puurakenteinen alapohja saattaa ottaa kosteutta vastaan jos ryömintätilassa on 100% kosteus pitkiä aikoja.

 

[kajakkivajakki]

Mutta tuossa nyt on alapohjakin ontelolaatasta, tosin tarina ei kerro onko ala vai yläpuolisella eristeellä, jokatapauksessa ei ole kosteudelle herkkä ratkaisu.

 

[jonesky12345]

Noi ontelolaatta-alapohjat (meilläkin sellanen on) on lähtökohtaisesti aina yläpuolisella eristeellä, koska se ontelolaatta tulee sinne sokkelin päälle niin sitä lämmöneristystä ei saataisi jatkuvana vietyä vaipan ympäri.

En usko että kämpälle tosta mitään vauriota on aiheutunut. Jatkoa ajatellen varmaan jonkinlainen anturi sinne alapohjaan ja esim keskelle sellanen kaivo/kaivanto jonne vesi ohjataan valumaan ja uppopumppu jos ei automatisoidusti niin vähintään vetää valmiit vedot uppopumpulle alapohjasta ulos ja esim kytkin kämpän puolelle. Saa sit mahdollisena tulva-aikana antaa sen siellä rullailla niin pitääpähän kosteuden nousun kurissa.

 

[raven_sky]

Komppaus yllä olevalle suunnitelmalle. Minulla ei alapohjaa, mutta kellarin lattiaan tein vastaavan systeemin, mikäli sattuisi niin että salaojien pumppauskaivon pumppu pettäisi. Siihenkin kehiteltiin hälytinjärjestelmä, mutta se ei ole pomminvarma (pitäisi viritellä vielä jokin virtausmittari poistoputkeen jos haluaisi varmistua, että sieltä tulee vettä, mutta en ole toistaiseksi viitsinyt). Varautuminen on aina hyvästä ja varsinkin tulvimiselle alttiilla tontilla. Toissa syksynä taisi kahden vuorokauden sademäärä olla 110-120mm paikkeilla, kyllä lotisi.

 

[Hooämäl]

Tulvavesi alapohjassa, kuinka iso riski? Kohde 2013 valmistunut talo, jossa tuulettuva alapohja (betoniantura, muuri kevytsoraharkoista ja päällä ontelolaatta). Nyt joulukuun alussa satoi ensin paljon lunta, jota seurasi nopea lämmönnousu jopa +8 asteeseen ja lisäksi 20-30mm vesisateet -> koko Satakunta tulvi. Alapohjan ryömintätila on noin 120cm korkea ja vesi nousi noin 50-60cm korkeudelle ja pysyi ylhäällä vajaa 2vrk, jonka jälkeen kaupungin hulevesijärjestelmä alkoi taas vetämään ja salaojat poistivat veden alapohjasta. Tuo vesimäärä itsessään oli niin valtava, että kyse ei ole pelkästään sade- ja sulamisvesistä vaan epäilen, että pohjavesi/ns. orsivesi on tällä alueella niin korkealla, että se nousi tuonne alapohjaan. Alapohjassa menee kaikenlasia maakaapeleita sekä maalämpöpumpun keruuputket ja kaikki tietty veden alla tulvan yhteydessä.

Alapohjassa kevytsoraharkkomuuria ympäröi styroksikerros lämpöeristeenä ja vesi nousi styroksiin asti. Kiinteistökaupan yhteydessä tehtiin noin vuosi sitten kuntotarkastus ja silloin alapohjassa oli kaikki ok, joskin suositeltiin kapillaarisoran lisäämistä. Selailin nyt tarkemmin noita silloin otettuja kuvia alapohjasta ja huomio kiinnittyi styrokseihin, joiden alareunassa koko alapohjan alueella menee ruskeahko raja samassa kohdassa johon se tulvavesi nyt nousi. Kyse ei siis ole yksittäisestä kerrasta, vaan tuolla on vesi ollut korkealla ennenkin. Vaikka alapohjan rakenne pitäisi olla turvallinen, voiko tälläinen tulviminen aiheuttaa rakennevaurioita? Voiko vesi nousta kapillaarisesti kevytsoraharkkoja pitkin aina alajuoksulautoihin saakka?

Kaiken lisäksi tässä kiinteistössä on salaojien pumppauskaivo, joka pumppaa veden kaupungin hulevesijärjestelmään. Viime kesänä ilmeni, että tuo pumppu on rikki ja ruostumisesta päätellen se ei ole toiminut vuosiin. Eli jos alapohjassa on ollut vesi korkealla, ei vesi ole päässyt salaojia pitkin pois kiinteistöstä. Edellinen omistaja ei edes tiennyt pumppauskaivosta, eikä se tullut ilmi myöskään kuntotarkastuksessa. Pumppu vaihdettiin heti vian löytymisen jälkeen. Tänne tehdään kuntotutkimus tuon tulvimisen takia nyt keväällä, ja mietinkin että jos ongelmia löytyy, niin lienee jo reklamoinnin paikka... Ei kyllä millään jaksaisi lähteä riitelemään, toivon tosiaan että kuntotutkimuksessa ei ongelmia löydy.

Onko kellään vastaavia kokemuksia tuulettuvan alapohjan tulvimisesta?

Mistä aiot reklamoida jos tulvinut ostamisen jälkeen?

 

[raven_sky]

edit: tupla, voi poistaa

 

[Ethos]

Uppopumppu pässinkivellä ja letkut ulos. Myös kosteusanturi kriittiselle korkeudelle hälyttämään jos pumppu ei jostain syystä lähdekkään käyntiin. Eli ihan perus kaivojärjestelmä.

 

[wolteri]

Hyviä pointteja, kiitos vastauksista. Talo sijaitsee tiiviisti rakennetulla pientaloalueella ja naapureilla, joilla sama alapohjarakenne, on esiintynyt samaa ongelmaa. Isoimpana tekijänä juurikin tuo kaupungin hulevesijärjestelmän riittämätön kapasiteetti, joka menee tukkoon kesällä kovilla rankkasateilla sekä nyt viime vuoden lopun kaltaisissa olosuhteissa, kun lumet sulavat nopeasti ja vettä sataa reilusti pitkän aikaa. Kesällä tuo ongelma on hetkellinen ja yleensä muutamien tuntien kuluessa alkaa taas hulevesijärjestelmä vetämään. Olen kaupungin suuntaankin ollut asiasta yhteydessä, mutta sen suhteen ei kovin suuria toiveita ole, että jotain hulevesipumppaamon pumppuja vaihdettaisiin isompiin.

Uppopumppu alapohjassa voisi olla yksi vaihtoehto, mutta kuten todettua, niin talo sijaitsee pientaloalueella ja voisi olla mielenkiintoisen näköistä, kun noin 90 kuutiota vettä pumpataan ulos alapohjasta alueelle, jossa hulevesijärjestelmä on muutenkin tukossa eikä vedä. Se salaojien pumppauskaivo toimii tuollaisella perus Puuilon uppopumpulla, jossa uimurikytkin. Pumppu toiminut erinomaisesti sen vaihdon jälkeen, mutta näissä tilanteissa kun hulevesille ei ole mitään poistumisreittiä, ei siitä ole mitään iloa. Täytyisi vielä varmistaa, että tuo hulevesiputkiston patoventtiili toimii.

Mistä aiot reklamoida jos tulvinut ostamisen jälkeen?

Jos nyt ilmenisi vaurioita rakenteissa tuon tulvimisen takia, niin lähinnä siitä, että ostajalle ei kerrottu pumppauskaivon olemassaolosta, saatika siitä että se ei ole aikoihin toiminut. Mielestäni kiinteistön omistajan tehtäviin kuuluu tarkastella salaojien toimintaa ja käydä silloin tällöin alapohjassa katsomassa. Nyt kuntotarkastuksen yhteydessä alapohjaan mentäessä jouduttiin sahaamaan se styroksi siitä luukun ympäriltä, eli siellä ei ole rakentamisen jälkeen käyty. Itse kiinnitin huomioita näihin ongelmiin jo muutaman kuukauden jälkeen, eli olisi voinut olettaa että edeltävän 11 vuoden aikana aiemman omistajan olisi pitänyt kiinnittää huomiota tähän. Lisäksi jos nyt myisin asunnon, olisin luonnollisesti velvollinen ilmoittamaan hulevesitulvan riskistä ja ainakin itsellä olisi jäänyt kaupanteko väliin, jos myyjä olisi kertonut että alapohjassa on uimahallin verran vettä pari kertaa vuodessa.

 

[jonesky12345]

Hyviä pointteja, kiitos vastauksista. Talo sijaitsee tiiviisti rakennetulla pientaloalueella ja naapureilla, joilla sama alapohjarakenne, on esiintynyt samaa ongelmaa. Isoimpana tekijänä juurikin tuo kaupungin hulevesijärjestelmän riittämätön kapasiteetti, joka menee tukkoon kesällä kovilla rankkasateilla sekä nyt viime vuoden lopun kaltaisissa olosuhteissa, kun lumet sulavat nopeasti ja vettä sataa reilusti pitkän aikaa. Kesällä tuo ongelma on hetkellinen ja yleensä muutamien tuntien kuluessa alkaa taas hulevesijärjestelmä vetämään. Olen kaupungin suuntaankin ollut asiasta yhteydessä, mutta sen suhteen ei kovin suuria toiveita ole, että jotain hulevesipumppaamon pumppuja vaihdettaisiin isompiin.

Uppopumppu alapohjassa voisi olla yksi vaihtoehto, mutta kuten todettua, niin talo sijaitsee pientaloalueella ja voisi olla mielenkiintoisen näköistä, kun noin 90 kuutiota vettä pumpataan ulos alapohjasta alueelle, jossa hulevesijärjestelmä on muutenkin tukossa eikä vedä. Se salaojien pumppauskaivo toimii tuollaisella perus Puuilon uppopumpulla, jossa uimurikytkin. Pumppu toiminut erinomaisesti sen vaihdon jälkeen, mutta näissä tilanteissa kun hulevesille ei ole mitään poistumisreittiä, ei siitä ole mitään iloa. Täytyisi vielä varmistaa, että tuo hulevesiputkiston patoventtiili toimii.



Jos nyt ilmenisi vaurioita rakenteissa tuon tulvimisen takia, niin lähinnä siitä, että ostajalle ei kerrottu pumppauskaivon olemassaolosta, saatika siitä että se ei ole aikoihin toiminut. Mielestäni kiinteistön omistajan tehtäviin kuuluu tarkastella salaojien toimintaa ja käydä silloin tällöin alapohjassa katsomassa. Nyt kuntotarkastuksen yhteydessä alapohjaan mentäessä jouduttiin sahaamaan se styroksi siitä luukun ympäriltä, eli siellä ei ole rakentamisen jälkeen käyty. Itse kiinnitin huomioita näihin ongelmiin jo muutaman kuukauden jälkeen, eli olisi voinut olettaa että edeltävän 11 vuoden aikana aiemman omistajan olisi pitänyt kiinnittää huomiota tähän. Lisäksi jos nyt myisin asunnon, olisin luonnollisesti velvollinen ilmoittamaan hulevesitulvan riskistä ja ainakin itsellä olisi jäänyt kaupanteko väliin, jos myyjä olisi kertonut että alapohjassa on uimahallin verran vettä pari kertaa vuodessa.

Ei sitä vettä tietenkään kerralla pumpata 90 kuutiota sieltä alapohjasta vaan sitä mukaa kun sitä sinne tulee. Eikä se vesimäärä oo siellä kaduilla virtaaviin vesiin nähden mitenkään ihmeellinen lisä. Parempihan se on sitä mukaa poistaa, kun vettä talon sisään tulee. Toki jos sulla salaojissa on nyt toimiva pumppu, niin sen veden pitäisi jo sieltä salaojien kautta pumppautua ulos eikä päätyä alapohjaan.

 

[Fact0ry]

Nyt kuntotarkastuksen yhteydessä alapohjaan mentäessä jouduttiin sahaamaan se styroksi siitä luukun ympäriltä, eli siellä ei ole rakentamisen jälkeen käyty.

Ei voi kyllä kuin ihmetellä miten leppoisasti jotkut suhtautuvat OKT-asumiseen jos tämä oli kerran tilanne ostohetkellä edeltäviltä omistajilta. Jos kiinnostus ja ymmärrys talon kunnon tarkkailuun on nolla, niin kannattaisi pysyä pois omakotitaloista. Tuli tuossa itsekin käytyä yhtä yli puolen miljoonan OKT katsomassa ja keittiön puinen tiskipöytä seinän vierestä homeessa (ei ihan parilla kastelukerralla synny), varaston ovi jumittaa karmeihin ja liuta muita pieniä kunnossapidon puutteita kertoi kyllä tiettyä tarinaa omistajista. Toisessa vanhemmassa OKT:ssa taas oli kymmeniä remontteja pienistä suuriin listattuna ylös eikä talosta löytynyt nopealla silmäilyllä ainuttakaan edellä mainittujen tapaista rempallaan olevaa asiaa.

 

[SheikYerbouti]

Uppopumppu pässinkivellä ja letkut ulos. Myös kosteusanturi kriittiselle korkeudelle hälyttämään jos pumppu ei jostain syystä lähdekkään käyntiin. Eli ihan perus kaivojärjestelmä.

Tähän käyttöön sopivan kosteusanturin löytäminen on kyllä ollut aika hankalaa. Ainoat vaihtoehdot on jotain GSM-pohjaisia jotka lähinnä huutaa sireeniä sisätiloihin. Luulisi, että löytyisi jotain älykotisysteemeihin integroituvaa häläriä, mutta en ole onnistunut löytämään.

Itse väsäsin toisen käyttäjän innoittamana pumpun virransyöttöön Shelly PM Mini Gen3:n, josta voi aika-ajoin vilkaista että pumppu on toiminut normaalisti.

 

[juhaa]

Tähän käyttöön sopivan kosteusanturin löytäminen on kyllä ollut aika hankalaa. Ainoat vaihtoehdot on jotain GSM-pohjaisia jotka lähinnä huutaa sireeniä sisätiloihin. Luulisi, että löytyisi jotain älykotisysteemeihin integroituvaa häläriä, mutta en ole onnistunut löytämään.

Itse väsäsin toisen käyttäjän innoittamana pumpun virransyöttöön Shelly PM Mini Gen3:n, josta voi aika-ajoin vilkaista että pumppu on toiminut normaalisti.

Mitkä vaatimukset sulla on?

Mikä vain zigbee kosteusanturi ja laitat sen kontakteihin johdot, jotka laitat sopivalle korkeudelle. Ikean Bedringissä myös ääni, johdot joutuu juottamaan. Xiaomissa ei ääntä, mutta johdot saa kontaksiruuvien alle.

 

[SheikYerbouti]

Mitkä vaatimukset sulla on?

Mikä vain zigbee kosteusanturi ja laitat sen kontakteihin johdot, jotka laitat sopivalle korkeudelle. Ikean Bedringissä myös ääni, johdot joutuu juottamaan. Xiaomissa ei ääntä, mutta johdot saa kontaksiruuvien alle.

Lähinnä noissa on ongelmana se, että joutuisivat olemaan kaivon olosuhteet kestävää laatua. Kaivossa kun riittää kosteutta ja lämpötilat vaihtelee lähes ulkoilman lämpötilan mukaisesti. Olen vähän olettanut, ettei nuo perusanturit sitä kestäisi kovin pitkään.