Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Joo, lasiovi ei niin eristä lämpöä. Samoin täällä on lasiovi. Voi olla että sulla on tehokaampi ilmanvaihto, niin sekin vaikuttaa hieman. Sama teho kerran.

Edit:
Tuossa täällä olevassa kiukaassa saa 110 asteen maksimilämmön valittua, jos pääsee sinne asti. Sullakin ehkä. Mutta onhan se jo huiman kuuma. Ei oikein kykenisi löylyä enää heittää :)

----
Sähköt on suurin puurtein oikein, kun 25A pääsulakkeet riitti sähköauton lataukseen, 2.8kW varaajaan ja 6.8kW kiukaaseen samaan aikaan.
Laitan luukut kiinni kun lämmitän. Tai ainakin poiston. Availen sitten myöhemmin.
 
Tuossa kuvassa siis 6h oli aluksi lämmitysaika. Ilmeisesti valot saisi päälle tuosta yhdestä napista, mutta ei kyllä tarvetta. Aluksi sauna oli 20 asteinen.

Screenshot_2024-11-30-20-56-31-64_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
Joissakin malleissa kiuas tulee ymmärtääkseni wifin kanssa. Mulla kans cilindro black steel ja vastaavanlainen ohjauspaneeli ilman wifiä.
 
Tuo 80 astetta on jo aika kuuma, kun heittää vähän löylyä. Joku 70 tai 75 saattaa olla jopa parempi itselle tai sitten vaatii tottumista.
Pilareissahan saa säädettyä sitä tuntumaa kun heittää löylyveden joko kylkeen tai päälle. Itsekään en pidä kuumasta saunasta, mutta kylkeä käyttämällä tulee mukavan pehmeä löyly, vaikka muut saunojat pitäisivät korkeammasta lämpötilasta.
 
Itse hankin tuon 6,8kw cilindron saunaan, jonka tilavuus on ihan tuon mallin ylärajoilla. Hyvät ja kovat löylyt tuollakin saa, mutta ei saunahuone kovin kuumaksi lämpiä jos sellaisesta tykkää. En ole mittaillut. 9kw mallin olisin laittanut ja laittaisin nytkin, mutta piirustusten mukaan sinne menee taululta ohkaset piuhat. No kytkentävaiheessa selvisi, että kyllä sinne 2,5mm2 piuhat tuli. Tunti lämmitystä ja kiuas pois päältä ja saunaan jos ei useampaa kylpyporukkaa ole.
 
Meillä oli ok-talossa, sellaisessa peruskokoisessa saunassa, alkujaan 9kW peruskiuas. Tuli sauna kuumaksi mutta löylyt ihan paskat kuten noissa tuppaa yleensä olemaan. Tuo kun hajosi ennen aikojaan noin 6v ikäisenä niin laitoin tilalle 6,6kW version Mondex Tenon joka on sellainen ”välimalli” pylväskiukaan ja tavallisen välillä. Kiviä menee tuplasti sen mitä peruskiukaaseen ja kiuas on edestä auki pylväsmallin tyyliin.

Löylyt uudesta kiukaasta on aivan älyttömän paljon paremmat kuin vanhasta postilaatikkomallista. Teho riittää hyvin pitämään saunan siellä 60-70 asteen välillä missä meillä tykätään saunoa ja saa hyvän pehmeän ja kostean löylyn. Jos haluaa 100 astetta ja polttolöylyt niin sitten tarvii tehokkaamman vehkeen tai erilaisen kiukaan.

Kannattaa siis kiuasta hankkiessa miettiä myös niitä omia saunomistottumuksia ja mieltymyksiä ja hankkia pelit sen mukaan. Turha hankkia ylitehokkaita vehkeitä jos ei niille ole tarvetta.
 
Meillä oli ok-talossa, sellaisessa peruskokoisessa saunassa, alkujaan 9kW peruskiuas. Tuli sauna kuumaksi mutta löylyt ihan paskat kuten noissa tuppaa yleensä olemaan. Tuo kun hajosi ennen aikojaan noin 6v ikäisenä niin laitoin tilalle 6,6kW version Mondex Tenon joka on sellainen ”välimalli” pylväskiukaan ja tavallisen välillä. Kiviä menee tuplasti sen mitä peruskiukaaseen ja kiuas on edestä auki pylväsmallin tyyliin.

Löylyt uudesta kiukaasta on aivan älyttömän paljon paremmat kuin vanhasta postilaatikkomallista. Teho riittää hyvin pitämään saunan siellä 60-70 asteen välillä missä meillä tykätään saunoa ja saa hyvän pehmeän ja kostean löylyn. Jos haluaa 100 astetta ja polttolöylyt niin sitten tarvii tehokkaamman vehkeen tai erilaisen kiukaan.

Kannattaa siis kiuasta hankkiessa miettiä myös niitä omia saunomistottumuksia ja mieltymyksiä ja hankkia pelit sen mukaan. Turha hankkia ylitehokkaita vehkeitä jos ei niille ole tarvetta.

Joo ei niillä kaljalaatikon kokoisilla kiukailla tee mitään, vaikka kuinka olisi tehoa, mutta jos kiviä menee muutama kilo. Onhan toki niitäkin, jotka tykkää vastuksille syytää vettä. Vaihdoin vuoden vanhan 8kw the wallin tilalle tuon cilindron.
 
Vain yksi käyttäjäkokemus, mutta minulla oli muutaman vuoden ajan Mondexin pylväskiuas ja sen lisäksi että se oli todella persestä kasata (piti niitä reikäkiviä pujotella metallitappeihin), se lämpesi koko ajan ihmeellisen hitaasti, sammutti vastukset todella aikaisin ja luotti kivien lämpöön ja hajosikin vielä sitten lopulta niin että kaksi vastusta antautui samaan aikaan. Ostin Cilindron ja olen kyllä tykännyt siitä paljon enemmän, olkoonkin kiinalainen.
 
Eilen kävin ostamassa sen Harvia 6.8kW pilari kiukaan. Katsoin sulakkeet, niin kiukaalle on vain 10A x 3. 9kW kiuas vaatisi sitten jo uudet kaapelit sähkötaululta saunaan (16A).

Kauanko aikaa teillä sauna pitää lämmetä 9kW Narvilla? Ohjeessa ehkä mainittii 1h lämmitysajasta, mutta täytyy lukea vielä ohjeet tarkemmin. Miten iso teidän sauna olikaan? Täällä vain 5.1 kuutiota.

80kg sain kiviä mahtumaan. Olisi ilmeisesti pitänyt latoa kiviä vähän tiiviimmin, jos olisi osannut. Aika yksinkertaiselta näyttää tuollainen kiuas, kun kolme vastusta, lämpömittari 10cm katosta ja se ohjauskeskus.

Harmillisesti Harvia on kiinalainen, mutta ei nyt nopeasti löytynyt muutakaan parempaa pilarikiuasta 350€ hintaluokassa. Täytyy ainakin ne alalauteet vielä korjata, eli kaksi pitkää tukipuuta jostain ostaa ja ruuvailla kiinni.

Veljen porukatkin ovat joskus kiukaan uusineet ja niilläkin ilmeisesti jonkun merkkinen 9kW kiuas.

Laskinkohan yhtään oikein, että jos 9kW lämpeäisi 60 min, niin 6.8kW pitäisi lämmetä 79 minuuttia?

Screenshot_2024-11-30-13-10-00-02_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
No vanhalla 10 kW kiukaalla riitti puolisen tuntia ja nyt tuolla 9 kW Narvilla noin 45 min samaan lämpötilaan. Saunan pintamateriaalit vaikuttavat myös paljon kiukaan mitoitukseen. Paljon kiviaines- ja lasipintaa, niin vaatii reippaasti enemmän tehoa kuin kauttaaltaan puupaneloitu ja puisella ovella oleva löylyhuone.
 
Osaatteko suositella radon-mittaria tai yhdistelmälaitetta joka mittaa myös radonin? Talo soraharjulla ja päijät-häme on muutenkin kai pahimpia radon-alueita, joten epäilen että ainakin kellari voi olla kuuma paikka. Oma mittari kiinnostaisi, että voi tehdä toimenpiteitä kuten lisätä tuuletusta ja mitata onko vaikutusta.
 
Osaatteko suositella radon-mittaria tai yhdistelmälaitetta joka mittaa myös radonin? Talo soraharjulla ja päijät-häme on muutenkin kai pahimpia radon-alueita, joten epäilen että ainakin kellari voi olla kuuma paikka. Oma mittari kiinnostaisi, että voi tehdä toimenpiteitä kuten lisätä tuuletusta ja mitata onko vaikutusta.
Tästä kokemusta ja ajaa asiansa erinomaisesti:
Tarjouksessa vieläpä.
 
Osaatteko suositella radon-mittaria tai yhdistelmälaitetta joka mittaa myös radonin? Talo soraharjulla ja päijät-häme on muutenkin kai pahimpia radon-alueita, joten epäilen että ainakin kellari voi olla kuuma paikka. Oma mittari kiinnostaisi, että voi tehdä toimenpiteitä kuten lisätä tuuletusta ja mitata onko vaikutusta.
Minulla on ollut tuollainen Airthingsin mittari kolme vuotta. Tässä on tämän vuoden mittaushistoriaa. Tammikuussa olin reissussa ja ilmanvaihtokoneen sähkönsyöttö oli vikaantunut, niin siksi tammikusssa on tuollainen piikki. Talossa on koneellinen tulo ja poisto. Olen miettinyt millaisia arvoja on taloissa joissa vain koneellinen poisto.
1733118103969.png
 
Osaatteko suositella radon-mittaria tai yhdistelmälaitetta joka mittaa myös radonin? Talo soraharjulla ja päijät-häme on muutenkin kai pahimpia radon-alueita, joten epäilen että ainakin kellari voi olla kuuma paikka. Oma mittari kiinnostaisi, että voi tehdä toimenpiteitä kuten lisätä tuuletusta ja mitata onko vaikutusta.
Täällä myös Airthingsin mittari, Etelä-Karjala alueena eli Salpausselän soraharjun päällä. Kätevä kyllä, ns. buy and forget-tyylinen toteutus, puhelin ilmottaa jos radon nousee rajojen yläpuolelle. Raja-arvoa ei tosin voi säätää, se on ns. uuden rakennuksen arvoissa, joka pitää huomioida vanhan rakennuksen kohdalla. Eli vaikka mittari ilmottaa arvojen ylittymisestä, se ei vielä automaattisesti tarkota, että radonia ois ehdottomasti liikaa.
 
-96 vuoden talo, koneellinen tulo ja poisto, kohtuu radon-aluetta on, taloista mitatut keskiarvot on yli 300 Bq/m3. Ulkorakennuksesta saa meilläkin yli 300 Bq/m3 lukuja, mutta siellä on vain avoimet venttiilit ts. ei mitään koneellista ilmanvaihtoa. Asuinrakennuksen puolella pysyykin sitten arvot huonoimpinakin päivinä alle 80. Rossipohja auttanee tuossa ilmanvaihdon lisäksi.

Edit: Ai niin, +1 täältäkin Airthingsille. Ja kiitos @mattix tuosta tarjousvinkistä, voisi hakea yhden tuollaisen uudemman, kun halavalla saa :) Meillä on noita vanhempia malleja ollut käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä luottasi Radon-mittauksessa muuhun kuin luotettavaksi todettuihin toimijoihin. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle Radonin mittaaminen | Säteilyturvakeskus STUK

Jos asuu maalla ja on porakaivo, kannattaa sekin vesi mittauttaa (piutäisi muutenkin tutkituttaa muutaman vuoden välein.)
Eiköhän nuo Airthings Plus laitteet ole ihan verrattavissa noihin peruspurkkeihin, niidenkin toiminta on tarkistettu referenssiä vasten. Airthingsillä on tarjolla myös STUK:in hyväksymä ammattilaistason jatkuvan radon-mittauksen laite, mutta siitä saa tietysti maksaa enemmän, kun on vielä tarkempi ja sertifioitu.

Vai tarkoititko tuolla "En kyllä luottasi Radon-mittauksessa muuhun kuin luotettavaksi todettuihin toimijoihin." jotain muita kuin Airthings?
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän nuo Airthings Plus laitteet ole ihan verrattavissa noihin peruspurkkeihin, niidenkin toiminta on tarkistettu referenssiä vasten. Airthingsillä on tarjolla myös STUK:in hyväksymä ammattilaistason jatkuvan radon-mittauksen laite, mutta siitä saa tietysti maksaa enemmän, kun on vielä tarkempi ja sertifioitu.

Vai tarkoititko tuolla "En kyllä luottasi Radon-mittauksessa muuhun kuin luotettavaksi todettuihin toimijoihin." jotain muita kuin Airthings?
En tunne Airthingsiä, mutta en löytänyt täältä Säteilymittaukset ja hyväksynnät | Säteilyturvakeskus STUK
 
En kyllä luottasi Radon-mittauksessa muuhun kuin luotettavaksi todettuihin toimijoihin. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle Radonin mittaaminen | Säteilyturvakeskus STUK

Jos asuu maalla ja on porakaivo, kannattaa sekin vesi mittauttaa (piutäisi muutenkin tutkituttaa muutaman vuoden välein.)
Käsittääkseni Arthingsin halvimmatkin mittarit on testattu pitkäaikaiskäytössä olevan 10% sisällä todellisesta Radon lukemasta. Sanoisin että se on vähintäänkin riittävä tarkkuus, eritoten kun siitä saa jatkuvaa mittausdataa, joka on merkittävä etu Radonmäärien vaihdellessa sekä päivä- että vuositasolla.

Kun Radonpurkit ovat merkittävän alttiita käyttövirheille niin sanoisin että Matti Meikäläinen saa keskimäärin sekä tarkemman että paremman kuvan kotinsa Radon ongelmasta Airthingsin mittarilla verrattuna todennäköisesti kertatestiin purkilla, vaikka ensimmäiseltä ei STUK:in hyväksyntää löydykkään.
 
Niin, siellä ei ole laitteiden valmistajia vaan tuotteiden nimet. Corentium Pro on Airthingsin laite, joka löytyy tuon linkkisi takaa. Pitää vain nähdä vähän vaivaa ;)

Edit: Tuo STUK:in lista on vähän ongelmallinen siinä mielessä, että siellä on vain ne tuotteet listattuna, joita jokin ammattislaistaho Suomessa käyttää ja on sen vuoksi hakenut STUK:lta hyväksynnän, mikä on tällä hetkellä voimassa. Mutta onpahan ainakin jotain mitä referoida, jos haluaa tuotteita (ja valmistajia) tsekata suomalaisen virallisen tahon osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Itse sain Airthingsilla noin samat lukemat kuin virallisella mittapurkilla. Toki miten sitten vuosien jälkeen pysyy kalibroinnissa jne...
Mutta kun puhutaan tuollaisesta vuodenajan jne. mukaan vaihtelevasta mittauksesta, jonka rajat enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä tasalukuja niin sama tuleeko mittarista tulokseksi 240 vai 270...
Vähän eri kuin jokin veden satunnainen 0,01 ppm raja josta random-mittari saa mittauksen tarkkuudella +-1ppm...
 
Minäkin ostin Airthingsin alkuvuodesta kun oli tarjouksessa ja sai hiilidioksidin sekä radonin mittauksen samassa laitteessa (taisi olla tämä ketju silloin syypää heräteostokseen :D). Radoniin en ole edes perehtynyt, mutta vajaan vuoden ajalta tuo Bq/kuutio -arvo on seilannut välillä 0-75.
 
Itse sain Airthingsilla noin samat lukemat kuin virallisella mittapurkilla. Toki miten sitten vuosien jälkeen pysyy kalibroinnissa jne...
Mutta kun puhutaan tuollaisesta vuodenajan jne. mukaan vaihtelevasta mittauksesta, jonka rajat enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä tasalukuja niin sama tuleeko mittarista tulokseksi 240 vai 270...
Vähän eri kuin jokin veden satunnainen 0,01 ppm raja josta random-mittari saa mittauksen tarkkuudella +-1ppm...
Täytyy aina välillä muistuttaa itseä millä foorumilla ollaan :D Täällä jengi miettii kyllä välillä aivan turhanpäiväisiä asioita. Tuolla Airthingsillä saa todella hyvän kuvan radontasoista. Radonin määrä vaihtelee ulkolämpötilan mukaan yms. Aivan sama onko oikea arvo 80 ja mittari näyttäisi vaikka 95.

Sama homma näissä PC-komponenteissa kun hikoillaan jostai 3-10% erosta tehoissa. Harva huomaa eroa jos heitetään pelailemaan random koneella ja ei näe fps-lukemia. Noh menihän jo OT-puolelle

Edit. lisätään keskusteluun sisältöä vielä. Tosiaan oma talo (valmistunut 1990) on salpauselän lähellä ja löytyy radonsuojaus perustuksista. Ilman koneellista ilmanvaihtoa ei täällä voisi asua radonin takia. Tässä on myös varaus radonimurille, mutta ei sille ole tarvetta tuon mittauksen perusteella.
 
Tästä kokemusta ja ajaa asiansa erinomaisesti:
Tarjouksessa vieläpä.
Airthings Wave Plus Clas Ohlsonilla 149€ (vai oliko 159), eli näytötön Bluetooth-versio.
 
Airthings Wave täälläkin ja on testattu samaan aikaan perinteisellä purkkimittauksella, ihan oli samat lukemat. Hyvä laite on.
Noissa tärkeetä on, että antaa sen sopeutua tilaan jossa mittausta tehdään, olikohan jopa kaks viikkoa. Ja sitten kerätä sitä dataa pidemmältä ajalta, eikä päättele kahden mitatun pakkaspäivän perusteella, että radonit on pilvissä 24/7. Monet korjauksia ovelta ovelle myyvät firmat antaa auliisti mittarin lainaan, mutta se mittausaika on joku viikko, eli liian lyhyt kalibroitumiseen. Noin lyhyessä mittausajassa voi vielä sotkea myös edellisen mittauspaikan korkeat (tai matalat) arvot sitä tilannetta mikä oikeasti vallitsee.
 
Oma 2 senttinen airthings keskusteluun: suoraan valmistajalta saa vielä vähän halvemmalla, ja yhdistelmäbundlen myös järkihintaan kait vielä tänään:

Living Room + Bedroom

Itsellä käyttötapauksena alkuun alakerran radon mittaus talossa johon muutettiin kesällä tämän talven yli. Jos näyttää lukemat hälyttäviltä niin sitten stukin mittarit tarkistamaan. Lähtökohtaisesti ei pitäisi olla ongelmaa, mutta mistä näistä varmasti tietää ellei varmista mittareilla.

Ja tuon jälkeen voikin siirtää tuon view plussan myös yläkertaan toiseen makkariin ilmanlaatua mittaamaan, wave enhanced meneekin lasten makkariin samantien.

Vielä kun olisi kolmen bundle niin saisi kolmannen etätyöhuoneen co2 mittaukseen ilman että tartteisi siirrellä mittareita :-P No, ehkä tuo paristollinen Wave sen verran kätevästi liikkuu että voi jokusen euron säästää mittaroinrihulkutuksissaan...
 
Viimeksi muokattu:
Ok kiitos suosituksista, täytyy tutkia. Mittarin absoluuttinen tarkkuus ei ole niin tärkeä juttu, pystyn kyllä "kalibroimaan" mittarin viemällä sen taloon minkä radonpitoisuus on mitattu ihan virallisella stukin purkilla.

Airthingsillä olisi myös Corentium mallinen mittari, omalla näytöllä ja ilman bt/wifi yhteysiä.
 
Viimeksi muokattu:
Onkos kellään kokemusta että jos laittais sellasen "puolivaraavan" takan (kamiinaa isompi, joku 600-1000kg, muttei kuitenkaan täysverinen varaava) olemassaolevaan hormiin jossa on koko tiilen kokoinen reikä? Nii onkos se reitti liian iso sopivan vedon kannalta?
 
Ok kiitos suosituksista, täytyy tutkia. Mittarin absoluuttinen tarkkuus ei ole niin tärkeä juttu, pystyn kyllä "kalibroimaan" mittarin viemällä sen taloon minkä radonpitoisuus on mitattu ihan virallisella stukin purkilla.

Airthingsillä olisi myös Corentium mallinen mittari, omalla näytöllä ja ilman bt/wifi yhteysiä.
Ei pysty kalibroimaan noin (jos ei hommaa uutta stukin purkkia). Pitoisuus vaihtelee sen verran paljon että kalibroinnin jälkeen tod.näk. enemmän pielessä.
 
Ei pysty kalibroimaan noin (jos ei hommaa uutta stukin purkkia). Pitoisuus vaihtelee sen verran paljon että kalibroinnin jälkeen tod.näk. enemmän pielessä.
Meinasin "kalibroinnilla" että näkee että mittari näyttää ylipäätään järkeviä lukemia, jos sellainen epäilyttäisi. Eli jos lukemat on omassa kellarissa koholla mutta vertailukohteessa ok, ja esim. kellariin tehdyn ilmanvaihdon lisäyksen jälkeen sielläkin ok, niin mittaukseen voinee luottaa ilman virallisia stukin purkkejakin.
 
Onkos kellään kokemusta että jos laittais sellasen "puolivaraavan" takan (kamiinaa isompi, joku 600-1000kg, muttei kuitenkaan täysverinen varaava) olemassaolevaan hormiin jossa on koko tiilen kokoinen reikä? Nii onkos se reitti liian iso sopivan vedon kannalta?
Tuollaiseen täyden kiven hormilla varustettuun vanhaan avotakkaan laitettiin takkasydän. Minusta siitä tuli hyvä ja ero vanhaan on iso.
 
Päivää vaille pari viikkoa aikuisiän okt-elämää takana. Onhan tämä ihan kuin kotiin olisi tullut pitkän reissun jälkeen 😆 Ihmetyttää vain se määrä kaikkea pientä rempallaanoloa mitä vähän joka nurkasta löytyy kun pikkaisen katselee. Saranoita on tullut säädettyä ohimennen ruuvarilla jotta ovet ei hiero karmeihin tai kaapinovet toisiinsa, VILPiin on tullut tehtyä pientä säätöä, kodinhoitohuoneen pesukoneen viemäriliittimen tukkoa sai aukoa viikon päivät sitä mukaa kun kiinnosti. IV-koneesta tuli löydettyä kesäpelti makaamasta LTO-kennon päältä (ILTO 440 tyyppivika ilmeisesti) eikä siellä jälkilämmityspatterissakaan ollut varmaan hetkeen aikaan vesi kiertänyt, kun venttiili oli jämähtänyt pohjaan ja ilmanvaihto pysähteli käytännössä jatkuvasti heti pikkupakkasillakin. Lattialämpöpiiristä sai herkistellä myös venttiilit läpi, ja yhden taitaa joutua vaihtamaan uuteen kun ei hinkkaamallakaan parane. Mitään erityistä rahasyöppöä ei ole onneksi tullut vastaan.

Toimii omalle luonteelle ainakin näin alkuinnostuksen puuskassa. Ethernet-kaapelointi täytyisi pistää kokonaan uusiksi vanhan ratkaisun osoittauduttua kunnon ysäriylläriksi (CAT3-rasiat, kaikki kytketty toisiinsa kahdella karvalla ja siinä se). Mitään putkituksiahan ei tottakai löydy ainakaan väliseinien sisästä joten täytyy pohtia tuohon toimivaa lähestymiskulmaa eli lähteekö yrittämään vanhojen piuhojen perässä uusien vetämistä vai pistääkö suosiolla suoraan pintavetona. Tarpeeksi jos lähtee purkamaan paikkoja niin siinä tietysti saisi samalla vedettyä uutta sähköjohtoa katokselle jotta saisi sähköauton latausasemalle vähintäänkin valmiuden aikaan.
 
Onkohan vähän kosteusrasituksesta homeessa? Eli siis ulko-oven vieressä on korkea ja kapea ikkuna kahdessa osassa. Lämpölasi pelkästään. Eilen huomasin tuon, että muutama viikko siinä kesti, että huomasi tuonkin kohdan katsoa.

Vaatii varmaan vähän uusimista jollain konstilla. Talo 1981, eli onhan se jo 43 vuotta ollut tuollainen huono. Varmaankin huono eristävyys tuossa kohdalla?

En tiedä millaista lämpöä tuulikaapissa on pidetty, mutta nyt ei tuulikaappia enää ole, vaan isompi aukko, josta on siis ovi ja ikkuna poistettu.

Edit:
Ikkunat on myös lämpölasilla, mutta uloimpana on vielä kolmas normaali lasi. Nuo ikkunat siis on ihan hyvät.

Screenshot_2024-12-04-11-30-18-18_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Screenshot_2024-12-04-11-29-28-71_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Pörssisähköllä olisin säästänyt 10e välillä 1-11/2024. Optimoimalla toki muutaman kympin enemmän, ei oikein maksa vaivaa.
 
Pörssisähköllä olisin säästänyt 10e välillä 1-11/2024. Optimoimalla toki muutaman kympin enemmän, ei oikein maksa vaivaa.
Hieman turhaa tietoa, kun et maininnut omaa sopimuksesi hintaa €/kWh. Kotiautomaatiosta huomasin, että tänä vuonna pörssisähkön keskihinta on ollut noin 6 c/kWh. Lukitsin testimielessä 10,8 c/kWh kiinteän hinnan ajalle loka-huhtikuu. Kotiautomaatio hoitaa vedenlämmityksen optimoinnin, mutta muuten en aio tehdä mitään ylimääräistä. Viime talvena tuli kikkailtua aivan liikaa takan käytön ja lämpötilojen laskemisen kanssa, joten tällä kertaa mennään nämä 6 kuukautta kiinteällä sopimuksella ilman säätämistä ja takan lämmittämistä. Uskon silti, että pörssisähkö pesee tämän kiinteän hinnan helposti.

Eteläsuomessa omakotitalo 116m² ja erillinen autotalli noin 32m². Lämmitykset ILP ja märkätilloissa sähköinen lattialämmitys. Viimetalvena lämpotilat oli jossain 18-20C välillä ja nyt vedetään tämä talvi 20-21C. Autotallissa 12C ja viimetalvena kikkailin sähköpattereilla 1-5C välillä. Asennettin autotalliin talon noin 14v vanhan ILP ja talossa uusi Daikin Prefera N 40.
1733497631826.png
 
Onkohan vähän kosteusrasituksesta homeessa? Eli siis ulko-oven vieressä on korkea ja kapea ikkuna kahdessa osassa. Lämpölasi pelkästään. Eilen huomasin tuon, että muutama viikko siinä kesti, että huomasi tuonkin kohdan katsoa.

Vaatii varmaan vähän uusimista jollain konstilla. Talo 1981, eli onhan se jo 43 vuotta ollut tuollainen huono. Varmaankin huono eristävyys tuossa kohdalla?

En tiedä millaista lämpöä tuulikaapissa on pidetty, mutta nyt ei tuulikaappia enää ole, vaan isompi aukko, josta on siis ovi ja ikkuna poistettu.

Edit:
Ikkunat on myös lämpölasilla, mutta uloimpana on vielä kolmas normaali lasi. Nuo ikkunat siis on ihan hyvät.

Screenshot_2024-12-04-11-30-18-18_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Screenshot_2024-12-04-11-29-28-71_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
Näyttäisi kaksi kerroksiselta lämpölasielementiltä. Jossa kolmas näkymisen estävä. Liian kylmänä tuo sisempi lasi. Hiukan availet ja vaihdat kolmikerros elementin tilalle. Ei maksa montaa kymppiä.
Hiukan samalla uusit puuosia tuosta ympäristöstä. Ja laadukkaat tiivisteet.
Ja jos hivistellä tahtoo noiden pehmeiden puuosien kanssa, vaihtaa tialle kosteusrasitetta kestävää puulajia. Menee taas 50 suvea.

Tuon vanhan koristelasin voit säästää.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen aika hurja kulutuspäivä, muuttofirma raijaa kamoja sisään ja ovet sepposen selällään pakkasessa, autotallikin auki kun Ilppimiehet asentelee pumppuja. Sähkönkulutus 200m2 vm 2010 suorasähkötalossa olikin sitten eiliseltä 200kWh...
 
Onkohan vähän kosteusrasituksesta homeessa? Eli siis ulko-oven vieressä on korkea ja kapea ikkuna kahdessa osassa. Lämpölasi pelkästään. Eilen huomasin tuon, että muutama viikko siinä kesti, että huomasi tuonkin kohdan katsoa.

Vaatii varmaan vähän uusimista jollain konstilla. Talo 1981, eli onhan se jo 43 vuotta ollut tuollainen huono. Varmaankin huono eristävyys tuossa kohdalla?

En tiedä millaista lämpöä tuulikaapissa on pidetty, mutta nyt ei tuulikaappia enää ole, vaan isompi aukko, josta on siis ovi ja ikkuna poistettu.

Edit:
Ikkunat on myös lämpölasilla, mutta uloimpana on vielä kolmas normaali lasi. Nuo ikkunat siis on ihan hyvät.

Screenshot_2024-12-04-11-30-18-18_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Screenshot_2024-12-04-11-29-28-71_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
Varmaan kondensivedet valuu lasista tuohon alas ja siitä tullu tuo vaurio
 
No nyt ymmärrän miksi keskuspölynimurit jäävät monilla pidemmän päälle käyttämättä. Eilen ajateltiin kokeilla Allawayn toimivuutta ihan vain todetakseen että ei toimi. Hyppylangalla rasiasta imuri starttasi joten keskusyksikkö kunnossa. Purin sitten kahvan ja lähdin putsaamaan kontakteja aivan alusta saakka yleismittarin kera ihan vain todetakseni, että kahvan kytkin on sökö.

No eipä mitään, kaikki suulakkeet ovat aivan loppuunajettuja muutenkin joten mitäs jos uusisi koko setin? Aha, Mielen oikeasti hyvän perässävedettävän saisi samalla rahalla kuin halvimman tarvikesetin suulakkeineen. Ja jos keskusyksikkö päättää levitä niin se on sitten jo kaksinkertainen summa siihen päälle.

Ei kellään olisi tarvetta Tampereen alueella ilmeisesti ihan toimivalle keskuspölynimuriyksikölle? 😆 Päätimme ottaa ja heittää nuo risat suulakkeet letkuineen jäteasemalle ja kaupitella pölynimurin Torissa pois teknisen tilan tilaa viemästä. Robotit hoitavat kuitenkin arkisiivouksen ja eiköhän tuo Dysonin V8 piisaa kaikkeen muuhun.
 
Eilen aika hurja kulutuspäivä, muuttofirma raijaa kamoja sisään ja ovet sepposen selällään pakkasessa, autotallikin auki kun Ilppimiehet asentelee pumppuja. Sähkönkulutus 200m2 vm 2010 suorasähkötalossa olikin sitten eiliseltä 200kWh...
Millaiset ilpit on tulossa ja mihin paikkaan/kerroksiin? Ilmeisesti autotalliin tulee myös ILP? Taitaa olla kaksikerroksinen talo?

Onhan tuo aika suuri kulutus. Täällä 120 neliötä ja 1981. Ennätys viikko myös, kun ilpin kulutus 68.4kWh. kokonaisneliöt 155.5, mutta autotalli on ollut aina kylmä ja nyt myös autotallin perähuone on kylmä myös. Autotalli on niin kapea, että ei sinne autoa haluaisi yrittääkään. Ja lisäksi vanhan autotallin ja varaston tavarat pitäisi vielä mahduttaa sinne nykyiseen autotalliin ja perävarastoon (yht 31 neliötä varastotilaa).

Pienen osan tavaroista saa viedä onneksi kierrätykseen suoraan.

Screenshot_2024-12-07-11-32-03-46_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
No nyt ymmärrän miksi keskuspölynimurit jäävät monilla pidemmän päälle käyttämättä. Eilen ajateltiin kokeilla Allawayn toimivuutta ihan vain todetakseen että ei toimi. Hyppylangalla rasiasta imuri starttasi joten keskusyksikkö kunnossa. Purin sitten kahvan ja lähdin putsaamaan kontakteja aivan alusta saakka yleismittarin kera ihan vain todetakseni, että kahvan kytkin on sökö.

No eipä mitään, kaikki suulakkeet ovat aivan loppuunajettuja muutenkin joten mitäs jos uusisi koko setin? Aha, Mielen oikeasti hyvän perässävedettävän saisi samalla rahalla kuin halvimman tarvikesetin suulakkeineen. Ja jos keskusyksikkö päättää levitä niin se on sitten jo kaksinkertainen summa siihen päälle.

Ei kellään olisi tarvetta Tampereen alueella ilmeisesti ihan toimivalle keskuspölynimuriyksikölle? 😆 Päätimme ottaa ja heittää nuo risat suulakkeet letkuineen jäteasemalle ja kaupitella pölynimurin Torissa pois teknisen tilan tilaa viemästä. Robotit hoitavat kuitenkin arkisiivouksen ja eiköhän tuo Dysonin V8 piisaa kaikkeen muuhun.
Meillä kävi samoin kun muutettiin ja kerran keskusimuria kokeilin. Lopulta ihan sama vaiva raahata perässä perinteistä imuria, kuin sitä usean metrin letkukasaa suulakkeineen. Keskusimurin tyhjennys on kaiken päälle paskasempi operaatio vanhoissa vehkeissä...

Vähän menneen maailman laitos, nykyään kannattaa satsata suosiolla robottiin ja kunnolliseen perässä vedettävään.
 
Millaiset ilpit on tulossa ja mihin paikkaan/kerroksiin? Ilmeisesti autotalliin tulee myös ILP? Taitaa olla kaksikerroksinen talo?

Onhan tuo aika suuri kulutus. Täällä 120 neliötä ja 1981. Ennätys viikko myös, kun ilpin kulutus 68.4kWh. kokonaisneliöt 155.5, mutta autotalli on ollut aina kylmä ja nyt myös autotallin perähuone on kylmä myös. Autotalli on niin kapea, että ei sinne autoa haluaisi yrittääkään. Ja lisäksi vanhan autotallin ja varaston tavarat pitäisi vielä mahduttaa sinne nykyiseen autotalliin ja perävarastoon (yht 31 neliötä varastotilaa).

Pienen osan tavaroista saa viedä onneksi kierrätykseen suoraan.

Screenshot_2024-12-07-11-32-03-46_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
Yhdessä tasossa tää on. Oli tarkoitus tuo vanha ilppi siirtää talliin, mutta se ei sitten onnistunutkaan joten tilaan sinne uuden jossain vaiheessa.

Perfera n40 tuli kämppään ja pohja on sellainen tässä että varsin optimaalisesti on sijoitettu.
 
Meillä kävi samoin kun muutettiin ja kerran keskusimuria kokeilin. Lopulta ihan sama vaiva raahata perässä perinteistä imuria, kuin sitä usean metrin letkukasaa suulakkeineen. Keskusimurin tyhjennys on kaiken päälle paskasempi operaatio vanhoissa vehkeissä...

Vähän menneen maailman laitos, nykyään kannattaa satsata suosiolla robottiin ja kunnolliseen perässä vedettävään.
Perässä vedettävässäkin kannattaisi olla pitkä letku niin ei tarvitse vetää sitä mööpeliä perässä nii paljoa. Vähän sama painepesurissa, pitkä letku ehdoton esim auton pesussa.

Meillä vielä aktiivisessa käytössä keskuspölynimuri, alakerran autotallissa keskusyksikkö ja pienellä kärcherin remppaimurilla imuroin keskuspölynimurin suodattimen kerta kuukauteen. Kerran vuoteen sitten uusi suodatin.

Robotti olisi hieno mutta kissat tuppaavat oksentelemaan silloin tällöin niin ei haluta robotin ajavan niiden yli.
 
No nyt ymmärrän miksi keskuspölynimurit jäävät monilla pidemmän päälle käyttämättä. Eilen ajateltiin kokeilla Allawayn toimivuutta ihan vain todetakseen että ei toimi. Hyppylangalla rasiasta imuri starttasi joten keskusyksikkö kunnossa. Purin sitten kahvan ja lähdin putsaamaan kontakteja aivan alusta saakka yleismittarin kera ihan vain todetakseni, että kahvan kytkin on sökö.

No eipä mitään, kaikki suulakkeet ovat aivan loppuunajettuja muutenkin joten mitäs jos uusisi koko setin? Aha, Mielen oikeasti hyvän perässävedettävän saisi samalla rahalla kuin halvimman tarvikesetin suulakkeineen. Ja jos keskusyksikkö päättää levitä niin se on sitten jo kaksinkertainen summa siihen päälle.

Ei kellään olisi tarvetta Tampereen alueella ilmeisesti ihan toimivalle keskuspölynimuriyksikölle? 😆 Päätimme ottaa ja heittää nuo risat suulakkeet letkuineen jäteasemalle ja kaupitella pölynimurin Torissa pois teknisen tilan tilaa viemästä. Robotit hoitavat kuitenkin arkisiivouksen ja eiköhän tuo Dysonin V8 piisaa kaikkeen muuhun.
Itse tarttisin uuden "tyhmän" letkun, mutta maksavat niin paljon että jäänyt kauppaan. Pitänee alkaa toria seuraa tms.

Meillä tuo iso johdollinen vähiten käytössä. Letku niin lyhyt, että imuria saa kantaa koko ajan. Robotti ja akkuimuri hoitaa enimmät, keskusimurilla kun isompaa tarvetta. Johdolliseen ei ole pussejakaan vaihdettu moneen vuoteen.
 
Mietin remontin aikana keskusimuria, kellari ja kaksi asuinkerrosta. Luovuttiin ajatuksesta, ja lisättiin sähköremontissa joka valokatkasijoiden alle "siivouspistorasia" n. 80cm korkeuteen, johon 10a valoryhmästä narut. Helppo kytkeä imuri aina töpseliin, ja erinäisistä syistä meillä on nyt kolme imuria käytössä. (kaksi jäänyt perintönä meille)
 
Itse tarttisin uuden "tyhmän" letkun, mutta maksavat niin paljon että jäänyt kauppaan. Pitänee alkaa toria seuraa tms.

Meillä tuo iso johdollinen vähiten käytössä. Letku niin lyhyt, että imuria saa kantaa koko ajan. Robotti ja akkuimuri hoitaa enimmät, keskusimurilla kun isompaa tarvetta. Johdolliseen ei ole pussejakaan vaihdettu moneen vuoteen.
Minä ostin uuden letkun metritavarana ja vaihdoin vanhasta päät.Hintaa en enää muista mutta oli ihan kohtuullinen.
 
Ite tykkään keskuspölynimurista. Helppo tyhjätä kun koko säiliön alaosa lähtee irti. Suodattimena kestosuodatin, jota käsin "tomutan" samalla ku tyhjään. Sijaitsee teknisessä tilassa, niin ei haittaa vaikka muutama pölyhiukkanen lennähtää tyhjentäessä.
 
Meilläkin on keskuspölynimuri kovassa käytössä ja vanhaan perässä hilattavaan verrattuna ollaan kyllä tykätty.

Robokin kyllä pyörii, mutta pyöri se jo vanhassakin talossa, jossa vedeltiin perässä hilattavaa.

Tämä keskusmalli on kivan hiljainen, itse imuroidessa meteli on huomattavasti pienempi, lisäksi ei haise millekään, likainen ilma kun työnnetään ulos takapihalle.

Ja täälläkin keskusyksikkö teknisessä tilassa, josta pääsee tallin kautta ulos, niin ne pari pölyhiukkasta matkalla ei haittaa.

Perässä vedettäväkin löytyy vielä, mutta tallissa olen tainnut sitä vain enää käyttää.
 
Mielenkiinnosta, vaikka hommalla ei varmaan hirveää vaikutusta ole mihinkään suuntaan.

Onko joku ynnäillyt joltain kantilta keskuspölynimurin energiatehokkuutta?

Eli kun tuota käytettäessä X kuutiota lämmintä ilmaa vedetään suoraan ulos, niin kuinka paljon lämpöä siinä menee hukkaan?
 
Energiasta en tiedä, mutta joissain LTO-koneissa on keskuspölynimuri-toiminto, jolloin tuloa lisätään x määrä. Ettei mee pullotalo lommolle 🫢
 
Mielenkiinnosta, vaikka hommalla ei varmaan hirveää vaikutusta ole mihinkään suuntaan.

Onko joku ynnäillyt joltain kantilta keskuspölynimurin energiatehokkuutta?

Eli kun tuota käytettäessä X kuutiota lämmintä ilmaa vedetään suoraan ulos, niin kuinka paljon lämpöä siinä menee hukkaan?
Toki menee lämpöä hukkaan,mutta jos imuroi 1-2 kertaa viikko 0,5-1 tunnin kerrallaan niin eipä tuolla taida olla loppujen lopuksi väliä.Plussana kaikki pölyt menee ulos eikä tarvitse ostaa kalliita erikoissuodattimia tai pusseja.Itse olen mennyt 30 vuotta 3 vaihtosuodattimella a 20-30 € kpl,paineilmalla olen aina tyhjennyksen yhteydessä puhaltanut suodattimen puhtaaksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 725
Viestejä
4 563 952
Jäsenet
75 013
Uusin jäsen
52375

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom