Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[t-man83]

joku robottileikkuri olisi kova, mutta ne on aika kalliita mitkä leikkaa tuon kokoisen nurmikon...

Ostaa halvemman ja antaa sen sitten vaan rullata siellä omiaan. Todennäköisesti sitten kun on saanut alueen loppuun, niin pitääkin jo aloittaa alusta

 

[Pretor]

Ostaa halvemman ja antaa sen sitten vaan rullata siellä omiaan. Todennäköisesti sitten kun on saanut alueen loppuun, niin pitääkin jo aloittaa alusta

Niin, tai sitten tekee kuin tuossa naapurissa. Niillä on tossa rivarin max 10m2 nurtsin pläntillä robottileikkuri.

 

[Nik97]

Makuasioita mutta onhan nyt vihertävä nurmikko paljon hienomman ja siistimmän näköinen kuin joku asfaltti vaikka vaatiikin töitä.

 

[Mikkos]

Henkilökohtaisesti en ymmärrä koko omakotitalon funktiota jos ei kiinnosta huolehtia pihasta ja kaikki pitää olla mahdollisimman helppohoitoista.

 

[naur1s]

Henkilökohtaisesti en ymmärrä koko omakotitalon funktiota jos ei kiinnosta huolehtia pihasta ja kaikki pitää olla mahdollisimman helppohoitoista.

Henkilökohtaisesti ymmärrän oman asunnon tuoman rauhan ja "vapauden". Tosin nurmikkoa leikkailen itsekin, enkä valita. Lähinnä voikukista voisin valittaa tässä asiassa.

 

[B170]

Nurmikon leikkuu on mukavaa ajoleikkurilla, akkutrimmerillä viimeistely. Muutama tunti menee, kun nurmea on isolla tontilla (0,65 ha). Keväällä ja syksyllä haravointia useampana päivänä, isot haavat työntää lehtiä hirveesti. Hommaa on, mutta mukavalla kelillä mieluisaa ulkoilua. Stressiä ei oteta eikä pilkkua viilata.

 

[draco76]

Onhan nurmikko hieno, jos se siis on nurmikkoa eikä sammalta, apilaa, ratamoa, voikukkaa ja muuta ties mitä horsmaa täynnä.

Harvassa paikassa se itsellään nurtsina pysyy, päälle kun laskee lannoitekulut, ilmaustyömäärän jne. niin asfaltti tai jopa siperian lehtikuusi alkaa olemaan halpaa katetta …

Ja sitten vielä kun lisää yhtälöön että 2000m2 nurtsilla ei yksinkertaisesti ole mitään funktionaalista käyttöä, mölkyt/kroketit/potkupallot yms. lasten touhut onnistuu 500m2 plotilla ja aikuisena ei tartte sitäkään vähää niin onhan tuon kylväminen täysin järjetöntä jos mitään muita vaihtoehtoja on käsillä.

Tuollainen suhteellisen luonnontilainen sammalpeitto ei ole mikään huono. Niitytkään eivät ole huonoja, elleivät kerää hyttysiä alueelle.

Kannattaa muistaa, että on eri asia onko tontti kaupungissa vai maalla. Kaupunkiin villiintynyt piha ei oikein sovi. Parhaissa on kukkaistutuksia ja ehkä vihanneksia. Pelikentät tarpeen mukaan.

 

[Zacksa]

Noniin, vesiputki hajosi talon alla. Reunoilta umpinainen korkea sokkeli, jonkin verran ilmaa lattian ja maan välissä, niin tuskin nyt tarvitsee sisäpintoja alkaa availla. Tuonne alle ei vaan oikeen näe mistään. Vain yhdellä sivulla pieni ilmanvaihtoaukko.

Paljonkohan tuollainen 30m kaivinkonetyö karkeasti maksaa? Matkalta löytyy kolmannes asfalttia, kolmannes nurmikkoa, ja kolmannes sepeliä. Viemäriputki, sähkökaapeli ja ktv osuu myös reitille. Vesiliittymä on vierestä kulkevan kadun asfaltin reunassa, tai ainakin talokohtainen sulku on siellä.

 

[Jamboa]

Itse asutan mökkiä missä tonttia puoli hehtaaria. Nurmikkoa joku tiivitaavi siihen joskus laittanut noin 1000m2 alalle. Pikkuhiljaa sammal alkaa voittamaan, mutta kyllä se vielä aikaa ottaa ja tuskin koskaan pääsee eroon noista rikkaruohoista.

Itse olen istuttanut jotain saakelin nurmea, jossa on mukana sammalitiöitä. Itsellä piha aivan sammaleessa ja naapureilla upeat nurmet -itse en voi sietää sammalta, mutta eipä sitä taida enää saada tapettuakaan

 

[Joona N.V]

Jättäkää nyt ainakin omakotitaloissa pieni alue ajamatta mihin kasvaa "rikkaruohoja", apilat ja voikukat kelpaavat mainiosti pölyttäjille


Hyvin kelpaa voikukat tarhamehiläiselle


Onko tällainen talon sivu jonkun mielestä epäsiisti? Jos kaikki pitää pihansa pelkällä nurmikolla ei ole pölyttäjille paikkaa kun puistotkin on yleensä pelkkää nurmikkoa. Tuohon ei ole mitään istutettu, kasvaa luonnostaan noin. Takapiha on meillä sammalnurmea johon annetaan osin kasvaa apilaa.

 

[Recycle]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

 

[kajakkivajakki]

Toinen on rehellinen vuosikulutuksen suhteen

Lämpimän veden käyttötottumuksilla, huonelämpötilalla, kulutuselektroniikan määrällä jne saadaan todella isojakin eroja vuosikulutukseen.

Toki positiivisena puolena noissa on, että ilmalämpöpumpulla tai kahdella saa selviä säästöjä aikaan suorasähkötalossa järjellisellä maksuajallakin

 

[Zigh]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Se puiden määrä voi todellisuudessa olla ihan mitä vaan. Onko millaiset kiukaat?
Kaikenlainen käyttötottumus vaikuttaa sähkön käyttöön. Toiset saunoo 7 kertaa viikossa, jotkut kerran kuussa.

Mitkä on eristepaksuudet? Puurunkoisia nämä molemmat kuitenkin varmaan on? Ilmanvaihto miten toteutettu?

Taloja vertailtaessa paljon oleellisempaa tutkia nuo tekniset asiat kuin ihmetellä nykyisten asukkaiden energiankulutusta.

 

[Catrik]

Jättäkää nyt ainakin omakotitaloissa pieni alue ajamatta mihin kasvaa "rikkaruohoja", apilat ja voikukat kelpaavat mainiosti pölyttäjille


Hyvin kelpaa voikukat tarhamehiläiselle


Onko tällainen talon sivu jonkun mielestä epäsiisti? Jos kaikki pitää pihansa pelkällä nurmikolla ei ole pölyttäjille paikkaa kun puistotkin on yleensä pelkkää nurmikkoa. Tuohon ei ole mitään istutettu, kasvaa luonnostaan noin. Takapiha on meillä sammalnurmea johon annetaan osin kasvaa apilaa.

Itse otin tämän suunnitelman käyttöön viime kesänä. Tuollainen neljännes pihan nurmikosta, joka rajautuu talon seinän ja kulkuväylän välille, saa kasvaa aivan itsekseen. Työhuoneen ikkunasta mukava katsella kun jänikset käy evästämässä tuossa metrin päässä ikkunasta. Loppu nurmikko sais kasvaa vielä enemmän sammalta täyteen ettei tarvis niitäkään leikata.

 

[Recycle]

Se puiden määrä voi todellisuudessa olla ihan mitä vaan. Onko millaiset kiukaat?
Kaikenlainen käyttötottumus vaikuttaa sähkön käyttöön. Toiset saunoo 7 kertaa viikossa, jotkut kerran kuussa.

Mitkä on eristepaksuudet? Puurunkoisia nämä molemmat kuitenkin varmaan on? Ilmanvaihto miten toteutettu?

Taloja vertailtaessa paljon oleellisempaa tutkia nuo tekniset asiat kuin ihmetellä nykyisten asukkaiden energiankulutusta.

Sähkökiukaat molemmissa. Sen tiedän että toisessa asuu eläkeläispariskunta, toisen talon asukasmäärä ei ole tiedossa. En ole ehtinyt tutustua taloihin yhtään sen tarkemmin, vielä ns. Etuovikatselmuksella ollaan. Pitää varata näyttöajat, käydä katsomassa ja selvittämässä asiat. Lähtökohtaisesti ja ulkoisesti tuo suuremmalla sähkönkulutuksella oleva talo kiinnostaa enemmän.

 

[Ana]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Liekkö pyöristyseroja kanssa.

Mutta sitten on näitä inkkareita kuten meikämanne, joka menisi 14-15 asteen lämmityksessä jos ei siippa olisi 17-18 asettanut rajaa ja toisia sankareita, joille 23 on jo liian kylmä.

 

[Capri]

Sähkökiukaat molemmissa. Sen tiedän että toisessa asuu eläkeläispariskunta, toisen talon asukasmäärä ei ole tiedossa. En ole ehtinyt tutustua taloihin yhtään sen tarkemmin, vielä ns. Etuovikatselmuksella ollaan. Pitää varata näyttöajat, käydä katsomassa ja selvittämässä asiat. Lähtökohtaisesti ja ulkoisesti tuo suuremmalla sähkönkulutuksella oleva talo kiinnostaa enemmän.

Etuoven tiedoilla voi pyyhkiä sitä itseään. Paljon on muuttujia sähkökulutuksen suhteen. Esim. omassa kiinteistössä vielä noin 10 vuotta sitten meidän vuosikulutus oli rapiat 10000 kWh. Tänä päivänä se on yli tuplat.

 

[Ana]

Ensiviikolla tarkoitus ilmata nurmikko, heittää uudet siemenet ja multaa päälle ja lannoitus. Nurmea pitäisi myös kastella ja tästä kysyisin miten tekisitte. Yksi vesipiste ulkona etupihan terassilla. Nurmikko on tontilla vähän pölösti jaettu 4 eri osaan. Sivupiha, takapiha ja etupihan katkaisee asfaltti. Alaa on yhteensä varmaan joku 600-700 neliötä voisin heittää.

Jakoventtiili Gardena, 4 ulostuloa

Gardena-jakoventtiili liitetään vesihanaan. Sopii neljän kastelulaitteen ohjaamiseen. Virtaus voidaan säätää ja sulkea. Nelikanavaisen jakoventtiilin avulla yhteen hanaan voidaan liittää samanaikaisesti useita laitteita. Veden virtausta voidaan säätää erikseen, ja vedentulon voi katkaista erikseen.

www.netrauta.fi

tollanen vesipisteeseen kiinni ja letkuja vetämään jokaiselle alueelle ja sadettimeen kiinni? Sitten tarttis jonkun 100m puutarhaletkua ja tarvittavat kiinnikkeet yms. Mitään ajastinta en kaipaa.

erittäin havainnollistava kuva

Mulla ei riittänyt vedenpaineet neljälle sprinklerille ja halusin kuusi, niin hommasin Gardenan ajastimen sekä vedenjakeluohjaimen. Tuo ohjain on revolverityylinen, paine kun häviää tulolinjasta, niin vaihtaa seuraavan päälle. Paine katkaistaan ajastimen ohjelmalla, ajaa siis kuutta ohjelmaa. Saa ajamaan pienempää kiertoa.

Kallis systeemi, pelkkä ajastin ja ohjain jonkun vajaan pari hunttia, päälle neljät sadettajat ja parit tihkuletkut, puutarhaletkua ja ryöstöhintaisia liittimiä. Talven edestä tarvitsee siivota pois, keväällä hetki asennella, mutta toimii. Pihaa on rakenneltu jonnin verran, todennäköisesti ei tarvitse kastella enää ensi kesää, eli tuolle 2-4 vuoden käytölle tuli hintaa.

 

[Mikkos]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Eiköhän noissa ole ihan samat kulutukset noin periaatteessa. Riippuu juurikin lämpötilasta, veden käytön määrästä ja saunan määrässä.
Meillä on -91 perusbulkkitalo 120m2 sähkölämmituksellä ja sähkönkulutus ollut aika tasaiseen 15k vuodessa. Noille Etuoven kulutuksille ei kannata paljon arvoa antaa jos talot edes vähänkään samanlaisia.

 

[Mikkos]

@Recycle
Katso aloitusviesti, siinä hyvä tietopaketti juurikin talosta mitä varmaan olet ostamassa.
Jos haluat YVllä laittaa kuvan taloista mitä havittelet niin voin sitten kertoo onko samanlainen kuin meillä niin sitten osaan auttaa paremmin

 

[Juse]

Onko kellään vinkkiä Kärcherin K5 -painepesuriin sopivasta paineletkusta? Nyt siinä on vakiona tullut erittäin ärsyttävä letku, joka on jäykkä ja menee kierteelle vähän väliä. (Kun en silloin ostaessa tätä tajunnut).

Joku kiva tarvikeletku tai vastaava, minkä saisi helposti kerälle, ei maksaisi ihan tolkuttomia, eikä menisi halvatun kierteelle.

 

[j1m2]

Eiköhän noissa ole ihan samat kulutukset noin periaatteessa. Riippuu juurikin lämpötilasta, veden käytön määrästä ja saunan määrässä.
Meillä on -91 perusbulkkitalo 120m2 sähkölämmituksellä ja sähkönkulutus ollut aika tasaiseen 15k vuodessa. Noille Etuoven kulutuksille ei kannata paljon arvoa antaa jos talot edes vähänkään samanlaisia.

Helposti tulee tuon verran eroa jos on huonelämmössä useampi aste eroa,lämmintävettä kulutetaan enemmän ja saunotaan kerran viikossa/joka päivä.Lisäksi jos on vielä lämmin autotalli suorasähköllä niin kyllä sähköä saa kulumaan.

 

[kajakkivajakki]

Lähtökohtaisesti tuo 20000 kwh/vuosikulutus on realistisempi tuon ajan sähkölämmitteisessä talossa kuin toisen ilmoitettu 11000kwh/v. Kuten todettua niin kulutustottumuksilla on eroa jne, mutta tuo 11000kwh vaatii jo jonkinasteista nuukailua ns normielämästä. Tai polttopuilla lämmitetään reilusti hyvässä varaavassa takassa.

 

[Mikkos]

Lähtökohtaisesti tuo 20000 kwh/vuosikulutus on realistisempi tuon ajan sähkölämmitteisessä talossa kuin toisen ilmoitettu 11000kwh/v. Kuten todettua niin kulutustottumuksilla on eroa jne, mutta tuo 11000kwh vaatii jo jonkinasteista nuukailua ns normielämästä. Tai polttopuilla lämmitetään reilusti hyvässä varaavassa takassa.

Riippuu niin paljon siitä mikä on kämpän ihanne lämpö ja kuinka usein sauna lämpiää. Jos hehkuttaa 24c ympäri vuoden niin en ihmettele mutta jos taas suositeltu 19-21 ja mahdollisesti vielä ILP ja älypatterit jeesimässä niin kyllä 15k on ihan realistinen.

 

[kajakkivajakki]

Riippuu niin paljon siitä mikä on kämpän ihanne lämpö ja kuinka usein sauna lämpiää. Jos hehkuttaa 24c ympäri vuoden niin en ihmettele mutta jos taas suositeltu 19-21 ja mahdollisesti vielä ILP ja älypatterit jeesimässä niin kyllä 15k on ihan realistinen.

Noiden lisäksi vaikutuksensa on, että toinen tupa on voitu rakentaa rakennusmääräysten minimivaatimuksilla ja toinen ns itselle paksummilla eristeillä jne. Mutta tuo sun toteutunut 15k on varmasti yleisempi kuin toisen mainostettu 11k, jonka sun kulutus ylittää ~40%. Ero on merkittävä ja siksi sanoinkin että tuohon 11k pitänee jonkinasteista nuukailua kyllä suorittaa.

 

[Mikkos]

Noiden lisäksi vaikutuksensa on, että toinen tupa on voitu rakentaa rakennusmääräysten minimivaatimuksilla ja toinen ns itselle paksummilla eristeillä jne. Mutta tuo sun toteutunut 15k on varmasti yleisempi kuin toisen mainostettu 11k, jonka sun kulutus ylittää ~40%. Ero on merkittävä ja siksi sanoinkin että tuohon 11k pitänee jonkinasteista nuukailua kyllä suorittaa.

No 11k kyllä, siinä oon samaa mieltä. Meillä sniiduiltiin toissatalvi ihan tosissaan kaikessa ja kahdelta tuli n.12k vuodessa. Toki riippuu talvesta. Mutta näin 8v. otteella on kaikki vuodet ollu 15-16k välissä lukuunottamatta tota sniiduilua.
Ja toki olettaen että on tommonen ysärin minimimillä tehty torppa ja ei mitään lisäeristyksiä (itsellä lisätty 40cm villaa yläkattoon).

 

[kajakkivajakki]

Myös asunnon ilmanvaihdon toteutuksella saadaan isoja eroja aikaan.
Ysärin alussa hyvin yleinen toteutustapa oli koneellinen poisto, joka jo itsessään lisää perinteiseen painovoimaiseen nähden ilmamäärien vaihtumista (ja samalla lämpimän ilman ulospuhallusta). Molempia tuolloin on toteutettu vaikka näppituntumalla sanon että koneellinen poisto oli jo yleisempi.

Uudemmissa sitten koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotoilla yleistynyt ihan vakioratkaisuksi ettei ihan kaikkea lämpöä puhalleta harakoille.

 

[Mikkos]

Myös asunnon ilmanvaihdon toteutuksella saadaan isoja eroja aikaan.
Ysärin alussa hyvin yleinen toteutustapa oli koneellinen poisto, joka jo itsessään lisää perinteiseen painovoimaiseen nähden ilmamäärien vaihtumista (ja samalla lämpimän ilman ulospuhallusta). Molempia tuolloin on toteutettu vaikka näppituntumalla sanon että koneellinen poisto oli jo yleisempi.

Uudemmissa sitten koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotoilla yleistynyt ihan vakioratkaisuksi ettei ihan kaikkea lämpöä puhalleta harakoille.

Juuri niin ja itselläni on siis pelkkä huippari. Hyvä poitti sinällään että tuohon aikaan porvarit asenteli LTO ja lattialämmityksiä kun taas bulkit vedeltiin suorasähköllä ja huipparilla.

 

[_Tee]

Osalla ihmisistä ei ole mitään hajua energian kulutuksesta. Appivanhemmilta joskus kysyin minkälainen sähkönkulutus ja vastaus tuli euroissa.... Muuta tietoa ei ollut.

 

[Mikkos]

Osalla ihmisistä ei ole mitään hajua energian kulutuksesta. Appivanhemmilta joskus kysyin minkälainen sähkönkulutus ja vastaus tuli euroissa.... Muuta tietoa ei ollut.

Tää on yleistä varsinkin vanhoilla joilla ei ole mitään käryä mistään sähköyhtiön vaihdoista.. niiltä tulee aina euroja ja tarkemmin kun kattoo niin maksaa aina 2-3 kertasen summan halvimpiin "koska näin on aina ollut" ja sitten kirotaanm kun energian hinta nousee mutta ei edelleenkään suostuta vahtamaan sähköyhtiötä.

 

[jinx1980]

Meillä oli -76 115/joku136m2 täystiilitalo ja sähköä meni ilpin kanssa talvesta riippuen 9k-11k ja öljyä veden lotraukseen noin 500-600L. Tosta kun laskee öljyn hyötysuhteet pois niin ollaan 15-16k kulutuksessa, sisälämpö 21-22. Ja jos jättää ilpin pois cop2:lla arvio voisi mennä 20k pintaan.

OP ei sanonut onko toisessa ilpiä mutta sanoisin että lähtökohtaisesti tuo 20k kuluttava on eristyksiltään paska ellei asukas oo saunonut joka toinen päivä. 11k lienee toiselle mahdollista jos ei saunota, eristeet hyvät ja 20c pintaan lämpö.

Meillä ainakin välittäjä halus jonkun screenshotin siirtofirman statistiikousta eli pelkkä ”6k on mennyt” ei olisi toiminut. Itse ainakin uskon että kulutukset on todelliset ja olettavasti datatkin saa halutessa nähtäville. Mutta kuten sanottu niin ei se pelkkä kulutuslukema itsessään kaikkia/mitään kerro mutta antaa suuntaa ja parilla tarkentavalla parametrillä kuitenkin tyhjää parempi.

 

[kajakkivajakki]

Eläköitynyt työkaveri rakensi -92 itselleen huolellisesti pienehkön 80/100m2 suorasähkötalon. Viimevuosina kun siinä asui vaimonsa kanssa niin sähkön vuosikulutus oli luokkaa 6000kwh.
Näyttele sitä nyt sitten välittäjälle kulutustietoja ja jätät kertomatta että kahdelta ihmiseltä kului vettä myös alle keskimääräisen kulutuksen eli noin 50m3 vuosi. Kiuas puilla ja isossa talon keskelle rakennetussa paikallamuuratussa varaavassa takassa poltettiin puita lämmityskaudella paljon. Painovoimainen ilmanvaihto ja kulutuselektroniikkaa yksi 32" telkkari ja radio

Nyttemmin talossa asuu hänen tyttärensä 4 mukulan kanssa, sähkönkulutus on varmasti ihan toiselta planeetalta kuin 6000kwh/vuosi.

 

[_Tee]

Tää on yleistä varsinkin vanhoilla joilla ei ole mitään käryä mistään sähköyhtiön vaihdoista.. niiltä tulee aina euroja ja tarkemmin kun kattoo niin maksaa aina 2-3 kertasen summan halvimpiin "koska näin on aina ollut" ja sitten kirotaanm kun energian hinta nousee mutta ei edelleenkään suostuta vahtamaan sähköyhtiötä.

Juuri näin. Sitten jätetään mainitsematta että takassa palaa puuta 10 pinomottia vuodessa, koska eihän se ole osa energiankulutusta kun euroja ei ole maksettu kun metsästä ne puut on haettu.

 

[jinx1980]

Unohdin tuon mainitun 5m3 puita molemmissa, tuo -93 torppa on kyl melkoinen harakanpesä kun käytännössä identtisen kokoinen -76 vei merkittävästi vähemmän. Toki jos tuo on utsjoella niin se muuttaa yhtälöä.

 

[napsa]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Kuten mainittu, vaikea näillä lähtötiedoilla tarkemmin sanoa, molemmat kulutukset omasta mielestä noi olla ihan normaalit, riippuen elämäntavoista ja -tilanteesta.

Esim:
Eäkeläispariskunta vs vanhemmat ja 3 teiniä, huonelämpötila 18 vs 23, saunotaan kerra kuussa vs joka toinen päivä, toisessa voi olla ilp toisessa ei, viilennetåänkö kesällä (joko ilpillä tai siirrettävällä).
Onko sähköauto tai ladattava hybridi, kuinka paljon oikesti puuta poltetaan ja poltetaanko optimaalisesti lämmittämistä varten vai enemmän tunnelman takia, minkälaiset eristykset on, minkälainen paikka (tuulinen vs suojaisa) on.

Todella moni asia vaikuttaa, ei välttämättä paljoa yksittäin, mutta vuosi tasolla niistä voi kertyä paljon yhteensä.

 

[Tuomi0]

Unohdin tuon mainitun 5m3 puita molemmissa, tuo -93 torppa on kyl melkoinen harakanpesä kun käytännössä identtisen kokoinen -76 vei merkittävästi vähemmän. Toki jos tuo on utsjoella niin se muuttaa yhtälöä.

Enemmän olisin huolissani vanhasta asunnosta joka kuluttaa vähän. Se tarkoitaa esimerkiksi liian matalia lämpötiloja sisällä tai jopa täysin ilman lämmitystä pidettyjä talon osia. Silloin rakenteet alkavat nopeasti pilaantumaan. Alle 2000 luvun talossa nimittäin höyrysulku on Maximarketin lanseeraamat isot muovikassit teipattuna maalarinteipillä toisiinsa ja homma toimii lämpövuodolla kuivattamisella.

Vetoisuutta ja infrapunanieluja kompensoitiin näiden rakennusten tekoaikaan ostamalla naurettavan edullista öljyä tai sitä 90-luvun ilmaista yösähköä 10 kuution säiliöön kiehumispisteeseen ladattuna. "Ylimääräisellä" energialla kastepiste työnnetään sinne ulkoverhouksen paikkeille ja puuranka pysyy polttokuivana jälkipolvillekin.

 

[Recycle]

Ensi viikolla yritetään saada aikaa näyttöön, sen jälkeen ollaan viisaampia. Talon kuvissa ei näy ollenkaan pattereita joten lämmitys tapahtuu oletettavasti kaapeleilla, liekkö sitten lattiassa. Jos ja kun näin on, millainen tuo on lämmitysratkaisuna?

Myös asunnon ilmanvaihdon toteutuksella saadaan isoja eroja aikaan.
Ysärin alussa hyvin yleinen toteutustapa oli koneellinen poisto, joka jo itsessään lisää perinteiseen painovoimaiseen nähden ilmamäärien vaihtumista (ja samalla lämpimän ilman ulospuhallusta). Molempia tuolloin on toteutettu vaikka näppituntumalla sanon että koneellinen poisto oli jo yleisempi.

Uudemmissa sitten koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotoilla yleistynyt ihan vakioratkaisuksi ettei ihan kaikkea lämpöä puhalleta harakoille.

Talossa on koneellinen ilmanvaihto. Kaveri esitti hyvän kysymyksen että onko alkuperäinen IV-kone ja jos on, onko säädetty. Varmaan saisi leikattua kohtalaisen paljon oletetusta 20 000kWh vuosikulutuksesta kun laittaisi uuden IV-koneen ja ilpin johonkin nurkkaan.

OP ei sanonut onko toisessa ilpiä mutta sanoisin että lähtökohtaisesti tuo 20k kuluttava on eristyksiltään paska ellei asukas oo saunonut joka toinen päivä. 11k lienee toiselle mahdollista jos ei saunota, eristeet hyvät ja 20c pintaan lämpö.

Kummassakaan ei ole ilppiä.

 

[Tuomi0]

Ensi viikolla yritetään saada aikaa näyttöön, sen jälkeen ollaan viisaampia. Talon kuvissa ei näy ollenkaan pattereita joten lämmitys tapahtuu oletettavasti kaapeleilla, liekkö sitten lattiassa. Jos ja kun näin on, millainen tuo on lämmitysratkaisuna?

Lattialämmitys melko ohkaisilla eristeillä alapohjassa, heikko ymmärrys kylmäsiltojen merkityksestä, missä voisi mennä vikaan? Tähän vielä päälle vähän parkettilattiaa, jotta se betoni pidetään talvella 50C lämpötilassa.

Tänä päivänä kaikki rakennukset jossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa pitää jo ostovaiheessa varata 20-40t euroa lämönjaon uusimiseen PLUS maalämpö 15t euroa. Siinä mielessä 70-luvun talo on parempi, ei merkittävästi heikompaa lämpöeristettä mutta seinillä on lämpöpatterit ja riittää maalämmön rakentaminen. Noissa taloissa kannattaakin keskittyä enemmän alapohjaan ja vesikatteen (lue aluskate) kuntoon vaikkapa.

 

[Anaconda-ks]

Tänä päivänä kaikki rakennukset jossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa pitää jo ostovaiheessa varata 20-40t euroa lämönjaon uusimiseen PLUS maalämpö 15t euroa.

Miksi? Mikä vika on suorasähkötalossa?

35-55t euroa lämmitysremppaan kuulostaa melko tyhmältä idealta, kun kahdella ilpillä pääsee aika hyvään lopputulokseen kulutuksen suhteen.

 

[j1m2]

Ensi viikolla yritetään saada aikaa näyttöön, sen jälkeen ollaan viisaampia. Talon kuvissa ei näy ollenkaan pattereita joten lämmitys tapahtuu oletettavasti kaapeleilla, liekkö sitten lattiassa. Jos ja kun näin on, millainen tuo on lämmitysratkaisuna?

Voi olla myös kattolämmitys,ysärillä noita tehtiin paljon jos haluttiin sähköpatterit pois seiniltä.

 

[Recycle]

Voi olla myös kattolämmitys,ysärillä noita tehtiin paljon jos haluttiin sähköpatterit pois seiniltä.

Tämä kävi myös mielessä. Noh, eiköhän tuo näytössä selviä. Samalla pitää pyytää luettavaksi tuore kuntotarkastusraportti, katsotaan mitä korjauskehotuksia löytyy.

 

[Haukka81]

Enemmän olisin huolissani vanhasta asunnosta joka kuluttaa vähän. Se tarkoitaa esimerkiksi liian matalia lämpötiloja sisällä tai jopa täysin ilman lämmitystä pidettyjä talon osia. Silloin rakenteet alkavat nopeasti pilaantumaan. Alle 2000 luvun talossa nimittäin höyrysulku on Maximarketin lanseeraamat isot muovikassit teipattuna maalarinteipillä toisiinsa ja homma toimii lämpövuodolla kuivattamisella.

Vetoisuutta ja infrapunanieluja kompensoitiin näiden rakennusten tekoaikaan ostamalla naurettavan edullista öljyä tai sitä 90-luvun ilmaista yösähköä 10 kuution säiliöön kiehumispisteeseen ladattuna. "Ylimääräisellä" energialla kastepiste työnnetään sinne ulkoverhouksen paikkeille ja puuranka pysyy polttokuivana jälkipolvillekin.

Miksi puhut paskaa? Meillä 87 tehty talo ja ihan oikeat höyrysulut on. Mittauksissa todella tiivis pirtti ja rakenteet jne kunnossa.

 

[Anaconda-ks]

Voi olla myös kattolämmitys,ysärillä noita tehtiin paljon jos haluttiin sähköpatterit pois seiniltä.

Meil on ysärillä rakennettu talo, jossa yläkerrassa kattolämmitys ja alakerrassa sähköinen lattialämmitys. Yläkerran vastukset eivät ole olleet päällä lainkaan (2019 muutettiin). Alakerran vastukset olleet myös nyt kaksi talvea kokonaan pois päältä, kun tuli ilp myös alakertaan. 182/220m2 Savossa, viiden hengen talous. Viime vuoden kulutus 15400kWh

 

[Zigh]

Talossa on koneellinen ilmanvaihto. Kaveri esitti hyvän kysymyksen että onko alkuperäinen IV-kone ja jos on, onko säädetty. Varmaan saisi leikattua kohtalaisen paljon oletetusta 20 000kWh vuosikulutuksesta kun laittaisi uuden IV-koneen ja ilpin johonkin nurkkaan.

Tämä on hyvä merkki. Jos on viitsitty panostaa koneelliseen ilmanvaihtoon vaikkei se ollut pakollinen, niin varmaan muissakaan asioissa ei ole menty halvimman mukaan.

IV-koneen vaihdolla ei merkittäviä säästöjä saa. Ei ainakaan ensimmäinen homma mitä lähteä tekemään jos vanha vielä toimii.

Alle 2000 luvun talossa nimittäin höyrysulku on Maximarketin lanseeraamat isot muovikassit teipattuna maalarinteipillä toisiinsa ja homma toimii lämpövuodolla kuivattamisella.

Lattialämmitys melko ohkaisilla eristeillä alapohjassa, heikko ymmärrys kylmäsiltojen merkityksestä, missä voisi mennä vikaan? Tähän vielä päälle vähän parkettilattiaa, jotta se betoni pidetään talvella 50C lämpötilassa.

Aika höpö juttuja. Kyllä 90-luvulla oli jo ihan kunnollisia höyrynsulkumuoveja ja ainakin meillä nuo on myös reilusti limitetty kuten kuuluu. Toki teippiä ei ole oikein missään kun ei niitä silloin pahemmin käytetty.

Ja lattiaan riittää kovillakin pakkasilla 30-40 asteinen menovesi.

 

[Anaconda-ks]

Talossa on koneellinen ilmanvaihto. Kaveri esitti hyvän kysymyksen että onko alkuperäinen IV-kone ja jos on, onko säädetty. Varmaan saisi leikattua kohtalaisen paljon oletetusta 20 000kWh vuosikulutuksesta kun laittaisi uuden IV-koneen ja ilpin johonkin nurkkaan.

Kummassakaan ei ole ilppiä.

Pelkällä ilpillä tekee jo paljon, ei kannata ainakaan ensimmäisenä iv-konetta vaihtaa ellei se aiheuta vetoisuutta tai muita ongelmia. Itellä on alkuperäinen Muh Ilmava lto-kone ja hyvin pelittää.

 

[kempula]

Tuohon 20 000kwh taloon kun laittaa ilpin tai kaksi niin saa ottaa reilu 5000kwh heti pois sähkönkulutuksesta jos tuo määrä koostuu enimmäkseen lämmityksestä. Hyvä tulipesä/pesät, lattialämmitys suoralla sähköllä ja hyvät ilpit niin mielestäni paras ja toimintavarmin lämmitysratkaisu varsinkin kun vanhaa taloa on ostamassa.

Jos sieltä esim. joku ilto 300-400 tms. löytyy iv-koneena niin ihan turha lähteä vaihtamaan ennen kuin se hajoaa kunnolla. Hyötysuhde tarpeeksi hyvä eikä ole mitään turhaa elektroniikkaa, joka sekoittaa toimintaa tai hajoaa ennen aikojaan.

 

[Anaconda-ks]

Tuohon 20 000kwh taloon kun laittaa ilpin tai kaksi niin saa ottaa reilu 5000kwh heti pois sähkönkulutuksesta jos tuo määrä koostuu enimmäkseen lämmityksestä. Hyvä tulipesä/pesät, lattialämmitys suoralla sähköllä ja hyvät ilpit niin mielestäni paras ja toimintavarmin lämmitysratkaisu varsinkin kun vanhaa taloa on ostamassa.

Jos sieltä esim. joku ilto 300-400 tms. löytyy iv-koneena niin ihan turha lähteä vaihtamaan ennen kuin se hajoaa kunnolla. Hyötysuhde tarpeeksi hyvä eikä ole mitään turhaa elektroniikkaa, joka sekoittaa toimintaa tai hajoaa ennen aikojaan.

Hyvin sanottu, täysin samaa mieltä. Kannattaa jättää nuo "90-luvun muovipussitalo, tarvitaan 50t euron lämmitysremppa" -kommentit täysin huomioimatta.

 

[Mörtti Röppönen]

Pelkällä ilpillä tekee jo paljon, ei kannata ainakaan ensimmäisenä iv-konetta vaihtaa ellei se aiheuta vetoisuutta tai muita ongelmia. Itellä on alkuperäinen Muh Ilmava lto-kone ja hyvin pelittää.

Paljon olette pitäneet lto-koneen patterissa lämpöjä talvella? Meillä tuollainen vanha kone ja jos pakkasilla sisälämpö menee alle 22, tulee just tuollainen vetoinen ja kylmä tunne, ja hameväki napisee kylmyydestä. Esim. nyt kun on viileää, voi lämpötila olla huoletta 19, eikä kukaan valita mistään.

 

[Anaconda-ks]

Paljon olette pitäneet lto-koneen patterissa lämpöjä talvella? Meillä tuollainen vanha kone ja jos pakkasilla sisälämpö menee alle 22, tulee just tuollainen vetoinen ja kylmä tunne, ja hameväki napisee kylmyydestä. Esim. nyt kun on viileää, voi lämpötila olla huoletta 19, eikä kukaan valita mistään.

Lämmitysvastus pitää meillä tuloilman 15-asteen yläpuolella. Huonelämpötilat talvella 20-21 astetta. Kuinka kovalla sulla on iv-kone talvella? Itsellä pyörii nopeudella 1/4 ja kesällä nostan 2/4 tai 3/4

 

[Mörtti Röppönen]

Lämmitysvastus pitää meillä tuloilman 15-asteen yläpuolella. Huonelämpötilat talvella 20-21 astetta. Kuinka kovalla sulla on iv-kone talvella? Itsellä pyörii nopeudella 1/4 ja kesällä nostan 2/4 tai 3/4

2/4 on asetus talvella. Ei kuivu kylppäri muuten suihkun jälkeen hyvin, eikä minun lisäkseni muut muista laittaa suihkun jälkeen tehostetulla.